Vallanjakoa Suomessa

Ei valtaa ole jaettu osiin...

Viimeksi oikeista ongelmista kertovassa tekstissä mainitsin vallan jaosta ja sen ongelmista. Mäenpään vieraslaji-puheiden aiheuttama sirkus eduskunnassa palautti aiheen taas mieleen ja etenkin vieraslajeista/sananvapaudesta ennen äänestystä käyty yli nelituntinen surkuhupaisa teatteriesitys johti tähän pohdintaan. Näytöksen olisi pitänyt kai vetää ryyppäyspelinä ja ottaa häppää aina kun joku mainitsee "Montesquieu" tai "vallan kolmijako"? Puhuvat päät siis viittasivat tähän: "Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Se on vaikuttanut useimpiin nykyaikaisiin valtiosääntöihin. Opin on kehittänyt ranskalainen Montesquieu." - Wiki.

Vallan (kolmi)jako kuului monen kansanedustajan mielestä demokraattiseen oikeusvaltioon. Mutta moniko näistä puhujista oli asiaa edes tarkemmin tutkinut? Noin minuutin etsimisellä kun löytyi: "Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen uuden perustuslain esitöissä." sekä "Suomessa vallan kolmijako tapahtuu seuraavasti: lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa käyttvät presidentti sekä valtioneuvosto ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet." - Wiki.

Eli siis maassa on siis ... moneenko jaettu valta? "Suomessa vallan kolmijako ei toteudu täydellisesti, sillä samat henkilöt voivat olla säätämässä ja toimeenpanemassa lakeja. Hallitusvalta on tehty osittain riippuvaiseksi lainsäädäntövallasta, sillä hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta." - Wiki. Juu, ei ihan täydellisesti kun kaksi kolmesta osasta on niputettu jo yhteen. Myöskin lainvastainen (perustuslain 29 §) puoluekuri kun pitää huolen siitä, että hallituspuolueiden rivit eivät rikkoudu eli kaikki hallituksen omat esitykset tulee menemään kansan tahdon mukaisen eduskunnan enemmistön läpi että heilahtaa. Noh, onneksi sentään polliisi ja oikeuslaitos on erillään, eli tuomiovalta on sentään jaettuna irti puolueiden vallasta? Todisteet tosin puhunevat puolestaan, jolloin voitaneen huomata lievää kallistumista siinä "puolueettomassa" oikeuslaitoksessa?


Vallanjakoa moneen suuntaan

Mutta onhan Suomessa toki valta jaettuna monellakin eri tavalla, ei tosin sillä Montesquieun kertomalla tavalla. Kuvitellaan siis vallalle kaksi akselia, pysty- ja vaaka-akseli. Pystysuunnassa on voima ja auktoriteetti eli valta itsessään niin että ylemmällä tasolla olevalla on määräysvalta kaikille alemmilleen, mutta ei yläpuolella oleville. Vaakatasossa taas on eri alueet millä vaikutetaan, eli vaikkapa eri ministeriöiden tehtävät. Vallan kolmijaossa ideana on estää pystysuunnassa muodostuvaa hierarkiaa, missä yksi tai useampi taho voi sanella kaikki alemmilleen. Mutta kun tiedetään, ettei maassamme tämä toteudu, jääkin se jako lähes ainoastaan vaakatasoon - ne virkamiehet ja muut pikkubyrokraatit ovat niissä omissa yksiköissään, omalla alueellaan, silti vallassa ja riippuen kuinka korkealla pystyakselilla ollaan, kykenee vaikuttamaan muiden ihmisten asioihin enemmän tai vähemmän.

Mitä tästä vallanjaosta sitten seuraakaan? Puolueet yrittävät saada "omat" miehensä ja naisensa jokaisen eri yksikön johtoon, että heidän kokonaisvaltansa kasvaisi. Eri yksiköt taas vaikuttavat eri alueilla, mutta joskus päätyvät samalle tontille, jolloin lähdetäänkin kisaamaan siitä kumpi saa päättää ja mistä asioista. Ongelmaahan ei tässä kohtaa olisi lainkaan, jos kaikki eri toimijat olisivat samalla prioriteelilla matkassa - oma kansa ensin. Mutta sitä vaaraa ei ole, vaan eri hyväveli-verkostot kisaavat keskenään jos heidän etunsa ovat ristiriidassa eri verkoston kanssa. Siksi koko koneisto toimiikin paljon sulavammin kun yksi ja sama porukka on vastuussa kaikista vaakana jaetuista lokeroista samalla pystyakselin kohdalla. Eli esimerkiksi kaikki ministeriöt ovat samojen puolueiden hallussa.

Koska hallitus pystyy sanelemaan lait haluamallaan tavalla, ohittaen sen turvamekanismin jonka eduskunta pitäisi vallanjaossa omata, merkitsee se sitä että hallitus pystyisi taitavasti lakeja säätämällä toimimaan täysin oman pään mukaan. Kaikki säännökset ja niiden tulkinnat kun leviävät sivusuunnassa kaikille alueille, jolloin se paska kirjaimellisesti valuu alaspäin aina tavan kansaan saakka. Jälleen ongelmaahan ei olisi, jos kaikki puolueet ajaisivat sitä oman kansan etua jolloin mikä tahansa hallitus käyttäisi sitä valtaansa samaan asiaan mutta tietysti hieman eri painotuksilla, jolloin kansa voisi aina vaaleissa päättää mitkä painotukset sillä hetkellä olisivat priorisoituina. Tätä vaaraa ei kuitenkaan Suomessa ole, vaan jokainen puolue ajaa niiden omien eturyhmiensä etua häikäilemättömästi kilpailleen muiden puolueiden kanssa jokaisella tasolla ja häviäjä on aina ja poikkeuksetta se kansa.


Isojen poikien leikit

Mutta tämä vallanjako eduskunnan ja heidän alaisten ministeriöiden ja muiden pilipalikerhojen on isommassa kuvassa lähes merkityksetön asia. Kansalle ja politiikassa vahvasti mukana oleville tämä alemman tason sirkus tarjoaa toki loputonta haastetta ja valtataistelu on veristä, tai no, sylkistä kun sanan säilällä puhuvat päät vääntävät tuntikaupalla tärkeistä asioista kuten esimerkiksi mikä kansanryhmä on vieraslaji. (Vastaus: ei mikään.) Vallasta puhuttaessa on helppo testata onko kyseessä oleva henkilö oikeasti vallassa vai ei - riittää että vastaa näihin kahteen kysymykseen: Onko se laillista ja Onko se moraalista? Jos vastaus on molempiin "mitä sillä on väliä", ollaan oikeasti vallassa.

Toki se käskyjä suorittava porras näillä oikeilla vallanpitäjillä joutuu ottamaan ne lait huomioon, tai ainakin säätämään ne itselle sopivaksi. Kulttuurin ohjakset eli kieli, identiteetti ja tiedon tulkinta ovat ne isojen poikien keinot olla vallassa ja järjestää kansan hyväksyntä mille tahansa ajamalleen asialle. Niin tiede kuin taide noudattaa niitä kulttuurin ohjaksia, määrittäen ne kansakuntien suunnat - se on sitä oikeaa valtaa, paljon korkeammalla pystyakselilla kuin mihin poliitikko tulee koskaan nappia painaessaan pääsemään.

Jaa että milläs siihen valtaan pääsee käsiksi? Raha auttaa, vaikka onkin vain työväline sen oikean vallan ohjailussa. Kuka omistaa median, määrää mitä hakukoneesi sinulle palauttaa ja mihin suuntaan tiede etenee riippuu hyvin pienestä joukosta ihmisiä. Voidaan sanoa, että hieno osoitus sitä oikeaa valtaa löytyy jopa perustuslakimme ensimmäisestä pykälästä. Ei, ei se alku missä kerrotaan Suomen olevan tasavalta, vaan siitä lopusta missä vaan ihan tuosta vaan todetaan Suomen olevan EU:n jäsen, vaikkei sitä koskaan siltä tasan vallassa olevalta kansalta kysytty. Kaikki ihmiset ovat tasavertaisia, mutta osa on vaan hieman tasavertaisempia kuin muut? Mutta moisista ei parane yhdenkään puhuvan pään puhua, jos haluaa istua sillä pallillaan ja uskotella itselleen olevansa vallassa.