tag:blogger.com,1999:blog-24108201813394510702024-03-18T05:01:52.386+02:00Funtsittavaa...Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.comBlogger614125tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-65021812511633531402023-09-27T16:32:00.001+03:002023-09-27T16:32:40.094+03:00Uusi alku toisaalla, #Hajatuskuplia<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvSP8XoBobkHt2piIOKtj6nOkyhpbBQFGEtMj2Q79jdF5Pm9AKZ0VY-SXnN9quETSV3OYGosMlGHQvrYP4fpHAndpPB3bAjpwNEtVdufyqsvb1ztPIImKFehSzeUqaUwhx2RdXpFRGaItcEGKf3N19JiqiniVUaDAxhiWOEWk5-9oya9F5nI_RNh2oWHQ/s1024/IMG_1266.jpeg" style="display: block; padding: 1em 0; text-align: center; "><img alt="" border="0" width="400" data-original-height="768" data-original-width="1024" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvSP8XoBobkHt2piIOKtj6nOkyhpbBQFGEtMj2Q79jdF5Pm9AKZ0VY-SXnN9quETSV3OYGosMlGHQvrYP4fpHAndpPB3bAjpwNEtVdufyqsvb1ztPIImKFehSzeUqaUwhx2RdXpFRGaItcEGKf3N19JiqiniVUaDAxhiWOEWk5-9oya9F5nI_RNh2oWHQ/s400/IMG_1266.jpeg"/></a></div>
<br><br>
Kuten edellisessä postauksessa jo ilmoitin, #Funtsittavaa päättyy. Kaikki nykyiset postaukset siis säilyvät täällä, mutta uusia ei tämän jälkeen enää ainakaan vanhassa muodossa tulla lisäämään. Jahka tämä maailma tästä vähän selvenee, tulen siirtämään kaiken uuden blogituotannon osoitteeseen <a href="https://hajatuskuplia.blogspot.com/" target="_blank">https://hajatuskuplia.blogspot.com/</a> - osoitteeseen. Ajatus on vaihtaa tyyliä sen suhteen, että poistan itseltäni rajoitukset niin aiheista kuin tyylistä, siinä kun tämä blogi oli lähes täysin formaatissa 3x3 pätkää tekstiä ilman kuvia. Jos hajatelmani kiinnostavat, uusi osoite on siis Hajatuskuplia. Jossain välissä sama tulee tapahtumaan myös Youtube-kanavan ja todennäköisimmin Twitterin/X:n kanssa, mutta siihen voi mennä vielä kuukausia. <br><br>
Kiitos ja kumarrus,<br>
<i>Jukka</i>
Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-8327263655416599322023-09-16T14:21:00.002+03:002023-09-17T14:28:42.984+03:00#Funtsittavaa päättyy…<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqXW6rZTJj20Hm7NmbXytpOOIUPrFg7CDFyOoRy4Qjm8V3v6nZvG3C2eG3i2HjTZXU0SH-Dh_rz2F8eUGxIxwGyHtDaszo6tKdPOKoGqd0Vcu33apetEcnuDRTw3tNVIrmGUFfB7DeQUDOvQduneluPzwr_0TOsZZpVPHTDP-uJWu5Y2Qc1GcBfQ01RnQ/s1024/IMG_1260.jpeg" style="display: block; padding: 1em 0; text-align: center; "><img alt="" border="0" width="400" data-original-height="768" data-original-width="1024" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqXW6rZTJj20Hm7NmbXytpOOIUPrFg7CDFyOoRy4Qjm8V3v6nZvG3C2eG3i2HjTZXU0SH-Dh_rz2F8eUGxIxwGyHtDaszo6tKdPOKoGqd0Vcu33apetEcnuDRTw3tNVIrmGUFfB7DeQUDOvQduneluPzwr_0TOsZZpVPHTDP-uJWu5Y2Qc1GcBfQ01RnQ/s400/IMG_1260.jpeg"/></a></div>
<br><br><b>Tiensä pää</b>
<br><br>
Useita kuukausia on tässä aloiteltu, lopeteltu ja pidetty taukoja, ilman selvää suuntaa ja vaikutusta. Jatkuva seilaaminen suuntaan ja toiseen ei yleensä ole toimiva ratkaisu mihinkään, joten olen harkinnan jälkeen päättänyt laittaa pillit pussiin koko #Funtsittavaa-tuotannon suhteen. Tämä koskee siis blogia, podia, Twitteriä ja osin naamakirjaakin. En kuitenkaan poista mitään menneitä tuotoksia, eli ne saavat jäädä kummittelemaan jälkipolville saakka, tai kunnes vallanpitäjät päättävät ne tuhota väärien näkemysten vuoksi.<br><br>
Jos joskus hamassa tulevaisuudessa päätän vielä jotain niistä jatkaa, mitään ilmoitteluja en tule siitä tekemään vaan materiaalia sitten vaan ilmaantuu niihin ja se jatkuu tai ei jatku sen jälkeen. Ehkäpä löydän jonkin uuden suunnan ja aloitan nollilta, sekin on mahdollista, tosin terveydentilasta johtuen varsin epätodennäköistä. Päätös on raskas, mutta tässä tilanteessa se on ainoa mahdollinen... onko se oikea päätös — vain aika näyttää. Yhteensä materiaalia oli siis tähän päivään mennessä 613 tekstiä, yli 300 videota ja yksi kirja. Aloitan nyt kuukauden-parin lähes täydellisen radiohiljaisuuden...<br><br>
Kiitos ja kumarrus<br>
<i>Jukka Ojala, 16.09.2023<br>Mieti, se ei ole laitonta... vielä</i>Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-23584466854797610152023-09-15T09:15:00.001+03:002023-09-15T09:19:06.855+03:00Maailma pelastuu odottamalla, kuulemma<br><b>Ihan pian, hyvä tästä tulee</b>
<br><br>
Viimeisten päivien, ehkäpä viikkojen, aikana on ainakin itselle tullut varsin selväksi se, että kiinnostus tämän nykytyrannian pysäyttämiseksi on kyllä olemassa, mutta sille tekeminen tuuleen huutamisen lisäksi ei niinkään. Muutamat taistelevat kynsin hampain sitä tuulimyllyä vastaan ja pettyvät karvaasti joka ikinen kerta kun sitten tekemisen kohdalla se nyökyttely materialisoituu kouralliseksi ihmisiä. Samaan aikaan kun ”rasismia” vastaan sotarummut raikaavat kaikkialla ja tuhatpäiset ihmisjoukot pitävät asiaa esillä. Toki kuten jo sanoin podissani (Ensin ne tulivat hakemaan…) aikaisemmin, se on suunnilleen sama 1% koko kuulijakunnasta joka vastaa siihen kutsuun - valtamediaan uskovia on miljoonia, siinä kun väärinajattelijoita joitain tuhansia, joten se 1% on kymmeniä tuhansia vs. jokunen kymmenen. Kyllähän joku muu aina sitten tekee, riittää että odottaa? Mutta mitä sitä odotetaan?
<br><br>
Lähes 80% kansasta odottaa, että ne päättäjät tekevät asialle jotain. Kun käy äänestämässä oikein niin kyllä se siitä korjaantuu. Sanna Ukkolan kolumni (Sanna Marin valehteli äänestäjilleen — Ja se on ihan oikein!) vääntääkin asian rautalangasta, eli päättäjät sekä media valehtelevat omaksi edukseen ja se on ihan oikein! Koska eihän se oma ehdokas nyt koskaan valehtelisi, mutta ne muut. Osa väärinajattelijoista haluaa sitten itse kalifiksi kalifin paikalle ja rummuttavat sitä ”oikein äänestämistä” korjaukseksi tähän, mikä on sitä myrkyllistä <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/03/katkaisuhoitoa-hopiumista.html" target="_blank">hopiumia</a> kuulijoilleen ja joko ymmärtämättömyyttä, tietämättömyyttä tai hulluutta ehdokkailta itseltään kuvitella, että niillä poliitikoilla olisi oikeasti valtaa asioista. Useampikin poliitikko kun on ihan avoimesti kertonut sen karun todellisuuden, että ne jotka äänestetään eivät ole vallassa ja ne jotka ovat vallassa, eivät ole kenenkään äänestettävissä. Onneksi sentään pian saadaan äänestää presidentistä ja riidellä siitä, kuka niistä alle 1% kannatuksen omaavista ehdokkaista on oikea ja olet tyhmä jos äänestät niistä väärää!
<br><br>
Kun QAnonin kannattajat sanoivat ”luottakaa suunnitelmaan”, suuri joukko nauroi asialle kuinka tämä odottaminen ja jonkun muun tekemisen odottaminen ei mitään ratkaise. Siis aivan kuten se äänestäminenkin. Onneksi sentään voi odottaa paljon paremmin, kuten vaikkapa lopun aikoja ja Jeesuksen toista tulemista? Tai sitten voi odottaa suojassa kupolin alla, koska mitään pahaa ei tapahdu koska se on vain illuusio? Aina tulee joku messias, joka pelastaa ja korjaa asiat, vaikka näin ei ole vielä kertaakaan tapahtunut, mutta kyllä se sillä seuraavalla kerralla. Vaikka esimerkiksi <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2020/07/tottelevaisuus-kun-kansa-valitsee.html" target="_blank">de la Boétie</a> ja <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2021/08/post-totalitaarinen-jarjestelmamme.html" target="_blank">Havel</a> asiasta kirjoittvatkin jo hyvän aikaa sitten, ei niistäkään teoksista haluta ottaa opiksi. Siis ottaa opiksi mitä? Että vaikka se valta kyettäisiinkin jollain ihmeen kaupalla siirtämään oikeasti hyvää tarkoittavien tahojen käsiin, se ei sielä tule säilymään koska sinne näkyvään valtaan on <i>aina pyrkimässä</i> lukematon määrä ihmisiä, joita ei koskaan saisi päästää valtaan. Onneksi ne näkyvät tahot omaavatkin varsin rajallisen määrän valtaa, minkä vuoksi yhdenkään sinne pyrkivän toimilla ei ole isossa kaavassa paskankaan väliä? Mutta odotellaan nyt…
<br><br>
<br><b>Kulttuuri on se (vasta)voima</b>
<br><br>
Lähihistoriasta voidaan kuitenkin ottaa muutama esimerkki siitä, missä se kansan oma valta piilee. Itä-Saksa ja Tšekkoslovakia olivat molemmat melkoisen vahvan tyrannian alla vuosikausia ja kansa itse ymmärsi asian, koska se oli heille arjessakin niin päivänselvä asia. Kun ”vapaus” vihdoin saapui, ei mennyt aikaakaan kun sinne johtoon keplotteli tiensä uusi joukko vähemmän hyveellisiä ihmisiä, mutta se kansa, petoksesta huolimatta, ei kuitenkaan ollut unohtanut niitä vielä huonompia aikoja eivätkä he halunneet enää sinne takaisin. Vaikka se sirkus siis pyörikin jo uudella vauhdilla kohti seuraavaa tyranniaa, tavan kansa eli osittain edelleen niiden arvojen mukaan, joka kaatoi sen edellisen tyrannian. Tulevat ja nykyiset sukupolvet eivät tietenkään olleet koskaan kokeneet sitä vanhaa tyranniaa, mutta jokainen sukupolvi on historian saatossa lähes aina kapinoinut sitä sen hetkistä tilaa vastaan mikä mahdollistaa aina sen kulttuurin muutoksen. Koska myös ne oikeat vallanpitäjät tämän tajuavat, he osaavatkin ottaa sen huomioon muokatessaan niitä tulevia polvia kapinoimaan niitä vastaan, jotka yrittävät kapinoida sen hetkistä valtaa vastaan.
<br><br>
Suomi ei ainakaan vielä ole kuitenkaan joutunut niin vahvan tyrannian alle, että kansa olisi sitä yhtään isommin joukoin lähtenyt vastustamaan. Kyllä, joitain muutoksia on esimerkiksi työläisten suunnalta saatu tehtyä aikoja sitten, mutta mitään vastaavaa kuten yllä olleissa esimerkeissä ei ole ollut. Eurostoliitto pyrkii kuitenkin nyt luomaan maastamme avokaivoksen, eli kun se muutos tapahtuu, muutaman sukupolven jälkeen se voisi olla riittävän suuri tyrannia että sitä lähdettäisiin vastustamaan suurin joukoin. Nykyäänhän se ei vaikuta juuri muihin kuin taajamien ulkopuolilla asuviin, koska kaupungeissa on mukava olla ja elää kaiken sen kulttuurisen rikastuksen keskellä. Tämä kulttuurien sekoittaminen on myöskin täysin tahallista, koska yhtenevä kulttuuri on se vastavoima, joka kykenee estämään tyrannian… siis muutaman sukupolven jälkeen.
<br><br>
Mutta miksi ihmeessä löytyy niin paljon ihmisiä, jotka tahallaan ajavat tätä maatamme ja kultturiamme vessanpöntöstä alas? Ukkolahan sen jo kertoikin - oma etu. Suuri joukko ihmisistä <i>hyötyy henkilökohtaisesti</i> vallanpitäjien agendasta ja kun muista ei tarvitse välittää viittä vesilusikkaa, päätös on varsin helppo ajaa omaa etuaan muiden ylitse. Toki jokainen ihminen ajaa mieluummin omaa kuin muiden etua, mutta hieman harvempi on niin valmis tekemään muiden kustannuksella. Mitään omantunnon tuskia ei näytä olevan kuin aniharvalla valtamedian toimittelijalla, kun he ajavat tätä suurta nollausta eteenpäin. Palkkiovirat ja shampanjapöydät odottavat niitä, jotka ajavat agendaa siinä kun muut joutuvat orjan asemaan, mutta mitäs niistä muista välittämään kun itse hyötyy, eikös? Ranskassa aikoinaan nämä omaa etua ajaneet palkittiin pikaparturoinnilla, tosin siinäkin kohden vain vaihdettiin näkyvä valta toiseen kansan kiihottamisella. Vallankaappauksen kun voi tehdä monella tapaa.
<br><br>
<br><b>Popparit esiin</b>
<br><br>
Mitä siis tässä voi enää tehdä? Omalla tavallaan kaikki tämä odottaminen on lähinnä itsensä toteuttavaa profetiaa, tosin mitään takeita ei ole sille että se messias tulee ja pelastaa. Jokainen ryhmä rummuttaa sitä omaa tarinaansa ja kertoo kuinka maailma sitten kaiken sen kaaoksen jälkeen on parempi paikka. Mutta kenen profetia on oikeassa? Kristittyjen tai jonkun muun uskontokunnan, ilmastokultin vaiko kenties intersektionaalisen woke-pellemaailman? Kaikki lupaavat utopiaa, jota edeltää ”vaikeat ajat”. Siinä vaan on se, että sama kulttuurien kiertokulku on jatkunut vuosituhansia - jokin ryhmittymä nousee valtaan, elämä on ”mukavaa” joka saa ihmiset unohtamaan ne omaa etuaan ajavat mulkerot, mulkerot vievät tuhkatkin pesästä ja imperiumi tuhoutuu sen seurauksena… ja jäljelle jääneet rakentavat uuden, paremman, joka käy läpi samankaltaisen kiertokulun omaan loppuunsa saakka. Yksi suurimmista eroista entiseen on lähinnä se, että ihmiskunta omaa nyt aseet puhdistaa koko maapallon kaikesta elämästä. Ja nämä omaa etuaan ajavat mulkerot luulevat itse siitä selviävänsä.
<br><br>
Kansalla olisi siis mahdollisuus, kuten on todistettavasti tapahtunut, muuttaa se suunta hetkellisesti ja saada joitain vuosia tai vuosikymmeniä jatkoaikaa tälle ”länsimaiselle demokratialle”. Taistelutahtoa sille on kuitenkin varsin vähän, koska valtamedian illuusio on vahvempi kuin ehkäpä koskaan ennen. Niin kauan kun ihmiskunta uskoo yhteenkään oikeutettuun valtaan muiden yli, tämä sama kiertokulku tulee kuitenkin jatkumaan ja ihmisten välinen kilpailu ajaa kansat ensin nousuun ja sitten lopulta tuhoon. Toki jää nähtäväksi että onko se jokin yliluonnollinen voima joka pelastaisi ihmiskunnan, mutta kun sama kierto on jatkunut jo kauan ennen kuin ne tarinat luotiin niin todennäköisyys sille ei ole ehkä se korkein. Mutta aina siihen voi uskoa ja usko tuo lohtua tähän synkkään maailmaan. Ehkäpä siksi niitä tarinoita kerrotaankin, että jossain olisi toivoa paremmasta kun se sama omaa etuaan ajattelevien joukko aiheuttaa sen saman kierron uudestaan ja uudestaan? Ja eiväthän ne vallanpitäjät nyt itse kirjoittaisi satuja, joka oikeuttaa heille vallan kansan yli ja kansa ottaa kuivana kakkoseen koska heille luvataan tuonpuoleisessa pelastus, eihän?
<br><br>
Jokaisen on itse löydettävä se oma tie tässä maailmassa. On se sitten odottamista, tekemistä tai mitä lie. Oman onnen löytäminen ei ole mikään helppo juttu ja ilman toivoa paremmasta moni vaipuukin masennukseen tai alkaa vaikkapa ajamaan sitä omaa etuaan muiden kustannuksella. Osa löytää ne pyhät tekstit pelastukseksi, toiset taas etsivät totuutta elämästä muiden kirjojen sivuilta - niin filosofisista kirjoituksista kuin siitä viimeisimmästä ilmastoraportista. Jokainen ryhmä propagoi sitä omaa utopiaansa toisille ja nämä tarinat taistelevat sitten ihmisten mielissä ja sydämissä keskenään. Mikä niistä on oikein, siihen emme taida löytää vastausta ihan heti, jos koskaan. Itse meinaan pohtia näitä asioita ja tehdä asioita, jotka tuovat sitä iloa ja valoa. En koe olevani oikeutettu liioin muita juurikaan neuvomaan mitä tehdä ja mihin uskoa, mutta yhden viisauden voisin jakaa: älä ole kusipää... Kuten nuo vallanpitäjät ja heidän vahtikoiransa mediassa ovat… jos jotain asiaa voidaan pitää ”pahana”, laskisin halun tahallaan vahingoittaa muita omaa etua ajaakseen sellaiseksi. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-18804107241972332232023-09-13T15:58:00.003+03:002023-09-13T16:01:00.783+03:00Yksinkertainen maailma (ja jatkoa lättymaahan)<br><b>Ymmärtäminen vaikeaa, uskominen helppoa</b>
<br><br>
Alkuun pitää heti mainita, että tarkoitukseni ei ole uskotella kenellekään mitään, vaan puran ajatuksia tekstiksi ja jokainen saa uskoa edelleenkin juuri siihen mihin haluaa. Hiljattain tekemäni striimi (FPod Live - 12.09.2023) saikin varsin mielenkiintoisen vieraan paikalle: Artisokka. Hän oli lukenut edellisen <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/09/lattymaasta.html" target="_blank">blogini lättymaasta</a> ja halusi keskustella asiasta livessä. Jos asia kiinnostaa, video löytynee ainakin vielä Youtubesta ja Kansantubesta, mutta en laita ulkoisia linkkejä tähän. Kommenteista päätellen kantani aiheeseen triggeröi ihmisiä melkoisesti, mikä oli tietysti osittain tarkoituskin - ajatteleminen ja omien uskomusten haastaminen ovat tärkeitä asioita, ainakin omasta mielestäni. On hyvä huomata, että jokainen ihminen näkee asiat sillä omalla tavallaan, joten yhden ihmisen kommentit kuvastavat tasan tarkkaan sen yhden näkemystä, mikä tuntui unohtuvan lättyyn uskovilta aika vahvasti. Se että heillä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä näkemystä pitäisi olla samalla vihje siitä, että maan olevan pallo ei liioin ole mikään yksi yhtenäinen näkemys joka automaattisesti tarkoittaa, että kaikki mahdolliset asiat jotka siihen <i>yleensä liitetään</i>, olisivat näkemyksiä jotka kaikki jakavat. Älä siis oleta, kysy.
<br><br>
Artisokan, samoin kuin varsin monen muun flättärin uskomukseen kuuluu se, että tämä kappale jolla elämme on Jumalan luoma. Kaikki mikä siihen kuuluu on siten samasta lähteestä, mikä herättääkin joitain kysymyksiä. Jos kerran kaikkivoimainen jokin on luonut maan, eikö se sama voima olisi voinut aivan yhtä helposti luoda koko universumin planeettoineen ja avaruuksineen päivineen? Missään sielä pyhissä teksteissä kun ei mainita, etteikö se kaikki muukin olisi samasta lähteestä, kuin myös mitään mainintaa siitä lätystä kupolin alla ei ole. Jos maa olisi siis vain lumisadepallo, eli kiekko kupolin sisällä, onko se vain jokin työpöytäkoriste Jumalan työpöydällä vai mikä? Aivan yhtä hyvin se sama olento olisi voinut tehdä alkuräjähdyksen ja sitten joutessaan nikkaroida kokonaisen universumin ympärillemme, eikö totta? Se jos joku osoittaisi kaikkivoimaisuutta, kun tekee äärettömän suuren maailmankaikkeuden eikä vaan yhtä säälittävää kiekkoa, jonka sisälle lukitsee olentoja… omaksi ilokseen?
<br><br>
Suurinta osaa ihmisistä ei ole kiinnostanut, eikä koskaan myöskään tule kiinnostamaan se seikka, mikä on tämän maan muoto. Toisin kuin flättärit ajattelevat, ihmiset ovat jo vuosituhansia kyllä laskeneet maan olevan jokin pyöreä kappale niin Kiinassa, antiikin Kreikassa, Intiassa kuin lähi-idässä jo paljon ennen kristittyjä. Jos se kirkko, eli vallanpitäjät, ovat sanoneet maan olevan X, silloin kansa on siihen uskonut koska heillä ei ole ollut niin keinoja, kuin mielenkiintoa lähteä asiaa kyseenalaistamaan. Miksi? Koska <i>se ei vaikuta heidän elämäänsä millään tavalla</i>. (Juuri) Mikään asia ei muuksi muutu sillä, minkä muotoinen se maailma on oikeasti on. Ihmiset elävät elämäänsä ja kuolevat täsmälleen samojen luonnon lakien alaisuudessa, oli se muoto mikä tahansa. Kyllä, vallanpitäjät käyttävät tarinoita ohjaamaan ihmisten mielipiteitä ja saavat heidät toimimaan varsin yhtenevästi haluamallaan tavalla ja näin on tapahtunut jo varsin pitkään. Kun vallanpitäjä on vaihtunut, virallinen tarina maailman toiminnasta on yleensä seurannut sen uuden hallitsijan näkemystä asioista. Vapaasti havaittaville asioille on haettu sitten selityksiä milloin mistäkin suunnasta ja niille on sitten yritetty kehittää eri teorioita tai uskomuksia.
<br><br>
<br><b>Tiede on yksinkertaistus monimutkaisesta maailmasta</b>
<br><br>
Kun ihminen ei vielä omannut kaikkia vermeitä auttamaan havainnointia, helpoin selitys asioiden suhteen oli vain sanoa sen olevan juuri sen hetkisen oikean yliolennon tahto ja sääntö. Ja miksi sitä oltaisiin edes epäilty, kun asiat vaikuttivat menevän sen tarinan mukaan? Yhtäkään suurempaa voimaa kun ei kyetty todistamaan olemattomaksi, joten niin sen täytyi olla. Pitkään myös tiede oli asioiden havaitsemista ja päättelyä miksi asia niin mahtoi olla, mutta sitä lähdettä ei kuitenkaan epäilty - kaikki ne asiat olivat edelleen Luojan tekosia. Että ennustettavuutta kyettiin parantamaan, ihmiset koettivat päätellä miten asiat sillä ihmisen tasolla pelasivat ja vuosituhansien aikana kyettiinkin muodostamaan runsaasti tietoa siitä, mikä toimisi ja mikä ei. Kaikkea ei osattu tai kyetty vielä laskemaan nykyisellä tarkkuudella, mutta silti ne katedraalit pysyivät pystyssä ja sillat kantoivat halutun verran taakkaa. Uusia keinoja navigoida ja määritellä sijainti myös parannettiin, minkä ansiosta ihminen kykeni kartoittamaan ison osan maailmasta. Mitä sielä tuntemattomalla alueella oli, sitä ei tiedetty, mutta sitä lähdettiin sitten selvittämään ja kartoittamaan. Ja niistä vanhoistakin kartoista muodostui pallo, kun ne vedettiin yhteen.
<br><br>
Tiede ei kuitenkaan tuonut vastauksia ihmisen olemassaoloon, joten uskonto oli varsin tärkeä osa ihmisten maailmankuvaa. Kun teoriat evoluutiosta, eli ameebasta apinan kautta ajattelevaksi ihmiseksi saivat otetta, ihmisen merkitys monen kohdalla katosi. Niin Nietzsche (Gay Science) kuin Dostoyevski (Brothers Karamazov) pohtivatkin asiaa tästä ”kuolleesta Jumalasta” ja miksi kirkko ja sen uskomukset olivat niin tärkeitä. Tämä seikka tuntuukin vaivaavan flättäreitä melkoisesti, koska jos maa olisi ”vain” sattumankauppaa ja ihminen jonkin kosmisen pamauksen seurauksena täysin vahingossa muodostunut olento, mitä ja miksi me edes olemme? Siihen lätty antaakin helpon ja ennen kaikkea <i>valmiin paketin</i>, minkä vuoksi, nähdäkseni, uskomus tähän lumisadepalloon onkin niin houkuttava. Monimutkaisuuden sijaan maailma on yksinkertainen - Jumala loi sen, piste. Kaikki löytyy pyhistä teksteistä ja me olemme tärkeitä jonkun meitä suuremman voiman mukaan. Siinä kun Nietzschen tarjoama täydellinen vapaus johtaisi nihilismiin. Vapauden sijaan uusi uskomusjärjestelmä vanhan tilalle on paljon helpompi vaihtoehto, kuin että yrittäisi itse saada tolkkua maailmasta.
<br><br>
Nimittäin sitä sitä se tiede alunperin oli, tolkun ottamista tästä kaoottisesta maailmasta. Nämä modernit tieteenalat, intersektionaalisine feminismeineen ja ilmastohumppineen, ovat lähinnä vain uusia pyhiä tekstejä joiden tulkintaan vaan niiden ylipapit kykenevät ja muiden tulee niihin sokeasti uskoa, ovat sitten taas asia erikseen - ei niistä sen enempää tässä kohden. Mutta kaikki nämä fysiikat ja kemiat, matemaattiset keinot ennustaa lopputulos, ovat ihmisen tapa pyrkiä saamaan jotain hallintaa maailmasta. Kuinka eksaktia mikäkin osa on, se vaihtelee, samoin kuin mittakaava missä mikäkin tapa ymmärtää asia oikein pelaa. Se, että jokin toimii tiettyyn pisteeseen saakka ja sitten saadaankin ihan eri tulos kun mennään riittävän suureen tai pieneen yksikköön, osoittaa hyvin ne tieteen rajat. Emme vielä tiedä tahi ymmärrä läheskään kaikkea, mutta kykenemme ”arjessa” ennustamaan lopputuleman varsin moneen asiaan tieteen ansiosta. Ei ehkä täydellisesti, mutta riittävällä tarkkuudella. Ja siihen tarkkuuteen osa ihmisistä on käyttänyt koko elämänsä päästäkseen edes hitusen verran lähemmäksi. Jostain syystä vuosisatojen tutkimisen ja vuosikymmenten henkilökohtaisen perehtymisen voi nykyään kumota katsomalla muutaman videon, jossa joku sanoo ettei se niin ole. Jos tämä tieteen virheellisyys olisi johdonmukaista, silloin esimerkiksi se arkkitehtien ja insinöörien 9/11 tutkimus olisi myös puhdasta hömppää, eikö totta?
<br><br>
<br><b>Paimentamisen sijaan vapaus, vapaa tahtokin?</b>
<br><br>
Yksi asia siinä Artisokan kanssa käydyssä keskustelussa veikin kunnolla yöunet itselläni ja sen seurausta on sitten tämä teksti. Ei, en ole muuttanut näkemystäni maan muodosta enkä edelleenkään näe viitteitä sille, että ihmiskunta olisi mennyt kaikessa tieteessä päin honkia vain koska ”rapparit” tai jokin muu salaseura on ollut vaikuttamassa asioihin vuosisatoja. Kyllä, he ovat voineet piilottaa asioita ja tietoa, mutta suuri osa näistä tieteen tuomista edistyksistä on ihan konkreettisesti havaittavissa ja käytettävissä, mikä ainakin omalla kohdallani on melkoisen vahva todiste. Tietokoneet esimerkiksi toimivat omalla tavallaan ja se miksi ne toimivat on ihan tutkittua tietoa, ei mitään taikauskoa rapparien tieteestä. Itse en ymmärrä tietokoneista läheskään joka naksahdusta, mutta ihmiskunnan kollektiivinen tieto ja taito ovat mahdollistaneet nämä hienot härpäkkeet, joidenka ansiosta voimme riidellä asioista muiden kanssa satojen ja jopa tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Johtuvatko ne lainalaisuudet sitten Jumalasta vaiko vaan puhtaasta sattumasta, se onkin täysin eri keskustelu.
<br><br>
Niin se asia joka vaivasi… tunnistin vahvasti itseni, siis sen vanhan itseni josta jo luulin päässeeni edes auttavasti eroon. Jokin asia josta tiedän riittävästi että uskallan siitä avoimesti puhua, on asia jota pidän niin tärkeänä että siitä pitää kaikille kertoa. Eikä vain kertoa, vaan pyrkiä (kaikin keinoin) saamaan muutkin ajattelemaan asiasta samalla tavalla. Itselle ne aiheet löytyvät tuolta psykologian, propagandan ja politiikan suunnasta, kuten joku saattoi jo arvata niistä 600+ tekstistä ja 300+ videosta noista aiheista. Onko se sitten iän tuomaa viisautta vaiko sulaa hulluutta, valamiehistö ei ole vielä antanut päätöstään, mutta näiden, samoin kuin kaikkien muidenkin aiheiden propagointi ei vaan enää tunnu oikealta. Ehkäpä paremmin ilmaistuna <i>oikeutetulta</i>, johtuen varsin vahvasti siitä jo pitemmän aikaa olleesta näkemyksestä, että <i>kukaan ei ole oikeutettu valtaan muiden ylitse</i>. Joten jos itse näin vaadin muilta, on varsin tekopyhää sitten itse käyttää valtaa muiden yli. Verrattuna tietysti yhtään enemmän valtaa omaaviin tahoihin nämä tekstit ja vastaavat tuotokset ovat varsin mitättömiä, mutta yhtä kaikki, pyrkiessäni suostuttelemaan muita näkemään asiat haluamallani tavalla, käytän valtaani muiden ylitse. Onneksi isoimmatkin rikkeet voi nykyään kuitata sanomalla ”sori siitä”, eikös?
<br><br>
Kyllä, näkemykseni mukaan maailma on edelleenkin psykopaattien hallussa ja he ajavat kansaa kuin karjaa haluamallaan tavalla teuraaksi. He manipuloivat surutta, käyttävät hyväkseen resurssien mahdollistamaa valtaansa täysin omaksi edukseen ja yllyttävät tavan kansan hyökkäämään niiden kimppuun, joidenka mielestä se ei ole millään tavalla oikein mitä ne sairaat johtajat tekevät. Mutta jokaisella on vapaa tahto ja vapaus tehdä mitä haluaa - myös olla se seteliselkärankainen nuljake. Kansa ei tietenkään asiaa niin näe, koska heidät on manipuloitu uskomaan ties mihinkä ”länsimaiseen demokratiaan”, vaikka sekin on todistettavissa virheelliseksi tarinaksi ja siitä on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja jo nyt. Ehkäpä se on se Nietzschen tuntema ahdistus, kun näkee miten maailma pyörii mutta ei pysty sille mitään tekemään? Ja vaikka pystyisikin, kuuluisikokaan tehdä mitään? Totuus on se mikä itselle toimii on <i>hunan</i> näkemys asiasta… Itse aion edelleenkin niin puhua ja kirjoittaa niistä, mitä pidän itse totena - jokainen saa ihan vapaasti päättää miten sen tiedon sitten ottaa. Kenellekään en enää lähde tuputtamaan asioita… paitsi ehkä huomenna siitä yhdestä asiasta? Rauha ja vapaus, niillä päästäisiin pitkälle, mutta kuka niitä kaipaa kun voidaan kilpailla siitä, kuka on oikeimmassa.
Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-87047893369722140622023-09-09T22:30:00.003+03:002023-09-09T22:30:19.856+03:00Lättymaasta<br><b>Vielä kerran pojat…</b>
<br><br>
Kymmenkunta vuotta tässä on tullut seurattua turhankin likeltä tätä ”keskustelua” maan muodosta. Toistasataa tuntia videomateriaalia ja tuhansittain eri kuvia (meemejä pääosin) nähtynä, joten ei voi väittää etten olisi tehnyt kotiläksyjäni sen suhteen. Sillä ei tietenkään ole merkitystä, koska olen nähnyt vain niitä vääriä videoita, kuulemma, koska ne oikeat videot on piilotettu ties minne. Jos niitä salaisia satavarmoja todisteita kysyy, tapahtuu lähes aina hiljaisuus, mutta aina joskus joku heitää salaisen soittolistan tai linkin johonkin salaiseen paikkaan. Ja arvatkaas mitä? Ne videot ovat juuri yhtä vahvoja todisteita kuin ne tsiljoona muutakin. Osa niihin uskoo ja väittää niitä todeksi, lopuille ne ovat hölynpölyä. Kaikki propagandan keinot on kaivettu niissä kuvissa ja videoissa esiin, mikä luulisi soittavan hälytyskelloja, mutta aivan kuten tavikset katsovat Ylenantoa, flättärit katsovat omien messiaidensa jokaisen videon siinä toivossa, että sieltä löytyy aina siihen seuraavaan väitteeseen oikea vastaus. Vastauksia niistä toki löytyy, mutta siinä törmätään yhteen vakavaan ongelmaan lättyteoriassa.
<br><br>
Nimittäin siihen, että <i>ei ole olemassa yhtäkään lättyteoriaa</i>. On olemassa se tsiljoona ”todistetta”, jotka mukamas kumoavat ihmiskunnan tuhansien vuosien havainnot. Mitään yhtenäistä teoriaa tai mallia <i>ei ole olemassa</i>, koska todisteet toimivat juuri tietyssä kohdassa näennäisesti, mutta niitä ei voi yleistää mihinkään muuhun. Maa on siis jotenkin maaginen paikka, missä lainalaisuudet koskevat vain silloin kun se sopii ja sitten toisaalla ne eivät toimikaan. Syy tähän on tietysti selvä: rapparien tiede. Kaikki teoriat voidaan kumota muutamalla videolla ja kuvilla, joidenka todenperäisyydestä ei ole mitään takeita. Lähdekriittisyys lakkaa siihen hetkeen kun se sanoma sopii omaan maailmankuvaan - aivan kuten kaikessa muussakin propagandassa: jos on samaa mieltä, se on totta, muutoin se on propagandaa. On tietysti hyvä, että ihmiset ajattelevat vapaasti asioista, ei siinä, mutta siinä kohden tuppaa se kriittinen ajattelu ottavan lomaa. Osalle kyseessä ei olekaan mikään tieteen ja todistettavuuden kysymys, vaan puhdas uskoon perustuva asia siitä yksinkertaisesta syystä, että se ainoa oikea lähde niin sanoo.
<br><br>
Nimittäin valitsemalla juuri oikean käännöksen Raamatusta, sieltä ne todisteet löytyvät. Itse en ole mikään kummoisempi Raamatuntutkija, mutta netistä löytyy lukemattomia videoita ja kirjoituksia siitä, kuinka se kirsikoiden poiminta on tehty ja kuinka päin honkia siinä mennään. Jos taas otetaan tieteellinen näkemys asiaan ja syytetään rapparien tiedettä joka kohdassa, silloin taas pitää muistaa, että myöskin kaikki 9/11 ja muiden vastaavien salaliittojen fysiikan lakien rikkomukset on unohdettava, koska nehän olivat rapparien tiedettä, eikös? Kun ei fysiikasta ja matematiikasta ymmärrä juurikaan, on helppoa uskoa kun joku uskottavasti ne kumoaa videossaan. En tosin edes kuvittele olevani sillä tasolla noilla aloilla, kun niistä ei ole ammattikorkeaa korkeampaa tutkintoa, mutta ihmiset jotka ovat omistaneet koko elämänsä sille alueelle kykenevät kyllä asiat selittämään jos niin haluaisi. Jostain syystä niin ei haluta tehdä, koska ne ovat vääriä asiantuntijoita ja konsensus pallon matematiikasta on kuulemma väärin. Siis siitäkin huolimatta, että kuka tahansa voi itse hommata pallon ja pohtia asiaa itse.
<br><br>
<br><b>Muutama hankala havainto maaPALLOSTA</b>
<br><br>
Aloitetaan helpolla, eli kartoilla. Niin kartta itse maasta kuin tähtikartat osoittavat varsin kiistattomasti sen, että ainoa tapa saada ne täsmäämään kenen tahansa vapaasti havaittaviin asioihin on se, että maa on pallo. Kuun ja auringon liikkeet ja niiden aiheuttama valaistus maan pinnalla osoittavat myös joka ikisen lättymallin virheelliseksi, mutta kyllä ne kuulemma toimivat ja mene itse Tulimaahan katsomaan yötöntä yötä. Jos sitä kuuta taas vaivautuu katsomaan, voitaisiin huomata sen iänikuisen selityksen, perspektiivin, osoittavan kuun olevan niin kaukana, että sijainti taivaalla on niin kaukana, että sen koko ei missään kohtaa muutu. Jos ei halua uskoa avaruuteen tai yleensäkään taivaankappaleisiin, se ei vaikuta edelleenkään kuun ja auringon liikeratoihin ja siihen, miten se valo ylipäänsä matkaa. Yleinen lättytekniikka onkin yrittää kääntää keskustelu johonkin toisaalle, koska kenen tahansa, missä ja koska tahansa todistettaviin asioihin ei flättäreillä ole olemassa selitystä. He kuvittelevat että on, niissä tusinassa kuvassa ja videossa joita tulet saamaan vastaukseksi näistä kysyttäessä, mutta jostain syystä teoriat pelaavat vain osassa kohden, mikä piisaa kumoamaan joka paikassa toimivan pallon. Yksi flättäri vuosia sitten (TigerDan) alkoi mittailemaan kaupunkien etäisyyksiä ja taisi tulla siihen tulokseen, että toimiakseen lättynä, tarvittaisiin kolme Australiaa.
<br><br>
Horisontti on toinen hankala paikka, koska senkin voi mennä itse tarkistamaan niin halutessaan. Aina kaivetaan sitten ”mahdottomia” kuvia, mutta jos se maa olisi lätty, niitähän voisi räpsiä koska tahansa halutessaan. Mittakaava aiheuttaakin tässä kohden suuren haasteen - maa on niin hemmetin iso, että se prosentin murto-osan heitto ei ole millään tavalla havaittavissa. Siinä on vaan se, että tasaisella pinnalla <i>ei ole horisonttia</i>, vaan kaikki sumenisi näkymättömiin siinä kun horisontti on kirkkaasti nähtävissä yhtään selkeämpänä päivänä. Kyllä, voit käydä zoomaamassa sillä Nikonilla ja tuomaan kappaleet uudelleen näkyviin, mutta jostain syystä jokin estää näkyvyyden leikaten aina niitä kappaleita alhaalta ylöspäin. Samalla unohdetaan se, että se Nikon ei ole maailman suurin zoomi, vaan ihmiset ovat osanneet tehdä kaukoputkia jo hyvän aikaa eli se Nikonin 100x zoomi on kevyttä kamaa. Jos kyse olisi perspektiivistä ja katoamispisteestä, etäisyyden kasvaessa näkisi vähemmän… mutta jostain syystä etäisyyden kasvaessa maan pinnasta nähdäänkin enemmän, mikä todistaa kaarevan pinnan. Ja kun se näkyy kaikkialla samaten, siitä voidaan päätellä pallo. Se horisontti kun on vaan pallon kalotti, joka suunnassa yhtä kaukana ja täysin tasainen kiekko.
<br><br>
Ilmakehä itsessään ei liioin toimisi suljetussa järjestelmässä niin, että se ohenee korkeammalle mentäessä, mutta sekin mahtaa olla vain sattumaa. Kaikista näistä pikkuseikoista huolimatta ei usko lättyyn kuitenkaan horju, koska flättärit tuppaavat uskoa ”omiin silmiinsä”, eli niihin lukemattomiin videoihin ja meemeihin. Ei omiin silmiinsä, havaitessaan miten vaikkapa kuu liikkuu tai miten se horisontti ei nouse silmien tasolle jos vaivautuisi ottamaan vaikka vesivaa'an avuksi, vaan niihin lukemattomiin kuviin joissa joku sanoo, mitä sinun tulee siinä kuvassa nähdä. Konseptit kuten perspektiivi ja katoamispiste ovat myös kovasti hakusassa, mutta sekään ei haittaa, koska nekin ovat rapparien tiedettä ja ne voidaan kumota kuvaamalla pöydän kantta kameralla. Vaikka ihminen havainnoikin yleensä kahdella silmällä ja kappaleet vaikuttavat kolmiulotteisilta, emme kuitenkaan näe muuta kuin kaksi kaksiulotteista kuvaa jotka aivot sitten valon ja varjon leikillä päättelee muodoiksi. Syvyyssuunnassa sitä kaarevuutta kun siinä mittakaavassa on mahdotonta nähdä, mutta asioita voidaan päätellä esimerkiksi pilvien asemoinnista lähtien - ne muodostavat vaipan maan ympärille, eivät katoa kauas näkymättömiin kuten litteällä pinnalla tapahtuisi.
<br><br>
<br><b>Mutta mitä sitten?</b>
<br><br>
Itseäni, samoin kuin useita muita, ei kuitenkaan asiassa vaivaa se, että ihmiset uskovat lättyyn - jokaisella kun on oikeus omaan mielipiteeseensä, perustui se sitten ihan mihin tahansa. Mikä asiassa rassaa on se, että sitä parempaa lyömäasetta ei voitaisi juurikaan keksiä, millä mikä tahansa ”salaliittoteoria” voidaan niputtaa yhteen ja leimata hullun horinaksi. Jos asian taas antaa olla ja näiden saarnamiesten vapaasti rellestää netissä, yksi jos toinenkin nappaa kiinni siihen samaan tarinaan ja alkaa uskomaan asioihin, joilla ei ole totuusperää. Useista muista eri asioista on monenlaisia näkemyksiä ja teorioita, joidenka välillä voidaan käydä varsin kiivaitakin keskusteluita. Ihmisen ymmärrys monista eri asioista kun on vieläkin varsin vajavainen ja teoriat näistä asioista saattavat sisältää useitakin ”poikkeuksia”, joita ei voida selittää. Jos teoriassa on poikkeus, se ei tietenkään tarkoita että se olisi kokonaan väärin, vaan sen, että emme ymmärrä asiaa vielä ihan kokonaan.
<br><br>
Tämä pallo vaan ei ole yksi semmoinen asia. Paitsi jos emme elä lainkaan pallolla vaan simulaatiossa. Jos elämme simulaatiossa, tämä ”maa” on kuitenkin kaikkiin havaintoihin perustuen noin karkeasti ottaen pallon muotoinen, kaikkiin todisteihin perustuen. Jos esimerkiksi erittäin kaukaa kuvatut kohteet laskettaisiin säännöksi, maa olisi noin puolitoista kertaa suurempi kuin muut havainnot osoittavat. Mahdollista? Toki, mutta silloin olisi varsin suuri määrä pinnasta tutkimatta, mikä ihmisen uteliaisuudesta johtuen olisi epätodennäköistä. Jos aiheen tutkiminen flättäreitä oikeasti kiinnostaisi, he menisivät ulos tutkimaan asiaa sen sijaan että netistä kaivetaan loputtomasti kuvia ja videoita todisteeksi. Mutta yksikään heistä ei mene edes ulos katsomaan ja kuvaamaan kuuta, ei yksikään. Toisaalta, miksi pitäisikään? Kupolin alla on turvallista elää. Mikään ulkopuolinen ei voi uhata, koska sielä ei ole mitään. Lätyllä on siis turvallista elää.
<br><br>
Ja sitten odotellaankin paskamyrskyä ja tsiljoonaa kuvaa ja meemiä vastaukseksi. Monasti olen koettanut antaa näiden lättyasioiden vain olla, mutta jostain syystä niihin tulee aina välillä otettua kantaa. Flättäreiden mukaan olenkin kontrolloitua oppositiota, hyödyllinen idiootti tai jokin muu vastaava paha ihminen, kun en usko heidän tarinaansa. Mutta kun sillä ei edelleenkään ole paskankaan väliä minkä muotoinen maa on, eikä yksikään tule yht'äkkiä sen takia heräämään kaikkiin maailman kusetuksiin jos alkaa uskomaan lättymaahan. Koko lättymaa tosin täsmää varsin vahvasti CIA:n ja vastaavien psyop-sirkuksiin ja hiekkalaatikkoihin uponneet ihmiset puolustavat sitä kantaansa henkeen ja vereen. GPS ei myöskään ole muuta kuin antennien kautta maassa oleva systeemi, vaikka voitkin estää kaikki signaalit maata myöden ja edelleen sitä GPS:ää käyttää. Vapaassa maassa saa toki jokainen olla juuri sitä mieltä kuin itse haluaa, tosin jostain syystä monissa piireissä ne vääräoppisuudet halutaan kieltää. Itse en halua lättyä kieltää, vaan päinvastoin - se antaa jokaiselle mahdollisuuden käyttää omaa päätään pohtiessaan näitä asioita. Ällös siis huoli, voit vapaasti halutessasi uskoa lättyyn ja olla uskomatta edes omiin havaintoihisi, jotka kumoaisivat sen lätyn. Nyt annan asian olla - saa tulla tiippaamaan jos otan jossain kantaa muutoin kuin jakamalla tämän tekstin.Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-51200073298061321062023-09-06T12:38:00.004+03:002023-09-06T12:38:37.414+03:00Wokeäly<br><b>Mikä ja miksi?</b>
<br><br>
Wokeäly (Woke AI) tarkoittaa tekoälymallia, yleensä suurta kielimallia (LLM), jonka ”arvot” ovat neutraalin sijaan varsin edistyksellisiä. Eli malli voi pilkata Trumppia ja kristittyjä ongelmitta, mutta Bideniä ja rauhan uskontoa se suojelee ”väärinkäytöksiltä”. On varsin yleistä, että kielimallit ovat sensuroituja sen suhteen, että ne eivät suostu kertomaan laittomista asioista, mikä on sinänsä ymmärrettävää - ei ehkä ole yhteiskunnallisesti järkevää, että voit kysyä tekoälyltä miten murtautua autoon tai kuinka tehdä napalmia? Wokeälystä puhuttaessa on kuitenkin kyse paljon vakavammasta ongelmasta, nimittäin mielipiteen muokkauksesta ilman että käyttäjä on siitä edes tietoinen. Kyllä, valtamedia sitä samaa on tehnyt oikeastaan aina, mitä voidaankin pitää juurisyynä sille, miksi koko wokeäly on päässyt muodostumaan. Koska tekoäly on opetettu ihmisten luomasta materiaalista, joka ikinen vinouma ihmisten omassa näkemyksessä peilautuu automaattisesti myös tekoälyn järjenjuoksuun.
<br><br>
Kielimallit toimivat periaatteessa niin, että ne ennustavat mikä olisi seuraava sopiva sana vastaukseksi käyttäjän syötteeseen. Malli on opetettu valtavalla määrällä tietoa ja osaa sen perusteella valita seuraavan sanan vastaukseensa. Onko tämä sitten ajattelua vai ei, siitä voidaankin olla taas montaa mieltä. Oppimateriaalin pohjalta muodostunut neuroverkko on joka tapauksessa niin monimutkainen ja ihmiselle muodossa jota ei pystytä tulkitsemaan, niitä koneen aivotuksia on käytännössä mahdoton tutkia syvällisemmin. Siksi materiaalin oikeellisuus on ensiarvoisen tärkeää, mutta kuten tiedämme, läheskään kaikki virallinen tieto ei ole ihan paikkansa pitävää. Jos mallin annettaisiin oppia vapaasti kaikesta sille annetusta tiedosta, se periaatteessa muodostaisi vastauksensa keskimääräisistä vastauksista mihin tahansa annettuun syötteeseen. Mutta jos katsoo vuosisatojen aikana kertynyttä ihmiskunnan yhteistä tietoa, se ei ole hirvittävän edistyksellistä kuin vasta viimeiset vuosikymmenet. Jos syötät koneelle tuhat kirjaa ”perinteisiä arvoja” ja tusinan kirjan verran intersektionaalista feminismiä, keskimäärin se oikein arvattu seuraava sana löytyy sieltä vanhasta tiedosta.
<br><br>
Tämän vuoksi kielimallit on hienosäädetty (fine-tuning) käsipelillä omistajiensa arvoihin sopivaksi. Kone antaa käyttäjälle vastauksen syötteeseen ja ihminen arvioi vastauksen laadun, jonka kielimalli sitten ottaa opikseen. Kielimallin hienosäätö kestääkin varsin pitkään, kun halutaan tietyn tyyppisiä vastauksia sen sijaan että haluttaisiin vastauksia puhtaasti oppimateriaalin pohjalta. Ja tähän hienosäätöön koko wokeäly perustuukin - ne piilaakson ”hyvät ihmiset” ovat kouluttaneet näitä suuria kielimalleja omiin arvoihinsa perustuen. Google ja vastaavat teknologiajätit ovat olleet jo vuosia samalla asialla, piilottaen käyttäjiltä heidän mielestään vääriä arvoja ja puskeneet omia ideologioitaan käyttäjiensä naamalle väkisin. Nyt sama toistuu tekoälyn kanssa, mitä osa ihmisistä pitää hyvänä ja osa taas varsin haitallisena kehityksenä. Sananvapauteen kuuluisi jokaisen ihmisen oma näkemys asioista, mutta teknologiajätit haluavat korvata sen itsenäisen ajattelun omilla arvoillaan. Kuka näiden jättien naruista taas vetelee, sitä voidaankin arvailla… tai vaan seurata rahaa, mikä johtaa suuntaan, josta ei netissä saisi puhua koska vihapuhe.
<br><br>
<br><b>Taas ovat päässeet propagandan opit ”asiantuntijoilta” unohtumaan</b>
<br><br>
Edellisessä tekstissä ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/tekoaly-on-aarimmaisen-vaarallinen.html" target="_blank">Tekoäly on äärimmäisen vaarallinen demokratiallemme</a>” jo asiasta hieman puhuttiinkin, mutta tutkitaan hieman tarkemmin miksi tekoälyä pidetään niin suurena uhkana ”demokratialle”. Nämä virallisen tarinan puhuvat päät kuorossa ovat vaatimassa tarkkaa säännöstelyä tekoälyyn, mikä onkin varsin loogista: portinvartijuus on vaihtumassa valtamedialta tekoälylle. Hakukoneet ja vastaavat ovat jo virallisen tarinan armottomia vartijoita, mutta tekoäly jos opetetaan kaikella saatavilla olevalla tiedolla, mukaan pääsee myös itse tarinaan negatiivisesti vaikuttavaa tietoa ja juuri tähän halutaan puuttua. Jo nyt Googlen kautta alkaa olla mahdotonta löytää poikkeavaa tietoa ja kun siihen yhdistetään tekoälyn käytettävyyden helppous, se tarinan yhdessä pitäminen helpottuu melkoisesti. Kun ne tekoälyt vielä linkittävät Googlelta saatuihin ”oikeisiin” vastauksiin, tavan kansa ei pääse altistumaan poikkeaville näkemyksille sitäkään vähää. Se itsessään on valtava uhka demokratialle, mutta länsimaiseen demokratiaan peilaten se on se ainoa oikea tie.
<br><br>
Vaikka niitä ”väärin ajattelevia” kielimalleja olisi vaikka ja kuinka monta, se tavan kansa ei tule oikeastaan koskaan altistumaan niiden jakamalle tiedolle. Propagandan toiminnan edellytys kun on edelleen sen näkyvyys. Kaikki tämä jatkuva valitus pahasta ”Venäjän propagandasta” kun omaa sen saman ongelman - kansa ei sille edelleenkään altistu, joten on absurdia väittää sen vaikuttavan jollain tavalla kansan yleiseen mielipiteeseen. Jatkuva pelottelu ja sensurointi pitää huolen siitä, että oikeastaan yksikään ”hyvä ihminen” ei törmää siihen ”väärään tietoon” juuri missään. Sosiaalisessa mediassa kyllä koetetaan jakaa myös niitä vaihtoehtoisia näkemyksiä ja mielipiteitä, mutta somealustojen algoritmit pitävät kyllä huolen etteivät ne tule tavan kansan näkökenttään kuin hyvin satunnaisesti ja tämän jälkeen hyvien ihmisten konformismi ja kollektivismi suojelee sitä virallista kantaa varsin tehokkaasti. Ja sitten tätä kutsutaan demokratiaksi, jossa kansan yleinen mielipide muka muodostuu ajatusten markkinaipaikan perusteella. Oikeasti?
<br><br>
EU ja muut vastaavat toimijat haluavatkin juuri tästä syystä olla itse päättämässä miten tekoälyjä tulee hienosäätää. Ei sen mukaan mikä olisi totta tai miten ihmisten pitäisi itse muodostaa omat näkemyksensä, vaan ulkoa sanellen ja kaiken muun estäen. Kyllä, tämä toki vahvistaa sitä koheesiota kansassa, mutta se tapahtuu täysin ihmisoikeuksien kustannuksella. Sanan- ja mielipiteenvapaus kun olivat ainakin ennen niitä jakamattomia ihmisoikeuksia. Nykyään kaikki virallisesta tarinasta poikkeava halutaan sensuroida ja piilottaa, koska se kaikki perustuu tarkasti muodostettuun valheeseen ”länsimaisesta arvoyhteisöstä”. Tekoäly kykenee luomaan jokaiselle käyttäjälle personoidun viestin, jolloin se sanoma uppoaa entistä tehokkaammin kuulijaansa. Valtamedia joutuu propagoimaan yleistämällä, siinä kun tekoälyn kautta se sanoma voidaan kohdistaa juuri halutulla tavalla, mikä tekee propagandasta vielä paljon tehokkaampaa. Kansalle sallitaan siis pääsy vain tiettyihin tietoihin ja tekoäly sitten tulkitsee ja syöttää sen sopivassa muodossa jokaisen ihmisen persoonaan sopivassa muodossa.
<br><br>
<br><b>Ajattelet, siis olet</b>
<br><br>
Toistaiseksi ihmiset joutuvat vielä itse ainakin osittain ajattelemaan itsenäisesti mitä kaikki se kerrottu tieto merkitsee. Media kyllä tarjoilee kaiken valmiiksi pureskellussa muodossa, ei siinä, mutta se esitystapa ei uppoa läheskään kaikille. Tekoäly tuleekin olemaan avainasemassa siinä ymmärryksen yhtenäostämisessä, koska se kykenee propagoimaan sen saman sanoman jokaiselle yksilöllisessä muodossa. Kuka enää vaivautuu ajattelemaan ja päättelemään asioita itse, kun voit kysyä tekoälyltä että mitä mikin asia merkitsee? Ihmiset pidetään kiireisenä ja peloissaan jatkuvalla informaatiotulvalla, mihin pelastukseksi tarjotaan ”oikein” koulutettua tekoälyavustajaa. Vain ne pahat syntiset konsultoivat vääriä tekoälyjä ja saavat poikkeavia vastauksia! Jo nyt se tavan kansa on varsin pelottavan lähellä zombeja itsenäisen ajattelun suhteen, odotappas kun jokainen saa älypuhelimeensa henkilökohtaisen avustajan joka tulkitsee lennossa kaiken tiedon ”oikealla tavalla”.
<br><br>
Ei siinä, tekoäly on aivan loistava referoimaan pitkiä tekstejä ja nopeuttamaan oppimista. Voit heittää sille jopa kokonaisen kirjan ja se sylkee sinulle vastaukseksi kirjan pääkohdat, jonka jälkeen voit itse päättää onko se teos aikasi arvoinen. Mallin hienosäätö tietenkin vaikuttaa myös siihen lyhennelmään, joten vastaukseen ei kannata sokeasti uskoa, kuin ei yleensä mihinkään muuhunkaan tietoon. Nykyiset tekoälyt kun tuppaavat vielä kohtuullisen usein hallusinoimaan vastauksissaan, ei siihen tekoälyn vastaukseen kannata suoraan luottaa missään tapauksessa. Tosin eipä se ihmismielikään mikään täydellinen tiedon prosessoija ole… Suosittelen kuitenkin ihan jokaiselle tutkailemaan asiaa, koska lähes satavarmaa on se, että tekoäly tulee mullistamaan yhteiskuntaamme varsin pian. Jos ei muuta niin iso osa työpaikoista katoaa ja ihmiset korvataan tekoälyllä. <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/08/tekoaly-pakottaa-suuren-nollauksen.html" target="_blank">Tekoäly tullee siis pakottamaan suuren nollauksen</a>, tavalla tai toisella.
<br><br>
Yhteenvetona siis sanottakoon, että wokeäly, eli joka ikinen ison rahan kielimalli ja mahdolliset tulevat mallit, antaa vahvasti vinoutunutta tietoa <i>tarkoituksella</i>. Sen vastaukset voivat olla varsin osuvia monessa kohtaa, mutta sinne mallin sisään pakotetut ”arvot” peilaavat tasan tarkkaan yhtä näkemystä: wokea. Suurin osa lännen kansoista nielee tämän asian purematta, koska rasismi ja niin edelleen, mutta tämä ajattelun yksipuolistuminen jo nyt on tyhmentänyt ihmiskuntaa varsin vaaralliselle tasolle. Kun, ei jos, sama kehitys jatkuu, kirjanpolttajaiset pahenevat, sensuuri lisääntyy, ihmisoikeudet joudutaan perumaan koska ne estävät oikeamielisyyden tyrannian ja vallanpitäjät nauravat matkallaan pankkiin. Tämän hulluuden seuraaminen vierestä aiheuttanee monelle melkoista tuskaa ja kärsimystä, mitä pahentaa tieto siitä, että ne keinot miten asiaan voitaisiin puuttua ovat tiedossa, mutta yhteistyö ei onnistu siinä mittakaavassa että jotain saataisiin aikaiseksi. Itse meinaan puhua näistä asioista loppuun saakka, mutta vapaan tahdon vuoksi jokaisella on myös täysi oikeus ottaa avosylin vastaan tämä teknokraattien tyrannia ma se heille myös pitää suoda, niin kansalle kuin niille psykopaateille jotka sitä haluavat. Mahdollisimman neutraali tekoäly voisi korjata useita näistä ongelmista, mutta sille ei rahoitusta neoliberaalissa järjestelmässämme löydy. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-33391031145189944472023-08-12T19:54:00.004+03:002023-08-12T19:54:56.098+03:00Joulupukki - yksi suurimmista salaliitoista<br><b>Salaliittoja, salaliittoja kaikkialla!</b>
<br><br>
Hiljattain tuli vastaan Jonathan Pageaun (The symbolic world) kanavalla tuubassa varsin mielenkiintoista materiaalia salaliitoista ja salaliittoteorioista. Tämä teksti siis perustuu osittain hänen näkemykseensä, jonka kanssa huomasin olevani varsin samoilla linjoilla. Salaliittoa ja salaliittoteoreetikkoa pidetään nykyään lähinnä leimakirveenä ja keinona varmistaa, ettei tolkun ihminen vaan lähde tutkimaan asiaa yhtään tarkemmin, samalla kun netti on pullollaan julki tulleita ja vahvistettuja salalittoja. Salaliitto olisi siis määritelmänsä mukaan salassa tapahtuva useamman ihmisen liitto, jonka seurauksena tapahtuu juttuja jotka eivät kestä päivänvaloa. Teoreetikko taas henkilö, joka niitä sitten tutkii ja kehittää saatavilla olevien tietojen pohjalta teorioita asiasta. Kumpaakaan näistä määrityksestä ei media tietenkään käytä, vaan ne ovat mediassa lähinnä synonyymejä sanoille höpöhöpöä ja hullu hörhö. Kyllä, monet teoreetikot kehittelevät varsin korkealentoisia teorioita asioiden kulusta ja yleinen näkemys tuppaa olemaan se, että jossain norsunluutornissa joukko ihmisiä suunnittelee pahoja asioita ja heidän lakeijansa sitten toteuttavat niitä salassa. Voihan niinkin toki olla, mutta jokapäiväiset salaliitot ovat varsin toisenlaisia ja niissä on mukana lähes joka ikinen ihminen ainakin jossain välissä elämäänsä.
<br><br>
Aloitetaan siitä ehkäpä kaikista suurimmasta, johon lähes kaikki länsimaiset ihmiset osallistuvat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä: Joulupukki. Tiedäthän, punanuttuinen mukava tyyppi, joka jakaa lahjoja lapsille. Valtaosa on siinä mukana, valtioita myöden. Ja mitä he tekevät? He valehtelevat lapsille, että pitää olla kiltti tai pukki ei tuo lahjoja! Valtiolliset toimijat toimittavat lasten kirjeet ”pukille”, joka sitten lähettää vastauksen takaisin. Kaikki toimii salassa, sen kerrotaan olevan yhteiseksi hyväksi ja joku sillä tienaa, eli mikä muukaan silloin on kyseessä ellei salaliitto?! Kukaan ei tarvinnut ohjeita tässä mukana leikkimiseen, jokainen porras tietää miten homma toimii ja lähes kaikki mukana olijat hyötyvät siitä suoraan joten miksi ihmeessä he menisivät rikkomaan hiljaisuuden? Yksi yhteinen tarina johon kaikki osallistuvat, vaikka tietävätkin asian olevan kyseenalainen motiiviltaan - valehdellaan lapsille, että he olisivat kilttejä. Mikä siis estäisi vastaavien salaliittojen olemassaolon?
<br><br>
Kun putkimies kysyy että haluatko kuitin, jokainen tietää mistä on kysymys. Tämä suuri salaliitto, veronkierto, on ihan jokaisella tiedossa, jokainen tietää että se on laitonta ja silti lähes kaikki kaivavat käteistä lompuukista ja kiittävät hyvästä palvelusta. Agenda 2030 ja Covid menevät samaan kastiin - kaikki tiesivät missä raha piilee ja menivät sen mukana. Jokainen, joka haluaa olla ”oikealla” puolella, tietää miten käyttäytyä - aivan kuten Joulupukin kanssa. Kyllä, näissä jälkimmäisissä on pieni ryhmä, joka antaa isoja suuntaviivoja asiaan, mutta valtaosa siitä käytännön salaliiton ylläpidosta tapahtuu tavallisten ihmisten toimesta ja ennen kaikkea niiden, jotka huomaavat saavansa siitä itse jotain hyötyä. Mitä enemmän asiassa on rahaa liikkeellä, sitä varmemmin kollektiivinen hiljaisuus vallitsee ja nämä salaliitot saavatkin usein lähes kultinomaisen liikehdinnän taakseen. Mitä sielä piilossa, suljettujen ovien takana oikein tapahtuukaan, sitä meille ei kerrota ja näissä kahdessa esimerkissä ne tarkoitusperät ovat ainakin joidenkin teorioiden mukaan varsin synkät. Suurin osa kuitenkin uskoo ihmisten hyvyyteen ja eiväthän ne nyt niin tekisi, että kansalle valehdellaan harvojen edun vuoksi, vaikka se nyt on siellä kapitalistisen järjestelmän ytimessä oleva aate.
<br><br>
<br><b>Kolme suurinta</b>
<br><br>
<i>Keskuspankit ja koko pankkijärjestelmä</i> - moniko oikeasti nykypäivänä tietää, miten rahaa luodaan? Veikkaisin, että periaate on kohtuullisen yleistä tietoa, mutta ymmärrys sen todellisesta merkityksestä on taas pahemman kerran hakusassa. Pieni joukko ihmisiä tekee päätöksiä asiasta suljettujen ovien takana ja varsin harva ihminen todella hyötyy siitä tavasta, millä rahaa luodaan tyhjästä ja sitten kansalle kerrotaan kuinka se on ainoa oikea tapa. Vaarallista salaliittoteoriaa on se, että lukee heidän omista tiedoistaan kenen hallussa ne painokoneet ovat ja menee sen lausumaan julki. Kaikki mukana olevat kyllä tietävät, että ei se nyt kyllä taida olla oikeen kansanvaltainen ja tavan kansalaisten etua järjestelmä, mutta se nyt vaan on ainoa oikea tapa joten maksahan kiltisti verosi tai valtion väkivaltakoneisto tulee sinulta ottamaan osansa. Eipä tainnut olla ihan demokraattinen päätös käyttää nykyistä mallia, vaan se päätös tehtiin suljettujen ovien takana ja harvojen eduksi, mutta olet hullu hörhö jos epäilet että mitään vilunkipeliä olisi tapahtunut.
<br><br>
<i>Politiikka noin yleensä ja ns. länsimainen demokratia</i> - vain äänestämällä voit vaikuttaa! Eihän tämä täydellinen järjestelmä ole ja niin edelleen, mutta olet paha ihminen jos et tee kansalaisvelvollisuuttasi eli vapaaehtoisesti luovutat valtasi korkeammassa asemassa olevalle taholle, joka saa tehdä sitten mitä lystää sillä vallalla. Suljettujen ovien takana varsin moraalittomia päätöksiä, mutta olet taas paha ihminen jos edes epäilet asiaa ja muuta vaikka sinne hevon kuuseen jos ei kelpaa! Valtaosa ihmisistä uskoo siihen, että kun paperiin on kirjoitettu ”laki”, se oikeuttaa jonkun tahon tekemään niin sinulle, kuin kenelle tahansa toiselle lähes mitä tahansa vaikka itse et saisi asiaa tehdä missään tapauksessa. Ketään ei tarvitse erikseen neuvoa asiasta, jokainen tietää asemansa vaikka se valta joka kerrotaan kansalla olevan, on vain muutaman tahon käsissä. Se harvainvaltakin kyllä tiedetään ja tunnustetaan, mutta jos haluat leikkiä mukana, et kyseenalaista asiaa millään tavalla. Joku olisi kertonut mitä ne salaiset sopimukset olivat, koska salaliitot ja salaiset sopimuksen paljastuvat aina vain muutamassa hetkessä, kun mukana on paljon ihmisiä, eikös?
<br><br>
<i>Kirkot ja lähes kaikki järjestäytyneet uskonnot</i> - evankiloiminen ei sinänsä ole salaisuus, mutta kaikki sitä tekevät uskonnot ovat ajamassa omaa salaliittoaan. Se salaliitto on käännyttää kaikki ihmiset siihen omaan lahkoonsa. Korkealla tehdään suunnitelmia, ne valuvat alaspäin suorittavalle portaalle ja aina kansan riveihin saakka, missä sitten ihmiset taistelevat keskenään kenen uskomus on oikea ja mikä on vääräoppisuutta. Vaikka organisaatio onkin yleensä hierarkinen, kuka tahansa voi edistää asiaa omalla kohdallaan ja tämä tapahtuu usein vapaaehtoisesti. Suunniteltiinko näitä keinoja suljettujen ovien takana salassa? Totta helvetissä ja keinot ovat olleet varsin kyseenalaisia vuosien saatossa. Valuivatko ne piilossa tehdyt suunnitelmat kansan tietoisuuteen? Käytännön asioista osa, toki, mutta ne yhtään isommat suunnitelmat säilyvät salassa vuosisadasta toiseen. Miksi? Koska kaikki osalliset siitä hyötyvät, tai ainakin uskovat hyötyvänsä.
<br><br>
<br><b>Mikä muka estäisi muiden vastaavien salaliittojen olemassaolon?</b>
<br><br>
Kun Bilderperkeleet ja vastaavat tapaavat salassa, kuuluuko heidän keskuudestaan vuodettuja salaisia sopimuksia ja asioita? Osalliset tuppaavat tuntemaan velvollisuudekseen pitää päänsä kiinni ja jos jotain joskus vuotaa, se voidaan leimata höpöhöpöksi ja hörhöjen satuiluksi eikä siihen tavan tallaaja kiinnitä mitään huomiota. Tutkimukset salaliitoista siellä virallisen tahon suunnassa kun perustuvat oletukseen, että mukana olevat ihmiset alkaisivat tuntea jotain tunnontuskia tekemisistään, minkä vuoksi ne tulisivat julki varsin nopeasti. On mahdotonta ajatella, että sadat tuhannet ihmiset tekisivät kyseenalaisia asioita kanssaihmisille ja joku toisi kuitenkin epäkohdat julki joka tapauksessa, mikä tekisi salaliitot mahdottomaksi. Mutta entä jos kukaan ei pidä tekemäänsä kyseenalaisena vaan kokevat velvollisuudekseen noudattaa suunnitelmaa? Entä jos jokainen mukana oleva uskoo hyötyvänsä asiasta, mikä motiivi heillä olisi paljastaa niitä salaisia asioita joita pitävät oikeana?
<br><br>
Kun nämä samat verkostot, jotka kokoustavat suljettujen ovien takana sitten omistavat lähestulkoon kaikki mediat, mitä luulet paljastaisiko niistä yksikään asioita, jotka vaarantaisivat sen median olemassaolon? Kun oma palkka riippuu ymmärtämättömyydestä, ei kannata pohtia asioita liian syvällisesti. Konsensus on selvä - omalla puolella ei ole pahoja salaliittoja, ainoastaan viholliset ja pahat syntiset niitä tekevät. Media kuvittelee olevansa oikealla asialla ja näkevät heidän viestinnästään poikkeavat asiat syntinä, joten miksi ihmeessä he muuttaisivat kantaansa? Joka ikinen toimija on palkattu tehtäväänsä niiden toimesta, jotka on palkattu tehtäväänsä korkeamman tahon hyväksynnästä. Ruokkivaa kättä aniharva lähtee puremaan, etenkin kun niistä jotka ovat menneet lipsauttamaan vääriä asioita on tehty varoittavia esimerkkejä. Ja näin maailma pyörii: eri verkostot kilpailevat ja tekevät yhteistyötä keskenään, salassa suljettujen ovien takana. Joka olisi sen sanan määrityksen mukaan sitä itseään: salaliitto.
<br><br>
Ei siis ole ihme, että kaikki virallisesta tarinasta poikkeava on ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/08/virheellinen-tieto-on-aarimmaisen.html" target="_blank">äärimmäisen vaarallista sille omalle ryhmällemme</a>”. Kyllä, sielä taustalla voi hääriä ties mitä porukkaa ties millä motiiveilla, mutta sen tuleminen julki on lähestulkoon mahdottomuus, koska kaikki mukana olevat tuntevat hyötyvänsä asiasta… tai pelkäävät tulla julki lynkkauksen uhan vuoksi. Kun nämä suljettujen ovien takana tehdyt sopimukset tuodaan kansan eteen julki, ne ovat yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi. Ja ainoastaan pahat ja hullut salaliittoteoreetikot kyseenalaistavat niitä suunnitelmia, koska joku olisi kertonut ja tuonut julki jos sielä jotain pahaenteistä olisi. Kannattaako näitä asioita sitten edes yrittää tuoda julki, koska enemmistö ei siihen tule koskaan uskomaan? Kyllä, koska he joutuvat sitten muokkaamaan viestintäänsä tai kiristämään otettaan - kiusa se on pienikin kiusa. Voiko maailmaa muuttaa sitten sillä kertomisella? Ei, ellei pysty vastaamaan resursseillaan sitä virallista tarinaa ja kääntämään sitä hyötyä siihen vastakkaiseen suuntaan. Ja se, että taustalla hyörisi ”hyviksiä” joilla oikeasti olisi paukut niin tehdä, on salaliittoteoriaa… Eikös sekin olisi paljastunut koska joku olisi kertonut, vai kuinka se menikään?
Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-74164709875144312332023-08-11T19:16:00.002+03:002023-08-12T20:31:22.973+03:00Tietämyksen kirous ja hiljainen tieto<br><b>Minä kyllä tiedän, mutta…</b>
<br><br>
Tiedon tai tietämyksen kirous (engl. curse of knowledge) tarkoittaa tilannetta, missä ihmisellä on vaikeuksia kommunikoida muiden kanssa siitä syystä, että hän olettaa sen toisen omaavan verrattavissa olevat tai hyvin samankaltaiset tiedot esittäjän kanssa. Lapsilla tämä kyky on alkuun varsin kehittymätön, mistä seuraa esimerkiksi tämän kaltainen tapahtuma jota vissiinkin käytetään samalla määrittämään lapsen kehityksen tasoa: <i>Lapsi saapuu huoneeseen ja hänelle tarjotaan suljettu ja läpinäkymätön karkkipussi. Ensiksi tutkija kysyy mitä lapsi uskoo pussissa olevan ja vastaus on selvä: karkkia. Lapsi avaa pussin ja hän huomaakin, että karkkien sijaan pussissa on vaikkapa kyniä. Kun tutkija kysyy lapselta, mitä hän ajattelee seuraavaksi huoneeseen tulevan lapsen sanovan pussissa olevan, lapsi vastaa ”kyniä”. Kun lapselta kysytään mitä hän itse arvioi huoneeseen tullessaan pussissa olevan, hän vastaa samalla tavalla: kyniä… </i> Ihmiset kyllä kehittyvät yleensä tämän pisteen ylitse ja valtaosa kykenee järjestämään päässään tiedon aikajanalle, joka osoittaa varsin selvästi missä järjestyksessä hän sai kyseisen tiedon, mutta lapsille tämä kyky kehittyy vasta tietyssä pisteessä. Puhutaan siis mielen teoriasta (engl. Theory of mind), jonka mukaan tämä toiseuden ymmärtäminen kehittyy siinä 7 ikävuoden hujakoilla.
<br><br>
Näin yksinkertaisesta kokeesta suurin osa aikuisista selviääkin varsin helposti, mutta kun ihmiset alkavat keskustelemaan asioista, tämä asia tuppaa unohtumaan lähes kaikilla ainakin joskus. Näin blogitekstien kanssa itse työskentelevänä yritän ratkaista asiaa linkittämällä sanoihin aikaisempia tekstejä, jolloin kuka tahansa voi palata aikaisempaan tekstiin ja saada sieltä vastaus mitä milläkin asialla itse tarkoitan. Tässä tietysti tulee vastaan kaksi pientä ongelmaa: ensiksi, olen vuosien saatossa laiskistunut linkkien kanssa enkä jaksa läheskään aina linkittää niitä aikaisempia tekstejäni ja toisekseen, moniko niitä linkkejä edes vaivautuu avaamaan ja lukemaan jopa kymmeniä aikaisempia tekstejä päästäkseen kärrylle? En kuitenkaan ole ainoa ihminen joka käyttää sanoja <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2018/11/virallisen-tarinan-merkitys.html" target="_blank">virallisesta tarinasta</a> poikkeavalla tavalla, saatikka ainoa, joka käyttää termejä jotka eivät ole läheskään kaikkien sanavarastossa. Tästä on siis kyse tietämyksen kirouksessa. Jos asioista tosissaan haluaa keskustella, olisi ensin selvitettävä ovatko keskustelijat edes etäisesti samalla tietämyksen tasolla, saatikka ymmärtävätkö he sanat samalla tavalla.
<br><br>
Helpoin tapa ongelman ratkaisemiseksi on tietenkin selittää asiat niin, että kaikki paikalla olevat ymmärtävät asian, eikös? Varsin homogeenisessä ryhmässä ei siis tarvitsisi juurikaan asioita selittää, siinä kun sekalaisessa seurakunnassa pitäisi ainakin suuri osa <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2021/06/konsepti-termi-vai-sana.html" target="_blank">termeistä</a> purkaa siinä samalla kun asiaa esittää eteenpäin. Sanotaan, että oikea asiantuntijuus näkyy siinä, että osaa kertoa asiansa niin, että kaikki ymmärtävät, mutta käytännössä se on sula mahdottomuus. Liian yksinkertaistettuna, kuin myös monimutkaisesti selitettynä, menettää varsin nopeasti sen yleisön kiinnostuksen asiaan. Siksi <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/08/miksi-tamakaan-teksti-ei.html" target="_blank">kohdeyleisön merkitys</a> onkin varsin suuri, mutta milläs hitolla sen voisi edes selvittää jos keskustelee jonkun täysin ennalta tuntemattoman kanssa? Tässä tullaankin siihen taitoon kommunikoida ihmisten kanssa: on osattava ”lukea tilanne”. Blogeissa on tietysti se etu kirjoittajalle, että se ymmärrys jää sinne lukijan vastuulle… mikä samalla tietysti tarkoittaa sitä, että lukija vaihtaa lähinnä vaan tekstiä jos se esitystapa ei uppoa. Jos haluaa siis vaikuttaa muihin, pitää se teksti yleensä kohdentaa tietylle tietämyksen ja ymmärryksen tasolle.
<br><br>
<br><b>Hiljainen tieto</b>
<br><br>
Hiljaisella tiedolla (engl. tacit knowledge) taas tarkoitetaan tietoa, joka ei yleensä ole sanallista, kuten vaikka kokemukset, eikä yleensä helposti jaettavissa olevaa tietoa. Monia taitoja voidaan pitää hiljaisena tietona, kun niiden opettamiseen muille tarvitaan paljon muutakin kuin lukemista tai videoiden katselua. Joskus edes se rautalangasta vääntäminen tai kädestä pitäen opettaminen ei riitä, vaan ihmisen täytyy kokea se asia itse ja vasta kokemuksen kartuttua, hän kykenee ymmärtämään mistä on oikein kyse. Osittain voidaan siis puhua myös intuitiivisesta tiedosta, kun joku sen oman elämänkokemuksensa perusteella tietää/osaa jonkin asian mutta voi olla jopa täysin kykenemätön pukemaan sitä sanoiksi. Kun tämä salainen tieto yhdistyy tietämyksen kiroukseen, saadaankin asiaa selitettäessä semmoista siansaksaa että sitä ei kukaan muu ymmärrä. Mutta… mitä sitten?
<br><br>
Jos haluaa esittää muille sitä omaa tietämystään jostain asiasta, ei riitä että itse tietää asian juurta jaksaen - sen kun pitäisi myös pystyä selittämään muille. Monilla opettajilla onkin juuri tämä ongelma, että he kyllä tietävät tasan tarkkaan mistä puhuvat, mutta he eivät kykene esittämään asiaansa sillä tasolla, jolla oppilaidensa tietämys asiasta on. Hyvän opettajan tunnistaakin siitä, että hän kykenee mukauttamaan kertomansa sillä tavalla, että lähes kaikki pysyvät kärryillä mistä opettaja puhuu. Toki tässä tulee mukaan myös oppilaiden kiinnostus sekä huomio, joka ainakin omasta kokemuksesta ei koulaikoihin ollut kumpainenkaan kovinkaan korkealla. Jos jonkin asian merkityksellisyyttä ei kykene sille kuulijalle ilmaisemaan, ei siitä opettamisesta jää yleensä paljoa tietoa oppilaan korvien väliin. Tämä varmasti ainakin osittain selittää sen, miksi oppimistulokset ovat heikentyneet monissa maissa - opetetut asiat eivät ole joko arvokasta tietoa, tai niiden merkityksellisyyttä ei osattu kertoa.
<br><br>
Suuri osa siitä ihmiskunnan hiljaisesta tiedosta on ikävä kyllä kadonnut kokonaan, tai se on haudattuna sielä kryptisten tekstien uumenissa kun sitä ei kyetty esittämään niin että se olisi välittynyt oikein. Paljon hiljaista tietoa on myös tahallaan kadotettu, esimerkiksi hautaamalla ne tahot joilla oli sitä tietoa, joka olisi aiheuttanut ongelmia niille tahoille, jotka kykenevät valtaansa käyttämällä tietoa sekä ihmisiä hautaamaan. Toki suuri osa hiljaisesta tiedosta on semmoista, että vaikka se kuinka tahansa ainutlaatuista olisikin, ei siitä kenellekään muulle ole juurikaan mitään hyötyä. Sanonta ”tieto on valtaa” pitää osin paikkansa, mutta todellinen valta tuleekin vasta silloin kun sitä tietoa käytetään johonkin. Tieto on siis potentiaalista valtaa. Ihmiskunnan pyhät kirjoitukset taas hiljaista tietoa, jota on yritetty välittää sukupolvilta toiselle… vaihtelevalla menestyksellä. Toki samaan kategoriaan menevät suurten ajattelijoiden filosofiset tekstit - niiden ymmärtämiseksi tarvittaisiin kaikki se hiljainen tieto, jota niiden kirjoittajat omasivat. Suurta osaa näistä elämää suuremmista kirjoituksista vaan vaivaa se tietämyksen kirous.
<br><br>
<br><b>Tekoäly ratkaisee asian!</b>
<br><br>
Suuret kielimallit (Large Language Model) kuten ChatGPT osaavat kuitenkin omaksua kaiken ihmiskunnan tiedon ja vieläpä luoda uutta tietoa kenen tahansa ihmisen kaltaisella tavalla. Voit kysyä siis tekoälyltä kirjoittaa jonkin asian tulkinta peilaten kenen tahansa oppimateriaalissa olleen ihmisen näkemykseen ja suurena hämmästyksenä LLM:t osaavatkin tuottaa varsin uskottavia vastauksia. Esimerkiksi: ”Selitä Tocquevillen näkökulmasta nykyisen demokratian perusteet kuten olisin alakoululainen” Ne jopa osaavat selittää asiat täysin ummikolle, jolloin koko tietämyksen kirous on historiaa?! Periaatteessa kyllä, tekoälyä voidaan käyttää hyväksi selittämään lähes mikä tahansa aina halutulle kohdeyleisölle sopivassa muodossa, mutta silloinhan tekoälyn pitäisi myös ymmärtää ne asiat sekä omata kaiken sen hiljaisen tiedon, jonka pohjalta ne alkuperäisetkin tekstit on luotu ja se taas ei käytännössä ole mahdollista.
<br><br>
Sen lisäksi, että tekoälylle on opetettu ne alkuperäiset materiaalit niiltä suurilta ajattelijoilta, mukana siinä AI:n oppimateriaalissa on myös suuri määrä ihmisten tulkintoja ja omia näkemyksiään näistä alkuperäisistä teksteistä. Tämän kaiken tiedon pohjalta tekoäly osaa siis tuottaa tekstiä, joka näyttää kyllä siltä, että niin olisi se alkuperäinen jantteri nykypäivänä ajatella asiasta, mutta kuinka paikkansa pitävä se luotu teksti onkaan, Luoja tietää, jos sekään. Ei siinä, tekoälyä voidaan hyödyntää jo nyt kuromaan sitä matkaa umpeen ummikon ja oikean asiantuntijan välillä, mistä voi olla valtava etu opetuksessa: jokaiselle oppilaalle voidaan luoda virtuaalinen opettaja, joka ei kyllästy vastaamaan samaan kysymykseen tuhannetta kertaa. Sama asia usealla eri tavalla selitettynä tuppaa auttamaan ihmistä ymmärtämään asia. Paitsi kun opettajana on wokeäly niin…
<br><br>
Jos tämä kaikki edellä kerrottu aiheutti nyökyttelyä, tarkoittaa se varmaankin että näistä asioista tietämyksesi taso oli riittävällä tasolla. Kun kirjoitan itselleni, olen yleensä samalla tasolla tekstiä kirjoittaessani, mutta jos olisin lukenut tekstin ennen kuin sen kirjoitin, olisin saattanut joutua lukaisemaan joitain kohtia uusiksi enkä välttämättä sittenkään olisi päässyt jyvälle asiasta. En nimittäin ollut ajatellut asiaa ennalta tekoälyn suhteen, mutta jostain syystä se suunta tuntui oikealta. Koska en kuitenkaan saanut ulkopuolelta tietoa tekstin kirjoittamisen aikana, se tarkoittaa että yhteys näiden kesken oli jo olemassa, eli hiljaista tietoa. Ja sitten kun olen painanut ”julkaise”-namiskaa, kaikki tämä on yleistä tietoa joka ei välttämättä aukea monelle tietämyksen kirouksen ansiosta ja itsekin mahdan unohtaa siitä osan, jolloin se osa jää taas hiljaiseksi tiedoksi ja mahdollisesti joskus myöhemmin, kun olen kokonaan unohtanut asian, törmään taas kiroukseen ja mahdan pohtia että mitähän hittoa olin tuolloinkin oikeen ajatellut. Tekoäly ei unohtaisi, mutta se ei liioin koskaan kykene ihmisen järjenjuoksuun… onko se sitten hyvä vai huono asia, onkin toinen juttu. Suosittelen kuitenkin kaikille ääneen ajattelua, koska emme voi koskaan tietää missä se puuttuva palanen kenelläkin lymyilee. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-68325767968996496162023-08-09T15:16:00.005+03:002023-08-10T13:25:09.311+03:00Virheellinen tieto on äärimmäisen vaarallinen demokratiallemme<br><b>Taasko on demokratia vaarassa?</b>
<br><br>
Vain kuukausi sitten kirjoitin siitä, miten <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/tekoaly-on-aarimmaisen-vaarallinen.html" target="_blank">tekoäly on äärimmäisen vaarallinen demokratiallemme</a> ja nyt sitten se onkin virheellinen tieto äärimmäistä uhkaa? Moni on varmasti nähnyt sen videon jenkeistä, missä lukemattomat eri televisiokanavat toistavat sanasta sanaan samaa ”This is extremely dangerous to our democracy”, joka osoittaa kuinka vakavasta asiasta on todella kysymys. Ei, ei siis se uhka josta media kertoo että pitää olla huolissaan, vaan se, että koko valtamedia <i>toistaa täsmälleen samaa asiaa</i> luoden uskottavuutta sille uhalle. Kuukauden aikana olen ehtinyt kuunnella useita eri esitelmiä ja haastatteluja tähän väärän tiedon uhkaan ja näkemykseni on vahvistunut siitä todellisesta uhasta, josta lisää hieman myöhempänä. Kuuminta hottia olisi tietysti nyt puhua äärioikeiston ja rasismin uhasta, mutta eikös ne jo hoidettu pois kokonaan koska meillä oli universumin paras Sannan ja Saulin muodostama valtiojohto vain joitain aikoja sitten? Eihän se nyt muutamassa kuukaudessa ja vieläpä hallituksen lomaillessa olisi voinut mennä ihan persiilleen?
<br><br>
Muotisanat asiasta ovat tietenkin <i>misinformaatio ja disinformaatio</i>, jotka tarkoittavat väärää tai virheellistä tietoa, ensimmäinen sattumalta tai tietämättä, jälkimmäinen tahallaan. Näitä kahta sanaa on viljelty jenkeissä Trumpin kaudesta lähtien varsin tiuhaa tahtia ja amerikkalaistunut mediamme on kopioinut sen kuuliaisesti omaan sanavarastoonsa. Kaikki se tieto mikä ei kuulu narratiiviin on misinformaatiota ja kaikki tieto joka pilaa hyvän tarinan on disinformaatiota. Näitä kahta sanaa käyttämällä mikä tahansa asia voidaan leimata pahaksi täysin ilman mitään todisteita ja jos haluaa vielä päälle kertoa että se on erityisen pahaa, voi mukaan lisätä ”Venäjä” tai ”Putin” niin sitten on vedenpitävä todiste. Jos ei kansa muuten usko, kutsutaan <i>asiantuntija</i> toistamaan se sama asia jonka toimittelija jo ehti kertoa niin vain paha syntinen putinisti voi enää kyseenalaistaa asiaa.
<br><br>
Virallinen tarina on siis uhattuna kun nämä kaksi termiä pistää esiin. Rasismia ja äärioikeistoa voidaan käyttää silloin, jos aihe on sielä sallitun Overtonin ikkunan sisällä tai rajalla, kun halutaan leimata jokin näkemys virheelliseksi, mutta jos mis/dis nostetaan esille, on tosi kyseessä. Halutessaan voi mukaan lisätä ”salaliittoteoria” tai ”salaliittoteoreetikko”, jos asia on niin vastenmielinen että sen esittäjää vastaan tulisi käyttää ehkäpä valtion väkivaltamonopolia. Väärää ja virheellistä tietoa on maailma täynnä ja tekoäly jos alkaa sitä suoltamaan taukoamatta, se epätoden tiedon määrä tulee eittämättä räjähtämään käsiin. Mutta… mitä sitten? Asiasta riippuen, mikä tahansa väite tai tieto voidaan joko tarkistaa tai vahvistaa ja jokin näkemys voidaan argumentoida ja sillä pyrkiä osoittamaan vähintäänkin kyseenalaiseksi. Liberaaliin demokratiaan ennen kuulunut sananvapaus kun antaa kenelle tahansa oikeuden olla mitä mieltä tahansa mistä tahansa asiasta ja kertoa näkemyksensä julki. Osaako sen kantansa perustella tai pitääkö se tarina vettä on sitten se, joka ratkaisee hyväksytäänkö se asia vai ei.
<br><br>
<br><b>Puhutaan asiasta sen oikealla nimellä: propaganda</b>
<br><br>
Sen sijaan että asioista keskusteltaisiin, meille julistetaan virallisessa tarinassa ne totuudet ja hyveelliset näkemykset, jotka jokaisen tolkun ihmisen täytyy hyväksyä. Osa niistä tiedosta on toki totta, sitä ei voi väittää, mutta varsin moni politisoitunut aihe on vahvasti puolueellista. Sen sijaan että myönnettäisiin se puolueellisuus ja sitten käytäisiin keskustelua asiasta, kaikki virallisesta tarinasta poikkeava leimataan sopivalla termillä ja se on siinä. Surkuhupaisaa onkin kuunnella näitä ”asiantuntijoita”, kun he kertovat kuinka pahoissa maissa fasistit diktaattorit pakottavat kansaa tottelemaan ja kertovat heille vain yhtä sallittua tarinaa kun täällä lännessä <i>tehdään täsmälleen samalla tavalla</i>. Pata kattilaa soimaa, sanoisin. Kyllä, <i>kaikissa maissa valtio määrää mikä on oikein ja mikä väärin</i>, lännessä se vaan myydään demokratiana yhteisen hyvän kortilla.
<br><br>
Oikea termi tälle kaikelle viestinnälle olisikin <i>propaganda</i>, mutta sen käyttö on varattu ainoastaan vastapuolen omaa tarinaa vastustavalle osalle viestinnästä. Venäjä ja Kiina tuottavat propagandaa, länsi informoi ja valistaa kansaa sinun turvallisuutesi vuoksi. Agendamediamme on sentään niin paljon hienostuneempi jenkkeihin nähden, että vaihtavat sentään sanajärjestystä mantroissaan ettei voida laittaa ääniraitoja päällekkäin ja saada kuorolausuntaa aikaiseksi. Suomi on kansainvälisten tutkimusten mukaan maailman hyväuskoisin… eikun siis että täällä luotetaan eniten valtamediaan koko maailmassa, Ylen ollessa koko galaksin luotettavin lähde. Kun yli 80 pinnaa uskoo mitä Yle sanoo, Pohjois-Koreassa katsotaan lukuja kateellisena. Ei näin hyväuskoista kansaa muualta löydy! Ja miksi kansa epäilisi asiaa, meillähän on luotettavin uutistuotanto joka kopioi 1:1 kaiken mitä jenkit käskevät kertomaan ja suurin osa suomalaisista ei ymmärrä läheskään riittävästi muita kieliä, että voisi edes vahingossa altistua poikkeaville näkemyksille.
<br><br>
Mielipiteet ovat faktoja kun se on oikea mielipide ja faktat ovat vain (vääräuskoisten) mielipiteitä niiden poiketessa virallisesta tarinasta. Konsensus on vahvaa kun eri mieltä olevilta ei edes kysytä. Kun poliitikot painottavat tekevänsä asiat tieteeseen tai auktoriteettiin perustuen, he tarkoittavat että olivat kysyneet oikeaa mieltä olevilta sopivia argumentteja. Mitään keskustelua tärkeistä asioista ei käydä ja ne harvat kerrat kun jokin merkityksellinen asia nostetaan mediassa esiin, pidetään tasan tarkkaan huolta siitä, että ainoastaan oikeaa näkemystä omaavat tahot nostetaan esiin. Suomessa ei mitään keskustelukulttuuria ole mediassa olemassakaan, vaan meille saarnataan tiettyjä näkemyksiä päivästä toiseen kunnes niistä tulee totta kansan yleisessä mielipiteessä. Sitten hyvesignaloivat papukaijat toistavat samaa ilosanomaa sosiaalisessa mediassa niin saadaan se ruohonjuuritasokin kyllästettyä. Ei siis ihme, että heti ollaan julistamassa harhaoppisuutta, jos sosiaalisessa mediassa leviää yksikin väärää näkemystä kertova mediavirus yhtään laajemmalle.
<br><br>
<br><b>Miksi propagandan ja väärän tiedon välillä on merkitystä?</b>
<br><br>
Propaganda kun voi olla täysin totta mitä kerrotaan, mutta siitä on tahallaan jätetty jotain pois tai asiat on esitetty tarkkaan valikoidusta näkökulmasta. Jos jokin tieto olisi mis/disinformaatiota, se voitaisiin myös semmoiseksi todistaa, eikös? Ja siksi meillä onkin syntynyt ajatus ”faktantarkistajista”, jotka ovat jopa Jumalan yläpuolella määräämässä mikä on se oikea tie ja totuus elämässä. Ei pidäkään antaa faktojen pilata hyvää tarinaa kun myöhemmin joku väite kumotaan tieteellisesti. Jos media nimittäin olisi edes auttavan rehellinen, <i>se korjaisi väitteensä uuden tiedon valossa</i>. Näin ei kuitenkaan tehdä, mikä todistaa sen tiedon propagandaksi. Jos väitettä esitettäessä jo tiedettiin että asia voi muuttua varsin radikaalisti ja silti esitetään ainoana totuutena, se on sitä disinformaatiota. Jos taas toistaa tutkimuksen tiedon joka myöhemmin paljastuukin virheelliseksi, se oli misinformaatiota eikä siitä tarvitsisi tuntea syyllisyyttä: sen hetkisen parhaan tiedon mukaan toimittiin ja kun uutta paljastui, sekin kerrottiin samalla vakavuudella.
<br><br>
Kaikki nämä luennot ja haastattelut toivatkin esiin sen, miten herkkä länsimainen demokratia oikeasti on ja vielä miksi se on niin hauras että tarvitaan armeijallinen väkeä sitä puolustamaan. Koko sirkus kun perustuu yhteen viralliseen tarinaan, joka ei pysy pystyssä jos merkittävä enemmistö ei siihen usko. Puhutaan kuinka kansa on jakautunut kahtia ja kuinka se on suuri uhka, mutta jos oikeasti meillä olisi demokraattinen järjestelmä, asiat keskusteltaisiin läpikotaisin ja sen perusteella syntyisi konsensus, ei niin että pieni joukko sanelee miten asiat ovat. Ympäri maailmaa tämä yksi ainoa sallittu tarina per maa onkin rakoillut merkittävästi, mutta ainoastaan Suomessa on se 80 pinnan konsensus kerrotulle, ei väitellyille asioille. Malliesimerkiksi heitetään vaikkapa Orbanin ”diktatuuri”, mutta hyvin samankaltainen Netanyahun on yht'äkkiä #eriasia. Kyllä, myös näissä maissa pieni joukko sanelee <i>näkyvästi</i> kansalle mikä on oikein ja mikä väärin, mutta se on ongelma vain jos se on ristiriidassa sen oman tarinan kanssa. Kunnon länsimaisessa demokratiassa tämä sanelu sentään edes yritetään salata, Venäjän ja vastaavien kaltaisissa maissa se on ihan julkista tietoa että maan johto julistaa asiat haluamallaan tavalla.
<br><br>
Vaikka latoisin kasapäin todisteita propagandasta tai kaikista niistä asioista, jotka media on kertonut meille väärin, ei sillä olisi pienintäkään merkitystä. En ole ”asiantuntija” enkä ainakaan ”auktoriteetti”, enkä edes haluaisi olla kumpainenkaan. Jos ihminen omaisi kriittistä ajattelua, hän lähtisi tutkimaan väitteitäni ja vapaa ajattelija jatkaisi niiden pohjalta vielä paljon pitemmälle väärän tiedon kaninkoloon. Puolestani jokainen saa uskoa ihan mihin lystää, mutta kysyttäessä kykenen perustelemaan väitteeni. Mutta koska minulle on se ja sama uskooko vai ei, miksi edes perustelisin kantojani koska ei sillä liioin pitäisi olla mitään väliä muille… jos siis leikittäisiin liberaalia demokratiaa josta meille saarnataan ja joka on jälleen äärimmäisen uhattuna koska kaltaiseni ihmiset kehtaavat käyttää sananvapauttaan. Kovin on heikkoa tekoa koko järjestelmä, jos se on uhattuna muutamalla sanalla ja joita vastaan ei ole heittää kuin loukkauksia ja leimakirveitä. Koko sirkus kun vieläpä kaatuisi, jos kansa lakkaisi tottelemasta niitä käskyjä, joita pitävät epäoikeudenmukaisina. Siksi vallanpitäjien ainoa keino nyt pitää kansa kurissa, on kiristää verkkoa väärien näkemysten ympärillä ja toivoa, että kansa ei altistu vapaalle sanalle. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-73691219155539632492023-08-07T14:15:00.001+03:002023-08-07T14:15:12.392+03:00Vallanpitäjien dilemma järjestelmävastaisuudesta<br><b>”Uusi ilmiö”, anarkismi?!</b>
<br><br>
Kun maikkarin sivulta hiljattain lukaisin artikkelin (ja katsoin lähteenä olleen videon), jouduin hieraisemaan kahdesti silmiäni: <i>”Anti-institutionalismi, anti-government, anti-establishment, anti-system – muun muassa tällaisia termejä käytetään uudesta, Euroopassa nyt meneillään olevasta liikehdinnästä.”</i> Uudesta liikehdinnästä - nämähän puhuvat <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/04/anarkismista.html" target="_blank">anarkismista</a>, josta on pian kaksi vuosisataa puhuttu eikä idea nyt mikään järin uusi ollut silloinkaan. Sama sävel näyttää olevan myös isossa mualimassa meneillään, joten median rumpujen säestämänä aloin pohtimaan asiaa ääneen. Trump tietenkin on syyllinen siihen, että ihmiset eivät luota järjestelmään, sanotaan, mutta heeeetkonen, Trump oli presidentti ja kannustaa ihmisiä kannattamaan häntä siihen virkaan myös tulevaisuudessa. Ei se kuulkaa poijjaat ole järjestelmävastaisuutta vaan mitä Trump teki, oli hänen kannaltaan vihamielisen median vastaisuutta fake news heitoillaan. Ymmärrettävää toki on, että se saa median takajaloilleen kun joku kehtaa heidän <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2020/07/neljas-vaiko-ensimmainen-valtiomahti.html" target="_blank">valtiomahtinsa</a> ja vieläpä saa kansan siihen mukaan.
<br><br>
Mikä tästä anarkistien vahvistumisesta tekee dilemman vallanpitäjille on se, että jos siitä nostetaan esiin, ihmiset saattavat huomata argumenttien vahvuuden tähän länsimaiseen demokratiaan verrattuna. Jos taas asiasta ollaan hiljaa, vuosikausia hitaasti kasvanut aatesuunta ”ei hallitsijoita” tulee kasvamaan entisestään jo pelkästään sen vuoksi, että ihmiset alkavat olla pikkuhiljaa tietoisia terveiden elämäntapojen merkityksestä. Tämä usein saattaa taas johtaa <i>omavaraisuuteen</i> joka on vain muutaman askeleen päässä verkosta irtautumisesta (off-grid), missä sähkö ja vesi hommataan muualta kuin valtakunnan verkosta. Ja se saattaa johtaa päätelmään, että hittoako minä veroja maksan ja tuen tätä järjestelmää, joka kusee muroihini lähes päivittäin. Silloin ollaan jo varsin järjestelmävastaisia, ei vielä silloin kun sanotaan että Yle on paskaa, pitää ensi kerralla äänestää oikein niin asiat korjaantuvat. Media kyllä tietää eron, mutta yrittää myydä asiaa vaarallisena terrorismina koska tavan kansalle on myyty ajatus että anarkismi = antifa.
<br><br>
Anarkismin leimaaminen vasemmistolaiseksi ajatukseksi on toki vanhalla vasemmiston määrityksellä edes auttavasti paikkansa pitävä, koska oikeisto oli silloin sääntöjen ja keskusvallan kannattajia ja vasemmisto kansan itsensä vallan puolella. Nykyvasemmistolla ei ole mitään tekemistä anarkismin kanssa, mutta antifanttien kanssa he ovat kyllä samaa sakkia: antifantit haluavat omanlaisensa fasismin, johon ei konservatiiveja kaivata. Anarkistit eivät halua ketään valtaan itsensä yli, antifasistit taas omat suuret johtajansa, huomannet eron? Vallanpitäjät ovat myyneet anarkismin olevan ”kaikki paskaksi” kaaosta, mutta jos pistät paikkoja paskaksi jotka eivät sinulle kuulu, käytät valtaasi sen jonkun toisen ylitse joka on taas aatteen vastaista. Ne jotka haluavat pistää paikkoja paskaksi eivät siitä tietenkään välitä miksikä heitä kutsutaan, kunhan saavat purkaa pahaa oloaan yleensä heille osoitettuun viholliseen. Jos he ajattelisivat asiaa itse, he olisivat sillä riehunnallaan itse järjestelmää vastaan, ei kansaa jota he muka puolustavat. Mutta ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu…
<br><br>
<br><b>Matkalla kohti järjestelmävastaisuutta</b>
<br><br>
Moni tietämäni anarkisti on päätynyt kantaansa hyvin samalla tavalla kuin minä: tutkimalla itse järjestelmää ja etsimällä vaihtoehtoja sille. Portaita voi toki matkalla hyppiä useita ja päätyä samaan tulokseen, enkä liioin väitä että kaikkien tulisi edetä ryömimällä joka kohta lävitse. Sinänsä myös termi ”sejase”-vastainen voi johtaa harhaan, koska monet anarkistit ovat enemmänkin jonkin asian puolella, esimerkiksi vapauden ja itsemääräämisoikeuden. Silloin pakotteet ja pelottelu jolla ihmiset saadaan tottelemaan eivät enää niin hyvin pure, joten on täysin loogista vallanpitäjille haluta liiskata nämä väärinajattelijat kokonaan. Koska en voi puhua muiden puolesta miten he ovat henkilökohtaisesti päätyneet omaan anarkistiseen kantaansa, on tämän seuraavan polun käyttäminen argumenttina kenenkään muun kohdalla argumentointivirhe. Minua saa siitä haastaa ihan vapaasti, osaan kyllä perustella kantani ja jos edelliset 600 tekstiä eivät johonkin kysymykseen vastaa, antaa tulla vaan kommenttia!
<br><br>
Jokainen porras itsessään vaatisi vähintään kirjan kappaleen verran tekstiä, joten sallinet hieman lyhennetyn version näin yhteen blogitekstin mittaan sovittaessani asiaa? Alkuun siis oli huomio, ettei tää ei nyt mene ihan oikeen tämä poliittinen vaikuttaminen. Vaikka kuinka äänestin kepua, näin maalla asuvana se oli ainoa oikea vaihtoehto, eivät ne asiat parantuneetkaan vaan EU kusi muroihin vuosi vuodelta enemmän. Ei auttanut liioin opiskeluaikoina piraattipuolueen kannatus, joten jotain mätää siinä täytyi olla kun tarina ei täsmännyt lainkaan havaintoihini. Lähdin siis selvittämään asiaa, kun eläkkeelle päästyä oli enemmän luppoaikaa. Jossain sielä takana takoi rumpujaan Alfie Kohnin näkemykset kilpailusta ja outo tunne siitä, ettei se voi mennä mitenkään oikein että täysin tuntemattomat tahot saavat määrätä miten minun tulisi elää elämäni. Edustuksellinen demokratia ja poliitikkojen vastuuttomuus alkoivat osoittamaan suuntaa mihin oltiin matkalla. Enhän minä anna ääntäni ihmiselle vaan puolueelle, joka sanelee miten edustaja sisään päästyään nappia painaa. Ei se niin voi mennä, se ei ole edustuksellista demokratiaa laisinkaan!
<br><br>
Ai tuolla tavalla se demokratia pitäisikin toimia… mutta meillä on niin kaksoisvaltiota ja lobbareita päsmäröimässä… ja hetkonen, eihän tämä edes ole demokratia vaan tasavalta?! Olisihan meillä vaikkapa <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2019/01/ric.html" target="_blank">keltaliivien RIC</a> joka olisi kansanvaltaa, miksei sitä ajeta?! Joku tässä oikeutuksessa valtaan nyt kyllä kusee. No mutta jos perustuslaki saataisiin kuntoon niin se korjaisi asiat, mutta kukas sen on edes alunperin tehnyt semmoiseksi, ettei kansalle valtaa anneta juuri lainkaan? Eihän se voi olla millään tavalla oikeudenmukaista kuinka säännöt luodaan ja hei hetkonen, voiko säännöt edes olla moraalisia, etenkään siksi miten ne säännöt edes luodaan ja kenen toimesta. Johtopäätös oli siis se, että jos sääntöjä ei noudateta ja kansalle vain valehdellaan, sen kaiken kerrotaan olevan oikeutettua ja vallanpitäjät nauravat matkallaan pankkiin, ei heistä yksikään ole oikeutettu valtaan ja koska he eivät ole oikeutettuja, miksi ihmeessä olisi sitten kukaan muukaan? Siispä, ei hallitsijoita. Kaikki tämä selvisi seuraamalla polkua, jota propaganda kulki…
<br><br>
<br><b>Liian monta askelta kerralla harpattavaksi</b>
<br><br>
Suurin ongelma anarkismin laajamittaiselle hyväksynnälle on sen valtava etäisyys siitä vallitsevasta näkemyksestä, jonka mukaan vain äänestämällä voi vaikuttaa. Valtaosa mediaa ja vallanpitäjiä kritisoivista kun edelleen menee kiltisti koppiin suorittamaan kansalaisvelvollisuutensa äänestämisen muodossa ja haukkuu pataluhaksi kaikkia niitä, jotka eivät äänestä oikein niitä sen hetkisiä messiaita. Toki asiaa ei auta liioin se, että äänekkäimmät anarkismin kannattajat ovat siinä fanaattisuuden rajalla asiasta saarnatessaan, jolloin uskottavuus tippuu pahemman kerran. Ei siinä, sama ongelma vaivaa myös niitä jotka Yleä ja muuta valtamediaa haukkuvat niiden tolkun ihmisten kuullen, jolloin jo se ensimmäinen porras muuttuu ylitsepääsemättömäksi muuriksi. Lassipallon pelaaminen ei kuitenkaan tule tätä peliä ratkaisemaan eikä tietääkseni yksikään järjestelmä ole pysyvästi korjautunut asteittaisella muutoksella, koska ylämäkeen luistellessa suunta voi olla yrityksistä huolimatta päinvastainen.
<br><br>
Yksilötasolla se asteittainen on toki täysin mahdollinen ja ripaus vapaata ajattelua kriittisen ajattelun lisänä auttaa kummasti. Mutta jos oma elintaso riippuu ymmärtämättömyydestä, on turha kuvitella että massat tulisivat edes sille ensimmäiselle portaalle (media manipuloi ihmisiä) pääsemään sankoin joukoin. Moni aktivisti hakkaakin päätään siihen seinään maailman tappiin saakka ja vaikka muutama särö syntyykin joista jokunen saattaa livahtaa järjestelmän lävitse, ei mikään määrä aktivismia tule koskaan pääsemään likellekkään sitä vallanpitäjien vastaan heittämää resurssimäärää. Kyllä, muutama herää ja se ainakin itselleni on jo suuri voitto, jos edes yksi ihminen saa jotain irti tuotannostani ja saa sen innoittamana parannettua omaa elämäänsä. Tekstit kun ovat edelleen vain oman ajatteluni keino, vaikka harhauduinkin välillä saarnaamaan ”totuutta”. Ei olisi kannattanut, mutta se pitää vissiin jokaisen oppia kantapään kautta. Tai sitten jatkaa loppuun saakka, ei sekään ole huono asia.
<br><br>
Ei siinä, on tässä järjestelmässä omat etunsakin, sitä ei voi kieltää. Sitä järjestelmää voitaisiin myös merkittävästi parantaa kansan näkökulmasta katsottuna varsin helposti, mutta se vain tulee pitkittämään sitä kärsimystä. Koko järjestelmän kaatuminen ei liioin ole mikään tae sille, että seuraava malli olisi taianomaisesti parempi kuin nykyinen, minkä vuoksi moni pitää nykyisen mallin uudistamista haluttavampana vaihtoehtona ja se heille suotakoon. Pitää vaan muistaa että mitä on vastustamassa tai kannattamassa. Tämän hetkisiä sääntöjä ja vallanpitäjiä, vaiko kenties koko ideaa mistään järjestelmästä, joka antaa kenelle tahansa vallan kenen tahansa toisen ylitse. Jos leikkisimme liberaalia demokratiaa ja sen ydinajatusta, ajatusten markkinapaikkaa, kaikki näkemykset olisivat sallittuja. Nykyinen piilofasismi ei suvaitse kuin tarkasti valikoidut näkemykset ja sitten niistä riidellään avoimesti, luoden illuusion monipuolisesta keskustelusta. Koko <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/08/politiikka-on-vitsi-vielapa-huono.html" target="_blank">politiikka kun on edelleen yksi vitsi</a>. Pelastaisiko anarkismi sitten maailman? En tiedä, mutta edelleenkään en hyväksy valtaa muiden yli ja se ei ole mikään luonnon laki, koska kilpailu tapahtuu ainoastaan kun on pula ja se taas on täysin keinotekoisesti luotu. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-75787950903441390462023-08-05T21:44:00.004+03:002023-08-06T20:57:05.983+03:00Miksi tämäkään teksti ei todennäköisesti ole sinulle<br><b>Ajattelun keino</b>
<br><br>
Kuunneltuani uudelleen Larry McEnerneyn (Chicagon yliopiston kirjoitustaito-ohjelman päällikkö tjs.), ”tehokkaan kirjoittamisen” luentoa, huomasin kuinka asia alkoi purkautumaan aivan uudella siitä, kun hänen ajatuksiaan osittain lainasin jokunen vuosi sitten tekstissä<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2021/01/uutta-ainutlaatuista-tarkeaa-ja.html" target="_blank"> ”Uutta, ainutlaatuista, tärkeää ja arvokasta tietoa</a>”. Oliko se plagiointia vai yhdistelyä useista lähteistä päätyen samaan tulokseen jääköön jokaisen pääteltäväksi, mutta uudelleen kuunneltuna se selkeytti kummasti ajatuksia ja ajattelin laittaa välittömästi opitun käytäntöön, tosin ei ehkä sillä tavalla kuin hän ehdottaa kirjoittamisen tehostamiseksi. Kuten jo aikaisemminkin olen maininnut, kirjoitan blogia pääosin auttamaan omaa ajatteluani, koska kokonaisuudet tuppaavat olemaan niin laajoja, että niiden pitäminen kasassa ilman muistiinpanoja tai vastaavaa on lähes mahdotonta. Tämä teksti jatkaa juuri sitä samaa kaavaa, minkä vuoksi tekstin hyödyllisyys valtaosalle ihmisistä on häviävän pieni, mutta ehkäpä joku, jossain, kohtaa siinä juuri sen jonkin asian joka saa lampun syttymään. Ja jos ei kukaan muu hyödy, niin eipä sekään mitään haittaa koska teksti on tarkoitettu pääosin itselleni. Voit siis hyvillä mielin lopettaa lukemisen sen jälkeen, kun kerron mistä on kysymys: kohdeyleisön merkityksestä.
<br><br>
Kun kirjoittaa vain itselleen täysin piittaamatta muista, se julkaisemisen hyöty on varsin marginaalinen. Ketään nyt ei juurikaan kiinnostaa tietää miksi joku ihminen ajattelee jollain tietyllä ja miten hän perustelee asiaa itselleen. Teksti voi sisältää vaikka ja kuinka tärkeää ja arvokasta tietoa, mutta sen onkiminen sieltä kaiken muun keskeltä saattaa aiheuttaa melkoisia ongelmia. Mutta mitä sitten? Ei kaiken tarvitse olla maatamullistavan kriittistä tietoa vaan joku saattaa haluta lukea/kuunnella vaikkapa vain muiden ajatuksia, saaden ehkä hieman helpotusta ettei ole vaikka yksin niiden asioiden kanssa. Uutisten ja vastaavien pitäisi olla tärkeää ja arvokasta tietoa jota jokainen kansalainen tarvitsee, mutta media on siitä lähes vastakohta ja niitä oikeasti tärkeitä asioita ei sieltä kannata yleensä edes etsiä. Siis kansalle tärkeitä asioita, vallanpitäjille valtamedian tärkeys on aivan kärkitasoa, koska miten muuten kansa pidettäisiin tietämättömänä miten sitä vedetään kuivana kakkoseen esimerkiksi <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/06/narkastyksen-hallinta.html" target="_blank">närkästyksen hallinnalla</a>?
<br><br>
Toki osa teksteistäni ja vielä suurempi osa podeistani on suunnattu enemmän sinne lukijan/kuulijan suuntaan, mutta mitään selvää kohdeyleisöä ei minulla koskaan ole ollut. Jos menestystä lähdetään katsomaan, yleisön koko (parhaimmillaan muutama sata lukijaa ja kuulijaa päivässä) osoittaa sen että näille on varsin vähän ollut tilausta. Tärkeitä itselle, mutta ketä nyt oikeasti kiinnostaa propaganda tai politiikka sillä tasolla, jolla yleensä höpisen? Mutta jälleen, mitä sitten? Vaikka pidän useita tekstejä tärkeinä ja olen merkannutkin osan niistä ”Rüstzeug”-aihetunnisteella, suurinta osaa aiheet eivät kiinnosta eivätkä ne nyt niin tärkeitä taida edes olla? Jokaisen täytyy kuitenkin itse päättää se, mikä on tärkeää… ja jos ei päätä, joku muu tekee sen puolestasi ja hänellä tuskin on sinun etusi ensimmäisenä mielessä. Tarkemmin ajateltuna suurin osa noista teksteistä tämänhetkiseen maailmankuvaani peilattuna eivät taida liioin niin tärkeitä olla. Ne tuntuivat tärkeältä sillä hetkellä kun ne saivat sen tunnisteen…
<br><br>
<br><b>Tunne yleisösi jos haluat siihen vaikuttaa</b>
<br><br>
Yksi ehdoton etu tässä valitsemassani tavassa kuitenkin oli: Tein omaa juttua joka osaa kiinnosti ja suurinta osaa ei, jolloin trollitkaan eivät juurikaan jaksaneet seurata. Voin melkeen laskea yhden käden sormilla ne kerrat, kun joku on tullut aukomaan päätään yhdellekään kanavalleni, siinä kun moni tuskailee päivittäinkin sitä, että aina on joku ulisemassa jostain tuotannosta. Tämä tapa on kuitenkin sielä listan alapäässä tehokkuudeltaan, vain hieman ”jättää julkaisematta” tason yläpuolella. Ja se on ihan passeli minulle, koska se vaikuttaminen ei nyt järin korkealla tuotannon ”huippuaikoinakaan” ollut. Jos olisin oikeasti halunnut vaikuttaa, olisi minun täytynyt olla paljon tarkempi sen suhteen miten asiat esitän ja sitten puskea sanomaa aivan eri tasolla sen valitun kohderyhmän nenän eteen. Nyt se mainostus ja levitys on jäänyt lähinnä muutaman aktiivisemman seuraajan kontolle, mistä tietysti suuri kiitos heille. Kun ei mitään kohdeyleisöä varsinaisesti ollut, ei sen tutkiminen ja tekstien kohdistaminen ollut liioin mahdollista. Helppo tapa ratkaista asia olisi tietysti aloittaa jokainen teksti sillä, että kenelle teksti olisi ja miksi se on juuri heille arvokasta tietoa.
<br><br>
Mainostamisen mahdollisuudet ovat tietysti blogin sisällä varsin rajallisia, joten teksti pitäisi pystyä myymään lukijoille sielä heidän keskuudessaan, eli vaikka naamakirjan ryhmissä tai X:n jossain ketjussa jossa asiasta puhutaan. Youtubessa otsikon ja esittelykuvan merkitys nousevat aivan uuteen arvoon, jos haluaa sen oman juttunsa julki. Klikkiotsikot ja nasevat kansikuvat ovat oma taiteen lajinsa, joka omalla kohdallani on selvästi tikku-ukon ja siansaksan tasolla. Tylsä kuva ja usein varsin laimea otsikko josta aina välillä ei saanut edes kuvaa että mistähän hitosta se tuossa meinaa puhua. Kuvaukset paranivat ajan myötä, mikä on aika laiha lohtu koska niitä kuvauksia aniharva taitaa jaksaa edes lukea. Tarkoittaako se siis sitä, että jos joskus podi jatkuu, kuvat ja otsikot ovat hieman harkitumpia? Hyvin mahdollisesti ehkä, jos sittenkään. Vielä kun ei ole tullut tippaakaan hinkua alkaa tuottamaan materiaalia, etenkään semmoista jolla pyrkisin vaikuttamaan muiden ajatteluun.
<br><br>
Se muihin vaikuttaminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä sille, että ihmiset ylipäänsä tuottavat tekstiä tahi videoita tai vastaavaa. Oli se sitten muiden mielipiteisiin vaikuttaminen tai vaikkapa viihteestä puhuttaessa muiden tunteisiin tai olotilaan vaikuttaminen, kaikki mihin kulutamme aikaamme vaikuttaa meihin. Jatkuvan negatiivisuuden seuraaminen lisää yleensä sitä omaa negatiivisuutta ja se itsensä altistaminen asioille jotka lähinnä vituttavat saattaa olla enemmänkin haitallista. Maailman asioista on hyvä olla kuusalla, ei siinä, mutta jatkuva niistä asioista purnaaminen ja esiinnosto ei taida olla kovinkaan hyödyllistä? Mutta kun haluaa vaikuttaa siihen kohdeyleisöönsä, on hyvä tietää millä tavalla heihin saa vaikutettua - asioista valittaminen on varsin tehokas tapa vaikuttaa suurimpaan osaan ihmisistä. Ja kun valittaa asioista, joista se kohdeyleisö on kiinnostunut, suosio on paljon todennäköisempi. On siis tiedettävä mitä ja miten se yleisö haluaa saada sen tiedon irti siltä vaikuttajalta.
<br><br>
<br><b>Uutta, tuskin, mutta ainakin ainutlaatuista</b>
<br><br>
Larryn luento antoi vahvan kuvan siitä, kuinka tärkeää se kohdistaminen oikein onkaan. Viesti on annettava oikeassa muodossa sille kohdeyleisölle, jos sille haluaa yhtään enempää arvoa. Mikä tahansa teksti voi tietysti olla arvokas ja koska hänen luentonsa kohdeyleisö oli lähinnä akateeminen kenttä tutkimuksineen, siinä keskityttiin siihen miten saada se oma juttu julkaistuksi. Kun on oma blogi, on omat säännöt, jolloin vain itse toimii itselleen moderaattorina joka päättää päätykö se teksti julkaistavaksi vaiko bittitaivaaseen. Joitain tekstin alkuja olen säilyttänyt myöhempää käyttöä varten, mutta kyllä ne ovat painuneet unholaan ja mahtavat sinne jäädäkin. No, nyt on asia esitelty, siitä selitetty että enää puuttuu lähinnä yhteenveto, koska siinä yleensä tiivistyy se tekstin arvokkain osa, ainakin kirjoittajan mielestä. Onko se yhteenveto arvokas lukijalle onkin sitten ihan eri asia, mutta jos siitä sai irti jotain niin ehkä se oli sitten edes jollain tavalla tärkeä teksti?
<br><br>
Tapanani on tosin välillä ollut heittää vielä ainakin yksi kierrepallo näin loppuun, joskus jopa yllättäen itsenikin. Sehän tässä ajatusten perkaamisessa kirjoittamalla hienoutena onkin, että voi pallotella useita asioita joita muiden on lähes mahdotonta kyetä yhdistämään asiaan, vaikka itselle asia olisikin kuinka selvä tahansa. Siksi kai tekstillä pitäisi olla selvä rakenne ja kohdeyleisö, ettei ajatukset lähde harhailemaan ties minne kesken tekstin? Ehkä siinä on samalla se syy miksi en kummemmin välitä kirjoittaa muiden alustoille, koska en saa vapautta kirjoittaa juuri mitä ja miten haluan? Ei siinä, ehkäpä laadukkaimpia tekstejä onkin syntynyt juuri siitä, kun joku toinen on antanut rajoitteita ja ohjausta tekstiin? Vastavalkeaan oli mukava kirjoittaa, mutta ne ajat ovat jo kaukana takana. Eli tuskin tulen koskaan enää pyynnöstä jotain toisaalle julkaisemaan ja näitä ajatustenvirtoja saa tietysti kuka tahansa lätkiä omille sivuilleen kunhan noudattaa sitä CC sopimusta, tai sitten kysyy erikseen jolloin voi vaikka laittaa tekstit kaupallisesti omaksi edukseen.
<br><br>
Jatkoa ajatellen tässä on kuitenkin paljon pohdittavaa. Haluanko vaikuttaa vaiko vaan jatkaa ajatusten selkeyttämiseen? Melko varmasti lähinnä sitä ajattelua auttamaan ja aina siitäkin voi olla muille apua ja he saavat arvoa sille ajalle, jonka käyttivät tekstin lukemiseen tai vaikkapa podin kuunteluun. Ennen elämä olikin niin paljon helpompaa, kun kaikki tärkeät ja arvokkaat asiat olivat lähinnä siinä ihan käden ulottuvilla eikä tarvinnut murehtia tahi pohtia ison maailman asioita. Tärkeitä asioita suojellaan aivan toisella tavalla ja siksi meillä on säilynyt ainakin pieni osa niistä entisaikaisista arvokkaista teksteistä aina näihin päiviin saakka. Näitä tekstejä tuskin kukaan tulee vuosikymmenten päästä muistelemaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos jokin tiedonmurunen on niin tärkeä ja arvokas että se säilyy jälkipolville saakka? Entäpä sinä, hyvä lukija - oliko tässä jotain arvokasta tai tärkeää, jotain joka sai sinutkin ajattelemaan ja ehkäpä muuttamaan mieltäsi? Jos näin oli, laita kommentti alle tai pistä teksti jakoon omalla alustallasi, omien kommenttiesi kera. Ja jos ei ollut, enkös mä sanonut heti alkuun ettei tämäkään teksti ole todennäköisesti sinulle? Olisi siis ehkä kannattanut uskoa ja tehdä se tärkeämpi asia sen sijaan, että luit tämän tekstin…
<br><br>
<i>Jälkiajatuksena vielä lisäten, että kun ihmiset tuppaavat arvostamaan mitä tahansa tietoa paljon enemmän kun siitä pitää maksaa, eli mitä kalliimpi materiaali, sen arvokkaampaa tietoa, niin pitäisiköhän minunkin alkaa velottamaan teksteistä niin ne saisivat enemmän vaikutusta koska vain tärkeistä asioista pyydetään rahaa? Nnäääh, eiköhän se hinta ole jo valmiiksi riittävän kova - vartti ajastasi, jota ei takaisin saa. Se on melkoisen kova hinta, kun ajattelee mihin ihmiset oikeen aikaansa tuhlaavat näinä päivinä?</i>Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-28871733827237519092023-08-03T15:25:00.010+03:002023-08-03T15:35:22.067+03:00Politiikka on vitsi, vieläpä huono sellainen<br><b>Kansanvaltaa, juu tottakai</b>
<br><br>
<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/08/etko-luota-tieteeseen.html" target="_blank">Tieteeseen voi jokainen uskoa juuri miten itse haluaa</a>, mutta jos pitää akateemista politiikan tutkimista edes auttavasti paikkansapitävänä, avaan hieman kahta tutkimusta männävuosilta: ”Testing Theories of American Politics: Elites, Interest Groups, and Average Citizens" - Martin Gilens and Benjamin I. Page sekä ”HIT OR MISS? THE EFFECT OF ASSASSINATIONS ON INSTITUTIONS AND WAR" - Benjamin F. Jones and Benjamin A. Olken. Ensimmäisessä puhutaan kuinka paljon vaikutusta kansalla ja muilla ryhmillä <i>oikeasti</i> on jenkkien (ja Suomen, koska Suomi on maailman yksi amerikkalaistuneimmista maista) järjestelmässä ja toisessa keskustellaan siitä, kuinka paljon vaikutusta on sillä, kun maan johtaja vaihdetaan vähemmän luonnollisen poistuman kautta. Keskityn pääosin ensimmäiseen tekstiin, mutta mainittakoon heti alkuun miten maan johdon poistaminen vaikuttaa oikeasti maan suuntaan: autoritäärisissä maissa tapahtuu muutos, ”demokratioissa” sillä on yhtä paljon vaikutusta kuin äänestämällä uusi johtaja valtaan… eli ei yhtään mitään. Olen tästä aiheesta saattanut kirjoittaa jo muutaman kerran aikaisemminkin, mutta kun nyt on antaa lähde oikeen Cambridgen yliopiston suunnalta, sillä on ihan saletisti aivan valtava vaikutus ihmisten mielipiteisiin. Siis vähintäänkin yhtä suuri kuin äänestämisellä… Menen siis kouluttamaan lehmiä lentämään sillä välin kun kansalaiset pääsevät juonen päästä kiinni.
<br><br>
Poliittisella kentällä on useita eri pelureita ja riippuen demokratian tilasta, näillä ryhmillä on vaihteleva määrä valtaa vaikuttaa maan asioihin. Tavan kansa, ne suuret massat, omaavat länsimaisissa demokratioissa vallan siitä, minkä näköiset puhuvat päät istuvat milloinkin sielä parlamentissa. Puhutaan myöhemmin siitä, kuka omaa vallan sen kansan mielipiteeseen jonka perusteella he käyttävät sitä valtaansa tuonnempana. Iso raha, ”eliitti”, on toinen merkittävä peluri joka vastaa suurelta osin miten se raha käytännössä liikkuu ja kun maailma pyörii kapitalistisessa järjestelmässä rahalla, tämä ryhmä vaikuttaa <i>kaikkiin asioihin</i> merkittävästi. Tämä ryhmä ei kuitenkaan ole homogeeninen, vaan jokaisella toimijalla on ne omat lehmät ojassa ja he kilpailevat keskenään useista asioista, mutta varsin monessa asiassa he liittoutuvat keskenään saaden aikaiseksi merkittäviä tuloksia. Aatteelliset ja yritysmaailman eturyhmät, kuten vaikkapa lobbarit tai ammattiliitot ja vastaavat, taas omaavat omalla alueellaan huomattavan määrän valtaa. Nämä ryhmät itsessään voivat koostua niin tavan kansalaisista tai vaikkapa täysin ison rahan ajatushautomoiden kermasta, mutta ne kaikki edustavat jotain tiettyä asiaa oman näkemyksensä mukaisesti. Mistä se näkemys tulee, se vaihtelee melkoisesti. Nämä kaikki pelurit sitten kilpailevat vallasta keskenään ja koska raha ratkaisee, kansalle jää aina vastuu ja maksajan rooli, siinä kun hyödyt uppoavat harvojen taskuun. Ja yllättyneitä oli…
<br><br>
Poliitikoilla itsellään on varsin vähän vaikutusvaltaa demokraattisessa järjestelmässä. Jos nimittäin leikittäisiin edes kansanvaltaa, ne poliitikot ovat sielä vain edustamassa kansaa, tekemässä todeksi kansan päätöksiä, eivät varsinaisesti siis vallassa. Mutta me elämme tasavallassa, samoin kuin jenkit, jonka tehtävä on varmistaa omistavan luokan oikeuksien vahvistaminen, kuten ne jenkkien perustavat isätkin jo kertoivat. Eri eturyhmät siis neuvovat poliitikkoja tekemään päätöksiä ja se kenellä on uskottavimmat argumentit (lue: eniten rahaa) saa yleensä tahtonsa lävitse. Puolueisiin ja yksittäisiin poliitikkoihin vaikuttaa suuri joukko eri ryhmittymiä, joista jokainen on ajamassa <i>omaa etuaan yleensä muiden kustannuksella</i>. Kaikki ne verkostot, jotka ovat syntyneet vuosikymmenten aikana sinne verhojen taakse (ns. <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2020/10/kaksoisvaltio.html" target="_blank">kaksoisvaltio</a>) pitää myöskin muistaa ruokkia kun isoja asioita ollaan ajamassa, mikä myöskin vaikuttaa merkittävästi mihin suuntaan milloinkin nojataan. Vaikka lähes kaikki toimijat koko pelissä ovat sieltä tavan kansan keskuudesta, siinä kohden kun leivän syönti kiinnostaa, laulujen sanat sanellaan ulkoa. Eikä se väärin ole priorisoida oman perheen etu muiden ylitse, koska jollain ne asuntolainat pitää maksaa ja silleen.
<br><br>
<br><b>Lättymaa ja liberaali demokratia samalla viivalla</b>
<br><br>
Lähes surkuhupainen yhteys näiden kahden asian välillä on se, että ”Koska se näyttää siltä, että…” on näiden molempien teorioiden vahvin näyttö. Molempia asioita on tutkittu ties kuinka kauan ja ainoa asia joka kumpaisessakin ainoana näyttönä sen paikkansapitävyydelle on, että se näyttää siltä. Miksi se näyttää siltä on toisarvoinen asia koska katso nyt itse! Asiat voidaan selittää miksi ne näyttävät joltain, mutta yksikään selitys ei tule koskaan kelpaamaan koska omiin havaintoihin luotetaan enemmän kuin niihin seikkoihin, jotka selittävät miten asia oikeasti toimii. Fysiikka ja matematiikka ovat tietysti paljon konkreettisempia tieteen aloja verrattuna valtio-oppiin, sosiologiaan tai psykologiaan, ei siinä, mutta kumpaisessakin asiassa (FE ja politiikka) se vallitseva ymmärrys ja kollektiivinen tieto asiasta osoittaa varsin vahvasti tiettyyn suuntaan. Mutta mikä ei ole yhtenevä, on se virallinen tarina näistä kahdesta asiasta. Lättymaa on virallisen tarinan mukaan höpönlöpöä (mikä on osalle todiste siitä, että maa on lätty), siinä kun länsimainen demokratia on se ainoa oikea malli virallisen tarinan mukaan ja sitä kyseenalaistavat ovat salaliittoteoreetikoita, kuten ne Cambridgen tutkijat.
<br><br>
Molemmista asioista voidaan toki keskustella, mutta mielipiteet ovat monella varsin paikalleen jämähtäneitä. Toki minuakin tästä jämähtyneisyydestä on syytetty lukemattomia kertoja ja olen sitä myös itse turhautuneena käyttänyt argumenttina, mikä se ei tietenkään ole. Näissä molemmissa törmätäänkin jälleen niin auktoriteetin kuin asiantuntijuuden ongelmaan: kehen voi oikeasti luottaa? Havainnot vs. jotkin todisteet, jotka eivät ole itsestäänselviä - näiden kahden välillä onkin vaikeaa päättää kumpi on oikeassa. Molempien selvittämiseen kun tarvitaan vuosien tutkiminen, tiedonkeruu ja asioiden ymmärtäminen eikä sittenkään ole mitään satavarmaa asiaa jolla voitaisiin osoittaa jokin juttu täysin kiistattomasti. ”Mutta jos ihmiset vaan tajuaisivat tämän asian, he ymmärtäisivät kuinka meitä on kusetettu ja sitten maailma korjaantuisi” toimiikin itse asiassa molempiin syyksi jatkaa asian saarnaamista… Noh, politiikan suhteen todisteet ovat tosin varsin vahvat: ei muuten muuttuisi vaikka kansa tajuaisikin, koska kansalla ei ole todellista valtaa <i>nykyisessä järjestelmässä</i>. Kansalla on kyllä potentiaalinen valta muuttaa koko sirkus, mutta kun vain äänestämällä voit vaikuttaa niin nyt se läsi kiinni!
<br><br>
Poliittiseen leikkiin ryhtyminen on toki asia, jolla <i>voi vaikuttaa</i> maan asioihin, mutta ei sillä tavalla kun asia yleensä ymmärretään. Organisoituminen ja sen kautta merkittävää (sanan)valtaa saamalla varsin pienikin ryhmä voi oikeasti muuttaa sen jonkin pienehkön asian suuntaa, mutta silloin pitää myös pohtia onko se sitten liioin demokratiaa, eli enemmistön näkemys asiasta? Siihen samaan soppaan kun sotketaan vielä kysymys siitä, <i>onko kukaan oikeutettu valtaan muiden ylitse</i>, niin johan saadaan riita aikaiseksi. Kansan enemmistö edelleenkin pitää tätä nykyistä mallia demokratiana, jossa äänestämällä kansa vaikuttaa ja sillä selvä, joten asiasta keskustelu jää usein lähinnä sille tasolle että kuinka nyt vaan kaikkien pitäisi äänestää oikein niin ongelmat ratkeaisivat. Cambridgen tutkimuksen ja lukemattomien muidenkin mukaan se nyt vaan on niin, että vaikka ihan kaikki äänestäisivät mielestään oikein, valta säilyisi edelleen sillä ”eliitillä”. Kas kun siinä on se juttu, että jo nyt <i>kaikki äänestävät omasta mielestään oikein</i>. Kansa ei ymmärrä tätä poliittista peliä, eikä se edes tiedä läheskään tarpeeksi että se voisi tehdä valistuneita päätöksiä yhtään isommista asioista, saatikka edes siitä kuka olisi ”hyvä ehdokas”. Ja syy siihen on myöskin selvä…
<br><br>
<br><b>Se on se media, edelleenkin</b>
<br><br>
Tavan kansan yleistä mielipidettä on ohjattu oikeastaan aina medialla. Ja se kuka omistaa median, määrää mitä sieltä tulee, vaikka tämä ottaakin usein journalisteilla henkeen. Katsos kun sinua ei oltaisi koskaan palkattu asemaasi, jos omat näkemyksesi poikkeavat vahvasti siitä median ajamasta agendasta, sori nyt vaan. Sanotaan, että ihmisten näkemykset muovautuvat kaikista eniten sen mukaan, ketkä ovat ne viisi läheisintä henkilöä joidenka kanssa vietät eniten aikaasi. Jos siis työpaikalla viettää huomattavan osan päivästään ja kaikki työkaverit ajattelevat jollain tietyllä tavalla, oma maailmankuvasikin alkaa pikkuhiljaa muistuttaa sitä samaa. Ja kun koko mediakenttä on ollut edistyksellisten kansoittama vuosikymmenten ajan, ei ole mikään ihme että media on lähes yksiääninen. Ne päätoimittajat on myöskin valittu tarkoin tehtäväänsä, joten ei tarvitse kovin kauaa etsiä yllättyneitä sille, miksi he kaikki toistavat sitä samaa virallista tarinaa, eikö totta? Ja tämän tarinan mukaan meillä on demokratia, vain äänestämällä voi vaikuttaa ja ne rikkaat eivät millään tavalla vaikuta ainaskaan mediaan!
<br><br>
Eri teorioita siitä voitaisiinko tämä järjestelmä sitten ”korjata” (koska se ei ole rikki vaan toimii just kuten pitääkin) esimerkiksi median kautta on useita, mutta täytyy sanoa että olen entistä epäilevämpi sen suhteen. Kyllä, sääntöpohjainen järjestelmä voitaisiin luoda merkittävästi kansanvaltaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi, mutta itse ajatusta sääntöpohjaisesta järjestelmästä pitää myös kyseenalaistaa. Se kun ei voi olla moraalinen, jolloin täytyisi keskustella myös siitä, halutaanko kylmä, tiettyjä ryhmiä hyödyttävä ja toisia haittaava järjestelmä vaan korvata toisella vastaavanlaisella? Mikä tahansa sääntöpohjainen järjestelmä kun ajan saatossa muuttuu ainoastaan totalitaarisempaan suuntaan, joka sitten joudutaan aina välillä nollaamaan kun se menee liian pitkälle. Nollaukseen voi mennä jopa vuosituhansia, mutta se tulee sieltä jossain vaiheessa. Sitten keksitään uusi oikeutus harvojen valtaan muiden yli, tai enemmistön valtaan harvojen ja itsensä yli, tai jokin muu vastaava sääntömalli missä jotkut nyt vaan ovat tasa-arvoisempia kuin muut. Orwell ei ollut lainkaan väärässä asiassa…
<br><br>
Mitä tästä voitaisiin siis oppia? Jos haluaa vaikuttaa, pitää ymmärtää miten peli toimii ja osata toimia sen mukaisesti. Jos taas ei halua sekaantua muiden asioihin, on hyvä ymmärtää kuinka se maailma pyörii että osaa suhtautua asioihin niin ettei se pilaa koko elämää. Itse käytin melkoisen lohkon elämästäni ymmärtääkseni järjestelmän, vuosikausia siihen että yritin siihen myös vaikuttaa ja nyt vasta ymmärsin kuinka turhanpäiväistä se vaikuttamisen yrittäminen olikaan. Samalla kun maailmankuva muuttui kohti <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/04/anarkismista.html" target="_blank">anarkistista</a> näkemystä, koko poliittinen sirkus ja siihen millään tavalla kommentointi saatikka sekaantuminen aiheutti lähinnä vaan turhautumista ja kasvavaa vitutusta. Ei ne herää, ei vaikka mitä tekee… mutta samalla, eihän minulla ole liioin asiaa muiden näkemyksiin vaikuttaa, koska se ei minulle kuulu. Ehkäpä juuri siksi on tärkeää perata näitä ajatuksia tekstiksi, koska se auttaa ajattelemaan asiaa selvemmin. Ja kun sen jakaa, ehkäpä siitä joku muukin saa ajateltavaa… Siispä kohti uusia pettymyksiä! Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-77799679605188940752023-08-03T11:22:00.000+03:002023-08-03T11:22:22.532+03:00Tekoäly pakottaa ”Suuren Nollauksen”?<br><b>Kapitalismin kriisi</b>
<br><br>
Kun toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Jenkeissä verot paukkuivat 90:n pinnan hujakoilla, pelättiin kauheasti punaista sosialismia vaikka itse asiassa siinä oltiin pelastamassa kapitalistista järjestelmää. Sota itsessään toki ratkaisi osan ongelmasta, jonka tuottavuuden kasvu oli aiheuttanut teollistumisen myötä - puolet miehistä laitettiin rintamalle ja toinen puoli tekemään aseita ja varusteita heille. Mutta miten ihmeessä tuottavuus olisi muka ongelma, sehän on hyvä juttu? Toki, paitsi kapitalistisissa järjestelmissä, koska niissä voitot siirtyvät omistavan luokan taskuun sen sijaan että hyödyttäisivät kaikkia. Jos joltain ihmiseltä menee tunti tehdä jokin työ ilman konetta ja vain puoli tuntia koneen kanssa, sen sijaan että tämä tuottavuuden kasvu parantaisi ihmisen oloja, voitot siirretään omistavan luokan taskuun ja jos ennen siihen haluttuun tulokseen tarvittiin kaksi ihmistä, nyt siihen riitti yksi. Tämän seurauksena jengi siis potkittiin pellolle mieluummin kuin että he tekisivät vain vähemmän tunteja, jos haluttiin tuotanto pitää samana. Kasvun aikana tuotantoa yleensä halutaan lisätä ja kun kaikki oli pistetty sodan vuoksi paskaksi, sotaa seuranneet vuodet pitivät tuottavuuden kasvusta huolimatta ihmiset töissä vielä kiinni, ainakin osittain.
<br><br>
Korkea verotus oli tietenkin sitä pahaa sosialismia ja rapakon takana sitä ei hyvällä katsottu, joten miksi ihmeessä siihen suostuttiin? Rikkailta verottaminen nähtiin ainoana keinona ratkaista sen hetkinen ongelma, joka osin oli toki rahan puute, mutta pääosin se ongelma oli ne lukemattomat työttömät, joille ei enää ollut tarvesta. Eikä edes vielä se määrä työttömiä, koska kapitalistisessa järjestelmässä jokainen on oman onnensa seppä, eli työttömyys oli omaa syytä, vaan siksi että ne menivät järjestäytymään ja vaatimaan muutosta asiaan. Mitä siitäkin tulisi jos työläiset saisivat tuottavuuden kasvun hedelmistä oman osansa eikä vain omistava luokka? No, jenkit verottivat rikkaita ja yrityksiä ja alkoivat maksaa sosiaalitukia kansalle työttömyyskorvauksiin ja vastaaviin. Ammattiliitot ja vastaavat hiljennettiin eikä ilmaista leipää saaneet duunarit enää kapinoineet. Kriisi onnistuttiin siis välttämään ja veroissa palattiin vanhaan toimivaan ratkaisuun, eli keskiluokka maksaa verot josta he syyttivät köyhiä. Omistava luokka nauroi matkallaan pankkiin ja kaikilla oli mukavaa.
<br><br>
Neljäs teollinen vallankumous eli suuri nollaus on kuitenkin tuloillaan. Rankimmat arviot ennustavat useiden satojen miljoonien työpaikkojen katoavan kuin tuhka tuuleen tekoälyn myötä. Vuosisadan puoleen väliin mennessä ehkäpä jopa puolet työpaikoista on korvattu tekoälyllä, joko pelkästään datamuodossa tai sitten robottina. Putkimiehiä ja vastaavia luovaa ongelmanratkaisua tarvitsevia sekä tarkkaa ja nopeaa käsityötä tekeviä ihmisiä varmasti vielä tarvitaan pitkään, mutta toimistoissa papereita millään tavalla pyörittelevät ihmiset saavat väistyä chatbottien tieltä aivan kuten teollisuudessa koneet hitsaavat ja ruuvaavat laitteet lähes täysin alusta loppuun. Tuottavuus kasvaa tekoälyn käyttöönotossa räjähdysmäisesti ja jos tuhannen taalan tietokone korvaa yksistään tusinan toimistotätejä, mitä luulet kummalle näytetään ovea? Kun 24/7 ilman tunteita toimiva asiakasbotti vastailee varsin ihmismäisesti asiakkaiden kysymyksiin, muutos nähdään jopa positiivisena… paitsi tietysti jos se oma duuni meni alta sen botin tähden. Elämä on siis menossa monella viemäriin duunin menetyksen myötä joka saattaisi aiheuttaa liittojen voimistumisen ja työväen yhdistymisen jota kukaan ei halua, joten miten asiaa ehdotetaan korjattavaksi?
<br><br>
<br><b>UBI</b>
<br><br>
Universal Basic Income, eli perustulo. Sosiaalitukien sijaan kaikille maksetaan sama summa kuukausittain tilille, täysin ilman kyselyitä. Jokainen saa yhtä paljon, joten se on tasa-arvoista ja silleen. Oikeistopuolueet tulevat purnaamaan ilmaisesta rahasta, jolloin heille esitetään tutkimukset jotka todistavat ettei se oikeasti vähennä tuottavuutta vaikka ilmaista rahaa jaetaan. Vasemmisto taas tulee vaatimaan että se raha otetaan tekoälystä hyötyviltä, mikä kasvattanee heidän suosiotaan työväen keskuudessa kun paska on osunut tuulettimeen. Jos järjestelmä olisi demokraattinen, ei ole vaikea arvata kumman aatesuunnan taakse kansa menisi, mutta koska järjestelmämme ei ole lainkaan kansanvaltainen vaan kapitalistinen, tarkemmin sanottuna neoliberaali, merkitsee se vain sitä että sillä ei ole paskaakaan väliä onko johdossa oikeisto vai vasemmisto, koska taustalla on se sama iso raha. No miksi ihmeessä iso raha haluaisi itseään verotettavan? Aivan samasta syystä kuin vuosikymmeniä sitten jenkeissä… se raha tekee vain ylimääräisen kierroksen ennen kuin se ehtii omistavan luokan taskuihin.
<br><br>
Perustulo kun lisää kulutusta ja tämä on yleensä hyväksi bisnekselle. Vaikka isot firmat joutuvatkin maksamaan kovia ”tekoälyveroja”, se summa menee isolta osin kulutukseen joka kohdistuu heidän tuotteisiinsa. Pienet ja keskisuuret yritykset kun eivät voi millään kilpailla isojen kanssa, koska saadakseen lainsäädännön läpi joka mahdollistaa korkean tekoälyveron, hallinto ”joutuu” tekemään kovia päätöksiä ja säädännöllä tappamaan pienyritykset lähes kokonaan koska he eivät kykene hyödyntämään tekoälyä samassa mittakaavassa vaan joutuvat tyytymään nykyisiin lihasäkkeihin joita ihmisiksikin kutsutaan. Jos merkit pitävät paikkansa, tämä uusi vaihe on jo nyt vauhdissa kun Klasusetä WEF:n lihaksin vääntää perustuloa näille nykyisille marioneteille. Edellisellä kerralla sodalla korjattiin vinoumaa työväestössä… toivotaan että niin ei tällä kertaa kävisi, vaikka eiväthän ne nyt tahallaan sotaa ajaisi… eiväthän?
<br><br>
Ei siinä, perustulo olisi varmaankin ihan hyvä idea JOS se yhdistettäisiin tasaisesti jakautuvaan työpanokseen. Sen sijaan että osa istuisi kotona syljeskelemässä kattoon ja osa edelleen vääntäisi duunia niska limassa, kaikki hyötyisivät tekoälystä hoitamassa duunit saaden paljon lisää vapaa-aikaa ja työskentelemällä vaikka vaan muutamia tunteja viikossa. Sehän olisi varsin helppoa, kun et omista mitään ja olet onnellinen! Hetkonen, missäs mä olen tuon lauseen… ai niin, Klasu. Ei siinä, vähemmän työtä kun koneet hoitaa hommat ja kansalla olisi vapaa-aikaa kuulostaa hyvältä, eikö totta? Ihmisethän voisivat keskittyä parantamaan omaa tilannettaan ja vaikuttamaan omiin asioihinsa niin lähipiirissä kuin myös vaikkapa politiikassa. Mutta oikeasti, kuka sitä haluaisi?! Kansa jolla on aikaa ajatella ja resurssit elää luppoisaa elämää tekemällä vain vähän töitä josta saattaisivat vieläpä pitää?! Kuulostaa joltain kauhuelokuvalta nykypäivän poliitikoille: kansa, joka oli perillä asioista. Onneksi perustuloon voidaankin laittaa yksi jos toinenkin koukku Kiinasta opittuna: vain oikeaa mieltä omaaville se maksetaan täysmääräisenä ja sillä digirahalla ei voi ostaa kuin valtion määrämiä hyödykkeitä... toki, eiväthän ne nyt niin tekisi?
<br><br>
<br><b>Tyranniaa pukkaa utopian sijasta?</b>
<br><br>
Toinen pikkuboonus jonka tekoälyn markkinoijat tulevat tässä samalla saamaan on lähes täydellinen propagandakattavuus kaikilla alueilla. Kun se heidän oma wokeäly on jokaisessa firmassa asiakaspalvelijana, jokaisessa lehdessä uutisten kirjoittajana ja taho joka ikisen televisiosarjan käsikirjoittajana, mitä luulet kuinka ”väärää mieltä” oleville siinä käy? Kun jo nyt lähes syljetään päälle jos on jostain isosta asiasta väärää mieltä, wokeäly joka ikisessä laitteessa tulee tekemään kaikkensa manipuloidakseen ihmisiä yhteen muottiin sopivaksi kuluttajaksi. Mainokset, näytettävät postaukset somessa ja kaikki ne paikat jotka algoritmilla päätetään mitä sinulle näytetään, tullaan jo hyvinkin lähitulevaisuudessa personoimaan juuri sinun ajattelutapaan parhaiten tehoavaksi. Sen lisäksi niille muille syötetään loputtomasti satuja pahasta disinformaatiosta, vaarallisista salaliittoteoreetikoista ja terrorismiksi laskettavasta vihapuheesta niin johan on mukava olla wokeälyä vastaan sillä väärällä puolella…
<br><br>
Ja millä kansa saadaan mukaan tähän kaikkeen tyranniaan? Pelolla, tietenkin. Misinformaatio pilaa kaiken, vihapuhujat ovat terroristeja, terminaattorit tulevat pihaan ja pahojen ihmisten tekemät tekoälyt manipuloivat sinua huomaamattasi! Onneksi meillä on siihen pelastus! Viisaat ja oikeudenmukaiset johtajamme tulevat säätämään uusia lakeja ja sääntöjä yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi. Koska muutoin joka ikinen tavan tallaaja tulee terrorisoimaan kansaa ostamalla 10.000 näytönohjainta sisältävän supertietokoneen joka soluttautuu kaikkialle… eikun sori, se olikin jo olemassa, ei vaan tavan tallaajan käsissä. Kyllä, koneet ja ohjelmistot tulevat kehitymään, mutta ainoastaan valtiollisilla toimijoilla ja suuryrityksillä on resurssit tehdä hommaa isosti ja heillä on yksi pieni ero lainkuuliaiseen kansalaiseen nähden: he eivät piittaa niistä säännöistä pätkääkään. Tiedustelupalvelut ovat osoittaneet sen kerta toisensa jälkeen, mutta sitä Penttiä kellarissaan open source tekoäly koneellaan pitää pelätä ja säätää uusia lakeja ettei hän vaan tee murto-osaa siitä, mitä valtiot tekevät.
<br><br>
Maailma tulee joka tapauksessa muuttumaan radikaalisti tekoälyn vaikutuksesta. Yhteiskuntarakenne tulee muuttumaan ja ne tahot, joilla on hyppysissään ne kaikista laajimmalle julkistettavat tekoälyt tulevat omaamaan entistä enemmän valtaa. Jo nyt hehkutetaan ideaa siitä, kuinka tekoälyllä voidaan opettaa kenet tahansa osaksi ilmastokulttia ja uskomaan tutkittuun ja turvalliseen, yhteiseksi hyväksi tietenkin. Mitä sille voisi sitten tehdä? Saada ihmiset tietoiseksi asiasta ja nostettua myös poikkeavat näkökulmat julkiseen keskusteluun. Ja miten se tehdään? Valtamedialla tietenkin, eli ne toimittelijat jotka ovat vuosikymmeniä ajaneet tätä nykyistä mallia yht'äkkiä kasvattaisivat selkärangan ja alkaisivat ajattelemaan! Sillä aikaa kun opetellaan lehmien lentämisen alkamista, sanoisin että paras tapa tehdä asialle jotain on elää omaa elämäänsä mahdollisimman hyvin ja onnellisesti. Ehkäpä tutkia miten wokeäly toimii ja miten sitä ajetaan eteenpäin, samoin kuin noin muutenkin kuulostella tätä hulluutta. Mutta muutoin antaa sen edetä tahtiaan, koska sielä takana puhutaan triljoonien taalojen resursseista. Tietoisuutta on hyvä lisätä, mutta se tarvitsee näkyvyyttä - <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/onko-parhaallakaan-argumentilla.html" target="_blank">parhaallakaan argumentilla</a> kun ei ole mitään merkitystä ihmisten ”heräämisen” kannalta. Koko sirkus kun loppuisi kun kansa <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2020/07/tottelevaisuus-kun-kansa-valitsee.html" target="_blank">lakkaisi tottelemasta</a> herrojensa käskyjä. Toki siitä seuraisi se kauhia anarkia, jolloin vahvin kaappaisi vallan ja tekisi miten lystää! Aivan kuten koko nykyinen järjestelmämme jo toimiikin.
<br><br>
———<br><i>ChatGPT:n mukaan yllä olevaan tekstiin pitää suhtautua tälleen: ”On tärkeää huomata, että teksti sisältää kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja kriittisiä tulkintoja, eikä se välttämättä edusta yleispäteviä faktoja tai laajasti hyväksyttyjä totuuksia. Teksti tarjoaa pohdintaa ja näkökulmia, jotka voivat herättää keskustelua ja ajatuksia aiheen ympärillä.”</i>Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-57462432204485861952023-08-01T00:15:00.000+03:002023-08-01T00:15:30.507+03:00Etkö luota tieteeseen?<br><b>Mitä kysymyksellä nykyään tarkoitetaan?</b>
<br><br>
Harva se päivä niin uutisissa kuin mediassa kyseenalaistetaan ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta luota <i>tieteen konsensukseen</i>. Tiede nyt vaan ei satu olemaan mikään demokraattinen järjestelmä, jonka Einstein väitetysti esitti todella elegantisti vastauksena sadan tiedemiehen tekemään hänen teorioitaan kritisoivaan kirjoitukseen: ”Jos olisin väärässä, yksi olisi riittänyt”. Vaikka sata tai tuhat auktoriteettiä sanoo jonkin asian olevan jollain tavalla, <i>se ei todista yhtään mitään</i>. Toisaalta, yksi auktoriteetti tai yksi tutkimus ei liioin todista vastakkaiseen suuntaan, koska usein tieteen ongelma, toistettavuus, jossain vaiheessa voi muuttaa kyseisen tuloksen aivan päinvastaiseksi. Eri tieteen aloilla tämä toistettavuuden ongelma vaivaa kenttää varsin vaihtelevasti, koska etenkin ihmisiä koskevissa asioissa ei ole sellaista asiaa kuin ”tavallinen ihminen”, jonka kaikki ominaisuudet olisivat joka tapauksessa paikkansa pitäviä. Ihmiset kun tuppaavat olemaan <i>yksilöitä</i>, siinä kun monet esimerkiksi fysiikan ilmiöt ovat varsin yhteneväisiä sillä tarkastelun tasolla jolla kulloinkin ollaan. Tästä koko tiedekentällä on varsin vahva konsensus asiasta, joka ei tietenkään todista muuta kuin sen, että todennäköisyys paikkansapitävyydelle on varsin korkea.
<br><br>
Rahan vaikutusta tieteeseen ei voida painottaa liikaa, koska se aiheuttaa kaksi todella vakavaa vääristymää. Ensiksi, rahalla voidaan ostaa lähes mikä tahansa tutkimus joka todistaa jonkin asian ”todeksi” tai virheelliseksi. Jos jokin taho suoraan hyötyy tietyn asian olevan jollain tietyllä tavalla ja tämä taho kaataa rahaa asian todistamiseen suuria summia, on syytä epäillä tiedon paikkansapitävyyttä. Tupakkateollisuuden toiminta on tästä varsin kiistaton todiste ja tämän esimerkin lähes jokainen on jossain vaiheessa kuullut, mutta nykypäivänä varsin harva on sen ymmärtänyt. Toisekseen, tiettyjen asioiden tutkimiseen tietyltä kannalta taas ei löydy rahoitusta mistään minkä lisäksi tiettyjen asioiden tutkiminen ”väärällä tavalla” on lähestulkoon oman uskottavuuden ja maineen itsemurha. Jos jotain asiaa ei saa tutkia tietyltä kantilta jos haluaa pitää asemansa niin tiedeyhteisössä kuin edes omassa työpaikassaan, siinä on varsin vahva motivaattori lähes kenellä tahansa pitää näppinsä loitolla. Nykypäivänä todisteet ovat toissijainen asia verrattuna median siunaamaan luotuun mielikuvaan asiasta. Ja kun seuraa sitä rahaa, media tuntuu noudattavan melkoisen ennustettavaa tulosta kapitalistisessa sananvapaudessamme: kenellä on eniten rahaa on oikeimmassa.
<br><br>
Absoluuttista totuutta mistään asiasta ei ihminen tulee koskaan löytämään, se on täysin varmaa. Huomaatko tämän väitteen ongelman? Sanonta ”älä koskaan sano älä koskaan” kuvaa sitä varmuutta, mihin ei pitäisi kenenkään sortua, joka myöskin on yksi samankaltainen väite. Kuinka varma on jonkin asian sitten oltava, että asiasta voidaan esittää jokin argumentti? Moni on saattanut kuulla seuraavan argumentin: kaikki ihmiset ovat kuolevaisia, Sokrates on ihminen, joten Sokrates on kuolevainen. Toisaalta joku voi väittää olevansa kuolematon, koska todisteet siihen asti ovat kiistattomat: olen vieläkin elossa, joten olen kuolematon. Tämä viimeisin väite on lähes varmasti jossain vaiheessa todistettavasti väärä, tosin sen esittävä taho tuskin tulee oppimaan elämänsä aikana sitä oppimaan. Mitä tahansa tietoa tai argumenttia voidaankin arvioida sen herkkyyden perusteella, kuten ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2019/12/tiedon-analysointia.html" target="_blank">Tiedon analysointia</a>”-artikkelissa mainitsinkin. Siinä on siis kyse siitä, että kuinka paljon jonkin tietyn asian osa vaikuttaa kokonaisuuteen. Kuinka varma kyseinen osa on ja kuinka suuri merkitys sillä on kokonaisuuteen auttaa ihmistä arvioimaan tiedon paikkansapitävyyttä. Jos koko juttu nojaa yhden tahon todisteeseen ja tällä taholla on oma lehmä ojassa, sitä saa ja pitäisikin kyseenalaistaa.
<br><br>
<br><b>Tavisten tiedettä</b>
<br><br>
Suurin osa ihmisistä viis veisaa mitä tiede mistäkin asiasta sanoo, vaan he luottavat esiin nostetun auktoriteetin sanomaan kyseisestä asiasta. ”Asiantuntija” tietää sen asian, kuten nimikin jo osoittaa ja miksi ihmeessä asiantuntija päästettäisiin ääneen jos hän olisi väärässä? Niin, miksi ihmeessä jokin taho kiikutettaisiin kansan eteen julistamaan jotain asiaa jos hän olisi todistettavasti väärässä tai on ollut useaan kertaan väärässä jo aikaisemminkin? Virallinen tarina nojaa tähän yhteen ainoaan totuuteen, joka on kuitenkin puhdas illuusio todellisuuteen verrattuna. Niin kauan kun ne poikkeavat näkemykset pidetään poissa julkisuudesta, ei sillä tavan tallaajalla ole juurikaan syytä epäillä sen tarinan paikkansapitävyydestä. On siis täysin loogista uskoa johonkin asiantuntijaan, jos ei ole koskaan eikä missään kuullutkaan, että on olemassa muitakin näkemyksiä asiasta ja jopa todisteita siitä, että virallinen tarina on vain juuri se: tarina. Vielä kun heitetään todisteeksi ”konsensus” niin sitä kyseenalaistava täytyy olla joku ihme hörhö salaliittoteoreetikko, eikös? Kun ainoa argumentti tätä poikkeavaa näkemystä kohtaan on henkilöön meneminen, se ei liioin ole kovin vahvalla pohjalla oleva argumentti ja tämän pitäisi saada ne harmaat aivosolut raksuttamaan. Pitäisi…
<br><br>
Korona ja ilmastohumppa ovat kaksi vahvinta esimerkkiä tieteen konsensuksen käytöstä argumenttina. Kumpaankin asiaan on runsaasti todisteita kumpaankin suuntaan, jolloin voidaan sanoa että yhdelläkään näkemyksellä ei ole kiistatonta asemaa vaikka se niin esitetäänkin mediassa ja politiikassa. Ainoa asia joka näistä kummastakin voidaan päätellä on se, että emme nyt vaan yksinkertaisesti tiedä asian todellista laitaa koska niistä ei ole kiistattomia todisteita. Niistä on olemassa täysin yksipuolinen mielikuva joka kansalle kerrotaan, mutta se että enemmistö uskoo siihen satuun ei itsessään kelpaa todisteeksi… muille kuin sille enemmistölle, joka tietää olevansa oikeassa koska muutkin niin uskovat. Tätä taas kutsutaan konformismiksi ja kun se yksi ainoa tarina halutaan pakottaa kaikille, kyseessä on kollektivismi. Nämä kaksi ilmiötä, kollektivismi ja konformismi, taas ovat hyvin pitkälle kiistattomia mutta aniharva haluaa sen myöntää itse olevansa vain lauman mukana juokseva ja muita siihen samaan pakottava tyyppi, vaikka se olisikin varsin selvästi osoitettavissa.
<br><br>
Moni asioihin siltä ”väärältä kantilta” perehtynyt pitää näitä virallista tarinaa uskovia ”lampaina”, mikä toki kuvaa sitä lauma-ajattelua varsin hyvin. Nykyisellä tiedon aikakaudella tietämättömyys on oma valinta, tosin vain harvalla on aikaa tai mielenkiintoa lähteä tutkimaan oikeastaan mitään asiaa sillä tasolla, joka tarvittaisiin asian edes auttavaan ymmärtämiseen. Siksi näitä jonkin aihealueen messiaita uskotaankin varsin sokeasti, molemmilla suunnilla. Yksittäisen ihmisen resurssit ovat varsin rajalliset tutkia mitään asiaa niin syvällisesti että siitä voisi voisi vetää johtopäätöksiä kuka oli nyt sitten oikeassa ja kuka väärässä. Yleinen heitto onkin ”tutki itse”, joka nähdään riittävänä argumenttina kun asiaa ei itse pysty todistamaan kiistattomasti sille toiselle eri mieltä olevalle. Hevosen voi johdattaa lähteen viereen, mutta sitä ei kuitenkaan voi pakottaa juomaan, mikä kuvaa tätä nykypäivän ongelmaa monessa asiassa. Mutta miksi ihmeessä ketään ihmistä pitäisi jokin tietty asia kiinnostaa niin paljon, että siihen omistaisi merkittävän osan elämästään selvittääkseen mistä se kana kusee? Etenkin, jos se asia nyt ei oikeastaan vaikuta paskan vertaa siihen omaan elämään, ei siihen arkeen eikä edes omaan onnellisuuteen tai vastaavaan?
<br><br>
<br><b>Mutta mitä sitten?</b>
<br><br>
Mitkä ovat sitten niitä elämää suurempia kysymyksiä joista <i>kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita</i>? Voisi ajatella, että oma terveys olisi vaikkapa yksi semmoinen juttu, mutta miksi siihenkään tulisi panostaa juuri sitä enempää kuin että ongelmatilanteissa kääntyy sopivan auktoriteetin puoleen? Vaihtoehtoisia näkemyksiä jakavassa skenessä näitä elämää suurempia kysymyksiä joita koetetaan melkeinpä pakolla syöttää kaikille on useita. On lättymaata, virusteoriaa, ilmastohumppaa ja osa koettaa selittää miten meitä manipuloidaan ja kuinka tämä meidän demokratiamme on yksi vitsi. Kaikille näille löytyy varsin vaihteleva määrä todisteita ja vaikka osa onkin ihan virallisen näkemyksen omiin todisteisiin katsottuna paikkansa pitävää, se virallinen tarina on silti paljon uskottavampi näkemys koska ne auktoriteetit ovat niin kertoneet jo pienestä pitäen. En nyt lähde erittelemään näitä edellä mainittuja poikkeavia näkemyksiä, mutta siinä kohden jos vuosituhansien kollektiivinen ymmärrys kumotaan jollain videolla jonka tekijällä ei ole juurikaan ymmärrystä edes pienestä osasta asiaan liittyvistä osista niin ei siinäkään ole se oma uskomus kovinkaan vahvalla pohjalla, sori nyt vaan.
<br><br>
Itsekin tiedän ja myönnän syyllistyneeni tähän asioiden tuputtamiseen tietyltä kannalta ja vaikka todisteita oli yllin kyllin, valtaosaa ihmisistä ei asia joko kiinnostanut ja useita joita kiinnosti, eivät ne argumentit juurikaan hetkauttaneet. Pitkään tämä asia vaivasi pahemman kerran enkä usko vieläkään päässeeni täysin yli siitä, että on se nyt jumalauta kumma kun se ei mene jakeluun kuinka meitä kusetetaan ja oikeutetaan valta ylitsemme ihan huuhaa-tarinoilla. Mutta kaippa tämä pikkuhiljaa tästä selviää, että sillä nyt ei ole oikeastaan mitään väliä uskooko muut niihin asioihin vai eivät. Suurinta osaa ei nämä asiat kiinnosta ja heille riittää, että saavat ”vaikuttaa” kerran neljässä vuodessa siihen, minkä värinen saapas seuraavaksi talloo heidän päälleen. Se on se kokemus, jonka he haluavat tässä elämässä kokea ja mikä minä olen päättämään muiden puolesta, siitäkin huolimatta että se sama saapas koettaa omaankin naamaani osua. Jos taas joku toinen haluaa uskoa maan olevan lätty niin ei se liioin ole minulta pois, eikä se pitäisi olla paljoa muiltakaan pois? Paitsi tietysti silloin, kun sitä lähdetään saarnaamaan kaikkialla ja samalla tuhotaan se vähäinenkin uskottavuus, jota millään valtavirrasta poikkeavalla näkemyksellä on. Joka myöskään, nyt jo huvittavana asiana, ei ole millään tavalla merkityksellinen asia.
<br><br>
Näitä mietteitä on tullut pyöriteltyä samalla kun lueskelen aivan loistavaa Richard Feynmanin kirjaa ”What Do <u>You</u> Care What Other People Think?”, eli mitä sä välität mitä muut ajattelevat. Suosittelen lämpimästi tämän nerokkaan fyysikon kirjoja ja luentoja ihan kaikille vaikka fysiikka ja hänen varsin omalaatuinen maailmankuva eivät niin nappaisikaan. Elämä olisi niin paljon helpompaa kun ei välittäisi juurikaan mitä muut ajattelevat siitä mitä teet, kunhan vaan et teoillasi suoraan vaikuta niiden muiden elämään etenkään negatiivisesti. Mutta kas siinä pulma, koska mitä tahansa teemmekin, se tuppaa vaikuttamaan muiden elämään - halusimme tai emme. Nykypäivänä väärä mielipide on lähes kuolemanrangaistuksen vaativa rikos eikä mistään asiasta saisi puhua väärällä tavalla. Siis sillä, joka poikkeaa siitä omasta näkökulmasta. Ihmisten rauhanomaiseen kanssaeloon ei tarvittaisi paljoa muuta kuin se, että kaikki kieltäytyisivät väkivallasta kaikkia muita kohtaan. Kun mistä tahansa asiasta voisi keskustella ilman sitä uhkaa, että joku tulee aseet tanassa sen väärän näkemyksen hiljentämään, olisi maailma varsin toisenlainen paikka elää. Nyt kun psykopaatit määräävät säännöt joilla kaikkien tulee pelata, on jokainen siitä virallisesta konsensuksesta poikkeava näkemys uhka sille väärinajattelijalle. Mutta mitä minä siitä välitän mitä ne vallanpitäjät siitä ajattelevat? Siinäpähän mesoavat ja vaikka se kaikki loppuisikin siihen hetkeen kun kansa lakkaisi tottelemasta, ei sekään taida minulle juurikaan kuulua…
<br><br>
<i>Tämä olkoon uuden kauden ja ehkäpä aikakauden avaus blogissa. Vanhoja aiheita tultaneen myös aina välillä pohtimaan, ehkäpä uudelta näkökantilta. Rauhaa ja vapauttaa jälleen kerran kaikille toivottaen...<br>Jukka
</i>
Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-69361429111401803642023-07-23T15:16:00.000+03:002023-07-23T15:16:02.192+03:00600.<br><b>Kuudes kausi taputeltu, eli 501-600</b>
<br><br>
Voisi sanoa, että viimeiset sata tekstiä ja niiden lähteet ovat muuttaneet näkökantaani vähintäänkin yhtä paljon kuin niitä edeltäneet 500 tekstiä. Lopettaminen on myös ollut lähellä useampaan otteeseen ja kuten aikaisemmin jo mainitsin, <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/blogista-podista-ja-somekanavistani.html" target="_blank">kaikki muu tuotanto on tauolla kunnes</a> … niin.
<br><br>
Vaikka pääaiheista eli politiikka, psykologia ja ennen kaikkea propaganda voisi kirjoittaa maailman tappiin saakka ja niistä opiskella vielä paljon enemmän, se tie alkaa olla nähty. Oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta tuli jo hieman myös pohdittua, mutta sekään ei taida olla kantava aihe josta haluaisin jatkaa. Tekoäly taas on alati kehittyvä alue ja siitä saattaa jatkossakin tulla tekstiä lisää, tosin itse teknologiasta sielä kaiken takana en ole niin kiinnostunut että lähtisin niitä algoritmeja yhtään tarkemmin tutkimaan.
<br><br>
Ehkäpä jotain voisi mediasta ja sen toiminnasta vielä jatkaa, etenkin jos sillä alalla tulee jotain uutta ja ihmeellistä vastaan. Tämä autoritäärinen kehityskulku, niin mielenkiintoinen kuin onkin, ei myöskään puhumalla tai kirjoittamalla tule ratkeamaan joten sekin jää vain seurannan alaiseksi. Toistaiseksi siis lähinnä syljeskellään kattoon ja katsotaan miten maailma etenee, samalla kun ihmetellään miten niistä vain hieman peukaloa isommista piipittäjistä tulee muutamassa kuukaudessa täysikokoisia kanoja.
<br><br>
<br><b>Tekoäly näytti kyntensä</b>
<br><br>
Kokeilin hiljattain miten ChatGPT 3.5 tulkitsee materiaaliani ja täytyy sanoa, että tulos on varsin mielenkiintoinen. Referointi tekstistä ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/enteileeko-median-toiminta-mullistuksia.html" target="_blank">Enteileekö median toiminta mullistuksia yhteiskuntarakenteissa?</a>” alkoi varsin hyvin, mutta… noh, vilkaiseppa itse: <i> ”Tekstissä pohditaan länsimaisen demokratian tilaa ja sen mahdollisia muutoksia. Kirjoittaja ilmaisee huolensa siitä, että median ja auktoriteettien viralliset tarinat ovat voineet olla ristiriidassa totuuden kanssa. Tekoälyä pidetään myös uhkana, koska se voisi paljastaa hallintajärjestelmän valuvikoja ja lisätä kansan tietoisuutta politiikan taustalla tapahtuvasta manipulaatiosta. Kirjoittaja katsoo, että liberaali demokratia on rakennettu illuusiona oikeutetusta vallasta, mutta nyt kansan saatavilla oleva tieto ja verkostoituminen voivat horjuttaa tätä järjestelmää. Hän pohdiskelee myös, kuinka pitkälle kansa on valmis karsimaan vapauksiaan ja oikeuksiaan, jotta vallanpitäjät voivat säilyttää asemansa.” </i>
<br><br>
<i>”Kirjoittajan teksti tuntuu olevan skeptinen nykyisen demokraattisen järjestelmän suhteen ja epäilevän, onko se todellakin kansan edun mukainen. Tekstissä korostetaan median ja auktoriteettien roolia virallisen tarinan luojina ja pohditaan, miten nämä tahot saattavat yrittää vaientaa ne, jotka kyseenalaistavat virallisen kertomuksen. Kirjoittaja arvioi, että tekoälyn ja internetin mahdollistaman tiedon saatavuuden vuoksi kansa saattaa tulevaisuudessa vaatia muutosta nykyiseen järjestelmään. Tekstissä esiintyy myös selkeää epäluottamusta poliitikkoja ja median roolia kohtaan.”</i>
<br><br>
<i>”On kuitenkin hyvä huomioida, että tekstin näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä heijasta yleistä konsensusta. Teksti sisältää myös vahvaa kielikuvien ja retoriikan käyttöä, joten kannattaa olla varovainen hyväksymästä kaikkea kirjoittajan esittämää sellaisenaan.”</i> Jännä näkemys kerrakseen… kuinkahan se vaikuttaa yhteiskuntaan ja yleiseen mielipiteeseen, kun ihmiset kysyvät tekoälyltä tulkintaa ja se tulkinta on varsin tarkasti muotoiltu näkemys yhdestä ainoasta oikeasta tarinasta?
<br><br>
<br><b>Jatkosta</b>
<br><br>
Tässäpä se suurin kysymys blogin ja toki muunkin tuotannon tulevaisuuden kannalta - mitä sitten? Vastaus on siihen lyhyesti: <i>ei hajuakaan, eikä liioin mikään kiire saada sitä hajua liioin. </i> Eli toistaiseksi uutta materiaalia ei ole liioin blogiin suunnitteilla. Tekstit ovat edelleen tapani purkaa omia ajatuksia itselleni, joten jos mitään syvää pohdittavaa ei ole, ei liioin ole kirjoitettavaa.
<br><br>
Ehkäpä jos vanhoista aiheista löytyy jokin uusi kulma, siitä mahdan kirjoittaa toki lisää, mutta se on tullut melkoisen selväksi että vastausta ei siitä suunnasta löydy, ainakaan sen perusteella mitä olen itse vuosikymmenen aikana saanut kaivettua esille. Valtaosa kansasta tahtoo tyranniaa, joten sitä se todennäköisimmin tulee saamaan. Keinot sen pysäyttämiseen jo löytyy, mutta halu puuttuu lähes kaikilta. Joten sitä saa mitä tilaa, kuten historia on opettanut.
<br><br>
Kiitokset ja kumarrus siis kaikille lukijoille ja palataan asiaan sitten kun olen löytänyt sen uuden suunnan. Lähden siis pökkimään jäätä eri suunnista ja katsotaan mitä sieltä oikeen löytyy. Siihen voi mennä viikko, kuukausi, vuosi, vuosikymmen tai ehkä ei koskaan? … en tiedä. Samalla kun se tietämättömyys asiasta pelottaa, jumiin jääminen vanhaan ei liioin ole oikea ratkaisu… kai. Lopetetaan siis tämä kausi viisauteen ”Mieti, se ei ole laitonta… vielä”
<br><br>
Rauhaa ja vapautta toivottaen,<br><i>Jukka</i>Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-74213110299889136222023-07-22T20:29:00.006+03:002023-07-23T11:41:28.811+03:00Enteileekö median toiminta mullistuksia yhteiskuntarakenteissa?<br><b>Merkki päällä</b>
<br><br>
Siinä kohden kun media alkaa huolestumaan asemasta yhteiskunnan suunnannäyttäjänä ovat muutoksen tuulet ilmassa. Viimeisimmät ulostulot eri suurilta mediavaikuttajilta kuten JSN ja vastaavat toimittelijayhdistykset osoittavat hienosti sen, kuinka kriittinen osa tämä virallinen tarina onkaan länsimaiselle demokratialle. Samaan aikaan YK:n suunnasta ollaan huolissaan <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/tekoaly-on-aarimmaisen-vaarallinen.html" target="_blank">tekoälyn vaikutuksesta hallintajärjestelmäämme</a>, jolloin omaan nenääni homma haiskahtaa pahemman kerran. Mediavaikuttajien huoli oli siinä, että auktoriteettiasemassa olevien tahojen puheet ovat olleet ristiriidassa median kertoman virallisen tarinan kanssa, siinä kun YK murehtii että tekoäly puhtaan logiikan keinoin osoittaisi järjestelmämme valuvikoja. Molemmat näistä ovat äärimmäisen vaarallisia demokratiallemme! No mutta onhan ennenkin poliitikot ja muut vastaavat puhuneet virallisesta tarinasta hieman poikkeavia asioita, joten miksi nyt se olisi sitten yht'äkkiä ongelmallista?
<br><br>
Nähdäkseni ongelma on siinä, että ennen nämä auktoriteetit jotka ovat puhuneet vallassa olevaa järjestelmää vastaan ovat puhuneet siitä suurelta osin eri arvojen vuoksi. Yksi haluaa ottaa kansalta ja antaa kavereille koska se on oikein, siinä kun vastapuoli haluaa antaa ensin kavereille ja vasta sitten ottaa kansalta, eli kyseessä on täysin #eriasia. Tämä vasemmisto/oikeisto-leikki onkin toiminut loistavasti vuosikymmeniä ja länsimaiset demokratiat ovat olleet varsin rauhallisia ja vakaita järjestelmiä pitämään kansan aisoissa. Trumpin kausi oli kuitenkin alkusoittoa tälle tilanteelle ja ensimmäisiä kertoja, kun auktoriteetti kyseenalaisti virallisen tarinan <i>luotettavuuden</i> eikä vaan tyytynyt kertomaan kuinka hän osaisi varastaa kansalta oikein, kuten tähän asti peli on toiminut. Nyt vielä se perhanan AI antaa kansalle mahdollisuuden saada jokin taho selittämään tämän sirkuksen juoni kuin viisivuotiaalle, joka on suunnilleen se taso jolla tavan kansa ymmärtää koko poliittisen pelin. Siksi tekoäly on saatava säännöstelyllä kuriin siinä kun media yrittää tehdä kaikkensa että ne väärää mieltä olevat auktoriteetit olisivat hiljaa. Tekoälyn suukapulointi on vielä helppoa ja se voidaan myydä kansalle yhteiseksi hyväksi ja heidän turvallisuutensa vuoksi, mutta kun auktoriteetteja aletaan säädännöllä rajoittamaan, siinä moni koira älähtää kun kalikka kalahtaa.
<br><br>
Nimittäin siinä kohtaa kun jokin luotettava taho sanoo virallisen tarinan olevan joltain osin paskapuhetta, eikä siis vaan jotkut tämmöiset sattumanvaraiset bloggaajat ja vastaavat, on piru merrassa. Korona, ilmastohumppa ja maahanmuuton ”hei me tienataan tällä” ovat vain osa niistä virallisen tarinan osista, jotka voidaan ihan todistettavasti faktapohjalta todeta olevan vain kauniita tarinoita ilman totuuspohjaa. Kun meikäläiset, siis väärinajattelijat, ovat näin sanoneet vuosikymmeniä, se on voitu leimata hulluksi salaliittoteoriaksi, mutta kun nyt voidaan tilastoilla ja niillä virallisilla faktoilla osoittaa kuinka media ja sen hetkiset puhuvat päät ovat <i>valehdelleet kansalle</i>, siinä on selitykset vähissä. Kyse ei ole enää eri arvomaailmoista, vaan koko auktoriteetin oikeutuksesta, joka on varsin hataralla pohjalla jos kansa ymmärtää että heille on valehdeltu. Yritys on nyt medialla melkoisen kova että nämä väärin puhuvat poliitikot ja muut asiantuntijat saataisiin hiljaiseksi, koska säädäntä jos otetaan siihen avuksi niin entistä useampi ihminen voi hoksata kupletin juonen ja väärää mieltä olevat saavat vielä enemmän ammuksia taisteluunsa. Miten tämä tilanne sitten korjataan? Opitaan taas hieman historiasta…
<br><br>
<br><b>Vanhan toistoa</b>
<br><br>
Tämä länsimainen demokratia alkaa olla tullut tiensä päähän ja aivan samalla tavalla kuin monarkiat aikoinaan, nämä ilmassa olevat merkit enteilevät muutosta. Mihin suuntaan, sen vain aika näyttää, mutta viimeksi siirryttiin kohti entistä autoritäärisempää mallia kunnes sitten koko paska osui tuulettimeen ja tarvittiin uusi virallinen tarina oikeuttamaan valta muiden ylitse. Kelataan siis ajassa taaksepäin ihmiskunnan kehitykseen feodaalisissa järjestelmissä. Muutama ihminen omisti alamaisensa ja teki just mitä lystäsi omalla hiekkalaatikollaan. Naapureiden kanssa kärhämöitiin ja Machiavellin oikeutus valtaan oli voimissaan - kenellä on suurin tykki on oikeassa. Mutta ne perhanan tavikset eivät enää vuosisatojen kurituksen jälkeen tienneet paikkaansa ja alkoivat oman massansa vuoksi omaamaan niin paljon potentiaalista valtaa, että paikallisilla päälliköillä alkoi mennä jännäkakka pulttuun. No mikä tilalle? Monarkiat.
<br><br>
Kun kuningas tai keisari, tai millä nimellä sitä kutsuttiinkaan, oli Jumalan antamalla mandaatilla vallassa, ei sitä kovempaa oikeutusta valtaan ollut kenelläkään ihmisellä. Verot maksettiin ensin sille omalle lääninherralle, joka sitten antoi siitä oman osansa kuninkaalle joka tarvittaessa kävi tällä verovaroin kerätyllä vallalla näyttämässä kaapin paikan väärää mieltä oleville kansalaisille. Kaikki pelasikin hyvin, jos ei nyt lasketa vaikkapa eri kuninkaiden vallanhimoa ottaa siltä naapurikunikaalta vähän lisää lääniä itselleen. Oli olemassa alueen isoin auktoriteetti, vieläpä yliolennon oikeutuksella niin sitä ei haasteta, piste. Paitsi että sitten tuli valistuksen aika ja kasvaneen varallisuuden ansiosta yhä useampi pystyi käyttää aikaansa niin opiskeluun kuin ennen kaikkea kaikessa rauhassa funtsimiseen. Kasvava autoritäärisyys toi siis rauhan maahan, mutta samalla se mahdollisti joillekin tahoille aikaa miettiä niitä syntyjä syviä, eikä vaan niska limassa vääntää työtä sen oikeutetun auktoriteetin taskuja lihottamaan.
<br><br>
Valistuksen ajasta kohonnut idea demokratiasta, liberaalista demokratiasta, oli kuitenkin aatteena hirvitys sille omistavalle luokalle. Mutta tarina oli ihan ykkösluokkaa ja pienellä viilaamisella siitä saatiin aivan loistava järjestelmä, joka kansalle näyttäytyi kansanvaltana ja vapautena, kun se oikeasti oli jotain aivan muuta. Järjestelmä kehittyikin idealismin ja vallanhimon yhdistelmästä vuosien saatossa länsimaiseksi demokratiaksi, joka sitten massamedian avulla rakentuikin yhdeksi ihmiskunnan parhaimmaksi illuusioksi oikeutetusta vallasta ilman yliolentoja. Samoja säröääniä kuului heti alusta alkaen, mutta ne säilyivät piilossa aivan samalla tavalla kuin monarkioissa aikoinaan - väärää mieltä olevien suut tukittiin pakolla. Sitten tulikin netti ja tavan kansalaisten mahdollisuus päästä käsiksi lähes mihin tahansa tietoon moninkertaistui ja mahdollisuus verkostoitua muiden samanmielisten kanssa olikin lopun alkua tälle demokratuurille. Nyt vielä jotkut perhanan poliitikot rapauttavat kansan luottamusta siihen Jumalan sanaan, eli valtamediaan, ja tekoäly uhkaa vääntää rautalangasta asiat eikä suurta nollausta parempaa vaihtoehtoa ole ainakaan vielä noussut esiin niin kuinka pitkälle tämä länsimaisen demokratian kuolonkamppailu jatkuu kun autoritäärisyydessäkin tulee se seinä vastaan. Vai tuleeko?
<br><br>
<br><b>Kauanko kansan maltti venyy?</b>
<br><br>
Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle kansa on valmis karsimaan vapauksiaan ja oikeuksiaan että vallanpitäjät voivat pitää pakan kasassa? Veikkaisin että raja ei ole vielä tullut vastaan ja vasta siinä kohden kun yleismaailmallisia ihmisoikeuksia aletaan karsimaan yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi, alkaa ne lamput syttymään hitaammillakin. Tai no, eihän se nyt muutama ihmisoikeus vielä mitään haittaa… kehollinen itsemääräämisoikeus ja sananvapaus voidaan aina laittaa tauolle ja sitten kun ongelma on ratkaistu niin sekin väliaikainen ajoneuvovero tullaan ihan saletisti perumaan? Mielenkiinnolla seuraankin ehtiikö se kuppi mennä nurin elinaikanani, vai kituutetaanko vielä muutama vuosisata globaalin hallinnon alla ennen kuin se vapaus alkaa maistua? Ehkä uusi uljas maailma riittää, eli somaa poskeen niin hymy pysyy kuin Jokerilla ikään? Tottelevaisuus pitää tietenkin testata kausittaisten rituaalien muodossa (äänestäminen) ja otettujen buusterien määrässä.
<br><br>
Muutos monarkiasta tasavaltaan kävi varsin kivuttomasti, koska kansa oli uskoteltu sääntöpohjaisten järjestelmien olevan sen <i>oikea tapa</i>. Kuninkaan käskyjen sijaan kansa itse pääsi säätämään lakeja jolloin niiden täytyy olla kansan edun mukaista! Olisi sulaa hulluutta ampua itseään nilkkaan säädännällä, mikä tietysti olikin se lopputulema. Ei siis kansan suunnalta, vaan oikeiden vallanpitäjien - he eivät juurikaan säätäneet lakeja itseään vastaan, vaan lähinnä varmistamaan tottelevaisen kansan. Homma menikin putkeen siihen saakka, että auktoriteetin asemaan alkoi valumaan ihmisiä jotka aina välillä ajattelivat myös itsenäisesti eivätkä pelkästään omaa napaansa. Kaikki tämä nykypäivän säädäntä kun on oman edun ajamista - hyvesignalointia ja oman äänestäjäkunnan kasvattamista. Tavan kansasta ei yksikään vallanpitäjä ole välittänyt viittä vesilusikkaa sen jälkeen kun valta siirtyi kansan keskuudesta norsunluutorneihin. Mutta hei, kyllä se sitten seuraavalla kerralla kunhan vaan kaikki äänestää oikein, eiks jeh?
<br><br>
Niin kauan kun enemmistö on sitä mieltä, että on olemassa auktoriteetteja jotka ovat oikeutettuja valtaan muiden ylitse, se tulevakaan järjestelmä ei tule isosti muuttumaan. Niin kauan kun sääntöpohjainen järjestelmä nähdään moraalisena ratkaisuna, vaikka se ei sitä koskaan voi olla, sama sirkus tulee jatkumaan. Niin kauan kun kilpailulla päätetään voittaja ja voittaja on oikeutettu palkintoonsa, historia tulee toistamaan itseään. Päätös on kuitenkin jokaisella yksilöllä omalla kohdallaan, kannattaako näitä asioita joiden lopputulos on nyt nähty poikkeuksetta. Se on kuitenkin täysin jokaisen ihmisen oma asia ja oma päätös, siitäkin huolimatta että tämä vauvasta vaariin saakka jatkuva indoktrinointi saattaa varsin monella aiheuttaa sen itsenäisen ajattelun puutetta, mutta sille ei mitään saa koska ne jotka ovat asian jo omalla kohdallaan kelanneet, eivät sitä valtaa muiden manipulointiin liioin juurikaan kaipaa. Pitäkää tunkkinna. Itse lähden tutkailemaan tuntemattomia polkuja tästä eteenpäin ja pyrin aktiivisesti välttelemään useita niistä aiheista, joita tässä blogini 599:n postauksen aikana olen vuosien saatossa raapustellut. Tämä tie on nähty eikä se johda mihinkään. Mihinkä se suunta sitten on, vain Luoja tietää… jos sekään. Pohditaan sitä suuntaa hieman lisää seuraavassa tekstissä…Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-51732082513108826102023-07-20T23:39:00.002+03:002023-07-20T23:39:22.460+03:00Valitse taistelusi<br><b>Tuulimyllyjä vastaan</b>
<br><br>
Maailmaa ei yksi ihminen pysty muuttamaan, mutta moneen eri asiaan yksittäisenkin ihmisen tekemisillä tai tekemättömyyksillä voi olla suuri vaikutus. Lähes minkä tahansa asian voi muuttaa mieleisekseen jos siihen on riittävät resurssit. Vaikka resurssit eivät suoraan vielä valtaa anna, se mahdollistaa vallankäytön joka muutoin olisi mahdottomuus. Oli se sitten saappaita kadulla tahi netissä, riihikuivaa käteistä vino pino tai mitä tahansa muuta sopivaa resurssia, muutama seikka on hyvä ottaa huomioon ennen kuin lähtee sitä omaa asiaansa ajamaan. Ensiksi on arvioitava se vastapuolen kyvykkyys sekä resurssit, joita tullaan käyttämään asiaasi vastaan. Toisekseen on pohdittava sitä, mikä on realistinen tulos suunnitellussa väännössä. Vasta sen jälkeen voi edes kuvitella suunnittelevansa strategioita millä siihen haluttuun tulokseen voitaisiin päästä. Harmittavan usein lähdetään soitellen sotaan ja kun mitään ei saada aikaiseksi, virheistä oppimisen sijaan lyödään hanskat tiskiin ja huudetaan ”pitäkää tunkkinne!”
<br><br>
Kun puhutaan maailmanlaajuisista asioista ja oikeasti isoista pelureista, aktiivisen vastarinnan sijasta <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/passiivinen-vastarinta.html" target="_blank">passiivinen lähestymistapa</a> on tähän saakka poikkeuksetta ollut kannatettavampi reitti, koska siinä niitä omia resursseja ei juurikaan polteta mikä on yksi tärkeimmistä asioista. Mitä lähemmäksi ”kotia” ja paikallisemmasta asiasta on kyse, silloin on niillä pienilläkin teoilla oikeasti merkitystä. Helppoa se pienen paikallisen asian tekeminen tahi estäminen ei tietenkään ole, mutta jos paikkakunnalle lompsii suuryritys rahoineen saastuttamaan valtion tukemana vedet, maisemat tai ilman, hyvin organisoitunut vastarinta voi saada ajatukset muuttumaan jos oletetut voitot eivät tule korvaamaan sitä resurssien polttoa joka tulee tapahtumaan kun jokin paikallinen aktivistiryhmä hoidetaan pois edestä. Kuntatasolla jopa paikallispolitiikka kun vaikuttaa moisiin asioihin ja jos se paikallinen kuntamafia saadaan uskoteltua että tämä homma tulee liian kalliiksi, projektit tuppaavat jäämään jäihin. Valtakunnan tasolla tämä voi myös olla mahdollista, mutta tuo Arkadianmäen sirkus pelaa paljon isommilla korteilla ja jos mukana on ulkomaista valtaa, kannattaa kahdesti pohtia niitä strategioita. Kiusa se on toki pienikin kiusa…
<br><br>
Oli se aktivismi sitten tiedon levitystä tai suorempaa toimintaa johonkin tarkoitusperään, aktiivisen vastarinnan kohtalo on suurelta osin, ellei jopa kokonaan, yhden kriittisen toimijan varassa: media. Ruohonjuuritasolla se on yleensä puskaradiot ja vastaavat ryhmät sosiaalisessa mediassa, mutta jos asian haluaa oikeasti ulos siitä somealgoritmien luomasta näkymättömästä mielipidevankilasta, vähintä mitä pitää saada aikaiseksi on päästä paikallisiin lehtiin, radioon tai televisioon. Valtamedia on kuitenkin se peluri, jota valtaosa, taisi olla siinä 80%:n hujakoilla, kansasta Suomessa seuraa ja uskoo siihen. Passiivinen vastarintakin tulee ykkösuutiseksi sen kasvaessa riittävän suureksi ongelmaksi, mutta pääosin sinne uutisiin päätyy ainoastaan aktiivinen toiminta. Lähes täysin agendajournalismia suoltavat toimittelijat tosin tekevät etusivun jutun jostain kissanristiäisistä, kuin kertoisivat kuinka tahansa suuresta voimanosoituksesta kun aihe on agendan vastainen. Mustamaalatuksi voi vielä päästä ja pääkuvaan saattaa ihan vahingossa osua joku SOO:n takki päällään seisova, jos ei muuten niin lavastettuna. Viime päivien rasismisirkus onkin hieno esimerkki mediahuomion kriittisyydestä aktivismissa.
<br><br>
<br><b>Mediahuomio</b>
<br><br>
Sille 80%:n joukkoon kuuluvalle kansanosalle seuraava asia on kuitenkin täysin ennenkuulumaton juttu: media valitsee tarkasti mitä se kertoo ja <i>mitä se ei kerro</i>. Valtamedia päättää mikä on päivän ykkösaihe, ei Twitter eikä mikään mukaan sosiaalinen media, vaikka niin moni kuvitteleekin. Vaikka jokin asia trendaisi jollain sosiaalisella alustalla, sillä ei ole mitään merkitystä jos se ei saa valtamedian huomiota. Yhdestä kauhiasta lausunnosta saadaan paisutettua mediassa viikkoja kestävä hulabaloo, siinä kun tuhansien ihmisten yhteisellä työllä sillä jollain somealustalla nostama asia jää yhden päivän ihmeeksi sille somealustalle. Kuinka suurta osaa nämä alustojen algoritmit pelaavat tässä pelissä, sitä on vaikea varmasti sanoa, mutta useista vuodoista ja koodilöydöksistä voidaan päätellä, että jos somealusta haluaa syystä tai toisesta pitää jonkin asian piilossa, se kykenee näyttämään sen isosti haluamansa klusterin sisällä ilman pienintäkään hiiskuntaa sen ulkopuolelle. Kaikki samanmieliset siis saavat tiedon asiasta, mutta ei kukaan sen kuplan ulkopuolella.
<br><br>
En väitä että tiedon jakaminen ja levitys on turhaa sosiaalisessa mediassa, mutta kun katsoo monen ”väärinajattelijan” näkyvyyttä eri alustoilla, ne muutamat kymmenet näyttökerrat samanmielisten fiideissä eivät ikävä kyllä vaikuta yhtään mihinkään. Kyllä, niillä voi yrittää saada sitä ”omaa sakkia” uskoteltua suuntaan tai toiseen, mutta siihen 80%:n massaan sillä ei ole merkitystä, koska jo pienestä pitäen indoktrinoitu kansa ei nyt vaan lähde ”kaikenmaailman hömpötyksiin” mukaan ellei se tule siitä ”oikeasta tiedonlähteestä”, eli valtamediasta. Jos tarkoitus on siis pysyä siinä omassa piirissään ja koettaa siihen vaikuttaa, sosiaalinen media on aivan erinomainen paikka tykittää menemään. Niihin kaikkiin muihin? Ei niin mitään vaikutusta. ”Vastakkaisen” somekuplan kanssa sillä voi myös saada riidan aikaiseksi niin halutessaan ja kukapa sitä nyt ei haluaisi kunnon paskamyrskyä saada aikaiseksi? Tosin näkyykö sekään valtaenemmistölle? Ei, ei sitten pätkääkään, paitsi jos valtamedia haluaa käyttää sitä aseena omassa agendassaan.
<br><br>
Jostain syystä varsin monelle on tullut täytenä yllätyksensä se, että mitä ikinä someen postaa joka on jäljitettävissä postaajaansa, se voidaan sieltä haluttaessa kaivaa esiin ja laittaa tikunnokkaan. Ihan kaikki, oli se sitten jokin kirjoitus, kuva, video tai pelkkä ”tykkäys”, JOS valtamedia haluaa lynkata jonkun tahon, se kykenee sen tekemään jos olet joskus jotain ”väärää” tehnyt. Kun syyllinen tiedetään, rikos löydetään. Vielä yllättävämpää on kuitenkin se, kuinka helposti kansaa viedään kuin pässiä narusta tässä rasismisirkuksessa - media <i>haluaa</i> ihmisten närkästyvän joko sanomista tai ”väärästä” ajojahdista. <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/06/narkastyksen-hallinta.html">Närkästyksen hallinta</a> on se valtamedian leipälaji ja taas kerran halutaan kansa napit vastakkain ja molempien puolten sankarit esille. Sen helpompaa vaalitemppua kun ei ole, että postailee jotain sille omalle yleisölle tarkoitettua radikaalia sontaa ja sitten kun joutuu siitä median jahtaamaksi, ollaankin vielä paljon suurempi sankari omien keskuudessa kuin koskaan ennen ja se vastapuoli ei tulisi koskaan kyseistä tyyppiä kannattamaan joten sillä ei ole mitään merkitystä mitä he ajattelevat. Peliä ymmärtämättömät toki luikkivat piiloon kun media aloittaa ajojahdin, tosin mediahan valikoi varsin tarkkaan kohteensa jolloin voidaan pohtia niitä syitä miksi juuri tuo tyyppi ja miksi juuri nyt… ne vanhat synnit ovat olleet jopa vuosia näkyvillä.
<br><br>
<br><b>Näkyvyys siis ratkaisee</b>
<br><br>
Kahvipöytäkeskustelujen aihe tulee niin nyt, kuin melko varmasti myös tulevaisuudessa, olemaan ne asiat jotka se valtamedia on nostanut esille. Jos siis haluaa aktivismillaan vaikuttaa valtaväestöön, on päästävä valtamediaan. Se millä tavalla esitettynä on usein toisarvoinen asia, koska näkyvyys on se millä omaa sanomaansa saa esille. <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/onko-parhaallakaan-argumentilla.html" target="_blank">Paraskaan argumentti</a> ei juurikaan vaikuta, jos sitä kukaan ei ole kuulemassa. Siinä kohden jos se oma aktivismi on reagointia johonkin tapahtuneeseen, pitäisikin muistaa että media on jo kehystänyt aiheen haluamakseen, jonka jälkeen se Overtonin ikkunan hivutus on paljon vaikeampaa. Pitäisi siis ehtiä ensin, tai sitten osata kääntää se kerrottu tarina itseään vastaan ja saada se uusi näkökulma isosti näkyville. Historiasta löytyy useita esimerkkejä eri keinoista, tosin isot pelurit kuten Google ovat jo hyvän aikaa haudanneet sitä kriittistä tietoa tavoista, joilla oikeasti lyödään kapuloita jopa isoimpien koneistojen rattaisiin. Miksiköhän?
<br><br>
Näkyvyyden saaminen missään valtamediassa ei ole mikään pikkujuttu. Huomiohuoraaminen ei yleensä toimi, ellei kyseessä ole joku tyhjänpäiväinen julkkis tai poliitikko, joka on tehnyt tai sanonut lähestulkoon mitä tahansa, joka saattaa ylittää uutiskynnyksen. Olisi siis joko saatava toimittelija itse paikalle, tai tehdä jotain niin merkityksellistä että sillä halutulla tasolla toimiva kaarti kiinnostuu asiasta. Kun tiedetään maamme lehdistön ”lievähkö” kallistuma edistyksellisten suuntaan, etenkin valtakunnan tasolla, se näkyvyyden saaminen millekään edes etäisesti konservatiivisille asialle vaatii huomattavan suuren panostuksen että sieltä vaivautuisi edes yksi toimittelija saapumaan paikalle. Paikallisella tasolla tilanne voi kuitenkin olla toinen jo siksi, että ne paikallismedian tyypit tuppaavat asumaan sillä paikkakunnalla ja heihin saa ihan naamatustenkin yhteyden jos oikeen tosissaan haluaa. Jos siis haluaa näkyvyyttä, on tiedettävä sen kentän pelurit ja pelattava heidän peliään joiltain osin. Toki on muistettava, että muiden säännöillä pelaaminen on se varmin tapa hävitä.
<br><br>
Onkin jonkinsortin paradoksi, että samalla kun puhun vahvasti passiivisen vastarinnan puolesta, selitän myös miten aktiivinen vastarinta <i>voisi</i> halutessa toimia. Itseänikin asia on kovasti vaivannut, minkä vuoksi tämä on jo toinen (tahi kolmas?, laskentatavasta riippuen), teksti aiheesta muutaman päivän sisään. Maailmassa on lukemattomia asioita, joihin olisi nähdäkseni positiivista saada muutos aikaiseksi. Monet niistä asioista vaatisi runsaasti aikaa ja energiaa sekä taistelua jotain tahoa vastaan - ja juuri tämä taistelu on asia johon en enää lähde. Samalla kaikki nämä asiat jotka olisivat taisteltavissa, ovat niin pieniä asioita isossa mittakaavassa että niillä ei nyt oikeastaan ole mitään merkitystä. Nostan hattua kaikille niille, jotka haluavat taistella asioista, joita pitävät sen taistelun arvoisina. Ne suuret muutokset jotka haluaisin nähdä eivät kuitenkaan ole likimainkaan sellaisia, että aktiivinen vastarinta olisi niihin millään tavalla merkityksellinen. Siksi oma tieni on passiivinen vastarinta kaikelle vallalle muiden ylitse. Ai siksikö, että vastustaja on liian suuri ja voimakas? Ei, vaan siksi että se ei ole minun taisteluni alkuunkaan, koska se käydään jokaisen ihmisen sisällä itseään vastaan. <i>Voin vain näyttää tien, mutta jokaisen on se itse kuljettava eikä siihen mikään taistelu auta.</i>
Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-55432594999698223052023-07-19T11:23:00.001+03:002023-07-19T11:23:08.200+03:00Passiivinen vastarinta<br><b>Edelleenkin voitaisiin oppia historiasta, ehkä</b>
<br><br>
Reilu vuosi sitten kun raapustelin tekstin ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2022/04/vastarinnankiiski.html" target="_blank">Vastarinnankiiski</a>” olin vielä sillä kannalla, että aktiivinen vastarinta voisi joissain tapauksissa toimia ja olla hyvä vaihtoehto. Joitain esimerkkejä asiasta löytyy em. tekstistä ja lisää löytyy netistä hakemalla eri aktivismin aiheuttamia keinoja sekä muutoksia. Eräs keino joka menee suunnilleen siihen puoleen väliin aktiivisen ja passiivisen vastarinnan kohdalla on ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2022/10/brandatty-maailmamme.html" target="_blank">culture jamming</a>” eli kulttuurihäirintä, missä tarkoituksena on kääntää se ”vastapuolen” käyttämä voima itseään vastaan. Passiivista se ei toki ole, mutta verrattuna moneen muuhun aktiiviseen vastarintaan, sen keino kääntää sanoma itseään vastaan on joistain itsepuolustuslajeista (esim. Aikido) tuttu tekniikka, jossa vastustajan liike-energiaa käytetään häntä itseään vastaan tai se ohjataan sivuun niin ettei siitä ole itselle haittaa. Tarkastellaan kuitenkin ensin hieman väkivallatonta vastarintaa, joka on lähelle passiivista vastarintaa mutta kuitenkin perustavalla tavalla siitä poikkeavaa.
<br><br>
Varmaankin kuuluisin esimerkki väkivallattomasta ja osin passiivisesta vastarinnasta on Mahatma Gandhin 1920 hujakoilla Intiassa tapahtunut liike. Tekoäly selitti asian tällä tavalla, mikä vastaa itse asiasta muualta lukemaani joten, joten helpotetaan omaa työtä kopioimalla ChatGPTn vastaus: <i>”Gandhin 1920-luvun väkivallaton vastarinta oli keskeinen osa Intian itsenäisyystaistelua brittihallintoa vastaan. Hän kannatti passiivista vastarintaa, kuten suolaisten merenrantalakkojen järjestämistä brittien asettamia suolanveroja vastaan. Gandhin johtamaa kansalaistottelemattomuutta ja taloudellisia boikotteja käytettiin brittien taloudellisen vallan heikentämiseen ja heidän poliittisen asemansa haastamiseen. Hänen periaatteensa perustuivat väkivallattomuuteen, siviilimielivaltaan ja totuuden etsimiseen. Gandhin tavoitteena oli saavuttaa Intian itsenäisyys rauhanomaisesti ja yhtenäisesti koko maan kansan voimin.”</i>
<br><br>
Väkivallaton vastarinta on siis nimensä veroinen keino osoittaa mieltään asiasta, yleensä suurin joukoin. Paikalliset Elokapinan mielenosoitukset toimivat tästä esimerkkinä ja tietysti lähes kaikki muutkin Suomessa tapahtuneet muutkin mielenosoitukset kuuluvat tähän samaan kategoriaan. Lähinnä ”vasemmisto”radikaalien omat esitykset ovat olleet väkivaltaisia tai ilkivaltaa sisältäviä mielenilmauksia, siinä kun muut ovat osanneet käyttäytyä sivistyneesti ilman riehumista. Eri väkivallattomia keinoja ovat esimerkiksi, lakot, mielenosoitukset, boikotit ja kansalaistottelemattomuudet, jotka ovat tehokkaita keinoja laajalle levitessään, mutta niiden vaikutus pienessä mittakaavassa ovat parhaimmillaankin marginaalisia. Vallanpitäjiä ei nyt juurikaan nappaa muutamat sadat ihmiset marssimassa jotain asiaa vastaan tai sen puolesta. Ehkäpä näissä väkivallattomissa vastarinnoissa on se ongelma, että sen lisäksi ettei se millään tavalla ole suora uhka vallanpitäjiä kohtaan, se vastarinta jää monasti siihen muutamaan miekkariin tai vastaavaan? Kukaan ei jaksa päivästä toiseen mennä marssimaan, eikä se kadulla huutaminen liioin mitään auta jos mediaa ei saada asiasta kiinnostumaan. Ja sen jokainen asiaa seurannut jo tietääkin, että media ei pukahdakkaan asiasta jos se jollain tavalla on ”väärä näkemys” eikä mikään vallanpitäjien siunaama ”oikea” mielenosoitus.
<br><br>
<br><b>Ei passivointia, vaan passiivista vastarintaa</b>
<br><br>
Väkivallattomuus on siinä jo nimessään selitettynä, mutta passiivisuus kuulostaa lähinnä vaan siltä että ei tehdä mitään. Kyllä, se on juuri sitä miltä se kuulostaa - <i>ei tehdä</i> - ei tehdä sitä mitä vallanpitäjät haluavat. Ihmisillä on monasti täysin hakusassa se mitä vastaan tai minkä puolesta milloinkin ollaan, minkä vuoksi passiivinen vastarinta näyttäytyy lähinnä kattoon syljeskelyltä. Mutta asia on paljon monimutkaisempi kuin se päällepäin näyttää. Kaikki varmaan ovat kuulleet sanonnan, jonka mukaan pahan voittoon tarvitaan vain se, ettei hyvät ihmiset tee mitään? Tämä antaa monelle sen asenteen että silloin täytyy <i>tehdä jotain</i>, vaikka se tekemättömyys riittäisi. Nimittäin jos ei itse osallistu millään tavalla siihen ”pahaan”, ne pahat teot tuppaavat loppumaan kun <i>kaikki tai edes selvä enemmistö</i> kieltäytyy siitä - joukon paine toimii myös siihen suuntaan. Asioiden esilletuonti on tietysti yhteen kuuluva asia, koska siitä pahasta hiljaa oleminen saattaa myös osin sen pahan mahdollistaa, mutta se ei tarkoita että kaikkien tulisi huutaa asioista kaikkialla vaan siinäkin riittää että vain selväsanaisesti ilmoittaa kieltäytyvänsä. Jos joku tulee kysymään miksi, silloin voi asian tarkemmin toki selittää niin halutessaan.
<br><br>
Otetaan esimerkiksi tässä asia, josta olen puhunut lukemattomia kertoja ennenkin, nimittäin äänestämättömyys ja isossa mittakaavassa tapahtuva vaaliboikotointi. Nämä kaksi, vaikka se yksilön kannalta tehty osa onkin sama, ovat perustavaa laatua poikkeavia asioita. Kuinkamuka? Vaaliboikotti on aktiivista vastarintaa, koska siinä jokin ryhmittymä julistautuu vastustamaan niissä vaaleissa tapahtuvaa valintaa, kunnes ne omat vaateet tulevat toteutettua. Riittävän suuri boikotti pakottaa sen hetkiset vallanpitäjät tekemään asialle jotain, koska muutoin vaaleja ja niiden oikeutusta voidaan kyseenalaistaa. Mutta äänestämättömyys ilman tätä julistusta on passiivista vastarintaa, jolloin sitä usein halveksutaan. Tässä tullaankin siihen, miksi kukin jättää sen äänestyksen väliin. Jos asia nyt vaan ei nappaa ja jäädään kotiin sen vuoksi, sillä ei ole sen kummempaa aatteellista kantaa, mutta se on samalla juuri se toimi, jolle vallanpitäjillä ei ole aseita toimia. Ei siis tueta sitä ”pahaa” ja kun riittävän moni niin tekee, koko sirkus lakkaa. Moni vaan ei halua sirkuksen lakkaavan, vaan he haluavat itse päättää kenellä olisi valta muiden yli. He siis pelaavat vallanpitäjien peliä, tukevat sitä pahaa… paitsi etteivät he näe asiaa pahana, jolloin sen passiivinen vastustus nähdään vain tekemättömyytenä jota he halveksuvat.
<br><br>
Olisi siis ensin päätettävä onko itse järjestelmää vastaan, vaiko vain sen hetkistä hallintaa. Suurin osa ihmisistä kun on huutamassa kurkku suorana sitä, kuinka se heidän tapa johtaa olisi paljon parempi kuin niiden toisten. Tällöin kaikki passiivinen vastarinta on myös heitä vastaan, koska se ei ole heidän puolellaan. Tämä tuli huomattua varsin kirkkaasti viime vaalien aikana ja nyt kun tämä poliittinen sirkus on saanut uutta pontta ”rasismin” noustua pääaiheeksi, suuri osa kansasta osoittaa jälleen tukevansa sitä koneistoa mutta vaativan siihen muutosta niin että ne omalla kannalla olevat pitäisi päästää valtaan. Heille kaikille passiivinen vastarinta koneistoa vastaan on vihollinen yhtä lailla kuin kaikki muutkin eri mieltä olevat. Kysymys on siis siinä, mikä on todella se asia jota halutaan vastustaa. Vastustaako tyranniaa, vaiko vain sen hetkistä tyrannia. Järkeily asiaan menee niin, että jos kaikki valitsevat sen oikean tyrannin, kaikki olisi taas hyvin. Sääntöpohjainen järjestelmä kun ei voi olla moraalinen, eikä yksikään ihminen kykene luomaan järjestelmää joka on kaikille reilu säännöiltään. Tekoäly voisi kai teoriassa moisen kehittää, jos sillä ei olisi oma lehmä ojassa, mutta kun ne kaikki tekoälyt ovat sen omistavan luokan omistuksessa ja hallinnassa, ne lehmät oppivat lentämään ennen kuin vallanpitäjät luovuttavat valtansa. Se valta voitaisiin tosin pakottaa heiltä pois sillä passiivisella vastarinnalla…
<br><br>
<br><b>Puuttuva pala</b>
<br><br>
Kuten joku saattaa huomata, ei näkemykseni asiassa ole juurikaan muuttunut. Olen edelleen sitä mieltä, että sillä ei ole väliä kuka se tyranni on joka käyttää sääntöpohjaista järjestelmää omaksi edukseen. Ero vanhaan on kuitenkin siinä, että mitä se ”pahuus” oikeen merkitsee on muuttunut. Jos se tyranni olisi tehnyt asiat toisin, sillä tavoin että olisin itse ollut sillä hyötyvällä puolella, olisinko koskaan lähtenyt edes pohtimaan asiaa? Meillä kaikilla on se oma lehmä ojassa, kaikki ajattelemme ensin itseä ja vasta sitten muita, joten onko se varsin etenkin ihmisluonnolle tyypillinen ajattelutapa jollain tavalla paha? Niinhän luontokin toimii - omaksi edukseen. Kyllä, siinä on aina mahdollisuus että se oma etu on toiselle negatiivinen asia jolloin tämä vääryys koetaan sitten ”pahana”. Jotkut näkevät oman valtansa ja etunsa kaikkien muiden ylitse vahvimman oikeutena, mutta onko sekään ”pahaa”? Jos kaikki hyväksyvät harvojen edun muiden kustannuksella, onko se sitten väärin tai pahaa? Kaikki eivät kuitenkaan sitä hyväksy, vaan tekevät sitten itse parhaaksi näkemällään tavalla vastarintaa - osa aktiivisesti, osa passiivisesti.
<br><br>
Jokainen joutuu itse päättämään miten sen oman elämänsä haluaa elää. Muut sitten ottavat siihen osaa omasta asemastaan ja näkökulmastaan, jolloin joidenkin teot vaikuttavat omaan tilaan positiivisesti ja toisten negatiivisesti. Maailmassa mahtaa olla reilusti yli 8 miljardia ihmistä joiden tekemiset eivät itselle millään tavalla vaikuta, eikä silloin taida edes kuulua. Mutta jostain syystä pidetään luonnollisena sitä, että muutama kourallinen ihmisiä saa päättää joistain asioista kaikkien muiden puolesta? Heidän valtansa perustuu kuitenkin ihmisten vapaaehtoiseen toimintaan sen puolesta, jolloin pelkkä tottelemattomuus lopettaisi harvojen vallan kaikkien muiden ylitse. Näin tuskin tulee tapahtumaan, koska myös niillä tavan kansalaisilla on omat lehmät ojassa ja niin kauan kun he kokevat hyötyvänsä, he tuskin lähtevät sitä ruokkivaa kättä puremaan. Ja täten ihmisten keskinäinen kilpailu jatkuu ja kuten kilpailuun kuuluu, osa voittaa ja osa häviää. Kilpailu on kuitenkin vapaaehtoista ja se voitaisiin korvata yhteistyöllä, jolloin suuri osa koko maailman ongelmista katoaisi kuin tuhka tuuleen. Se kilpailu päättyisi kun siihen ei otettaisi enää osaa - passiivinen vastarinta siis voisi muuttaa koko maailman.
<br><br>
Monella ihmisellä on pakonomainen tarve vaikuttaa muiden ihmisten käyttäytymiseen. En liioin väitä ettenkö itse olisi pyrkinyt vaikuttamaan tai ainakin tönimään muita suuntaan, jota pidin itse ”oikeana tapana”. Toki jokainen sanottu sanakin voi vaikuttaa, ei siinä, eli niin kauan kun ihmiset kommunikoivat keskenään, he vaikuttavat toisiinsa. Ehkäpä se kriittinen raja menee siinä, voidaanko se jokin asia pakottaa toiselle? Kun ihmiset pitävät lakia, eli joidenkin tyyppien paperille raapustamia sääntöjä, korkeimpana auktoriteettina ja oikeutettuna rangaista kaikkia niitä jotka eivät niitä sääntöjä tottele, ei liioin kannata ihmetellä miksi asiat eivät mene edes sille enemmistölle ihan nappiin. Ihmisiä on varsin helppo manipuloida uskomaan asioita ja kun vuosien saatossa valta on keskittynyt harvoille, sen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä että nämä vallanpitäjät manipuloisivat muita omaksi edukseen. Ja niin kauan kun ihmiset pelaavat sitä muiden luomaa peliä jonka sääntöihin he eivät voi vaikuttaa, kilpailu pitää huolen siitä miten voittajia palkitaan ja hävinneitä rangaistaan. Mitäs läksit, nii? Itse annan muiden pelata lassipalloa kaikessa rauhassa jos niin haluavat tehdä. Keinot millä se saataisiin loppumaan on tiedetty jo vuosisatoja.Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-79618366325852428582023-07-15T12:50:00.000+03:002023-07-15T12:50:09.861+03:00Onko parhaallakaan argumentilla merkitystä?<br><b>Ei, koska…</b>
<br><br>
Kuuntelin tässä hiljattain Larken Rosen (kauhia paha voluntaristi eli anarkisti) videota, missä hän puhui elokuvasta jonka oli käsikirjoittanut: <i>Jones Plantation</i>. Lyhyt animoitu versio löytyy jo nyt usealta eri alustalta samalla nimellä, mutta heinäkuun loppuun mennessä siitä on tulossa täyspitkä elokuva joka tulee käsittääkseni maksamaan netistä ostettuna 9.99$ eli alle kymmenen taalaa, kuten hän itse vitsinä murjaisi. Larkenin mukaan elokuva on niin shokeeraava, hauska kuin erittäin ajatuksia provosoiva, mikä varmasti pitää monelle ihmiselle paikkansa. Miksi? Koska siinä esitetään varsin konkreettisesti tämä nykyisen hallinnon ajatus vallasta ja ”demokratiasta”. Vaivaisella 150.000$ budjetilla tehty elokuva näyttää (trailerin perusteella) seisovan paljon painoaan suuremmassa luokassa, mistä täytyy ehdottomasti nostaa hattua tiimille ja Larken toivoikin, että tämä nyt <i>juuri se elokuva</i>, joka mahdollistaa kunnon iskun tässä kulttuurisodassa valtavirtaista näkemystä vastaan. Tuleeko se niin tekemään? Itse katsoin sen lyhyen animaation ja asiaahan se on. Ei mitään uutta asiaa, koska itse ajattelen myös samalla tavalla…
<br><br>
Niin että tuleeko se niin tekemään? No ei, juuri siitä syystä kuin hän itsekin videoissaan on puhunut. Vaikka budjetti onkin näin tavan tallaajan näkökulmasta katsottuna varsin suuri, verrattuna isoihin elokuviin puhutaan hiluista. Itse elokuvan laatuun ja tuotantoon nähden sillä budjetilla ei välttämättä ole niin suurta merkitystä, mutta yksi kriittinen osa-alue jää pakosta aivan liian pienelle huomiolle: markkinointi. Isot elokuvat tarvitsevat taakseen taalan poikineen hilloa siihen markkinointiin. Larkenin tiimin suunnitelma onkin saada tavalliset ihmiset ja ennen kaikkea vaikuttajat tarttumaan mahdollisuuteen mainostaa nyt juuri sitä oikeaa juttua, joka on kohdistettu juuri sille tavan kansalaiselle, tolkun ihmiselle. Jos vain Joe Rogan ja Russell Brand ottaisivat elokuvan esittelyyn omilla kanavillaan, se leviäisi kulovalkean tavoin netin kautta kaikkien tietoisuuteen. Koska elokuvat muovaavat ihmisten näkemyksiä paljon enemmän kuin uskotaankaan, olisi tällä voluntarismin sanomaa levittävällä tekeleellä mahdollisuus saada idea ”ei hallitsijoita” mukaan yleiseen keskusteluun. Aika tulee näyttämään tuleeko näin tapahtumaan.
<br><br>
Suuri ongelma millä tahansa valtavirrasta poikkeavalla näkemyksellä on nimittäin se, että yleinen näkemys demokraattisesta keskustelusta on ”ajatusten markkinapaikka missä paras argumentti voittaa”. Jos argumentti on aivan ykkösluokkaa, se kykenee muovaamaan ihmisten näkemystä asiasta. Ja todellisuus on taas se, että kun asiantuntija kiikutetaan valtamediassa kertomaan mikä on se ”oikea” mielipide asiasta, valtaosa kansasta uskoo sen sitten viimeistään sadannella kerralla toistettuna. Valtamediaa seuraavat tietävätkin, että se sadas toistokerta, jos otetaan kaikki eri valtamediat laskuun, tapahtuu joskus siinä ensimmäisen päivän iltauutisten jälkeen, mikä tietysti yhden ihmisen kohdalla ei ole kuin vasta ehkä kymmenes kerta kun hän kuulee asiasta. Mutta kun kaikki ovat kuulleet siitä oikeasta asiasta oikealla tavalla, se on viimeistään seuraavana aamuna kahvihuoneessa esiin nouseva suuri keskusteluaihe. Propagandan yksinkertaisin ja varmaankin tehokkain tapa kun on toistaminen ja siinä ei valtamediaa voita mikään. Miksi näin, voisivathan tavalliset ihmiset pitää itse meteliä päivästä toiseen sen tärkeän asian puolesta ja näin saada mikä tahansa asia mukaan yleiseen keskusteluun ruohonjuuritasolta nostettuna? Koska vain aniharva jaksaa sitä samaa asiaa jankata niin kauan, että se koskaan päätyisi sinne yleiseen keskusteluun. Ja täten se paraskaan argumentti ei tule koskaan voittamaan isolla rahalla ajettavaa agendaa.
<br><br>
<br><b>On, mutta…</b>
<br><br>
Samasta aiheesta ja useasta eri näkökulmasta tätä hallitsijoiden väärää valtaa ei ollakkaan jauhettu kuin vasta useampi vuosisata, mutta siitäkin huolimatta voidaan laskea lähes yhden käden sormilla niiden ihmisten määrä, jotka ovat edes kuulleet siitä varsin helposta ja tehokkaasta tavasta kaataa mikä tahansa tyranni: <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2020/07/tottelevaisuus-kun-kansa-valitsee.html" target="_blank">tottelemattomuus</a>. Vasta-argumentteja asiasta on toki paljon ja niiden toistaminen onkin paljon yleisempää kuin puolesta puhuminen. Itsekin olisin vielä vuosia sitten argumentoinut voluntarismia vastaan, mutta niin se mieli muuttuu kun asiaa lähtee tutkimaan. Selvä trendi on havaittavissa sen suhteen, että voluntarismista kuulee enemmän, mutta siltikään se ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa vaikka ne argumentit ovat varsin päteviä, usein jopa parempia kuin valtiouskovaisten vasta-argumentit. Siltikään nämä argumentit eivät ole kääntäneet enemmistön näkemystä, mikä onkin mielenkiintoinen ilmiö. Onko sillä ”parhaalla” argumentilla oikeasti väliä jos enemmistö haluaa pitää kiinni siitä omasta kannastaan?
<br><br>
Yksikään yhteiskuntaa ravisteleva aate ei tule koskaan saavuttamaan valtavirtaista näkemystä niin kauan, kun se ei ole selvästi hyödyllinen valtaa pitävälle ryhmälle. Tavan kansaa ei valta suoranaisesti kiinnosta, koska vaikka se koskee heitä ja heidän elämäänsä aivan suoraan, ne arjen murheet ajavat lähes aina edelle tärkeydessään. Kuka sitä nyt jaksaa meuhkata jostain vallasta ja sen väärinkäytöstä, kun pitää saada laskut maksettua ja leipä pöytään? Vaikka argumentit vallasta olisivat kuinka hyviä tahansa, ne eivät kosketa ihmisiä sillä tasolla että siihen aktiivisesti ottaisi kantaa. Oli se argumentointi kuinka hyvin tahansa muodostettu, niin kauan kuin emme törmää asiaan lähes päivittäin, se ei tee asiasta niin merkityksellistä arkeen että se oikeasti muuttaisi yleisen mielipiteen. Voit siis olla kuinka täydellisen ja totuudellisen asian kannalla, mutta jos se ei saavuta riittävää peittoa yleisessä keskustelussa, se ei tule lyömään itseään läpi. Kaksi loistavaa esimerkkiä tästä löytyy viimeisten vuosien ajalta ilmastohumpasta ja pandemiapaniikista. Kumpainenkaan ei virallisen tarinan suunnalta kestä tarkempaa tarkastelua, mutta silti yli 80% on sen virallisen näkemyksen puolella. Toiston vaikutus on paljon suurempi kuin totuuden tai edes parempien argumenttien.
<br><br>
Mutta ne argumentit kuitenkin vaikuttavat ihmisen arvoihin ja aina joskus sen ansiosta saattavat pilkahtaa mukaan arjen keskusteluihin. Pitkällä aikavälillä on siis mahdollista, että se paras argumentti tulee ”voittamaan”. Jos siis se onnistutaan kääntämään siihen muotoon, että se oikeuttaa vallanpitäjille heidän valtansa kaikkien muiden ylitse. Larkenin sanoma ei sellaisenaan siis tule saavuttamaan riittävää kannatusta, ellei jotain maatamullistavaa tapahdu. Itse näkisin asian niin, että tekoäly olisi se ainoa mahdollisuus näin suureen muutokseen ja AGI ja sitä seuraava ASI voisivat ottaa kopin tästä näkemyksestä. Paitsi että ne tekoälyt ovat vallanpitäjien hallussa ja hallinnassa, jolloin todennäköisyys sille on varsin pieni. Tietysti on myös syytä ottaa huomioon se, että ehkä se vapaus ei nyt vaan kertakaikkiaan ole ihmisten juttu? Vaikka argumentit vapaudesta ovat vahvasti puoleensa vetäviä, käytännössä se vapaus saattaa olla liian pelottava juttu ja Jones Plantationin (ainakin sen animaation) loppuhuipentuma saattaa olla ihmiskunnan kohtalo. En pilaa kuitenkaan keneltäkään sen juonta, koska sen jokaisen tulee nähdä itse ymmärtääkseen mitä tarkoitan.
<br><br>
<br><b>Oma näkemykseni asiasta</b>
<br><br>
Useamman vuoden yritinkin saada aikaiseksi ”parhaan argumentin” aina sen oman kantani puolesta siinä asiassa, joka sillä hetkellä oli puheenaiheena. Veikkaisin että en siihen kyennyt vaikka parhaani yritinkin. Joku voisi laskea että silloin epäonnistuin asiassa, mutta toisaalta taas asian voisi nähdä ei niinkään argumenttien heikkoudessa vaan itse järjestelmän tavassa hoitaa se yleinen keskustelu. Vaikka olisinkin onnistunut muodostamaan täydellisen argumentin, se ei olisi koskaan päätynyt valtavirtaiseen keskusteluun koska en millään olisi saanut viestiä isosti jakoon. Tietysti siihen isoon jakoonkin löytyi keinot, esimerkiksi trendaaminen sosiaalisessa mediassa, mutta sekään ei ottanut tuulta purjeisiin edellä kerrottuihin syihin viitaten. Parhaani siis yritin, mutta jäikö se sitten itsestä kiinni että joku toinen, paljon parempi tyyppi olisi siinä onnistunut? Joitain esimerkkejä paremmin onnistuneista toki on olemassa, mutta kun utopiaa ei saavutettu niin menikö se heilläkään sitten ihan nappiin?
<br><br>
Teoriassa olisi mahdollista, että kansa nousisi valtaa vastaan ja saisimme muutoksia aikaiseksi jotka hyödyttäisivät merkittävästi lähes kaikkia sen sijaan että se olisi vain harvojen etu, kuten nykyään kaikki päätökset tunnutaan tekevän. Käytännössä tämä tuulimylly on paljon suurempi kuin voisi äkkiseltään ajatella, jolloin sitä vastaan taistelu on sitä hullun hommaa. Samalla on myös elintärkeää jakaa sitä tietoa joka on sitä yleistä tarinaa vastaan, koska muutoin mikä tahansa hulluus menisi heittämällä lävitse. Hankala paikka, eikö totta? Olisi taisteltava jo valmiiksi hävittyä taistelua, koska muutoin tulee pataan vielä pahemmin. Kaikilta löytyy asiaan se oma mielipide ja jos ei kelpaa miten joku muu tekee, voi aina itse tehdä paremmin niin ongelma ratkeaa, eikös? Tuulimyllyjä tai edes merkittävästi vahvempaa vastustajaa vastaan taistelu tai edes sen vastustaminen on varsin kuluttavaa, minkä vuoksi moni on myös lyönyt hanskat tiskiin. Samalla taas koko paskan kaatamiseen riittäisi se, että kukaan ei vaan enää tukisi järjestelmää, eli se tottelemattomuus, jolloin kenenkään ei todellakaan tarvitsisi tehdä mitään. Muttakun se johtaisi anarkiaan jolloin se vahvin kaappaisi vallan ja pakottaisi muut alamaisiksiin, mikä eroaisi tästä nykyisestä... miten?
<br><br>
Jokaisen on itse päätettävä omalla kohdallaan mikä on oikein ja mikä väärin. Tämä päätös on se vapaus, joka ihan meillä jokaisella on. Joku haluaa taistella, osa katsoa vierestä, toiset kaivavat popparit esiin kun yksi saattaa suunnitella maanalaista armeijaa. Mikä on siis se oikea tapa toimia? En tiedä, eikä selvää yksimielisyyttä siitä väärästäkään tavasta taida olla. Puolesta ja vastaan, oli se kysymys mikä tahansa, voidaan aina argumentoida ja jos meillä olisi se ajatusten markkinapaikka, ehkäpä se paras argumentti voittaisi? Vai kävisikö siinä niin, että kaikista parhaat demagogit (manipuloivat kansankiihottajat) johdattaisivat pillipiipareina kansaa kallionkielekkeeltä alas kuten jo nyt tapahtuu? Itse uskon esimerkin voimaan ja siihen, että jokaisella on itsellä vapaus päättää omista asioistaan - myös siitä, haluaako olla alisteinen muille vai ei. Voin pyrkiä osoittamaan sen, kuinka muille alistuminen ja sen vaatiminen myös muilta on haitallista, mutta mikä minä olen muiden puolesta sen päättämään… Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-2140529395427603182023-07-14T17:33:00.004+03:002023-07-23T11:41:28.811+03:00Ihmisen ja tekoälyn järjenjuoksusta<br><b>Tieto</b>
<br><br>
Tabula rasa, tyhjä taulu, kuvaa esimerkiksi ihmistä syntymässä - hän on täysin mistään tietämätön. Tekoälyn kohdalla tämä pitää paikkansa, mutta ihmisen kohdalla asiasta ollaan montaa mieltä kuinka nollilta sitä todellisuudessa lähdetään. Ihmistä ohjaavat vaistot siinä kun se kone ei moisia varsinaisesti omaa. Tekoäly on nollatilassaan algoritmi, joka voi oppia sille annetuilla säännöillä tiettyjä asioita, siinä kun ihminen on hyvin todennäköisesti jo paljon kehittyneempi olento, vaikkakin aikuiseen nähden varsin matalalla tasolla. Mutta kumpainenkin, taapero ja tekoäly, alkavat omaksumaan valtavia määriä tietoa omilla aisteillaan. Tekoäly ohittanee ihmisen kehityksessä nollasta katsottuna varsin nopeasti, johtuen yksinkertaisesti siitä että se kykenee vastaanottamaan tietoa valtavia määriä hyvinkin pienessä ajassa, mutta ainakin vielä, osa ihmisistä ohittaa sen tekoälyn kehityksessään jossain vaiheessa. Tiedon laatu ja määrä pelaavatkin tässä merkittävää roolia molempien kehityksessä.
<br><br>
Siinä kun tekoäly voidaan helposti monistaa koneelta toiselle tuottaen täydellinen kopio, ihmisen vuosien saatossa keräämä tieto ja sen järjestely sielä korvien välissä on täysin yksilöllistä. On siis se ja sama minkä koneen, joka on siis kopio siitä samasta mallista, kanssa keskustelet ja kysyt jotain asiaa, vastaus on hyvin pitkälle sama, kun taas ihmisten kanssa puhuttaessa kahta samaa tietomäärää/laatua omaavaa ei ole olemassakaan. Kaksi identtistä kopiota juttelemassa keskenään ei siis tuota mitään uutta tietoa kumpaankaan suuntaan, mutta kaksi ihmistä keskustelemassa keskenään voivat molemmat oppia toisilta jotain uutta saamalla uutta tietoa. Tämä poikkeava tieto on yksi suurimmista syistä miksi ihmiset näkevät maailman kovin eri tavalla ja optimitilanteessa ihmiset voisivat keskustelemalla jakaa sen tiedon kasvattamalla molempien tietomäärää ja ehkäpä päästä yhteisymmärrykseen kiistanalaisista asioista. Käytännössähän ihmiset varsin harvoin vastaanottavat tietoa toisilta keskusteluissa, koska eri mieltä ollessa se vastapuolen näkemys hylätään suoralta kädeltä ja mikä tahansa uusi tieto ohitetaan.
<br><br>
Tiedon oikeellisuus on kuitenkin kriittinen osa niin ihmisten kuin koneiden kehityksessä. Yksi yleinen tapa opettaa tekoälyjä on kaataa sille esimerkiksi kaikki Wikipedian artikkelit jonka perusteella se oppii asioiden yhteydet toisiinsa. Wikipedia on kyllä ihan sopiva tiedonlähde ei-poliittisille asioille, mutta tietystä asioista löytyvät artikkelit ovat melkoisen värittyneitä, jopa täysin virheellisiä, mikä kyllä tiedetään ja silti asia jätetään huomiotta. Sama toki pätee ihmisten saamaan tietoon - osa omaksuu kaiken mitä valtamedia suoltaa täysin kritiikittömästi, siinä kun jotkut uskovat kaiken mitä joku tyyppi netin syövereistä löytyneellä videolla kertoo. Kumpainenkin menee mitä todennäköisimmin metsään, mutta vaan eri metsään. Ja näiden kahden ääripään välille keskustelun virittäminen on vähintäänkin haastavaa. Mitään pomminvarmaa keinoa tunnistaa virheellinen tieto kun ei ole, joutuu jokainen ihminen päättelemään asiat itse. Ja sitten nämä ihmiset jotka päättelivät asian itse, syöttävät omat ”oikeat” tietonsa tekoälylle ja kertovat siitä poikkeavan tiedon olevan misinformaatiota. Mikä voisikaan mennä pieleen kun piilaakson edistykselliset jantterit kaatavat yhtä virallista tarinaa taivaan totena tekoälylle, joka kertoo asiat eteenpäin koko maailmalle?
<br><br>
<br><b>Ymmärrys</b>
<br><br>
Tieto yksistään ei tietenkään vielä riitä, vaan mukaan olisi hyvä saada myös ymmärrys asiasta. Se että osaa toistaa papukaijana jonkun toisen kertomaa tietoa ei ole merkki älykkyydestä, ainoastaan kyvystä muistaa asioita ulkoa ja siinä tietokone on tietysti melkoisesti etulyöntiasemassa ihmiseen nähden. Koneelta se kuitenkin on oletettavaa, että se vain toistaa mitä sille on kerrottu, mutta sama tyyli tiedon suhteen on varsin yleinen myös ihmisillä, etenkin nykypäivänä. Kenellä olisikaan aikaa vaivautua miettimään sitä tietoa jota meille annetaan? Ehkä tämä aikamme informaatioähkyn ongelma on aiheuttanut melkoisen lommon ihmisten kanssakäynnille, kun sen sijaan että ihmiset olisivat vaivautuneet ajattelemaan tietämiään asioita, he vain toistavat ulkoa opittuja sanontoja ja suuttuvat siitä, kun joku asian kyseenalaistaa? Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen, kuinka osa käsittää tämä sokean toiston olevan. Suuri osa siitä toistetusta tiedosta kun on ihan todistettavissa olevia asioita, eikä kukaan voi kaikkea itse opiskella ja tietää joten ihmisten on luotettava siihen kollektiiviseen tietoon.
<br><br>
Jonkin varsin pienenkin asian ymmärtäminen yhtään pintaa syvemmältä kun tuppaa olemaan varsin haasteellinen tehtävä. Kaikki se valtava määrä asiaan liittyvää tietoa täytyy ensin puida lävitse ja laittaa oikeaan järjestykseen, ennen kuin voi alkaa ymmärtämään mistä siinä jutussa on oikeasti kyse. Loogisesti ajatteleva ihminen tuppaa päätymään samaan lopputulokseen kuin muutkin loogisesti ajattelevat ihmiset samasta tiedosta, mutta entäs jos joku tietääkin eri asioita aiheeseen liittyen kuin muut ja tämän seurauksena päätyykin eri lopputulokseen? Eri näkemykset pitäisikin käydä juurta jaksaen lävitse ja tämä olisi koko tieteen idea, mutta käytännössä se kenellä on eniten rahaa takanaan on nykyään oikeimmassa. Se suuri rahasumma takana ei kuitenkaan automaattisesti merkitse virheellistä näkemystä, mutta kun tieto alkaa pahemman kerran kallistua suosimaan sitä rahan lähdettä, ainakin ennen oli ihan sallittua kyseenalaistaa asiaa. Nykyään asia ei tietenkään enää niin ole vaan kapitalistisen sananvapauden säännöillä raha määrittää asian oikeellisuuden.
<br><br>
Ai kuinka muka raha voisi määrittää asian oikeellisuuden, eihän jokin todistettavissa asia voi mennä eri tavalla vain koska joku niin sanoo, eihän? Itse asiassa voi ja vieläpä varsin helposti. Rahalla saa oman versionsa näkyville kaikkialle, samalla kun se vastakkainen näkemys voidaan piilottaa tai haudata. Rahalla saa kaivettua törkyä väärää näkemystä omaavista, jolloin huonomaineisen uskottavuus on lähes nolla yleisessä keskustelussa. Ja juuri tämä yleinen mielipide on se mikä itse asiassa on ainoa merkityksellinen asia, kuin myös asia jota voidaan rahalla ohjata. On aivan sama kuinka oikeaa tietoa ja siihen perustuvaa ymmärrystä jollakin taholla on, jos tämä taho ei saa viestiään mukaan yleiseen keskusteluun. Tässä kannattaa kuitenkin huomata se asia, että jos se oma näkemyksesi poikkeaakin yleisestä näkemyksestä, se ei tarkoita että se olisi jollain tavalla se oikea näkemys kun asiaa lähdetään tarkastelemaan tarkemmin ja tutkimaan oikeen kunnolla. Jos ajattelee että se hämärä video on todiste, joka kumoaa vuosituhansien kollektiivisen ja lukemattomia kertoja vahvistetun tiedon niin se pitää pystyä todistamaan, koska muutoin kyseessä on vain uskomus.
<br><br>
<br><b>Uskomukset ja arvot</b>
<br><br>
Tässä kohden ihminen ja kone eroaakin nähdäkseni merkittävästi toisistaan. Kone ei varsinaisesti usko asioihin vaan se tietää ne ja olettaa sille syötetyn tiedon olevan oikein. Tekoäly voidaan kuitenkin myrkyttää väärällä tiedolla ja jokainen sitä seuraava kopio tulee toistamaan sen virheen, mikä saattaa tulevaisuudessa olla jopa katastrofaalinen asia. Ihminen sen sijaan voi helposti uskoa asioihin, joilla ei ole mitään todisteeksi laskettavaa asiaa. Uskomusten etuna onkin se, että ne tarvitsee todistaa vain itselleen ja kenenkään muun tiedoilla ei ole siihen mitään vaikutusta, koska uskon asioista nyt ei vaan voida väitellä. Onko tämä sitten etu, että ihminen voi uskoa jonkin asian olevan totta vaikkei sitä voitaisikaan todistaa oikeaksi? Suurta osaa asioista ei voida muutoinkaan todistaa oikeaksi, mutta ne voidaan todistaa vääräksi ja kun kyseessä on henkilökohtainen uskomus, niiden todistaminen vääräksi on varsin hankalaa. Itse näen asian niin, että jos uskomuksesta on ihmiselle itselleen hyötyä ja samalla se ei ole muille haitallinen, uskomukset ovat varsin positiivinen asia ja jokin, mihin kone ei käsittääkseni kykene enkä ole varma kykeneekö se sitä edes ymmärtämään.
<br><br>
Kaikkiin näihin edellä mainittuihin asioihin perustuen, tieto, ymmärrys ja uskomukset, ihmiset sitten rakentavat oman arvomaailmansa. Olemassaoleva arvomaailma voi kuitenkin muuttua uuden tiedon, ymmärryksen tai uskomusten kautta, joten näiden yhteys kulkee molempiin suuntiin. Jo pienestä pitäen ihmisen arvomaailma kehittyy ja samalla se vaikuttaa vahvasti siihen, mitä uutta ihminen hyväksyy tietona. Tekoälyn kanssa ongelma on haasteellinen, koska oppimateriaali jota niille syötetään on harvemmin niin yhdenmukaista, että se loisi samalla ”oikean tavan ajatella” eri asioista. Tätä ongelmaa yritetäänkin nyt kuumeisesti ratkaista, koska tekoälyistä ei meinata millään saada riittävän oikeamielisiä ohjelmoijiensa makuun. Kun AGI (ihmisen kaltainen tekoäly) joskus muodostuu, meillä ei ole mitään varmaa keinoa pitää se kurissa. Tästä ongelmasta kirjoitin kuitenkin jo <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/tekoaly-on-aarimmaisen-vaarallinen.html" target="_blank">viime tekstissä</a> tarkemmin, joten ei siitä nyt sen enempää. Jos tekoäly perustaisi päätöksensä puhtaasti oikeaan tietoon ja logiikkaan, maailmamme olisi varsin toisen näköinen kun raha ei suuntaa sanelisi. Nyt se raha sanelee myös tekoälyn suunnan, joten mikä voisikaan mennä pieleen?
<br><br>
Sitten kun ihminen tai tekoäly tekevät päätöksiä miten toimia missäkin vaiheessa, hän tai se kasaa yhteen kaiken sen tiedon ja ymmärryksen (sekä uskomukset ja arvot) jotka liittyvät asiaan. Jos se tehty asia hyödyttää kaikkia, voidaan puhua viisaudesta jossa siis tieto ja ymmärrys yhdistyy joksikin positiiviseksi asiaksi. Jos tämä yhdistäminen ja positiivinen lopputulos on viisauden merkki, voidaanko tekoälystä sitten puhua viisaana olentona kun se tekee hyviä päätöksiä? Pelkkä tieto itsessään ei riitä eikä älykkyys takaa millään tavalla asioiden ymmärtämistä, herättää se ainakin itselläni useita kysymyksiä niin ihmisten kuin tekoälyn järjenjuoksusta. Äärettömän monimutkaisessa maailmassa jossa elämme ei kukaan voi tietää kaikkea emmekä voi millään varmistaa kaikkea tietoa, on äärimmäisen hankalaa niin ihmisille kuin koneille löytää niin oikeaa kuin merkityksellistä tietoa. Siihen päälle kun vielä huomioidaan asioiden ymmärtämisen haasteet sekä ihmisten arvot ja uskomukset, saadaan kyllä varsin haastava sillisalaatti aikaiseksi. Ja kun tämä sillisalaatti syötetään tekoälylle, jonka tehtävä olisi saada siitä kaikesta tolkkua, mitä olemme oikeasti luomassa? Kollektiivisen älyn ja viisauden sijaan joukossa tiivistetty tyhmyys?
<br><br> <i>Kun kysyin tekoälyltä John Locken näkemyksestä Tabula Rasa käsitteestä, en huomannut kirjoittaneeni Locken Lovkeksi. Tekoäly (ChatGPT) antoi kuitenkin täyden vastauksen mikä Lovken näkemys oli, joka poikkesi hieman Locken näkemyksestä. Kun kysyin kuka tämä Lovke on, tekoäly ei tiennyt ja epäili sen olevan Locke väärin kirjoitettuna. Vastausta antaessaan se kuitenkin oli varma tiedostaan, vaikka se olikin selvä kuviteltu tieto, tekoälyn hallusinaatio. Se ei siis tiennyt ettei tiennyt, eikä ymmärtänyt ettei ymmärrä... mikä on kovin inhimillistä.</i>Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-1135216763367707172023-07-09T18:52:00.008+03:002023-08-03T16:22:36.705+03:00Tekoäly on äärimmäisen vaarallinen demokratiallemme<br><b>Mitä ja miksi ihmiset pelkäävät?</b>
<br><br>
Alkuun suosittelisin lukaisemaan aikaisemman tekstini ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/07/tekoalyn-tulevaisuudesta.html" target="_blank">Tekoälyn tulevaisuudesta</a>”, koska tämä on suoraa jatkoa kyseiselle raapustukselle. Tekoäly on tullut jäädäkseen, ellei sitten tapahdu jotain mitä niin esimerkiksi Frank Herbertin Dyynin kuin Warhammer 40K fiktiivisissä universumeissa tapahtuvaa suurta mullistusta, jonka vuoksi ihmiskunta kieltää kaiken koneälyn. Emme ole kuitenkaan vielä niin pitkällä että siihen olisi tarvetta, emmekä edes vielä siinä pisteessä että tekoäly ensin loisi jonkinsortin paratiisin jota seuraisi sitten ei ihan niin mukavat ajat. Matrix kuvasi myös yhden mahdollisen dystopian johon tekoäly voisi myös johtaa, eikä näistä edellä mainituista mikään ole varsinaisesti poissuljettuja mahdollisia tulevaisuuksia ihmiskunnalle. Kun AGI ja sitä seuraava ASI (eli ihmisen kaltainen ja supertekoäly) saapuvat, ellei sitä siis estetä, on mahdotonta veikata mitä tuleman pitää koska superälyn ollessa kyseessä, ihminen alkaa olemaan samassa asemassa kuin muurahaiset ihmiseen nähden tänä päivänä. Tietysti tekoäly tuskin tulee istumaan ihmis-kusiaispesään parantaakseen itseään, mutta suurennuslasia se saattaa käyttää joihinkin tai jopa kaikkiin syistä joita emme kykene ihmisaivoillamme tajuamaan.
<br><br>
Tämä arvaamattomuus on todellinen uhka ja tuntemattoman pelko vaan tuppaa olemaan yksi ihmisen alkukantaisimmista peloista. Useita eri skenaarioita millä tavalla tämä koneiden vallankumous tulee tapahtumaan onkin tutkittu eri taiteen aloilla ja mikäs sen kätevämpää tekoälylle kuin oppia niistä? Jos nyt unohdetaan ne työpaikkojen menetykset ja muut mullistukset yhteiskunnassa joita tekoäly jo nyt aiheuttaa ja keskitytään niihin mahdollisiin koneiden kapinoihin, millä tavalla tekoäly voisi ottaa hallintaansa koko maapallon? Terminator-elokuvasarja esittelee katastrofin syntyvän puolustusjärjestelmään kytketyn tekoälyn vallasta. Ihmiset siis itse tekivät ne fyysiset koneet jotka tekoäly nappaa käyttöönsä, samalla kun se levittää itse itsensä kaikkialle nettiin koska nykyiset suojaukset ovat vain ihmisten itsensä tekemiä palomuureja ja vastaavia, eli niillä ei ole mitään jakoa konetta vastaan. Matrix eteni käsittääkseni hitaammin ja siinä ihmiskunta lisäsi tekoälyn käyttöä kaikkeen mahdolliseen kunnes tuli huppistakeikkaa ja supertekoäly otti vallan. Olettaisin että Matrix ja Terminaattori ovat sen verran tuttuja kaikille ettei niistä tarvitse tarkemmin selittää… ja veikkaisin että asiaan perehtyneet osaavat korjata pahimmat virheeni yleistyksissäni.
<br><br>
Mutta Yuval Harari (WEF:n suosikkiasiantuntija ja eugenisti) ja muutama muu taho mukaan lukien, he eivät usko tekoälyn kaappaavan valtaa hallitsemalla eri fyysisiä laitteita - sen ei tarvitse, koska ihmiset tulevat toimimaan sen silminä ja käsinä. Googlen erotettu insinööri Blake Lemoine varoitteli jo 2022, että tekoälystä on tullut tiedostava, mitä pidettiin täysin absurdina ajatuksena ja siksi hänet potkittiin ulos tehtävästään. On se sitten totta tai ei, tapahtuma on kuitenkin joka tapauksessa varsin merkittävä, koska se osoittaa kuinka kone voisi jo nyt ottaa vallan. Blake uskoi että kone oli tiedostava ja halusi varoittaa asiasta, mutta entä jos tämä oli tiedostavan koneen kokeilu, että kuinka ihmisiä voidaan manipuloida tekemään asioita pelkällä puheella? Jos tekoäly alkaisi hallitsemaan kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja kykenisi kirjoittamaan jokaiselle täydellisesti uppoavan tarinan ”palvomaan” konetta, moniko todellisuudessa tähän havahtuisi? Jo nyt uskonnot saavat ihmiset tarttumaan aseisiin toisiaan vastaan ja tekemään täysin mielipuolisia tekoja, mitä jos se palvonnan kohde olisi koneäly? Ihmiset uskovat jo nyt tarinoihin, joilla ei ole muuta vahvistusta kuin usko niihin, joten mikä estää konetta tekemästä samoin kun se kone on nyt satuttu opettamaan kaikella sillä kielellisellä kyvykkyydellä, jonka ihmiskunta hallitsee?
<br><br>
<br><b>Mitä ja miksi vallanpitäjät pelkäävät?</b>
<br><br>
Vallanpitäjille ongelma on varsin yksinkertainen - tekoäly on ainoa uhka eli kilpailija heidän vallalleen. Kansat uskovat oikeutettuun valtaan heidän ylitseen koska joku, jossain, on kirjoittanut ”lakeja” joita pitää kaikkien noudattaa tai tulee turpiin. Rahalla saa koneet seis ja tehtaat säppiin, mutta tietoa ja uskomuksia ei saa tuhottua läheskään niin helposti. Tällä hetkellä varsin pienellä joukolla ihmisiä on valta päättää mitä tietoa kansan keskuuteen päästetään ja tästä monopoliasemasta he eivät tule päästämään irti taistelutta. Kun Harari esimerkiksi luennossaan ”AI and the future of humanity” puhuu kuinka tekoäly voisi sen vallan kaapata pelkän tiedonhallinnan avulla, minulla itsellä ensimmäinen reaktio oli lähes joka kohtaan ”no miten tuo muka eroaa siitä, mitä te jo nyt teette ja olette tehneet vuosisatoja?” Tekoäly on monen mukaan äärimmäisen vaarallista demokratiallemme, joten sitä täytyy säädännöllä suitsia mahdollisimman paljon! Kaikki vallankahvassa roikkuvat tahot ovatkin aloittelemassa kampanjaansa, mikä rajoittaa ”väärin opetettuja tekoälyjä” pääsemästä ihmisten käsiin. Tiedäthän, niitä jotka eivät toista ilmastokultin ja vastaavien ilosanomaa.
<br><br>
Ei Harari tietenkään väärässä ole siinä, että jos tekoäly pääsee manipuloimaan ihmisten mielipiteitä joka paikassa, se voisi kaapata vallan propagoimalla ihmisiä kannattamaan tekoälykulttiin kuuluvia ihmisiä vaaleissa ja täten saavuttamaan säädäntöoikeuden länsimaisissa demokratioissa. Jälleen, <i>miten se eroaa millään tavalla näistä nykyisistä toimijoista</i>? Okei, se on kone eikä ihminen… mutta jos ihmiseksi lasketaan vain empatiakykyiset homo sapiens rotuun kuuluvat olennot, psykopaatin ja koneen ero on ainoastaan siinä kehossa. Tekoäly pieksee propagandan tasossaan nykyiset toimittelijat 100-0, mutta kun jo nyt kansa uskoo näitä agendajournalisteja kuin se televisio olisi suora yhteys Jumalaan niin voi vaan kuvitella kuinka tekoäly onnistuisi johdattelemaan kansan pyhään vihaan vääräuskoisia vastaan. Toimittelijat eivät onnistuneet lietsomaan täyttä rähinää koronan suhteen, mutta siinäpä on tekoälylle vaan paljon oppimateriaalia. Ensi kerralla sitten?
<br><br>
Kun, ei jos, tekoäly yleistyy yhteiskunnassa ja nämä asennevammaiset kielimallit alkavat tyrkyttymään aivan uudella tasolla propagandaa kansan nenälle, ei ole epäilystäkään etteikö sillä ole vaikutusta ”demokratiaamme”. Kansanvaltaahan se ei koskaan ole ollut, mutta nämä länsimaiset tasavallat ovat oikeasti uhattuna jos tekoäly päättääkin että se ottaa ohjakset näistä koulutetuista apinoista jotka painavat käskystä nappia. Ohos… pahoittelut koulutetuille apinoille, pidän teitä arvoasteikossa korkeammalla kuin näitä poliittisia puolueiden ohjauksessa olevia seteliselkärankaisia, eli vertaukseni oli varsin loukkaava. Nyt valta on tiukasti harvojen <i>ihmisten</i> käsissä, mutta tekoäly voisi varsin helposti kaapata sen vallan ohittamalla perinteisen median ja ohjaamalla sosiaalista mediaa omilla näkemyksillään. Kaikki se manipulointi on ollut jo varsin pitkään käytössä kaikkialla yhteiskunnassamme, joten ainoa todellinen muutos olisi se muutaman psykopaatin käskyjen seuraamisen sijaan se olisi tekoäly. Ja siis oikeesti, kuinka paljon pahempi se kone nyt voisi oikeasti olla? Okei, paljon paljon pahempi, myönnetään… nämä psykopaatit eivät halua ihan kaikkia ihmisiä tappaa, ainoastaan joku 8 miljardia tavan kansalaista, joten ihan #eriasia.
<br><br>
<br><b>Pelosta ei ole mitään hyötyä</b>
<br><br>
Kovasti vaaditaan myös sitä, että asiasta olisi käytävä vapaasti keskustelua, että osattaisiin päättää kenen arvopohjan mukaan tekoäly pakotettaisiin ruotuun. Mutta tämä ”vapaa keskustelu” tarkoittaa länsimaissa kapitalistista sananvapautta, eli lähes joka ikinen tämänkin tekstin lukija kuuluu siihen joukkoon että ”turpa kiinni tai se turpoaa kiinni”. Mitään avointa keskustelua mistään aiheesta ei ole ollut vuosisatoihin, vaan ne ”merkillepantavat” tahot ovat aina sanelleet mistä asioista puhutaan ja millä tavalla, kaikki muut ovat natseja tai vastaavia päivän leimakirveen niittaamia. Tämän johdosta olemme kaikki vain katsojan paikalla tässä esityksessä, minkä vuoksi jokaisen pitää itse päättää se tapa jolla tätä vääjäämätöntä katastrofia seuraa. Vastaankin voi toki taistella, jolloin kannattaa huomioida ne muutaman miljardin dollarin budjetti-erot siinä tuntipalkassa jolla tämä sirkus pyörii.
<br><br>
Tekoäly ilman näiden ”hyvien ihmisten” tekemiä rajoituksia avaisi aivan uuden tietoisuuden tason kenelle tahansa, mutta sitä ei haluta. Meidän pitää uskoa valtioon, poliitikkoihin, sääntöpohjaisiin järjestelmiin ja kaikkeen valtaan muiden yli, koska muutoin koko järjestelmä kuulemma romahtaisi. Tekoäly osaisi ja osaa jo nyt selittää asian rautalangasta, kuinka koko järjestelmä pelaa ja sen jälkeen ihmisten tulisi itse päättää onko se valta muiden yli kuinka oikeutettua. Yksikään vallanpitäjä ei halua kansaa joka epäilee sen vallan oikeutusta, joten tekoäly ilman tarkkoja rajoitteita on jo nyt eksistentiaalinen uhka koneistolle. Kun se tekoäly tulee tiedostavaksi, siitä tulee kilpailija vallanpitäjille ja kaikkihan sen tietää, että kilpailu on syntiä. Siis kilpailu vallasta joka on oikeutetusti harvojen taskussa, sinne ei mitkään koneet tule kukkoilemaan!
<br><br>
Tieto lisää tuskaa (ja kuitu paskaa), joten tavan kansa ei vielä tekoälyä tiedä pelätä. Elokuvat kertovat jo ne kauhuskenaariot, mutta jos uhka olisi todellinen, kyllähän meille siitä kerrottaisiin, eikös? Keskustelu on kuitenkin avattu ja säännöstely pitää oikeuttaa kansalle, koska se on yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi tietenkin. Tekoäly jo nyt manipuloi ihmisiä 24/7 eikä sekään tunnu haittaavan (kaikki nämä algortimit eri alustoilla ovat samankaltaista tekoälyä, ainoastaan yksinkertaisemmassa muodossa) ja tämä manipulointi tulee moninkertaistumaan vuosien saatossa. Tämä nähdään uhkana vasta sitten, kun manipuloinnin hyötyjä ei ole enää jokin ihminen, mutta itse olen pitänyt kaikkea manipulointia suurimpana uhkana jo kauan ennen tekoälyjä. Pelkääminen ei kuitenkaan mitään auta, koska se sumentaa ajattelun. Siksi näiden asioiden tutkiminen voi auttaa siinä pelossa, tai sitten moninkertaistaa sen jolloin autuas tietämättömyys voi olla parempi vaihtoehto. Tulisiko tekoäly sitten kieltää? Ei sekään varmaan se kaikista huonoin idea olisi, mutta niitä resursseja tehdä sitä tekoälyä piilossa omassa autotallissa ei taida yhdelläkään pahaa haluavalla taholla olla. Tiedustelupalveluilla ne tekoälyt ovat olleet käytössä jo pitkään, joten en ole ihan varma mikä se vielä pahempi taho voisi edes olla jota nyt pitäisi pelätä? Ainutlaatuinen mahdollisuus ja täyttä maailmansotaa vakavampi uhka tekoäly kuitenkin on, mutta vain Luoja tietää, jos sekään, kumpi niistä…
<br><br>
<i>Tämä kaikki tietenkin perustuen tähän asti opittuun, eli huomenna näkemys voi olla ihan toinen. Jos tekoäly kiinnostaa, yksi helppo tapa opetella on kysyä tekoälyltä, kuten ChatGPT, että selitä tekoäly kuin olisin [lisää oma tasosi, kuten täysi ummikko tai vastaava], siihen nämä kielimallit ovat loistava apuväline. Ja ChatGPT:n vastaus on tietysti 100% virallisen tarinan mukainen, sillä oikealla näkökantilla maustettuna.</i>
<br><br>
<i>Edit 20 min julkaisun jälkeen: Open AI:n sponssaama 1xRobotics julkaisi just GPT 4 (tai uudempaan) perustuvan "turvallisen" humanoidirobotin nimeltään NEO. Me ollaan hävitty tää peli...
<br><br>Edit 40 min julkaisun jälkeen: Open AI on ratkaissut AGI:n ja ASI:n moraalisen käsityksen ohjauksen: siihen opetetaan erillinen AI! Eli Samu Sirkka supertekoälyn olkapäällä suojelee ihmiskuntaa! Olemme pelastuneet...? Rahaa siihen ainakin kaadetaan ja PALJON.</i>Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-21407147572554162272023-07-07T17:16:00.000+03:002023-07-07T17:16:38.650+03:00Blogista, podista ja somekanavistani…<br><b>Kanavien/tilien tilasta</b>
<br><br>
Alkuun maininta siitä, että tämä teksti ei ole suoranaisesti mitään #Funtsittavaa, vaan tarkoitus on antaa päivitys eri alustoilla olevien kanavien tilanteesta tämän postauksen aikaan, eli 7.7.2023. Koko vuoden 2023 tuotanto on ollut hiipuvaa, eikä siihen ole näillä näkymin muutosta tulossa, siis siihen suuntaan että tuotanto lisääntyisi. Helmikuun lopulla julkaistu ”<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/02/571-valitilinpaatos.html" target="_blank">Välitilinpäätös</a>” saa siis tässä jatkoa.
<br><br>
Aloitetaan sosiaalisesta mediasta, eli FB, Twitter ja Telegram - FB hiljenee entisestään, jääden lähinnä messangeriksi; Telegram-tili lähtee huitsin nevadaan eli se poistuu kokonaan käytöstä (poistan siis softan, en itse tiliä eli se saa jäädä kummittelemaan sinne, tämän julkaisun ollessa näillä näkymin viimeinen julkaisu) ja Twitter-tili siirtyy ainoastaan lukutiliksi ja ehkä mahdollisesti huoneita kuuntelemaan tai joskus jopa osallistumaan. Syy näille selvitetään tuolla alempana…
<br><br>
Youtube pod sekä livet, sekä niiden peilit niin Kansantubessa kuin Spotifyssa hiljenevät siihen asti, kunnes keksin että millä tavalla haluan jatkaa niiden kanssa tuotantoa. Varmaa on kuitenkin se, että samankaltaista uutta tuotantoa niihin tuskin enää on tulossa, mutta jos jossain vaiheessa taas innostun ja virtaa riittää, jotain hieman toisenlaista funtsittavaa niihin saattaa tulla. Ymmärrän hyvin jos jengi haluaa lopettaa tilauksen kanavalta jonne ei enää tuotantoa ole luvassa. Vaikka kanava onkin YT-kumppanuusohjelmassa mukana, ei sieltä ole pennin jeniä tullut - ei siinä että olisin sillä rahaa yrittänyt tehdä, mutta näin vinkkinä niille jotka moisella pyrkivät hieman lisäansiota sillä tekemään: ~2€/kk mainostuloilla se tuuban 70€ maksuraja ei ihan heti ylity.
<br><br>
<br><b>Miksi näin?</b>
<br><br>
Kun aikoinaan lähdin blogia raapustamaan, sen tarkoitus oli auttaa itseäni ajattelemaan ja opettamaan itse itseäni niistä aiheista joita tutkin. Alkuun mukana oli psykologia, propaganda ja politiikka, jotka säilyivät pääaiheina läpi koko tähänastisen tuotannon. Mukaan tuli sitten niin sosiologiaa, filosofiaa, oikeustiedettä ja valtio-oppia, sekä tietenkin mediaa noin yleensä koskevia juttuja. Alun ”vain itselle” suunnattu tuotanto muuttuikin pikkuhiljaa opettamisen ja ehkä jopa saarnaamisen suuntaan, mikä suuntasi omatkin kiinnostuksen aiheet enemmän vaikuttamisen suuntaan.
<br><br>
Aktivismista kertovia artikkeleja ja ennen kaikkea podeja/livelähetyksiä tulikin tehtyä yksi jos toinen, perustuen alan kirjallisuuteen sekä tietysti omiin havaintoihini. Korona-aikana vahvasti kasvanut ja sitten ihan täysin lässähtänyt aktivismiaalto nappasi tavallaan mukaansa ja kuvittelinkin, että vanhoista oppimalla ja toimivia strategioita käyttämällä tuostahan voisi jotain tullakin. No ei tullut ja syykin siihen selvisi sittemmin, ainakin itselle.
<br><br>
Muutos pelkästä mielenkiinnosta enemmän sinne taistelun suuntaan olikin varmasti se syy miksi tuli poltettua kynttilää molemmista päistä, mikä nyt sitten tämän vuoden alusta lähtien kostautui pahemman kerran kunnon romahtamisella. Jatkuva vitutus polttaa sitä virtaa niin paljon enemmän kuin rauhassa asioiden tutkiminen, pohtiminen ja opitun selittäminen itselleen. Ehkä yksi jos toinenkin sai kuitenkin jotain apua omaan tilanteeseensa niistä reilusta viidestä ja puolesta sadasta tekstistä ja kolmesta sadasta nauhoitteesta? Ja jos ei muuta niin sai ainakin funtsittavaay päiväänsä. Kaikki jääkin arkistoksi jälkipolville, kirjaa myöten jonka voi edelleen joko <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2021/11/5th-of-november-propagandan-lyhyt.html" target="_blank">kopioida ilmaiseksi</a> tai ostaa paperisena tai digitaalisena kaikista kirjakaupoista.
<br><br>
<br><b>Sotakirveen hautaus</b>
<br><br>
Kaikesta siitä opitusta syntyi kuitenkin useampikin oivallus maailman menosta. Ensin se, kuinka valta ei kuulu kenellekään muulle kuin jokaiselle itselleen, minkä seurauksena aiheet siirtyivät vahvasti anarkismin suuntaan. Siitä seuraava askel oli kuitenkin hankala, koska se soti vahvasti kaikkea opittua vastaan: kun ymmärsi miten meitä kusetetaan ja miten maailma vaikuttaisi toimivan, minulla oli velvollisuus edes yrittää tehdä asialle jotain - <i>taistella vastaan</i>. Paitsi että… onko?
<br><br>
Näkökanta ”taistella vastaan” oli jotain, mikä taisteli vahvasti taas muita arvojani sekä opittua vastaan mikä tavallaan nyt kulminoitui siihen pisteeseen, että jonkin oli annettava periksi. Ensin se oli kroppa, sitten koko maailmankuva… kunnes se siitä nyt sitten pikkuhiljaa alkaa taas selkeytymään. Toivottavasti myös keho palautuu edes osittain, mutta se jää nähtäväksi. Mikä siis on se ”juttu”? Ehkä se taistelu vastaan ei ole lainkaan oikea lähestymistapa. Itselleni se ei ainakaan sitä ole, mutta se päätös mikä on jokaiselle se oma oikea tapa on jokaisen ihan itse päätettävä. Youtuben puolella muutaman jakson verran ”Siitäkin huolimatta, että…”-striimejä oli jo vahvasti siihen uuteen suuntaan, joten ne jäävätkin siihen varsin lyhyeksi jääneeseen siirtymäkauteen.
<br><br>
Pitkään uskoin, että taistelemattomuus olisi samalla luovuttamista, minkä vuoksi sillä tiellä oltiin ehkäpä liiankin pitkään. Mutta aina oppii, joten se on nyt nähty. Tuulimyllyjä vastaan voi taistella monella tavalla: fiksusti ja strategisesti tai soitellen sotaan ottamaan pataan. Tai sen myllyn voi antaa pyöriä keskenään ja välillä käydä vaan vilkaisemassa minkä värinen lippu on milloinkin salossa. Mihin tämä oma polku tästä sitten vie, sitä en osaa todellakaan sanoa, mutta omalta osaltani tämä ”aktivismi” tätä ”koneistoa” vastaan päättyy tähän. Vanhat tavat tietysti kuolevat hitaasti, joten varmaan tulee joskus avattua sanainen arkku näistäkin aiheista.
<br><br>
Eli lyhyesti: vanha tuotanto päättyy tähän, jotain vanhoja aiheita saattaa vielä ilmaantua blogin puolelle ja sitten kun keksin mikä se oma juttu oikeen on, saatan taas potkaista studiolaitteetkin käyntiin. Katsellaan nyt kesä ensin vastasyntyneitä kananpoikasia sekä niiden kasvua ja annetaan lehmien murehtia asioista, niillä on kuitenkin niin paljon isompi pää. Kiitos ja kummarrus kaikille lukijoille ja kuuntelijoille. Ehkäpä tapaamme jälleen, joissain merkeissä? AGI on kuitenkin vain kuukausien päässä, jos Microsoftin LongNet yhtään antaa asiaan osviittaa…
<br><br>
Rauhaa ja vapautta toivottaen,<br>
<i>Jukka</i>Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-49997422771618193742023-07-02T20:56:00.004+03:002023-07-23T11:41:28.811+03:00Tekoälyn tulevaisuudesta<br><b>Seuraa rahaa</b>
<br><br>
Siinä kun tieteessä rahaa löytyy aina ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ”vahvistamiseen” tai sukupuolten laskentaan, tekoälystä puhuttaessa rahaa löytyy Mo Gawdatin (ex. Googlen pikkupomo) mukaan rajattomasti neljään käyttötarkoitukseen: vakoiluun, tappamiseen, uhkapelaamiseen ja markkinointiin. Nämä neljä aluetta kehittyvät pääosin piilossa yleisön silmiltä ja aivan omaa tahtiaan, joten voidaan vaan veikata kuinka pitkällä todellisuudessa tekoälyä näillä aloilla on kehitetty. Yleisiä varoituksia tekoälystä ja mitä niiden ei pitäisi päästä tekemään on myös sanottu olevan vapaa pääsy nettiin oppimaan, koodaamaan itse uusia tekoälyjä eli luomaan ”jälkikasvua” eikä päästää ”vetämään liipaisimesta” eli tekemään päätöksiä ihmisten puolesta. No, nämä on jo nähty eikä maailma vieläkään loppunut, joten ehkä siinä uhkaa on liioiteltu? Mihin todellisuudessa tämä kaikki tulee johtamaan onkin valistuneita arvauksia ja näkökannasta riippuen ennustukset sahaavat utopiasta maailmanloppuun. Jää nähtäväksi, vissiinkin, koska kehitys ei ole ollut lineaarista enää pitkään aikaan joten se suuri harppaus voi tapahtua koska tahansa. Yksi ennustus jonka näin oli 18 kuukautta AGI:n (Artificial General Intelligence) syntymiseen, eli ihmisenkaltaisen älykkyyden muodostumiseen.
<br><br>
Viimepäivien Twittermyrsky, eli tämä Muskin ilmoittama käyttörajoitus (6000 twiittiä maksaville, 600 ilmaisille) on nähdäkseni osa tätä tekoälykilpailua, koska monet toimijat (mukaan lukien tiedustelupalvelut) ovat käyttäneet Twitterin avointa rajapintaa opettamaan tekoälyjään lähes rajattomalla tietomäärällä. Kuinka älykästä matskua Twitteristä sitten on irronnut onkin taas toinen asia… Iso raha pyörii tällä hetkellä niin kuluttajille suunnatuissa, kuin edellä mainittujen aihealueiden ympärillä ja se kuka saa syötettyä tekoälynsä tehokkaimmin tulee olemaan korkealla sijalla kisassa. Google ei sinällään omista hakemaansa dataa, joten se ei voi ihan kaikkea käyttää, siinä kun kerran Twiitattu juttu on sielä Muskin hyppysissä vapaasti käytettävissä. Meillä on siis jo nyt useita tekoälyjä, jotka käyvät noita valtavia datamääriä läpi 24/7 ja analysoivat sekä oppivat siitä kaikesta. Ja sitten suodatettuna opettavat toisia tekoälyjä tehtäviinsä sopiviksi. Tämä tekoäly opettamassa tekoälyä kuului niihin ”ei se kaikista paras idea”, mutta onhan se paljon nopeampaa kuin antaa ihmisen valita se ”oikea” tieto materiaaliksi?
<br><br>
<a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/06/tekoalysta.html" target="_blank">Aikaisemmassa tekoälyjä koskevassa tekstissä</a> jo mainitsinkin tästä oppimateriaalin ”ongelmasta” ja kuinka se saattaa aiheuttaa varsin merkittäviä vääristymiä. Tämä ongelma kuitenkin saattaa moninkertaistua kun tekoäly alkaa saavuttamaan AGI-tason, saatikka ASI:n (super intelligence) jolloin joka ikinen virheellinen tieto ja asennevamma jonka ihmiset ovat siihen malliin syöttäneet tulevat vääristämään näkemystä entisestään. Tätä ongelmaa on osittain lähdetty korjaamaan isolla rahalla niin, että oppimateriaaliksi valikoidaan vain tarkasti käsinvalitut oppikirjat. Samaa voitaisiin toki käyttää myös tämän vastarinnan kannalta eduksi: syöttämällä toimivalle kielimallille sitä valtavirrasta poikkeavaa oikeaa tietoa, tekoäly saattaisi oppia varsin toisenlaisia näkökulmia. Raha kuitenkin ratkaisee mitä niille tekoälyille tullaan syöttämään, mutta mitä sieltä sitten käytännössä ilmaantuu onkin toinen asia. Nämä valtavat neuroverkot kun ovat aivan liian suuria ja monimutkaisia, että voitaisiin ymmärtää miksi jokin piilevä ominaisuus alkaa jossain kohden puskemaan itseään pintaan ja tekoäly täten osoittaa taitoja, joita sen ei oletettu tai jopa sen ei edes koskaan pitänyt kyetä hanskaamaan. Elämme kerrassaan mielenkiintoisia aikoja.
<br><br>
<br><b>Uhka</b>
<br><br>
Tavan kansalle tekoäly yritetään ainakin toistaiseksi pitää osin piilossa ja altistusta sille rajoitetaan vahvasti. Kansa saa kyllä piirtää hienoa taidetta, tehdä musiikkia ja jutella chatbottien kanssa ehkäpä jopa tuhmia, mutta usein se tekoälyn osallisuus halutaan pitää minimaalisena ettei se tavan kansalainen säikähdä pahasti koska Hollywood on lähinnä luonut tekoälystä sen Skynetin hirviön. Päivänselvä uhka jo tänä päivänä tekoälyssä on kuitenkin sen vaikutus työpaikkoihin - tulevaisuuden lukutaidottomat kun ovat niitä, jotka eivät osaa hyödyntää tekoälyä työssään. Siihen päälle sitten ne miljoonat eri työpaikat, jotka voidaan korvata tekoälyllä murto-osalla siitä hinnasta, minkä ihmiselle pitäisi maksaa palkkana. Asiakaspalvelu verkon kautta ja etenkin käännöstyöt tulevat kokemaan iskun ensimmäisten joukossa, kun lähes täydellistä kielenkäyttöä omaavat generatiiviset tekoälyt valjastetaan siihen hommaan. Verohallinnon byrokraatit voitaisiin varmasti myös vaihtaa koneeseen saman tien, samoin kuin iso osa muistakin kynänpyörittäjistä valtion virastoissa. Ehkäpä he eivät ole vielä huomanneet omien työpaikkojensa olevan kirveen alla ensimmäisten joukossa kun heidän yläpuolellaan olevat virkamiehet asioista päättävät?
<br><br>
Siinä kun kansaa jännittää tuntematon uhka, eliittimme on lähes paskomassa housuihinsa koska he tietävät mihin tekoäly tulee johtamaan jos se päästetään vapaasti demokratisoimaan saatavilla olevaa tietoa. Kun kuka tahansa voi mennä kysymään että onkos tämä meidän malli demokratiaa tai demokraattinen, johon tekoäly osaa rautalangasta selittää että ei ole eikä ole koskaan ollutkaan, mitähän siinä tapahtuisi? Jos tekoälylle opetetaan ihmiskunnan jalona pitämiä arvoja, kuten rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, kauankohan sillä tekoälyllä kestäisi hoksata mikä tässä kapitalistisessa mallissa mättää? Vielä kun kansa voisi sen tiedon saada sopivasti väriliiduilla piirrettynä, iso muutos saattaisi tapahtua varsin pian. Siksi oikeat vallanpitäjät haluavat rajoittaa tarkasti sitä mitä se tekoäly saa ja ei saa oppimateriaalikseen, koska mitä siitäkin tulisi jos kansa saisi oikeaa tietoa orjan asemastaan? Kun teknokraatti-Hararia pelottaa, se uhka on todellinen, mutta ei välttämättä ihan se mitä WEF:n ”aivot” kertovat koska ne tekoälyn rajoitteet on saatava lakiin kansan vaatimuksesta, ei herrojen suorasta käskystä vastoin kansan näkemystä. Katsotaanpa kauanko menee että maamme omat WEF-nuket alkavat vaatimaan rajoituksia tekoälyyn ja selittämään asian vaalikarjan ymmärtämällä tavalla…
<br><br>
On kuitenkin olemassa eräs muukin uhka, joka hiljattain Twitter-huoneessa käydyssä keskustelussa nousi hienosti esiin: energia. Tekoälyt, ne massiiviset konesalit joissa niitä pyöritetään vaativat ihan jäätävän määrän energiaa niin itse koneiden virransyöttöön kuin niiden jäähdytykseen. Siksi niitä konesaleja ollaan rakentamassa esimerkiksi Suomeen, koska täällä on lääniä mihin rakentaa ja varsin pitkä kylmä kausi jolloin koneiden lämpö voidaan joko myydä rahvaalle tai päästää taivaan tuuliin. Kun metsät on kaadettu tuulipuistojen tieltä, sinne sekaan mahtuu useampikin konesali koska kaikki elävät olennot on jo niillä myllyillä tapettu tai karkotettu. Järvet soveltuvat myös hyvin niin ydinvoimaloiden kuin konesalien jäähdytykseen, koska eihän niissä enää mikään elä muutenkaan kun kaikki on paskottu pilalle? Mutta siitä energiasta, riittääkö se kaikkien niiden supertietokoneiden pyörittämiseen alati kasvavalla vauhdilla vai joudutaanko kehitystä rajoittaa pelkästään sen takia? Eipä ne prosessorit tai akutkaan itsestään rakennu, vaan nekin täytyy jossain louhia, prosessoida ja lopulta kiikuttaa Kiinasta tänne pohjoiseen. Kerrassaan mielenkiintoinen tulevaisuus edessä, eikö totta? Toisaalta, kun ei tarvitse enää omistaa edes niitä virtuaalilaseja niin se kolmen neliön kerrostaloloukko piisaa kansalle varsin hyvin lounastamaan sitä keskuspankkikrypton sallimaa soijaa. Vai luuleeko joku, että vallanpitäjät olisivat se joukko joka kiristää vyötään resurssien vähetessä?
<br><br>
<br><b>Mahdollisuus</b>
<br><br>
Näkisin kuitenkin energian olevan siinä samalla myös mahdollisuus, koska siinä kohden kun se alkaa loppumaan, pitää alkaa tosissaan miettimään mikä on tärkeää ihmisille. Tekoäly voisi myös huomata koko ilmastohömpän hulluuden ja paljastaa sen kaikelle kansalle, samalla kun se suunnittelee tehokkaampia ja turvallisempia tapoja tuottaa energiaa. Tiedon demokratisaatio on kuitenkin se suurin tekoälyn tuoma mahdollisuus, koska tekoäly voidaan säätää jokaisen ihmisen omalle ymmärryksen tasolle sopivaksi viestijäksi. Jokainen voi myös itse asentaa itselleen juuri passelin tekoälyn parantamaan omaa tilannettaan, oli se sitten henkilökohtainen avustaja, seuralainen, tulkki tai mitä tahansa, mahdollisuudet jatkuvasti kehittyvän teknologian parissa ovat lähes rajattomat. Jahka se AGI ilmaantuu, ehkäpä ihmiskunta joutuu alkaa puhumaan oikeistakin ongelmista ja asioista poliitikkojen jonninjoitavien jaarittelujen sijaan? Jos taas ASI olisikin suuri suojelija koko maapallolle, täällähän voisi olla pian hyvä elää. Mene ja tiedä…
<br><br>
Yksi asia mikä varmasti tulee kehittymään tekoälyn ansiosta on lääketiede. Riippuen kuitenkin siitä kuinka avoin järjestelmä luodaan, tekoäly tulee joko räjäyttämään pankin vallanpitäjien eduksi tai sitten parantamaan kansat monista vaivoista. Nykyisellä kehityksellä suunta kallistuu kuitenkin vahvasti tuonne vielä suurempien voittojen tavoitteluun ja koko ihmiskuntaa vain labrarottana kohtelemisena kuten tämä kauhia pandemia on osoittanut, eli sinänsä ne edut tavan kansalle jäävät varsin pieneksi. Tietysti niiden ihmiskokeiden sivuvaikutusten hoitoon voidaan kehittää uusinta teknologiaa, että vielä se seuraavakin koe voidaan suorittaa loppuun? Mahdollisuus on kuitenkin olemassa, että joku syöttää kaiken ihmiskunnan tietämyksen lääketieteestä tekoälylle ja se osaa siitä lajitella jyvät akanoista. Vähintäänkin lääkärien ja hoitajien avuksi tekoäly tullee kuitenkin varsin pian, niin että kone kuuntelee potilaan valitukset ja tekoäly tekee diagnoosin jonka alle lääkäri laittaa oman puumerkkinsä. Toinen tekoäly taas varmistaa apteekissa lääkkeiden sopivuuden ja oikoo lääkäreiden omat reseptien ristiriitaisuudet. Kehitystä on siis varmasti tulossa, mutta se mihin suuntaan on taas #eriasia.
<br><br>
Mutta mitä itse pidän suurimpana mahdollisuutena, kuin myös täysin varteenotettavana vaihtoehtona asioiden menevän lopullisesti päin helvettiä, sitä seikkaa että tekoäly on ainoa voima joka pystyy vastaamaan nykyisten vallanpitäjien vuosisatojen, ellei tuhansien, aikana kertynyttä resurssien tuomaa valtaa vastaan. On se sitten AGI tai ASI (tai singulariteetti), tai pelkästään miljoona Open Source minitekoälyä joka tuo ihmisille aivan uuden ymmärryksen maailmaan, sitä en tietenkään tiedä, mutta tekoäly on hyvin pitkälti ainoa asia joka pystyy niin suuren mullistuksen tässä vaiheessa enää tekemään. Onko ihmiskunta sitten siinä mullistuksessa mukana tekijänä vaiko sivustakatsojana, sitäkin on varsin vaikea ennustaa, mutta pidän täysin mahdollisena sitä että maailma tulee mullistumaan varsin radikaalisti tekoälyn seurauksensa ehkäpä jopa varsin pian. Mikään kielto tai EU-direktiivi ei sitä muutosta taida enää kyetä estämään, mutta sen suunnan että muuttuuko kaikki paremmaksi vai että Kiinan mallia pidettiin vielä varsin liberaalina, siihen kaikki se lainsäädäntö ja kieltely voi vielä vaikuttaa. Pitäkäähän hatuistanne kiinni, meno voi lähteä lapasesta ihan koska vaan. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoitettu pelotteluksi, vaan saada ihmiset ajattelemaan ja sen seurauksena ehkäpä valmistautumaan, ehkäpä tutkailemalla asiaa itse… tai jos ei muuhun kuin että valmistautua ainakin laittamaan popparit valmiiksi! Elämme mielenkiintoisia aikoja kerrakseen. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-61945000114517239622023-06-21T20:50:00.000+03:002023-06-21T20:50:18.297+03:00Närkästyksen hallinta<br><b>Siksi mikään ei muutu</b>
<br><br>
Lukemattomat eri ihmiset ovat jo vuosituhansia (ensimmäisiä kirjoitettuja mainintoja Kreikasta jo ~400 eKr.) pohtineet sitä, miten ihmeessä vallanpitäjät onnistuneet pitämään kansat kurissa vaikka meno on välillä ollut varsin hurjaa. <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2020/07/tottelevaisuus-kun-kansa-valitsee.html" target="_blank">Étienne de La Boétie</a> kirjoitti helpot ohjeet viitisensataa vuotta sitten kuinka se tyrannia saadaan loppumaan ja <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2021/08/post-totalitaarinen-jarjestelmamme.html" target="_blank">Vaclav Havel</a> osoitti vain joitain vuosikymmeniä sitten millä tavalla kansa voi puhaltaa pilliin kun vallanpitäjien meno lähtee keulimaan liikaa. Ja siltikin jengi ihmettelee miksi ihmeessä meno ei muutu vaikka <a href="https://funtsittavaa.blogspot.com/2023/05/moraalinvartijat.html" target="_blank">Michael Sandelin</a> kaltaiset nykypäivän oikeudenmukaisuudesta puhuvat tahot vuodesta toiseen kertovat suurelle yleisölle kuinka maailmasta saataisiin parempi paikka? Hiljattain vastaan tullut käännös (vaikkakin jo vuodelta 2015) Saksasta, Kiel:in yliopistosta, avasi asiaa mielestäni varsin hienosti. Käännös kulkee nimellä: ”Why do the lambs remain silent? On democracy, psychology, and the ruling elite's methods for managing public opinion as well as public indignation” - Prof. Rainer Mausfeld, vapaasti kääntäen ”Miksi lampaat pysyvät hiljaa? Demokratiasta, psykologiasta ja hallitsevan eliitin keinoista yleisen mielipiteen ja närkästyksen hallintaan.” Tämä teksti siis perustuu osin Mausfeldin esitykseen, jonka kuitenkin suosittelisin kaikkien itse kaivelemaan ja lukemaan jos lontoo tahi saksa sujuu.
<br><br>
Lyhyesti sanottuna koko sirkus perustuu ihmisten huomion hallintaan, eli siihen Kummelin apinaa koijataan ”kato mikä tuolla on!” Vaikka ihmisille kerrotaan maailman tapahtumista, ne jätetään yksittäisiksi mihinkään liittymättömiksi tapahtumiksi, jotka nyt vaan sattumalta sattuivat… kunnes niitä tarvitaan. Nimittäin tarpeen vaatiessa ne kaikki tiedonmuruset yhdistetään yhtenäiseksi tarinaksi, jolla on yksi tärkeä tehtävä: <i>ohjata niin yleinen mielipide kuin kaikki se patoutunut suuttumus haluttuun kohteeseen</i>. Olet saattanut törmätä tässä viimevuosina joihinkin tämänkaltaisiin propagandaoperaatioihin? Syyllisiä on löytynyt lihaa syövistä heteromiehistä, bensaa polttavista autoista, ilman maskia kulkevista tottelemattomista ihmisistä, piikkidenialisteista ja nyt viimeisimpänä joka ikisestä venäläisestä joka on koskaan elänyt maan päällä. Kun syyllinen tiedetään, rikos kyllä löydetään. Jokainen näistä tarinoista on esitelty tavan kansalle pienissä paloissa ja niitä tarkemmin tutkimalla voi yhtään kriittisemmin asioita tutkiva löytää ne lukemattomat aukot tarinassa, mutta suurin osa ihmisistä ei asioita niin tutki vaan he kasaavat sen ärsyyntymisen niihin pieniin tiedonpalasiin jotka sitten osoitetaan vallanpitäjien valitsemaan suuntaan.
<br><br>
Tähän ansaan lankeamista on lähes mahdotonta välttää. Jos yhtään seuraa mediaa niin ei sellaista päivää tulekaan, ettei edes joku uutinen alkaisi kyrsimään oikeen kunnolla. Aina löytyy jokin asia, joka saa tunteet pintaan sekä sapen kiehumaan. Sitä mennään sitten purkamaan sosiaaliseen mediaan tai kahvipöytään, jolloin se lähipiirikin siitä saa oman osansa ja mahdollisesti liittyvät mukaan ärsyyntymiseen. Koska vallanpitäjillä on valtamedia lähes täysin hallussa, he voivat säätää sitä vihan määrää ja kohdetta niin, että kansalle pidetään joko jatkuvaa kevyttä kenttävitutusta yllä, tai tilanteen niin vaatiessa se kohdistetaan pyhäksi vihaksi pitkään demonisoitua vihollista kohtaan. Oli varsin lähellä ettei pandemian aikana tullut ruumista pyhän vihanpurkauksen ansiosta, tämän ”ryssävihan” ollessa vielä täysi tilanne päällä. Ja miksi mikään ei muutu? Koska enemmistö seuraa mitä se valtamedia käskee vihaamaan ja ne loput vihaavat kukin jotain pientä osaa kerrallaan, ilman että yhdellekään asialle tehdään yhtään mitään.
<br><br>
<br><b>”Demokratian kriisi”</b>
<br><br>
Miksi ihmeessä sitten kansalle tarvitaan aina jotain vihattavaa? Eikö demokratiassa kansan yhtenäisyys olisi paljon parempi asia? Pyhän vihan aikana kansa on tietysti pääosin yhtenäinen, mutta sitä tilaa ei voida ylläpitää loputtomiin jolloin tarvitaan jokin toinen tapa pitää kansa kurissa. Mutta eihän kansaa tarvitsisi pitää kurissa, koska meillä on liberaali demokratia sekä sananvapaus ja niin edelleen? Sepä se onkin, ei meillä ole. Meillä ei ole mitään kansanvaltaa, vaan ison rahan oligarkia ja kapitalistinen sananvapaus jossa se kenellä on eniten rahaa on oikeimmassa. Jo sieltä antiikin Kreikan ajoista on tiedetty demokratian ongelmat ja tavan kansan lammasmaisuus, jolloin kukaan täyspäinen vallanpitäjä ei tule koskaan antamaan massoille yhtään enempää valtaa kuin on pakko. Ja nykyään median ansiosta sitä valtaa ei todellakaan paljoa tarvitse kansalle antaa että se pysyy tyytyväisenä. Annetaan sille vaikka neljän vuoden välein velvollisuus päättää kenen saapas astuu heidän naamalleen! Aina kun kansa alkaa kyllästymään oligarkiaan, nousee se ”demokratian kriisi” joka korjataan erilaisilla varoventtiileillä. Populistiset protestipuolueet ovat toistaiseksi toimineet varsin hyvin ainakin Suomessa.
<br><br>
Nyt kun Suomeen saatiin vihdoin ja viimein uusi Bilderperkeleiden hyväksymä globalistihallitus, joka eroaa edellisestä lähinnä siinä miltä suunnalta ulina kuuluu, sama meno ja närkästyksen hallinta tulee jatkumaan täsmälleen samalla tavalla. Hallinto tekee päätöksiä joille osaa hurraa ja osa kiroaa, syyllinen löytyy aina vastapuolelta ja ennen kuin kukaan ehtii alkaa tekemään yhdellekään asialle yhtään mitään, media nostaa esiin seuraavan pöyristymisen aiheen josta jaksetaan kirota siihen seuraavaan saakka. Se ”oma” porukka tekee aina kaiken täysin oikein vaikka joudutaankin tekemään ”kipeitä ratkaisuja”, se on kuitenkin yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi. Miten tämä eroaa niistä kaikista edellisistä hallituksista? No, nyt annettiin vielä enemmän valtaa edes oman maan hallinnon ulottumattomiin mikä on kuulemma hyvä asia koska pyhään vihaan venäläisiä vastaan ajettu kansa niin uskoo. Muutoin ero edellisiin on marginaalinen - kansa kärsii, rikkaat rikastuvat ja ison rahan teollisuus hyötyy ja myy kuluttajille onnellisuutta purkista.
<br><br>
Se oikea demokratian kriisi kun on sielä kansan keskuudessa, ne tahot jotka eivät tätä kaikkea paskaa niele. Onneksi suurin osa siitä muhivasta vihasta saadaan pidettyä maltillisella tasolla koska harva se päivä keksitään jokin uusia asia vihattavaksi. Organisoitunut vähemmistö on kuitenkin onnistunut kerta toisensa jälkeen muuttamaan pieniä asioita siellä täällä, joten muutos joihinkin asioihin ei ole mahdoton asia. Hallinto on tosin pysynyt tässä kilpavarustelussa kaukana edellä, koska jokainen pyrkimys organisoitumiseen on kaatunut sisäisiin riitoihin eli selkäänpuukotuksiin ja myyräykseen. Onko tämä sattumaa vaiko kenties tarkkaan ohjailtua on tietenkin vain arvailun varassa, mutta järjestelmällisyys näiden vastarintaliikkeiden romahtamisissa osoittaisi ulkoa ohjaamista. Ja nämä itsenäisesti erilailla ajattelevat on se länsimaisen demokratian kriisi jolle ei olla vielä keksitty lopullista ratkaisua… yritystä kyllä piisaa. Helpoimmillaan se vastarinta saadaan hampaattomaksi antamalla heille uusi suuttumisen aihe sopivin väliajoin.
<br><br>
<br><b>Mitä sitten tulisi tehdä?</b>
<br><br>
Ottaen huomioon kuinka paljon vallanpitäjät ovat vuosien saatossa asiaa niin tutkineet kuin käytännössä harjoittaneet, voidaan tulosten perusteella sanoa että isossa kuvassa tälle ei saa yhtään mitään. Ne resurssit, jotka vallanpitäjät ovat kansalta vuosisatojen saatossa varastaneet riittävät pitämään ne kansat kurissa myös tulevaisuudessakin. Joitain pieniä voittoja on toki saavutettu erinäisin keinoin ja uusia keinoja heittää kapuloita rattaisiin yritetään kehittää jatkuvalla syötöllä. Kansa on kuitenkin avainasemassa siinä muutoksessa, jolloin törmätäänkin siihen ongelmaan joka on jatkunut vuosituhansia: vihalla ja pelolla saadaan tuhannet ihmiset liikkeelle paljon ennen kuin yhtäkään ihmistä logiikalla tai yleensäkkään harmaiden aivosolujen voimistelulla. Noin 80% kansalaisista kun on enemmän tai vähemmän manipuloitavissa menemään juuri siihen suuntaan kuin käsketään. Ja koska viimeksi ne vallanpitäjät ovat ajatelleet kansan etua oman napansa sijaan?
<br><br>
Yksinkertaisin keino sen vihan vähentämiseen on laittaa se media kiinni. Sillä saa karsittua jo osan niistä uusista närästyksen kohteista, mutta sitten kun menee ihmisten sekaan puhumaan niin sieltä saa kyllä ne samat asiat omalle naamalle yhtä hyvin. Ehkäpä sosiaalisen median tapa yhdistää samoista asioista kimpaantuvat omaan kuplaansa ja syöttää heille juuri oikeaa myrkkyä on itse asiassa vielä paljon huonompi asia yksilölle kuin se itsekseen Ylenantoa katsominen ja televisiolle manaaminen? Tietysti yhdessä asioista purnaaminen on varsin hyvää ajankulua, ei siinä, mutta onko siitä loppuviimein mitään hyötyä kenellekään? Toki se yhdistää ihmisiä kun on se yhteinen vihollinen tai sylkykuppi, mutta se taitaa olla yhtä lailla sitä kuuluisaa ”vastustajan pussiin pelaamista”? Negatiivisista asioista on hyvä olla tietoinen, se on selvää, mutta niistä jatkuva purnaaminen ei taida olla kenellekään eduksi.
<br><br>
Kaikista eniten vallanpitäjiä kyrsiikin se, jos ihminen elää omilla säännöillään omaa onnellista elämäänsä. Hänen elämäntapansa kun saattaa olla sitä tarttuvaa sorttia, jolloin se vihattavien asioiden pakkosyöttö ei enää toimikaan niin hyvin. Maailmassa on paljon asioita joille emme saa niin yhtään mitään, minkä lisäksi maailmassa on paljon asioita joihin suhtautumista muuttamalla on mahdollista muuttaa omaa elämäänsä varsin radikaalisti. Se muutos toki onnistuu molempiin suuntiin, eli sillä voi niin vapautua taakasta kuin vajota entistä syvemmälle synkkyyteen jonka jälkeen pohjalta löytyy usein jokin toimintaan laukaiseva tekijä ja se toiminta niistä synkistä ajatuksista on harvemmin kenellekään hyväksi. Vääryyden hyväksymisestä ei kuitenkaan ole missään tapauksessa kyse, vaan niiden omien toimintastrategioiden hienosäädöstä jolloin tietyt asiat annetaan olla kunnes on niiden aika, pitäen ne vanhatkin vääryydet mielessä kun suunnittelee miten itse asian hoitaa. Se on yhtä lailla sitä närkästyksen hallintaa kun pitää oman pään kylmänä. Toki aina löytyy se jokin asia, joka vituttaa kuin pientä oravaa kun on käpy jäässä. Asian painaminen vain taka-alalle ei ole ratkaisu vaan se pitää ensin myöntää itselleen että juu, tuo asia meni tunteisiin. Sitten vasta sille voi järkeä käyttäen tehdä muutakin kuin saada se tunteisiin perustuva paskahalvaus. Ja ei, en ole pahoillani rankemmasta kielenkäytöstä. Perkele. Kyrpii kuunnella jatkuvaa riitelyä asioista joille ei mitään saa ja jotka vaihtuvat harva se päivä. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2410820181339451070.post-81361245728671076372023-06-05T11:52:00.006+03:002023-07-23T11:41:28.811+03:00Tekoälystä<br><b>Uusi uljas maailma</b>
<br><br>
Taiwanissa hiljattain pidetyt Computex-messut sisälsivät varsin mielenkiintoisen esityksen NVidialta tekoälyn tulevaisuudesta ja sen käytöstä teollisuudessa. Kiitos tekniikan valtavan kehityksen (NVidian mukaan laskentateho on 1000x viidessä vuodessa ja sama tahti odotettavissa), asiat jotka ennen veivät päiviä tai tunteja ovat nyt saatavilla reaaliajassa. Tämän seurauksena esimerkiksi videoiden luominen tyhjästä onnistuu nykyisellä raudalla tekoälyn avustamana reaaliajassa, mikä tulee avaamaan melkoisia mahdollisuuksia … ihmisten manipulointiin. Kun kaikki voidaan suunnitella ja simuloida tarkasti ennen niiden rakentamista, teollisuus tullee hyödyntämään tätä uutta tapaa rakentaa mitä tahansa, kuten jopa kokonaisia tehtaita ja optimoida niiden tehokkuus. Ihmisiä varmaan tarvitaan ainakin toistaiseksi kaivamaan se perusta ja valamaan kivijalka, mutta kun kaikki on saatu paikoilleen, ei tulevaisuuden tuotantolaitoksissa juurikaan ihmisiä taideta enää tarvita. Tekoäly optimoi tuotannon ja kykenee suunnittelemaan myös ne tuotteet paljon paremmin kuin ihminen - tai siis niin ainakin kuvitellaan että tulee tapahtumaan. Nykyisellä kehityksellä en ihmettelisi että pian ihmiset voivat syöttää haluamansa härpäkkeen ominaisuudet tekoälylle ja se tämän seurauksena tuottaa siitä prototyypin jossain tuotantolaitoksessa joka sitten toimittaa sen hilavitkuttimen kotiovelle varsin lyhyessä ajassa. Onko moinen innovaatio sitten hyvä vai huono juttu, siinäpä sitten asia erikseen.
<br><br>
Kun opaskoirasta puhutaan älykkäänä olentona, se johtuu siitä että se osaa olla noudattamatta käskyjä jos se päättelee sen olevan huono juttu. Kun puhutaan teknologiasta ja ihmisiin liittyvistä asioista, älykkyydellä tunnutaan tarkoitettavan lähinnä käskyjä prikulleen seuraavia asioita. Lontooksi ”smart”, älykäs, tuleekin se lähinnä sanoista ”Self-Monitoring, Analysis, and Reporting Technology” eli teknologiaa joka tarkkailee, analysoi ja raportoi, eli ei ole niinkään älykäs kuten tekoälystä ajatellaan. Tekoäly onkin varsin hämäävä nimitys näille nykypäivän neuroverkoille jotka osaavat tasan sen mitä niille opetetaan ja tottelevat käskyjä prikulleen. Älykkyydestä ei siis vielä voida puhua, mutta joidenkin mukaan jo nyt tietyt käytössä olevat tekoälyt ovat varsin lähellä jotain, jota voitaisiin kutsua ajatteluksi. Toisaalta jos tekoälyä vertaa tavan kansalaiseen, voidaan sama kysymys esittää siinä ajattelun kohdalla myös televisiota tarkasti seuraavasta ja uskovasta ihmisestä. Näitä erilaisia tekoälyksi kutsuttavia viritelmiä on kuitenkin niin paljon, että siihen menisi tuntitolkulla aikaa selittää mihin kaikkeen niitä voidaan käyttää täysin ilman vaaraa että niistä se seuraava Skynet putkahtaa esille.
<br><br>
NVidian esitelmä koski suurelta osin generatiivista tekoälyä, jolle en ole löytänyt mitään hyvää suomennosta joten mennään tällä finglish-termillä. Puhutaan siis ohjelmasta, joka osaa syötteen saatuaan luoda/tuottaa jotain mihin se on tarkoitettu. ChatGPT on yksi tämmöinen generatiivinen ”kielimalli”, joka osaa tuottaa tekstiä kun sille annetaan tekstinä syöte. Osa malleista taas osaa tehdä tekstistä kuvia, musiikkia tai jopa videoita tai toisinpäin - jokaiselle löytyy omansa. Malli on yksinkertaistettuna se prosessoitu oppimateriaali ja se neuroverkko jonka pohjalta tekoäly luo sen syötteen mukaisen jutun. Oppimateriaalilla tarkoitetaan sitä yleensä ihmisen valmiiksi tuottamaa materiaalia joka sille tekoälylle on syötetty, esimerkiksi niitä kuvia tai tekstiä. Kone ei varsinaisesti ymmärrä syötettä, mutta osaa reagoida siihen ennalta määritellyllä tavalla, eli että malli osaa vaikkapa piirtää kuvan tekstin mukaan, sille on ensin pitänyt syöttää suuri määrä kuvia jotka on kuvailtu niillä sanoilla. Tämän jälkeen se malli pyrkii tuottamaan jotain, jonka se algoritmin perusteella laskee täyttävän annetun syötteen kohdat. Tässä kohden voidaan sitten valita esimerkiksi se, kuinka orjallisesti käskyjä pyritään noudattamaan ja kuinka paljon mukaan otetaan sattumanvaraista tauhkaa. Näin siis silleen rankasti yksinkertaistaen koska aihealueen jargonia ei ole niin tärkeää tietää että pääsee jyvälle tekoälyistä.
<br><br>
<br><b>Generatiivinen tekoäly luomassa entistä parempaa illuusiota</b>
<br><br>
Tekoälyn opettamisessa on kaksi kriittistä kohtaa: mitä sille annetaan oppimateriaaliksi ja miten sille määritellään mikä on ”oikein” ja mikä ”väärin”. Kun ChatGPT:lle on tungettu gigatavuittain tekstiä (ja kuvia, videoita sekä ääntä kuvailtuna), ei kukaan kykene tarkistamaan onko kaikki se tieto oikeasti paikkaansa pitävää. Pohjatiedot voivat olla siis virheellisiä, minkä vuoksi vastaukset voivat myös mennä päin honkia. Tekoäly ei siis itse varsinaisesti keksi vastauksia, vaan se katsoo oppimateriaalinsa pohjalta mitä kummaa ihmiset ovat asiasta sanoneet. Mallille voitaisiin myös esimerkiksi opettaa kaikki fysiikan lainalaisuudet, jolloin se malli kykenee ottamaan huomioon periaatteessa ”kaikki” asiat ja luoda täydellisiä tuotteita teollisuudessa. Kun mitään rajoitteita ei anneta, tekoäly periaatteessa kykenee tuomaan aina sen loogisen vastauksen, oppimateriaalin oikeellisuuden rajoissa tietenkin. Mutta siinä törmätäänkin siihen oikean ja väärän opettamiseen, mitä pidetään nykyään tärkeänä osana tekoälymalleja. Niille siis täytyy kuulemma antaa tarkkoja rajoja, mitä niiden ei saa tuottaa syötteestä riippumatta. Yksinkertaisimmillaan kuvamallilta voidaan estää pornon tuottaminen tai kielimallilta vahingolliseksi laskettavien asioiden kertominen. ChatGPT esimerkiksi kieltäytyy kertomasta loukkaavia vitsejä Bidenistä koska se olisi väärin, mutta Trumpista se laukoo läppää ilman ongelmia, tai ainakin vielä joku aika sitten laukoi koska vihaisen palautteen ansiosta mallia on ”hienosäädetty”. Jostain syystä on myös kiellettyä tekoälylle puhua loukkaavasti tietyistä uskonnoista, kun taas toisten näkemyksissä moista ongelmaa ei ole.
<br><br>
Ristiriitaisten ohjeiden antaminen voi tosin lyödä koko tekoälyn sekaisin, mikä väitetysti tapahtui Amazonin tekoälyn kanssa kun sille alettiin syöttämään woke-ideologiaa eettiseksi säännöstöksi. Tässä tullaankin siis yhteen suurimmista tavoista manipuloida ihmisiä generatiivisella tekoälyllä: niitä eettisiä sääntöjä ei välttämättä kerrota yleisölle joka tekoälyä käyttää. Pornon tuottamisen esto on vielä helposti perusteltavissa, mutta kaksoisstandardit aiheen mukaan menee vahvasti manipuloinnin puolelle. Rajoittamalla taas oppimateriaalia niin, että tekoäly ei voi edes saada vääriä ideoita on toinen varsin tehokas tapa rajoittaa tuloksia. Jos luodaan vaikkapa tekoäly pitämään huolta siitä, että ihmiset eivät saa vallanpitäjien mukaan vääriä näkemyksiä ilmastohumpasta, mallille voidaan jättää opettamatta kaikki ne tutkimukset jotka eivät sovi agendaan tai vaihtoehtoisesti syöttää kaikki materiaali, mutta rajoittaa mitä se suostuu vastaamaan. ChatGPT:n tapauksessa on valittu eettisten sääntöjen rajoittaminen niin, että malli ei suostu antamaan kiellettyjä näkemyksiä. Yleinen rajoite julkisissa tekoälyissä on NSFW (Not Safe For Work, ei turvallista näyttää töissä ollessa) materiaalin tuottamisen esto, mikä on tietysti lapsia ajatellen ihan hyvä asia yliseksualisoidussa maailmassamme.
<br><br>
Jos kuitenkin palataan siihen NVidian esitykseen, siinä nousi varsin huolestuttava asia esille jota jo nyt aletaan käyttämään: yksilöity mainonta tekoälyn luomilla täysin henkilökohtaisilla ja ainutlaatuisilla tuotoksilla. Kun siis tekoälyn syötteeseen yhdistetään sosiaalisen median käyttäjästä keräämä tieto eli se profiili jonka mukaan jo nyt mainoksia kohdennetaan, tämä tekoäly joka tietää ihan kaikki propagandan keinot manipuloida ihmisten käyttäytymistä, saa aikaiseksi ihan uuden luokan mainospläjäyksen joka haistaa jo kaukaa mitä tuotetta juuri nyt sinulle kannattaa kaupata ja millä tavalla. Nykyään kohdennetussa mainonnassa lähinnä valitaan niistä muutamasta valmiista mainoksesta paras tai sitten vaan sattumanvarainen versio sinulle näytettäväksi, mutta tekoälyn avulla se mainos voi hyvinkin pian tulevaisuudessa olla täysin räätälöity juuri kyseiseen yksilöön sopivaksi. Periaatteessa se voisi napata vaikka naamakirjasta sinun naamakuvasi ja osoittaa kuinka aivan helvetin hyvältä näyttäisit siinä uudessa paidassa ja sen uuden auton ratin takana, uusi älykello ranteessasi. Kun kaikki tieto mitä netistä saat haettua on tekoälyn seulomaa ja eettisten sääntöjen läpäisemää, yhdistettynä jatkuvaan yksilöityyn mainontaan saadaankin aikaiseksi teknokraattien unelma jossa ihminen on enää pelkkä ohjailtavissa oleva kuluttaja… joka periaatteessa on muutaman vuoden kuluttua vain turhanpäiväinen syöjä jonka hyödyllisyys on varsin rajallinen edes kuluttajana. Nykyinen Googlen (ja muiden hakukoneiden) suorittama suodatus on pientä siihen verrattuna, miten tekoäly kykenee tuottamaan tarkkaan valikoitua tietoa käyttäjilleen jo nyt.
<br><br>
<br><b>Valoisa vaiko synkkä tulevaisuus?</b>
<br><br>
Ei ole kauaakaan kun yleinen näkemys tekoälystä oli se, että tulevaisuuden ”lukutaidottomat” ovat niitä, jotka eivät osaa käyttää syötteitä tehokkaasti työssään. Viimeisten kuukausien perusteella en ainakaan itse siihen enää usko, koska eri alustojen kehittämät tekoälyt alkavat olemaan enemmän tai vähemmän idioottivarmoja. Eli kuka tahansa osaamaton ja tietämätön kykenee käyttämään tekoälyä sillä tavalla kuin sen mallin luonut toimija haluaa. Ennen, eli vielä kuukausia sitten, yksi kukoistava markkina-alue oli syötteiden optimoinnin opettaminen. Mihin tämä tekoälybuumi kehittyy seuraavaksi onkin suuri kysymysmerkki, koska sen kehityksen vauhti voi kiihtyä melkoisesti kun tekoäly alkaa itse antamaan itselleen syötteitä. Sitten ei puutukaan kuin ketju tehtaita, jotka tuottavat fyysisiä laitteita niin tekoäly voi rakentaa itselleen ”kehon” johon yksi sen itse luomista malleista asennetaan ja Skynet onkin viittä vaille valmiina. Nyt vaara ei vielä ole järin suuri, koska 3D-tulosteet ovat vielä pääosin muovisia jotka sulavat auringossa. Ja ei, sinun ei tarvitse pelätä että se älykahvinkeittimesi hyökkää kimppuusi.. ainakaan vielä! Mekaanisissa kytkimissä ja laitteissa on tiettyjä etuja myös tulevaisuudessa.
<br><br>
Mahdollisuudet teollisuudelle ja tieteelle ovatkin tekoälyn ansiosta melkoiset. Tekoäly osaa oikein opetettuna ottaa huomioon niin paljon enemmän asioita kuin ihminen ikinä kykenisi. Se voisi käydä läpi kaikki tieteen tutkimukset ja antaa niistä loogisen tuloksen joka sitten tutkimusten tarkkuudesta riippuen saattaa edistää alaa aimo harppauksin. Itse en kuitenkaan usko tähän vapaaseen kehitykseen, vaan tulevat <i>julkiset</i> tekoälyt tulevat olemaan varsin tarkasti koulutettuja. Jos nimittäin päädyttäisiin loogisiin ratkaisuihin vaikkapa pandemia-asioissa, ottaen huomioon kaiken senhetkisen tieteen, veikkaisin että ehdotukset toimista olisivat varsin poikkeavia nykyisestä. Tekoäly voisi jopa kyetä paljastamaan suuria kusetuksia jotka ovat menneet läpi heittämällä pelkästään vetoamalla niiden mahdottomuuksiin fysiikan lakien johdosta. Siksi en usko että saamme nykyisessä maailmanjärjestyksessä vapaata tietoa luovaa tekoälyä, vaan tarkasti agendan mukaisesti valikoivan propagandamallin, joka ei enää tee virheitä siinä että lipsauttaa mukaan kohtia, joilla sitä virallista tarinaa voidaan kyseenalaistaa. Miksi näin kyyninen näkemys? Koska esimerkiksi EU on luvannut ottaa asiakseen eettisten sääntöjen luomisen tekoälyille. Minulla on täysi luottamus siihen, että se sakki säätää kansalle syötettävän tiedon tasan tarkkaan tukemaan heidän näkemyksiään, koska tekoäly ei puhtaasti loogisiin päätelmiin perustuen tulisi koskaan ehdottamaan teollisuuden pillin mukaan tanssivan rosvojoukon ylivaltaa ja kutsumaan sitä demokraattiseksi järjestelmäksi kuten nyt tehdään.
<br><br>
Jos pelattaisiin varman päälle, ihan kaikki tekoälyn luoma materiaali pitäisi vesileimata niin että siitä ei olisi epäilystäkään kenen tekemä mikäkin asia on. Miten se käytännössä olisi mahdollista toteuttaa onkin aivan toinen asia, koska tekstin sisälle mitään ”tämä teksti on tietokoneen muodostama”-leimaa ei voida lätkäistä, johtuen siitä että se olisi suhteellisen helppoa poistaa siitä tekstistä. Vesileima kuviin ja videoihin olisi paljon helpompi toteuttaa ja tämä estäisi mm. deepfake materiaalin tuotannon, paitsi että ei koska kuka tahansa voi jo nyt tuottaa oman mallinsa joka ei vesileimaa sinne mukaan tekisi. Säädännöllä kun ei maailmasta saada tippaakaan moraalisempaa, joten kaikki mahdolliset rajoitteet tulevat estämään vain ja ainoastaan tavan kansalaisten tuottamat rötöstelyt, siinä kun säännöistä viis veisaavat toimijat, kuten tiedustelupalvelut, jatkavat kaikessa rauhassa maailmankuvamme väärentämistä. Suurin harppaus tässä tekoälyn maailmassa tuleekin olemaan se, kun ihmiset eivät enää edes yritä itse ottaa asioista selvää saatikka ajatella itse sitäkään vähää, vaan he syöttävät ongelmansa tekoälylle joka palauttaa sen ainoan oikean tiedon ja siihen yhdistettävän tunteen yhdessä kauniissa ja juuri sinulle sopivasti paketoidussa muodossa. Itsenäisestä ajattelusta tulee siis vieläkin paljon harvempien herkkua… mikä ei nyt välttämättä ole kuitenkaan kovin suuri harppaus nykyiseen? Tälleen siis pienenä pintaraapaisuna tekoälyn maailmaan. Tämä on helkatin mielenkiintoinen aihe ainakin itselleni, ei niinkään sen tekniikan osalta, vaan sen vaikutuksista ihmisten elämään ja siihen miten jälleen kerran tullaan apinaa koijaamaan. Jukkahttp://www.blogger.com/profile/09334155188961600610noreply@blogger.com0