Tottelevaisuus - kun kansa valitsee orjuuden

500 vuotta sitten

Jatketaan sarjaa "nämä kirjat tulisi jokaisen lukea", missä viime kerralla pohdittiin Machiavellin Ruhtinasta. 1500-luvulta peräisin oleva teos: "THE POLITICS OF OBEDIENCE: THE DISCOURSE OF VOLUNTARY SERVITUDE" - Étienne de La Boétie, kuuluisi olla pakollinen luettava ala-asteesta lähtien vapaassa yhteiskunnassa. Tosin... arvannet miksi näin ei ole? Kirja, joka kertoo kuinka tyranneja voi vastustaa ja syöstä vallasta ei kuulu oppimateriaaliin, jonka tyranni kansalleen antaisi. Mutta saavuttaakseen hyvän, rohkea ei pelkää vaaraa eikä älykäs kieltäydy haasteista ja kärsimyksestä - sukellataan siis vanhoihin viisauksiin, jotka eivät ole aikojen saatossa muuttuneet juurikaan. Vain 80 sivuinen (esipuhe 40+itse kirja 40) opus kannattaa napata netistä .pdf-muodossa talteen ja lukaista läpi, jos kielitaito sen sallii.

Tyranneja on ollut kansan johdossa ehkä enemmän/useammin kuin "hyviä johtajia", joten voisi luulla että ihmiskunta olisi keksinyt ratkaisun tähän ongelmaan. Ja näinhän toki onkin - hyvin yksinkertainen ja tehokas konsti siihen onkin, joten pitääkin ihmetellä miksi ihmeessä sitten tyranneja katsellaan eikä poisteta vallasta? Tyrannit itsessään pääsevät valtaan kolmella tavalla: armeijallaan, perimällä tai kansan äänestämänä. Mutta onneksi silläkään ei ole väliä millä tavalla se tyranni on valtaan päässyt - sama konsti toimii kaikissa tapauksissa, tosin saattaa olla yksilölle hyvinkin vaarallista etenkin aseilla valtaa pitävän kaatamiseksi. Ai niin, se helppo konsti jäi sanomatta... yksinkertaisesti: ei leikitä mukana. Kieltäydytään auttamasta ja palvelemasta sitä tyrannia. Olipas typerä ratkaisu? Jos tuo muka toimisi ja kun se nyt on tiedettykin jo vähintään 500 vuotta niin miksi se ei ole toiminut!?

Tyranneja on monenlaisia ja osaa ei edes tyranneiksi kutsuta vaan kansa jopa palvoo tahoja, jotka heitä orjuuttavat. Tämä "länsimainen demokratia" on ehkä paras esimerkki kansan palvomasta tyranniasta, joka kusee sitä kansaa itseään silmään ihan surutta. Olet saattanut nähdä netissä videon, missä vastaanottohuoneessa odottaville ihmisille tehdään sosiaalinen koe: summeri soi ja kaikki nousevat seisomaan. Aluksi mukana on vain yksi "tavis" ja kaikki muut ovat näyttelijöitä. Muutaman toiston jälkeen se tavis alkaa seuraamaan sitä sosiaalista normia ja nousee aina summerin soidessa seisomaan. Paikalle tuodaan uusia taviksia ja näyttelijät yksi toisensa jälkeen poistuvat paikalla. Voisi luulla, että samalla tuo typerä "summeri soi, noustaan seisomaan" tapa katoaisi siinä mukana, mutta kaikki kokeeseen osallistuvat tavikset kuitenkin nousevat summerin soidessa pystyyn, kopioiden sen sosiaalisen normin vaikka eivät tiedä mistä se edes johtuu. Ja tämä täsmälleen sama ilmiö mahdollistaa sen tyrannian hitaan kasvun ja pysymisen vallassa...


Koska niin se aina tehty

Uusi normaali onkin hieno tapa kertoa, että tyranni haluaa muutoksen joka pysyy. Ne ihmiset, jotka itse todistivat mistä kaikki alkoi saattavat vielä vastustaa tyrannin uusia normeja, mutta kaikki heidän jälkeensä tulevat noudattavat niitä sosiaalisia normeja jotka ovat edeltäjiltään oppineet. Tyrannin vallan alla syntyneet eivät yleensä edes harkitse vastustaa niitä normeja, koska eivät ole tietoisia että asiat voivat olla paremmin. Siksi niitä "väärinajattelijoita" vainotaan tyranniassa. Jos kadulla on vahdissa aseistautuneet sotilaat jotka valvovat jokaista liikettäsi, on se tyrannia helppo tunnistaa. Mutta vallanpitäjät ovat kaukana tyhmästä, joten heidän keinovalikoimansa kansan pitämiseen mukana leikissään on lähes loputon.

"Leipää ja sirkushuveja" eli propagandaa viihteen mudossa on osattu syöttää kansalle iät ja ajat. Sirkus on toki vaihtunut ja sen näytökset, mutta kansa on pidetty säyseänä erilaisilla spektaakkeleilla jo hyvin pitkään. Vallanpitäjille on tyranniassa tärkeää, että alamaiset palvovat ja ihannoivat suurta johtajaansa, mitä pönkitetään kaikin mahdollisin keinoin - esimerkiksi kuvaamalla suurta johtajaa sädekehä pään päällä. Koska eihän se palvonnan kohde voisi kertakaikkiaan olla kykenevä mihinkään vääryyteen omia alamaisiaan vastaan, kaikkihan sen tietää! Hyvä kansalainen tekee mitä käsketään, seuraa sosiaalisia normeja ja vastustaa kaikkia niitä, jotka keinuttavat venettä millään tavalla. Hiljainen hyväksyntä mahdollistaa tyrannin toiminnan.

Ja juuri näistä syistä, ei koulussa opeteta mitään hyödyllistä, mitään vaarallista, mitään millä kansa voisi vapautua tyrannin otteesta. Kaikki kulttuuriin liittyvät asiat, millä sitä kansaa oikeasti ohjataan, on oltava tiukasti vallanpitäjien hallussa. Miksi siis vain tietyt ihmiset pääsevät kansan eteen kertomaan saavutuksistaan siinä kun ne arjen sankarit unohdetaan ja tallataan piiloon? Olisiko se hyvä merkki tyranniasta, kun joku taho määrää sen kaiken, minkä kansa tietää, mistä kansa puhuu ja miten kansa näistä kerrotuista asioista ajattelee? Ja ettei vahingossakaan kansa pystyisi nousemaan vallanpitäjiään vastaan, muistetaan jakaa se kansa mahdollisimman moneen, keskenään kilpailevaan ryhmään. Vaikka kertomalla kansalle, että nämä puhuvat päät, poliitikot, ovat oikeasti vallassa ja jokaisen on valittava se oma puolue ja vapaaehtoisesti annettava valtansa heille...


Mikä sitten vaihtoehdoksi?

Irti siitä koneistosta - täytyy luoda omat järjestelmät jotka eivät ole yhteydessä siihen valtakoneiston orjuuteen vaan on irrallinen siitä. Helppoa se ei ole, jo siitä syystä että vapaus on pelottava asia verrattuna tuttuun ja turvalliseen... orjuuteen. Monet yhteiskunnan palvelut ja rakenteet ovat hankalasti ohitettavissa ja korvattavissa, mutta hajauttamalla ja kehittämällä rinnakkaisia järjestelmiä voidaan sitä riippuvuutta vähentää, aina siihen pisteeseen että huomataan niiden tyrannien käyttämät osat turhanpäiväisiksi. Muiden saaminen siihen mukaan onkin kovin haastavaa, koska vapaus ei tunnu niin palkitsevalta kun luulee jo olevansa vapaa. Eikä vapaus ole välttämättä aina se tärkein motivaattori, vaan pelkkä selviytyminen on monelle tärkeää...

Jokainen meistä varmaankin tuntee yhden jos toisenkin palkkasoturin, eli jonkun joka työskentelee valtiolle, kunnalle tai muulle julkiselle puljulle. Jokaisella näillä ihmisellä on perustavaa laatua oleva syy olla ymmärtämättä ongelmaa - heidän elinkeinonsa riippuu siitä, ettei asiaa haluta ymmärtää. Nämä ihmiset eivät ole pahoja tahi tyhmiä, saatikka pelkureita, vaan osa sitä sulavasti rullaavaa tyranniaa joka toimiakseen tarvitsee ihmisiä jotka uskovat tekevänsä hyvää ja tärkeää työtä yhteiskunnan eduksi, vaikka todellisuus olisikin aivan toinen. Vasta kun se paska osuu omalle kohdalle tuulettimeen, siihen saattaa havahtua... siksi ns. "keskiluokka" on syytä pitää autuaan tietämättömänä ja tyytyväisenä, etteivät he ehtisi pohtimaan asioita sen sijaan että keskittyvät vaan selviytymiseen.

Vallanpitäjät ovat aina osanneet vastata väkivaltaan väkivallalla, mutta tekemättömyydelle heidän keinonsa ovat varsin rajalliset. Se "hyvä rivipoliisi" voi vielä seurata käskyä ja antaa pamppua rauhassa vastustavalle, mutta jossain vaiheessa se oma tekeminen kyseenalaistetaan. Vapaus on oikeutta kieltäytyä, oikeus olla tekemättä mitä käsketään. Vapaus ei tarkoita, että voit tehdä ihan mitä haluat tai vaatia muita tekemään jotain puolestasi. Entäs sitten orjuus ja tyrannia? Onko se sitten elämää? On, miljoonille, koska he eivät voi edes kuvitella mitä elämä olisi ilman kahleita. Vika ei koskaan ole tietenkään siinä tyrannissa, koska silloin se menisi omaan piikkiin kun on autettu ja mahdollistettu kyseinen tyrannia... siksi esimerkiksi näitä antifantteja odottaa joku kaunis päivä herätys karuun todellisuuteen - taistelette vallanpitäjien puolesta niitä vastaan, jotka tahtovat vapautta.

Jokohan tämä demokratia olis pian taputeltu?

Testattu ja vahvistettu toimimattomaksi

Alkuperäisten demokratioiden ja nykyisen demokratuurin/länsimaisen demokratian yhdistävä tekijä on käytännössä enää nimessä, mutta hienoissa paraatipuheissa ne toki tarkoittavat "kansan valtaa", vaikkei se sitä ole koskaan ollutkaan. Lukemattomia kirjoja aiheesta on raapusteltu, asiaa tutkittu perinpohjin ja luotu erilaisia mittareita kuinka kansanvaltainen jokin järjestelmä on. Lopputulos on tosin ollut hyvin samankaltainen kaikissa niissä tutkimuksissa, jotka ei ole tehty todistamaan kuinka loistava tämä nykyinen järjestelmä oikein on - ei, tämä ei ole kansanvaltaa ellei valtana pidä sitä että saa kirjoittaa paperilappuun numeron.

Itsekin vielä vuosia takaperin uskoin demokratian olevan silleen "oikein" tehtynä toimiva ratkaisu, mutta mitä syvemmälle asiaan on tullut perehdyttyä, sitä varmempi on kuva siitä että ei se vaan perhana toimi, ei sitten millään. Voidaan sanoa, että useampi demokratian ongelma jo yksistään riittäisi torppaamaan koko järjestelmän toimimattomana, mutta kun se ongelma ei ole vaan yhdessä tai kahdessa asiassa vaan koko systeemi on etenkin nykyisessä muodossaan täysin järjetön. Jo yksistään korruptio, jota Suomessa ei tietenkään ole, pitäisi saada kansan barrikaadeille vaatimaan muutosta, mutta ämpärien jonottaminen on niin paljon tärkeämpää? Mutta se annettakoon kansalle anteeksi, koska mediamme kertoo ja kaikkihan sen jo muutoinkin tietää: "Vain äänestämällä voit vaikuttaa!"

No mikä siinä mättää? Mediasta olen jo kirjoittanut kymmeniä tekstejä, joten jos se jätetään nyt vähemmälle huomiolle, vaikkakin on merkittävä syy sekä seuraus tätä koko ongelmaa. Koko vallanjako on myös niin päin prinkkalaa, että sekin voidaan jättää nyt vain sivuhuomautukseksi. Ongelma voidaankin jakaa kahteen isompaan kategoriaan, eli asiat jotka ovat päin persiitä, pääosin ihan tarkoituksella, sekä asiat jotka ovat täysin järjen vastaisia lähtöjäänsäkin. Toki jos ei pidä sitä lainkaan ongelmana, että miljoonien ihmisten asioista päättää ihmiset jotka valehtelevat ammatikseen pysyäkseen sielä vallassa, niin kannattaa varmaan lopettaa lukeminen tähän kohtaan.


Pidot senkun paranee

Valtaanpääsyyn ei demokratiassa tarvita minkään asian osaamista tai edes auttavasti järkeä, vaan riittää että osaa esiintyä ja toistaa valittuja vaalilupauksia kansalle. Mitä taitavampi siinä esiintymisessä ja tyhjien lupailussa on, sitä paremmin pärjää. Koska kansa on jo valmiiksi sitoutettu "hyvinvointivaltion" almujen anomiseen ja luvan pyytämiseen ihan kaikkeen, eniten lupaava on hyvissä asetelmissa. Itsenäinen ajattelu ja moraali ovat menneen talven lumia, koska hyvä ihminen seuraa sääntöjä, lakeja, määräyksiä ja suoria käskyjä auktoriteeteiltaan, koska on kerran itse ne auktoriteetit sinne valtaan oikeuttanut. Toimivassa yhteiskunnassa lait ja määräykset on tarkoitettu yksilön suojaksi "pahaa maailmaa vastaan", mutta käytännössä tilanne on juuri päinvastoin - suojataan koneistoa kansalta.

Demokratia onkin ainut järjestelmä, missä pätevyydellä siihen kerrottuun työhön ei ole mitään tekemistä sen kanssa valitaanko siihen työhön vai ei. Tämä siis jos oletettaisiin että ne edustajat olisivat oikeasti vallassa ja tekisivät niitä päätöksiä itsenäisesti. "Valitaan huutoäänestyksellä lentokoneeseen uusi pilotti!" Asiaa toki yritetään korjata sillä, että niiden päättäjien käskyjä noudattaa sitten joukko virkamiehiä jotka ovat oikeasti päteviä niihin tehtäviin, eikä suinkaan valittu asemiinsa puoluekirjan tai positiivisen erityiskohtelun vuoksi. Jos kerran pätevyyttä johonkin tehtävään tarvitaan, miten ihmeessä niitä pätevien ihmisten käskyjä voivat antaa täysin ummikot? Ainiin, lobbarit ja muut "neuvonantajat" ja konsultit... kaikki hyvin, paitsi että eihän kansa heitä valinnut päättämään.

Kun siihen järjettömyyteen sitten laitetaan päälle kunnon kauhallinen ahneiden ihmisten vallanhimoa joka tasolla, saadaankin aikaiseksi järjestelmä, joka on juuriaan myöden niin pilalla kuin olla ja voi. Jos kansa voisi suoraan äänestämällä vaikuttaa asioihin, kuten Sveitsissä, voitaisiin osaa niistä ongelmista hieman lieventää, mutta ei siltikään poistaa niitä valuvikoja. Kansalle kyllä kuuluu päätösvalta - omista asioistaan, mutta aina kun joku kuvittelee olevansa toisen yläpuolella ja käskyvallassa, törmätään ongelmiin. Toiset ovatkin siis tasa-arvoisempia kuin muut? Vapautettu orja ei kuitenkaan halua irti järjestelmästä, vaan mieluummin uudeksi orjapiiskuriksi. Noh, kaikki nämä pikkuseikat kuitenkin voidaan ohittaa olankohautuksella ja kääntämällä kritiikki "demokratiaa" vastaan kysymykseksi...


Mitä tilalle?

Jos ei ole antaa parempaa vaihtoehtoa, pitää vaan olla hiljaa ja käydä äänestämässä oikein. Koska syyllinen on aina ne kaikki väärin äänestäneet, ei lainkaan itse järjestelmä joka on kyllä huono mutta silti paras. Eli siis, mitä voidaan tarjota realistisesti tilalle? Jos jätetään uudet, ennenkuulumattomat ja mahdollisesti toimivat ratkaisut pois, mitä mahdollisia vaihtoehtoja meillä on tämän "demokratian" sijaan? Ratkaisut, jotka ihan tavan kansa tulisi hyväksymään tai itkemään ja hyväksymään... itse näen kolme mahdollista järjestelmää, joiden haluttavuuden saa jokainen punnita itse. Kuinka nopeasti moinen muutos sitten on mahdollinen, se on taas toinen juttu.

Ensimmäinen vaihtoehto olisi teknokraattinen utopia, missä koko maailma olisi yhden vallan alla joka jakaisi kaikki resurssit "tasan". Ilmastohömpän avulla tämä olisi mahdollista pakottaa käyttöön suhteellisen kivuttomasti siirtymäkauden avulla, missä valtaan pääsisi aina toinen toistaan edistyksellisempiä ihmisiä. Toisena näen mahdollisen kuningaskunnan, tai millä keisarin tittelillä sitä sitten kutsuttaisiinkaan. Yksi vahva hahmo, joka mahdollisesti kristittyjen messiaana olisi oikeutettu valtaan. Historiasta löytyy paljon hyviä esimerkkejä ja vielä paljon enemmän katastrofaalisesti pieleen menneitä esimerkkejä monarkioista. Ja sitten kolmantena arvioisin jonkin sortin kalifaatin muodostuvan itsenäisen tasavallan paikalle. Islam kun leviää riittävästi, se ottaa vallan ja siihen loppuu kansanvalta ja tilalle tulee papiston valta. Rauha maassa ja kaikilla hyvä olla, aivan kuten kuninkaan vallan alla?

Eli veikkaukseni on, että tämä länsimainen demokratia tulee korvautumaan jonkin uskontokunnan yksinvaltana, missä papisto sanelee miten asiat tehdään. Ilmastouskonto teknokraatteineen tarjoaisi globaalin järjestelmän, siinä kun muiden uskontojen johtajat saattaisivat ainakin alkuun pyrkiä vahvistamaan lähinnä sitä omaa lääniään, mahdollisesti naapureiden kustannuksella. Olisiko joku näistä sitten "parempi" vaihtoehto kuin tämä nykyinen demokratiaksi kutsuttu härdelli? Yhtä kansanvaltainen ainakin, jos ei muuta - eli ei lainkaan. Voin toki olla aivan väärässä ja ihmiskunta keksii jotain uutta ja mahtavaa joka pelastaa koko planeettamme, mutta kun katsoo tätä aivan käsittämätöntä jakautumista entistä tiukempiin ryhmiin, en näe kovin positiivisessa valossa tulevia vuosia yhdessäkään vaihtoehdossa, "demokratia" mukaan lukien. Tai sitten ihmiskunta ei keksi uutta... vaan palaa vanhaan? Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.

Korruptio demokratuurissa

Näkyvä osa

Jatketaan demokratuurin perkaamista keskittymällä korruptioon - jota siis Suomessa ei ole lainkaan koska sitä ei ole lakiin määritelty, aivan samoin kuin vihapuhe... Demokratuurissa, eli länsimaisessa demokratiassa korruptio on hyvin yleistä ja Suomessa ns. "maan tapa". Maasta riippuen eri korruption ilmentymät vaihtelevat yleisyydeltään ja laajuudeltaan, mutta demokratia on pohjimmiltaan hyvin altis korruptiolle. No eihän ole! Kuinka ihmeessä järjestelmä, jossa se "vaaleissa valittu" ihminen on lähes koskematon ja vastuuton tekosistaan voisikaan korruptoitua? Syyhän on kansassa joka antoi valtansa ja otti vastuun samalla itselleen, vai mitä? Eihän sitä nyt virkamiehiä voi syyttää, hehän vain tottelevat kansan tahtoa ja silleen...

Näkyvä osa ulkoisesta korruptiosta löytyy Anders Blomin väitöstutkimuksesta, missä kerrotaan lobbareiden vallasta Suomessa. Iso raha tarjoaa kylmää olutta ja lämmintä leipää edustajille ja puolueille, jotka sitten kiitollisuuttaan painavat oikeaa nappia tai tekevät ehdotuksia sen lahjan antaneen ehdotuksesta. Nämä tapaukset halutaan tietysti pitää mahdollisimman hyvin piilossa, koska demokraattiseen päätöksentekoon ei kuulu edustajaan vaikuttaminen - mutta länsimaiseen demokratiaan se kuuluu olennaisesti. Median painostuskampanjoita voidaan myös pitää ulkoisena vaikuttamisena edustajaan, mutta tämä myös on täysin hyväksyttävää kun se tehdään oikein. Tiedäthän oikein, sen sijaan että väärin?

"Oma kansa ensin - ajattelu on vahingollista" voisi olla taas ilmentymä sisäisestä korruptiosta joka tulee näkyviin. Aatteet, ideologiat, ismit ja muut vakaumukset, jotka ohjaavat edustajaa muuhun kuin siihen edustuksellisen demokratian ideaan sen edustajan työstä (kansan edustus, mistä se tittelikin nimellään viittaa), voidaan laskea myös korruptioksi. Kyllä, osa näistä vaikutteista tulee ulkoa, mutta jokin sisäinen hyväksyntä tai oikeutus on edustajan täytynyt antaa sille oman (kansanedustajan) valansa rikkomiselle. Sukulaisten suosiminen on myös sisäistä korruptiota joka tulee helposti näkyviin, mutta eihän se serkkujen suosiminen mikään rikos Suomessa ole vaan ainoastaan "maan tapa". Veljenvaimonisäntuttavankalakaverille voi täysin huoletta kaataa kansan rahoja?


Ei niin näkyvä osa

Kun ollaan oikeasti vallassa, kahta kysymystä ei tarvitse päätöksiä tehtäessä kysyä: onko se laillista, onko se moraalista? Mutta suorittavalla portaalla, eli niillä poliitikoilla, on ainakin tuo laillisuus ainakin joissain asioissa vielä ongelmana. Mitä lähempänä sitä laillisuuden rajaa liikutaan, sitä enemmän halutaan asioita tehdä salassa. Laittomuuksista ei tietenkään hiiskuta, mutta niitähän ei Suomessa tapahdu muutoinkaan, kertoo luotettava mediamme. Ja jos jokin asia on laitonta, aina voidaan korjata laki mahdollistamaan se kavereiden ja herrojensa rötöstely.

Ulkoista vaikuttamista ei niin näkyvästi pyritään tekemään isommissa kaupoissa, missä rahaa liikkuu jo miljardikaupalla. Enää ei lobbaaminen riitä, vaan voidaan puhua lahjonnasta. Näistä asioista on paras olla hyssykkää ja ostaa se uusi bemari vasta jonkun ajan kuluttua. Kiristys ja uhkailu otetaan käyttöön jos ei lahjonta riitä, mutta seteliselkärankaiset poliitikot tietävät yleensä mikä on heille itselleen parhaaksi jo ennen kuin niin pitkälle edetään. Kun rahaa on riittävästi, eivät esteet ole esteitä vaan hidasteita. Asiat on vaan hoidettava riittävän salassa, ettei kansa saa vainua että koko lääni muutu vuoden päästä avolouhokseksi... silloin on jo hankala lähteä lahjomaan ja voidaan joutua laittaa koneisto pakkolunastamaan maat ettei bisnekset häiriinny. Suomen alusmaan asema kun takaa sen, että isot pelurit saavat tahtonsa läpi joko suoraan oman maan päättäjien kautta tai viimeistään EU:n käskystä.

"Ei tutkita, ei saa valittaa, aineisto julistettu salaisiksi" on taas sitä näkymätöntä sisäistä korruptiota, kun kansalaista on ensin potkittu poliisin toimesta eduskuntatalon portailla. Mediassa ei tietenkään moisia asioita nosteta esiin, koska mitään virhettä ei koskaan tapahtunutkaan koska niin sovittiin kavereiden kesken. Hyvät veljet salaseuroineen ovat ottaneet oikeusjärjestelmän (muista järjestelmistä puhumattakaan) haltuunsa, mutta siitä ei vaan parane puhua nimien kanssa, koska verkosto on juurtunut niin syvään. Sisäinen korruptio saa aikaan sen, että rehellisinkin edustaja osaa pitää turpansa tukossa ettei vahingossakaan astu väärien varpaiden päälle. Mitä joustavammalla moraalilla se "kansan edustaja" onkaan matkassa, sitä valoisampi tulevaisuus odottaa sielä hillotolpan juurella.


Ei, se ei edelleenkään ole rikki vaan toimii kuten kuuluukin

Kun "demokratia" saa kehittyä omaa tahtiaan, siitä tulee parhaassa tapauksessa plutokratia (eli varakkaiden valta) ja median esittämä sirkusesitys suosiokilpailusta jota kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi. Lisäämällä mukaan kansanäänestykset Sveitsin mallin mukaan, voidaan sitä illuusiota vahvistaa mutta plutokratian kehitys on edelleen vääjäämätön. Kyllä, kansa saa äänestää ja tehdä ehdotuksia, mutta kansa on edelleen alisteinen median ja koulujärjestelmän tiedoille, jolloin se rahan valta omaa joka tapauksessa takaoven sinne kansan yleiseen mielipiteeseen. Siksi keltaliivien ajama RIC ei vielä yksistään riittäisi, mutta yhdistettynä vapaaseen mediaan se saisi demokratian ainakin jollain tavalla toimimaan... ehkä.

No mutta äänestämällä ne oikeat ehdokkaat ja oikea puolue valtaan tuo kaikki voitaisiin korjata! Sama onkin toiminut Suomessa jo päälle sata vuotta ja joka kerta on äänestetty oikein, saaden silti sama lopputulos - valtaan pääsee ihmiset, jotka eivät ota vastuuta teoistaan ja tekevät mikä on heille edullisinta. Päätöksiä kun edelleenkin parhaassa tapauksessa on tekemässä asioista tietämättömät tavalliset ihmiset, joten heidän neuvonantajansa ja lobbarinsa voivat silti taitavalla kielenkäytöllä manipuloida rehellisimmänkin edustajan tekemään täysin kansan edun vastaisia asioita. Valta ei välttämättä korruptoi, mutta vetää puoleensa ne kaikista eniten omaa etuaan ajavat tahot ja näin plutokratia vahvistuu, vuosi vuodelta...

Auttaisiko sitten se, että poliitikot laitettaisiin vastuuseen sanomisistaan ja teoistaan? Moinen estäisi osan siitä korruptiosta, karsien ne tyhmimmät omaneduntavoittelijat pois kierrosta, mutta siltikään tämä ei korjaisi niitä demokratian valuvikoja. Jokin täysin uusi järjestelmä taas kuulostaa liian utopistiselta, joten valtaosa ihmisistä turvautuu vanhaan ja toimimattomaan demokratiaan. Voidaan myös ihmetellä, että miksei yksikään kansanedustaja ole tuonut esiin näitä järjestelmän valuvikoja ja vaatinut asioita kuten sananvapaus, vallanjako, riippumaton media ...? Ai niin, niistä ei saa puhua koska demokratia on paras järjestelmä organisoituneelle vähemmistölle, joka on oikeasti vallassa. Kansan tehtävä on ainoastaan siunata se valta ja maksaa siitä selkänahastaan.

Salaliittoteoreetikkovainot

"No mutta eiväthän ne nyt noin tekisi"

Kaikkihan sen tietää, että salaliitot ovat mahdottomia koska "liian moni tietäisi". Kun JFK:n salamurhan raportti 1963 valmistui, se ei ollut salaliittoteoriaa vaikkakin sisälsi lähinnä villejä mutta virallisia teorioita siitä mitä oikeasti mukamas tapahtui. Warrenin komission raporttia tosin seurasi paljon mielenkiintoisempi dokumentti, jonka otsikossa seisoo: "COUNTERING CRITICISM OF THE WARREN REPORT" ja itse dokumentti on tunnisteeltaan "1035-960". Google tosin kertoo pikaisella haulla, että tuosta CIA:n dokumentista vedettävät johtopäätökset ovat höpöhöpöä, salaliittoteoriaa.

Kyllä, kyseessä on juuri "se" dokumentti, jossa maalaillaan tämä käsitysten ohjaus-kampanja niitä vastaan, jotka esittivät kritiikkiä Warrenin satukirj... eikun siis viralliselle raportille, joka kertoo totuuden JFK:n salamurhasta. Tätä kritiikkiä vastaan on siis taisteltava ja osoitettava että kaikki sitä vastaan on vain teoriaa ja salaliittoja. Termit "salaliittoteoria" ja "salaliittoteoreetikko" kyllä mainitaan dokumentissa, mutta niiden täysi käyttöönotto on sitten sen seuraavan, suorittavan osan tekosia. CIA:n dokumentti on siis vain ohjeistus millä keinoilla näitä vaarallisia väärinajattelijoita on torjuttava, itse termi sai vasta myöhemmin sen täyden voimansa, eli voidaan väittää ettei CIA välttämättä keksinyt sitä leimakirvestä - ainoastaan ohjeisti että tehkää jotain joka halventaa ja saa naurunalaiseksi kaikki kriitikot ja kritiikin.

Miten sitten koko kusetus toimi, siitä olen jo kirjoittanut aikaisemminkin, mutta lyhyesti voidaan sanoa sen olevan yhdistelmä tiedon hallintaa sekä psykologisia temppuja. Tietyt ryhmät leimataan "pahoiksi" ja kaikki sitä ryhmää vastaan taistelevat ovat tietenkin "hyviä" ja jokainen hyvä ihminen haluaa tietenkin olla hyviksien puolella, eikös? Samaa "salaliittoteoreetikko" leimakirvestä onkin käytetty vuosien saatossa kumoamaan kaikki mahdolliset virallista tarinaa kyseenalaistavat tahot ja se on toiminut viime vuosiin asti melkoisen hyvin. Mutta nyt on ilmassa uutta "käsitysten ohjausta"-tuoksua, mitä ei tulisi jättää huomiotta.


Hybridisotaa väärää mielipidettä vastaan

Jenkeissä ollaan tietenkin jo hieman pidemmällä tässä esityksessä, johtuen tietysti siitä, että koko sirkus otti tuulta purjeisiin siinä suunnassa. FBI ja media kertovat turvallisuusuhasta, jota ei parane jättää huomiotta: QAnon-liike. Kaikki salaliittoteoriat ja salaliittoteoreetikot niputetaan uuden leiman alle ja saadaan "vaarallinen äärioikeistoliike, joka jakaa höpöhöpöä". Lähes jokainen liikkeeseen positiivisesti suhtautuva osaa välittömästi kieltää kaikki väitteet siitä, että kyseessä olisi kulttimainen liike, vaikkakin se täyttääkin ne samat kriteerit joilla muita ryhmiä on kultiksi kutsuttu. Kultti tai ei, mikä tekee siitä sitten niin vaarallisen, että tiedustelupalvelut ja media on lähtenyt asiaa rummuttamaan?

Totuus, tietenkin, tyhmä! Tämä on se todellisuus, missä moni Q-liikkeeseen uskova/kuuluva toki elää, mutta onko syy tähän vainoon todellakin totuus? Väitän että ei ole, vaan se virallisen tarinan kyseenalaistaminen ja kritisointi, mistä jo 60-luvulla CIA varoitteli. Se millä tavalla sitä virallista tarinaa murennetaan ei ole väliä, vaan sillä että sitä murennetaan. Jokainen saa itse valita mihin ja miten uskoo, kunhan se uskomus pitäytyy sen hyväksytyn Overtonin ikkunan sisällä. Esimerkiksi infosota-simulacrum uskomus istuu kiltisti sielä hyväksytyn sisällä, vaikka sisältää lähes yhtä hurjia "salaliittoteorioita" kuin QAnon-liikkeen vastaavat. Totuus on taas asia erikseen...

Jenkeissä ollaan siis jo hälyttävän lähellä tilaa, missä "salaliittoteoreetikko" olisi rinnastettavissa "terroristiin", koska kyseessä on informaatiosota virallisen tarinan puolustamiseksi. Suomessa tämä tarinan hivuttaminen on jo aloitettu ainakin hyysärin (HS) ja Seuran puolesta - molemmat ovat valistaneet kansaa kuinka vaarallinen QAnon-uskomus onkaan. Vielä voit kuitenkin pelastaa rakkaasi tältä vaaralliselta kultilta, kerrotaan kansalle, eli pitäkää silmät auki ja käräyttäkää väärinajattelevat kaverinne jo tänään! Ja olisi hullua kuvitella, että moista tapahtuisi Suomessa että väärinajattelijoita lähdettäisiin vainoamaan - meillähän on sananvapaus & oikeusvaltio ja silleen! Ei, tietenkään, siksi älä vaan etsi Finlexistä 581/2019, 5 a luku - Siviilitiedustelu, 3 § kohdat 1 ja 5. (Laiskoille kopioituna: "Siviilitiedustelun kohteena ovat: 1) terrorismi; ja 5) kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä vakavasti uhkaava toiminta;")


"Totuudenpuhuja tarvitsee nopean hevosen"

Vallanpitäjät eivät ole koskaan pitäneet siitä, että joku horjuttaa heidän yksinvaltaansa tiedon jakamisessa. Vanhoja kirjoja, missä niitä ikäviä totuuksia kerrotaan, ei kuitenkaan olla haluttu poistaa kansan keskuudesta, koska moinen saattaisi lisätä kiinnostusta niihin ja herättää epäilyksiä. Ja onhan se hyvä säilyttää vanhat hyvät opit - kansahan itseasiassa hyväksyy kaiken sen alistuksen, koska ei vastusta asiaa vaikka heille sallitaan tieto siitä miten koko kusetus toimii? Vallanpitäjät ovat jo useampaan kertaan osoittaneet olevansa täysin kykeneviä ja halukkaita vainoamaan väärällä tavalla ajattelijoita, joten miksi kuvitellaan että se olisi täysin mahdoton ajatus nykypäivänä?

No tietenkin siksi, että elämme nykypäivää, demokratuur.. siis demokratian kulta-aikaa missä kaikki ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisuus on ihmisoikeus! On siis täysin hullua kuvitella, että väärästä mielipiteestä joku voisi joutua vaikeuksiin, paitsi tietysti kun kyseessä on vihapuhetta, maalittamista, kiihottamista ja muuta vastaavaa tarkasti määriteltyä ja helposti ymmärrettävää kiellettyä puhetta, tiedäthän? Suomessa jokainen mielipide saa kukkia, paitsi ne väärät äärioikeiston ja muiden pahojen ryhmien sanomiset, niitä ei tule suvaita lainkaan vaan ne tulee sulkea pois yhteiskunnasta kokonaan!

Gulagilla tavataan! - tämä onkin humoristinen heitto väärinajattelijoiden kesken, mutta historia on osoittanut että se vitsi ei välttämättä naurata siinä vaiheessa kun vallanpitäjät päättävät että sitä väärää mielipidettä ei enää sallita lainkaan. Nyt siitä saa vain banaania ja tilit katoavat kuin tuhka tuuleen, mutta sama kehitys voi johtaa radikaaleihinkin toimiin. Mutta tämä tietenkin on virheellinen argumentaatio, kaltevan pinnan väite, että vallanpitäjät muka lisäisivät vastatoimiaan vääriä mielipiteitään vastaan. Onkin siis salaliittoteoriaa, että media olisi aloittanut kampanjoinnin globaalisesti hyökäten väärinajattelijoita vastaan esimerkiksi poistamalla kaiken heidän mielestään virheellisen tiedon esimerkiksi koronasta. Ai, eikö? Ettäkö shakkikanavakin saattaa saada rikkeen kun siinä voi käydä niin, että "valkoinen lyö mustan kuningattaren"... sehän olisi hullua salaliittoa, että kielenkäyttöämme noin mielivaltaisesti rajattaisiin. Ja jokainen hyvä ihminen toki osaa tämän kaiken kuitata salaliittoteoriana, koska "eiväthän ne nyt noin tekisi", eiks jeh?

Demokratuuri

Toimii juuri kuten tarkoitettu

Onko järjestelmä rikki? - näin pohdittiin jokunen aika sitten mutta viimeistään tavattuani opuksen "The End of Democracy" - Christophe Buffin de Chosal, voin väittää melkoisella varmuudella että järjestelmä ei ole rikki: se toimii juuri kuten sen pitääkin ja ajan saatossa vaan parantanut juoksuaan. Jos järjestelmää tarkastellaan pelkästään pintapuolisesti, voidaan todeta että nykyinen demokratiamme on parhaimmillaan pelkkä suosiokilpailu, missä puolueet ja yksittäiset poliitikot kisaavat kansan suosiosta median säestyksellä. Ja kuten mikä tahansa hyvä peliohjelma, voi kansa voittaa typeriä palkintoja pelaamalla typerää peliä. Ai mitä peliä? Noh, kansalaisella on demokratiassa valtaa ja itsehallintaa sen verran, että voi laittaa äänestyslipukkeeseen numeron ja pudottaa sen sinne laatikkoon - luopuen näin siitä pienestä määrästä valtaa jonka alunperin omasikin. Eli pelin henki on "luovuta valtasi" ja voitat ihan joka kerta: et enää omaa lainkaan valtaa!

Venäläinen filosofi Vasily Rozanov (d. 1919): “Democracy is the system by which an organized minority governs an unorganized majority.” kuvasi demokratiaa järjestelmäksi, missä järjestäytynyt vähemmistö hallitsee järjestäytymätöntä enemmistöä. Ja juuri näinhän tämä peli toimii. Oikeat vallanpitäjät jakavat kansan sopiviin lohkoihin ja näille lohkoille (jotka usein muuttuvat lahkoiksi) sitten järjestetään ne suosiokilpailut (vaalit) sopivin väliajoin. Mitään muuta valtaa ei kansalla ole tässä "demokratiassa" koskaan ollutkaan, mutta alkuaikojen manipulointivälineet olivat sen verran heikossa kunnossa että äänestyksessäkin piti rajata kuka saa sen valtansa toiselle antaa. Nykypäivän puolueet yhdistettynä mediaan luovatkin hienon sirkusesityksen jonka kansa saa sitten omasta selkänahastaan maksaa verojen muodossa.

Otsikon "demokratuuri" on taas yhdistelmä demokratiasta ja diktatuurista, mikä on toki kuvaavampi termi kuin pelkkä demokratia eli kansanvalta. Yhden johtajan tai pienen eliitin valtaan perustuva valtiomuoto on wikipedian selityksen mukaan diktatuuri. Demokratuuri, tai kuten itse olen sitä kutsunut "länsimainen demokratia" on siis varakkaiden vallanpitäjien parannettu malli monarkiasta ja vastaavista järjestelmistä, missä se yksi johtaja saattoi vielä oikeasti olla oman kansansa etua ajamassa. Näillä oikeilla vallanpitäjillä ei moisia ajatelmia ole - he ajattelevat vain omaa etuaan aivan kaikessa, mikä taas on heidän mukaansa ihan luonnollista ja täten oikeutettua koska emmehän me nyt luonnonlakeja voi muuttaa?


Harhaluulo ja harhautus

Demokratuurin/länsimaisen demokratian perustana onkin kaksi vahvasti toisiinsa liittyvää asiaa: harhaluulot ja harhautukset. Ihmisille on syötetty harhaluuloja suuresta yhteisestä hyvästä, oikeutuksesta valtaan koska kansa niin tahtoo. Vaikka kaikki havainnot kertovat muuta, uskoo se kansa silti siihen järjestelmään joka on luotu vain ja ainoastaan heidän hallitsemiseen, ei heidän etuaan ajamaan. Kun varakas ja koulutettu älymystö lähti valaistuneena rakentamaan järjestelmää, he tiesivät ettei kansalta voida koskaan kysyä mielipidettä - hehän voisivat ajaa omaa etuaan ymmärtämättä että heidän etunsa oli tietenkin sen omistavan luokan harvojen etu. Ai miksikö? Koska eihän tyhmä ja sivistymätön kansa tiedä mikä on sen omaksi parhaaksi - heitä täytyy hallita ja kertoa mikä on heidän omaksi parhaaksi.

Ja kun se varakas älymystö sai päättää mitä kansalle kerrotaan, he kertoivat että kansalla on valta ja siksi se valta täytyykin ottaa pois niiltä vääriltä hallitsijoilta ja antaa se oikeille hallitsijoille, jotka älymystö tietenkin päätti. Missään vaiheessa sillä kansalla ei ollut valtaa, mutta ne uudet vallanpitäjät tarvitsivat oikeutuksen uudelle järjestelmälleen ja mikä hiveleekään ihmisen egoa enemmän kuin kertoa, että "sinä olet vallassa". Kansa on tietenkin silloin myös vastuussa, kun joku heidän valitsemansa edustaja töppäilee - siksi kansa joutuu maksamaan ne edustajien töppäilyt, ei edustaja itse. Vallan kanssahan tuli kerran se vastuu? Sinä maksat kun poliitikot töppäilee, koska olet kerran valtasi heille antanut. Vai oletko joskus nähnyt poliitikon kantavan vastuunsa ja korvaavan aiheuttamansa vahingon?

Harhautuksesta taas pitää huolen ne tahot, jotka hallitsevan sen tarinan kulun. Koulut, akateeminen/kulttuurinen älymystö ja media pitävät huolen siitä että kansa tietää pääosin vain ne halutut asiat ja että kaikki kansalle kerrotut tarinat tulkitaan oikein. Eli että tämä on oikeaa demokratiaa, vain äänestämällä vaikutetaan ja että syy ongelmiin on niissä, jotka eivät anna valtaansa vähemmistölle joko panttaamalla valtaansa (äänestämättä jättäminen) tai antamalla sen valtansa väärälle vähemmistölle. Pikantti yksityiskohta, mikä tätä demokratuuria kaivellessa tuli vastaan, oli kuinka monet aiheesta puhuvat kyllä tunnistivat ongelmallisia kohtia ja nostivat niitä esiin, mutta ehdottivat ratkaisuksi että "mutta MEITÄ äänestämällä asia korjaantuu!" Onko vika tuossa kohtaa sitten tiedossa, ymmärryksessä vai jossain muussa?


Tiedetään ja ymmärretään, mutta...

Järjestelmä on toki myös epäreilu sitä tavallista poliitikkoa kohtaan. Täysin asiasta tietämättä ja ymmärtämättä tehdään päätöksiä jotka vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään. Lentäisitkö sinä koneella, joka on tehty demokraattisesti eli kysyttiin ihmisten mielipidettä että miten se tulee rakentaa? Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea ja päästäkseen edustajaksi siitä on jopa hyötyä ettei tiedä saatikka ymmärrä mikä tässä demokratiassa mättää - ei tarvitse valehdella ihan yhtä paljon kun ei oikeasti ole tietoinen. Mutta yhtään pitempään menossa mukavat olevat kyllä tietävät ja ymmärtävät mitä on meneillään. Silloin herääkin kysymys, onko ihminen hullu, tyhmä, pahansuopa vai mikä, kun jatkaa pelkästään omaa etuaan ajatellen järjestelmässä joka on alusta pitäen pohjautunut valheeseen? Samaa voidaan toki kysyä kansalta, joka vastaa...

"No mutta mikä sitten tilalle, demokratia voi olla nykyisessä mallissaan huono, mutta se on paras tähän astisista!" Eli kun hakkaat päätäsi kiviseinään etkä itse etsi sitä oviaukkoa, se on kuitenkin se paras tapa päästä sen seinän toiselle puolelle? Kyllä, media kertoo sinulle että se on se ainut tapa ja niin kaikki normaalit ihmiset tekevät! Näethän kuitenkin sielä seinän paremmalla puolella joukon menestyviä ihmisiä, joten sinne täytyy jotenkin päästä ja jos silleen oikeen kovasti äänestää oikein, asiat korjaantuvat! Vaikka ne eivät olleet rikki alunpitäenkään... Kysymys siitä, että mitä tilalle onkin merkityksetön - joukko koulutettuja apinoita saattaisi edes joskus osua oikeaan päätöksessään, joukko tahallaan asioita omaksi eduksi ajavia ei edes vahingossa tule kansan etua ajamaan.

No missä se syyllinen sitten on? Koska aina on tiedettävä syyllinen ja sen kimppuun käymällä asia korjaantuu! Auttaisiko jos kaadettaisiin kaikki sortajien patsaat? Vanha valta kaadettiin ja vanhat johtajat vedettiin narun jatkoksi, jonka ansiosta saatiin tämä "demokratia" aikaiseksi. Vallankumousta ajamassa ei ollut kansa, vaan se vielä entistäkin vallanhimoisempi joukko, joka keksi että kertomalla kansalle että kansa itse on vallassa, tämä joukko voi tehdä mitä lystää ja syyllistää kansaa tekosistaan. Järjestelmää ei voi liioin sisältä korjata, koska se ei ole rikki. Mikä sitten olisi uusi ja toimiva, siinäpä vasta kysymys jota ei haluta kysyä kuin retorisesti - tämä nykyinen järjestelmähän on kuitenkin paras tähän mennessä! On, varmasti, niille jotka pääsivät sen seinän paremmalle puolelle: heille tämä järjestelmä on aivan loistava. Mitä veikkaat miksi näitä "onnistuneita" nostetaan esiin?

Mitä tästä opimme?

Ei niin mitään... harmittavan usein

Ihminen oppii kaikesta kokemastaan, halusi tai ei - oppia ikä kaikki, kuten sanontakin menee. Joskus sitä oppia voi aktiivisesti hakea, esimerkiksi lukemalla vanhoja kirjoja ja sovittamalla niitä nykypäivään. Toisina päivinä se oppi tulee ihan pyytämättä, esimerkiksi että se pöydänjalka on edelleen omalla paikallaan sekä että se puinen jalka on vielä tänäkin päivänä kovempaa tekoa kuin se oma varvas. Kokemus on kuitenkin yksi vahvimmista opettajista ihmisen elämässä.

Hyvät päätökset juontavat usein kokemuksesta. Ja mistä se kokemus sitten kertyy? Huonoista päätöksistä... Sanotaan että älykäs ihminen oppii omista virheistään, viisas muidenkin virheistä. Saman virheen toistamista ja uuden tuloksen odottamista taas pidetään hulluuden merkkinä, mutta todellisuudessa ei läheskään jokainen asia ole täsmälleen samalla tavalla uudella yrityksellä, vaikka ulkoa katsoen siltä näyttäisikin. Ja onhan se aina välillä hyvä kokeilla ettei joku asia vieläkään toimi tahi onnistu, jos vaikka sattuu käymään säkä? Voidaanko sitten olettaa, että kaikki kokemus on hyvästä? On... ja samalla ei.

Traumaattiset kokemukset opettavat kyllä yhden jos toisenkin asian elämästä, mutta niistä saatu oppi menee helposti "hukkaan" jos se samalla estää siitä kokemuksesta saadun opin. Väitetään että pelko ja traumat ovat ainakin osittain pysyviä ja ainoastaan niiden oireet laantuvat - itse trauma kuitenkin säilyy ja voi palata uudella tapahtumalla takaisin. Keho muistaa kaiken, tallentaen sen yleensä jännitykseksi. Voiko siis traumoista ja peloista päästä eroon karistamalla ne jännitykset kehosta? Toistamalla samaa asiaa se asia vahvistuu, joten kertaamalla sitä traumaa joko mielikuvan tai kehon jännityksen muodossa taitaa käydä niin että se sama pelko vain uusiutuu? Mene ja tiedä, ihmisen mieli ja keho ovat nykypäivänäkin heikosti ymmärrettyjä asioita, sekä tieteelle, että myös usein ihmiselle itselleen...


Tunne itsesi

Jokaisella ihmisellä on pitkä lista niin heikkouksia kuin myös vahvuuksia. Osa niistä ominaisuuksista on fyysisiä ja osa taas korvien välissä. Joillekin saattaa tulla jopa yllätyksenä, ettei kahta samanlaista ihmistä ole olemassa vaan olemme kaikki erilaisia, omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Siksi ainut yhdenvertaisuus mitä voidaan koskaan saavuttaa on vain ja ainoastaan lain edessä, mikä myös tuntuu yllättävän yhden jos toisenkin. Mutta takaisin itsensä tuntemiseen - oletko koskaan itse miettinyt omia vahvuuksiasi sekä heikkouksiasi, jotka ovat matkasi varrella kerryttäneet kokemusta hieman eri tavalla kuin olisit ehkä toivonut?

Se oma itse on usein loputon sarka tutkittavaksi, mutta siitä saavuttaa sitä kokemusta tulevan varalle... Otetaan esimerkki, ihan allekirjoittaneen kohdalta. Vasta reilu vuosikymmen sen jälkeen kun viimeisessä opiskelupaikassani "nautin" siitä kaikesta turhautumisesta ja muista vastaavista, pääsin jyvälle mitkä asiat vahvistivat sitä kokemusta. Kaksi ja puoli heikkoutta ja puolikas vahvuutta, josta ei ollut apua. Ensinnäkin, olen osittain kasvosokea. Jotkut kasvot jäävät talteen vasta tusinan kerran jälkeen, osa ei sittenkään. Kaikki luokkatoverit siis olivat uusia päivästä toiseen, minulle. Toisekseen, surkea suuntavaisto ja kolmiulotteisten pitempien etäisyyksien hahmottaminen (jolla on jokin hieno tieteellinen termikin jota en muista) aiheutti sen, että ne koulun käytävät ja luokat olivat hukassa aina siihen asti että olin oppinut "maamerkit" ulkoa. Saatoin siis kiertää puoli koulua päästäkseni pisteestä A pisteeseen B, koska en kyennyt hahmottamaan että se ovi niiden pisteiden välissä oli oikotie. Ja kolmanneksi se, että jos jokin asia ei kiinnosta, en kykene keskittymään siihen vaikka kuinka yritän. Jos asia taas kiinnostaa, saattaa olla keskityn siihen ... ehkä liikaakin - mikä yli 160 tekstiä propagandasta?

Mitä siitä itsestä sitten pitäisi oppia? Suuri osa ajasta menee ihmisillä, ikävä kyllä, niiden heikkouksien peittelyyn ja kompensointiin, sen sijaan että käytettäisiin niitä vahvuuksia. Kyllä, voidaan väittää että joidenkin heikkouksien kompensointi on tärkeämpää, koska silloin kykenee elämään normaalia elämää, mutta samalla voitaneen myös väittää että kaikki ne vahvuudet ovat menneet hukkaan? Oikeaa ja väärää mallia joutuu jokainen kuitenkin sovittelemaan omalle kohdalleen ihan itse, koska mikä tahansa ulkoa tuleva neuvo kuinka sitä omaa kokemusta tulisi soveltaa on vain ulkoa tulevaa neuvoa - jokainen on vastuussa vain siitä itsestään. Ja se vastuu omasta itsestään vasta pelottavaa onkin...


Hukattua oppia

Nykypäivänä onkin paljon (media)seksikkäämpää velloa omissa (tai kuvitelluissa muiden omissa) traumoissaan ja pahassa olossa, koska niiden kääntäminen kokemukseksi ja omaksi eduksi vaatisi ymmärtää sekä tietää itsestään enemmän kuin muut. Keinotekoinen empatia ja sympatia mitä voi lypsää sillä omalla uhritarinalla hivelee toki sitä omaa egoa, siinä kun se tavan tallaaja joka puree huulta ja marssii duuniin vaikka kuinka elämä on potkinut päähän ei ketään oikeastaan kiinnosta. Hiljainen sankari joka voitti ne omat demoninsa kaikessa hiljaisuudessa - moista hahmoa ei voi käyttää herättämään kiinnostusta, kun sitä vertaa aivan uskomattomaan uhritarinaan?

No mutta eikö se riitä, että katsoo netistä tsiljoona inspiraationaalista videota ja hommaa (sekä lukee) pari kirjaa joissa puhutaan itsensä kehittämisestä? Varmasti se joillekin piisaa ja sillä saavat itsestään selkoa, mutta jos ne oikeasti toimisivat kuten luvataan, luulisi niiden määrän jollain tavalla korreloivan onnellisten ihmisten määrään? Tai sitten itsessäni on jotain vikaa kun ne videot ja meemit joissa puhutaan niin kovin ylväitä ei aiheuta mitään valaistumista tahi havahtumisia? Tästäkin tekstistä saisi varmasti väännettyä meemin, tyyliin "opi siitä paskasta jota niskaasi on kaatunut äläkä uhriudu siitä egosi iloksi"... onko vähän vai onko vähän insipiroivaa, häh?

Joka päivä ei opi jotain hyödyllistä... vai oppiiko? Se riippunee siitä, mitä pitää hyödyllisenä. Opimme kaikesta mitä vastaan tulee, mutta se mitä siitä opimme ja kuinka hyödyllinen se oppi oli taas vaihtelee suuresti. Jos toistaisin tuon vielä pariin otteeseen, luuletko että sitten se oppi menisi perille vai ärsyttäisikö se jatkuva toistaminen ja kehittäisit siitä vastareaktion? Onko yksinkertainen kaunista ja parasta elämässä taasen “Murskata viholliset, ajaa niitä edellämme ja kuulla heidän naistensa vaikeroivan.” - Conan. Siitäpä taas kysymys poikineen funtsittavaksi, itse kullekkin.

Faktantarkistusta

Paljon misinformaatiota faktoiksi naamioituna

Faktantarkistus on tämän ajan kuuma trenditermi. Corbett Report on tehnyt asiasta kaksi hienoa dokumenttia, jotka suosittelen katsomaan: "Episode 381 – Who Will Fact Check the Fact Checkers?" ja sen jatko "Fact Check: Polio Vaccines, Tetanus Vaccines, and the Gates Foundation". Sopivasti valikoimalla ja olkiukkoja maalaamalla voidaan lähes mikä tahansa informaatio faktisesti todistaa vääräksi tai harhaanjohtavaksi, mutta tätä tekevät tahot ovat itse vielä paljon pahempia faktojen vääristelijöitä. Totuuden (filosofinen näkökulma totuudesta: linkki) kanssa ei faktantarkistuksella ole yleensä mitään tekemistä vaan samat ison rahan pelurit leikkivät sanakikkailullaan ja ohjaavat ihmisiä harhaan, eli tuottavat disinformaatiota. Aloitetaan aiheen terminologialla...

Misinformaatio ja disinformaatio tarkoittavat molemmat hyvin pitkälle samaa asiaa: väärää, virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Näissä kahdessa on kuitenkin hienoinen ero: misinformaatio on "vahingossa" virheellistä tietoa, disinformaatio on tahallaan/tietoisesti virheellistä tietoa. Kaikki disinformaatio on siis misinformaatiota, eli virheellistä tietoa, mutta vasta tahallisuus tekee siitä tiedosta disinformaatiota. Misinformaatiota ei siis voida itsessään pitää propagandana, kun taas disinformaatio on propagandaa poikkeuksetta. Mitä tahansa niin oikeaa kuin väärää tietoa voidaan sen tarkoituksen vuoksi pitää propagandana, eli dis/mis-informaatiota ei kannata sekoittaa propagandaan.

Malinformaatio (malicious information, tarkoituksella vahingoittavaksi tarkoitettu tieto) on taas ns. "ikävä totuus", eli totuudenmukaista tietoa jonka tarkoitus on vahingoittaa toista. Eli esimerkiksi juuri se "vastapuolen" vähemmän mairittelevan historian jatkuva esilletuonti on malinformaatiota. Tätä termiä toki käytetään myös silloin, kun halutaan joku vastuuseen tekosistaan mutta syytetty on median suojeluksessa - kaikki hyökkäykset esimerkiksi korruptoituneita poliitikkoja ja virkamiehiä vastaan on malinformaatiota, josta sitten itketään että "meitä maalitetaan!" julkisesti. Suomi onkin kaksoisstandardien luvattu maa, missä tiettyihin ryhmiin kuuluminen kääntää asiat aina päälaelleen ja syytetystä tuleekin uhri.


Kutsutaan #Agentit paikalle!

Ei, nyt ei puhuta Agentti Smithin kutsumisesta apuun, vaan Maanpuolustuskorkeakoulun lohkosta Suomen Akatemian "Media ja yhteiskunta (MediaSoc) 2019-2022"-projektista. Tämä 8 miljuunan kansan selkänahasta revityn euron tarkoitus on kertoa akateemisesti kuinka saadaan tyhmä kansa ja etenkin nuoret uskomaan faktantarkistukseen ikävien totuuksien sijaan. #Agentit, joka on siis vain osa tätä kokonaisprojektia johon ne miljoonat on kaadettu, keskittyy nuorten (13-19 vuotiaiden) elämään sosiaalisen median (hybridi)uhkien ja mahdollisuuksien keskellä. Eli siis kuinka saadaan nuoriso uskomaan yhtä yhteistä tarinaa ja hylkäämään kaikki malinformaatio joka ei ole ylhäältä hyväksytty. Koska valtamedia on edelleen maamme ykköstykki lynkkaamisessa, eli malinformaation käytössä yksilön maineen tuhoamiseen.

Agenttien ensijulkaisu on lyhyeltä nimeltään "Social Media as the Pulse of National Security Threats: A Framework for Studying How Social Media Influences Young People’s Safety and Security Situation Picture", eli kuinka jonnet sekoilee somessa (vapaa käännös), onkin taattua akateemista ihmettelyä siitä, miksi ihmeessä ihmisten luottamus vallanpitäjiin murenee. Samaa akateemista ihmettelyä samasta aiheesta linkitetäänkin sivukaupalla tekstin lähteeksi ja näistä osaa läpi käyneenä ei voi kuin ihmetellä että kuinka paljon rahaa on jälleen kerran poltettu toteamaan veden olevan märkää? Ainiin, syyllinen on tietenkin sama kuin Infosota-fantasiamaailmassa eli Venäjä, Putin ja tietenkin Fake-Newssien kuningas: Trump.

MediaSoc-projektiin kuuluu myös muita hyödyllisiä osia, joissa esimerkiksi tutkitaan kuinka populismia ja polarisaatiota aiheuttavat äärioikeistolaiset (vasemmisto ei harrasta populismia tai polarisointia, ettäs tiedät!)... Luottamus koneistoon on siis vaikeuksissa, syylliset on jo päätetty eli enää vaan tarvitsee löytää se ajatusmalli, millä voidaan tutkitusti ja täten oikeutetusti syyttää tiedettyjä syyllisiä eli näitä tahoja jotka käyttävät disinformaatiota ja malinformaatiota väärällä tavalla. Onneksi asialle siis otetaan "agentteja", eli teinejä joille tämä tarina saadaan myytyä ilman sen suurempaa vastustusta - useampia projekteja "kouluttaa" vaikuttajia kun on ilmaantunut viimeaikoina. Kelataan siis pari vuosikymmentä eteenpäin niin päättävissä portaissa onkin vielä entistä edistyksellisempi porukka, joka tietää että tuhoamalla kaiken vanhan, uusi on aina parempaa vaikkei sitä yksikään osaisi edes enää rakentaa.


Faktojen, oikeiden semmoisten, tarkistus olisi kaikkien etu

Sinänsä ajatus "oikeiden faktojen" esilletuonnista olisi kannatettava. Kukaan vaan ei ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt keinoa, millä saataisiin oikeasti neutraali ja pelkästään faktoja tutkiva toimielin aikaiseksi. Näitä valtamedian käyttämiä faktantarkistajia kun vaivaa krooninen "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" tila, mikä vahvistuu entisestään "oma palkka riippuu omasta ymmärtämättömyydestä" syndroomasta. Tutkitustihan (Hiltunen, Suuronen 2019) Suomessa ei journalisteja juurikaan uhkailla ja sitä kautta työhön vaikuteta, johtuen (oma veikkaukseni) lähinnä siitä että ne oikeat uhat löytyvät sieltä maksajien suunnasta - eli toimittelijat ovat suojassa kunhan tarina pysyy ruodussa.

Tosin ei se "vaihtoehtoinen" uutisvirta ole useinkaan liiemmin tarkistetuilla faktoilla pilattu. Aivan liian helposti lähtee sopivalta kuulostava tarina, yleensä meemin muodossa, laukalle, vaikka sen totuusarvo on hyvinkin kyseenalainen. Vahvistusvinouma toimii ihan kaikilla samalla tavalla, joten omaa näkemystä tukevat sanomat kelpaavat turhankin hyvin ja vastakkaiset sanomat ohitetaan olan kohautuksella. Suurin osa asioista on kaukana "varmasta", jolloin betonoitu asenne jonkin asian puolesta tahi vastaan saattaa aiheuttaa jossain kohtaa ankaraa kognitiivista dissonanssia. Joitain asioita ei voida osoittaa todeksi, mutta vääräksi todistaminen on monasti mahdollista. Loppu meneekin sitten uskon puolelle, mikä on tietysti jokaisen oikeus ja oma valinta.

Toimiva yhteiskunta perustuukin yhteisiin faktoihin. Mutta vain silloin sitä voidaan kutsua "toimivaksi" tai edes "faktaksi" jos ne faktat perustuvat totuuteen. Sananvapaus on yksi merkittävä asia näiden faktojen esilletuontiin ja kaikki rajoitukset siihen ovat selviä merkkejä kierosta pelistä. Jos jotain asiaa ei saa kritisoida koska se voisi tuhoutua totuudella, se ansaitsee tulla tuhotuksi sillä vapaalla sanalla ja totuudella. Nykyiset vallanpitäjät kuvittelevat kykenevänsä hallitsemaan tietoa niin hyvin, että ne "ikävät totuudet" jäävät piiloon ja vain virallinen tarinaa jää eloon. Käykö näin onkin sitten meistä jokaisesta kiinni - sananvapaus on se tärkein ihmisoikeus, jota ilman niitä muita oikeuksia ei voida edes koskaan saavuttaa.