Propagandan analysointia, toinen tapa

Eri tapa, mutta sama lopputulos?

Edellisessä propagandan analysoinnissa käytettiin Paul Linebargerin 1954 kehittämää tapaa, mutta tällä kertaa puhutaan hieman uudemmasta tavasta analysoida propagandaa. Garth S. Jowett ja Victoria O’Donnell kirjassaan "Propaganda and Persuasion" viidennessä laitoksessa vuodelta 2012 antaa kymmenen kohdan analyysimallin, jota yritän hieman avata propagandaa tutkivien iloksi. Kirja itsessään on aivan loistava tieteellinen tutkimus propagandasta viimeisen vuosisadan aikana. Kuvaavaa propagandan tieteellisyydestä kertoo aika paljon se, että jo tuohon kirjan julkaisuun mennessä oli tehty yli 350 empiiristä tutkimusta ns. "uuden median" vaikuttamisesta. Mutta aloitetaan 10 kohtainen analysointi...

#1. Propagandan tarkoitus ja taustalla oleva ideologia. Mikä on siis propagandaa ajavan ryhmän ideologia ja mikä on itse propagandan tarkoitus? Onko se esimerkiksi jokin ilmastonmuutoskultti, joka haluaa pelotella ihmiset hyväksymään se yksi yhteinen maailmanhallitus? Näiden kahden selvittäminen voi olla hankalaa ja joskus joudutaan jäädä puhtaasti arvauksien varaan. #2. Missä asiayhteydessä propaganda esiintyy. Mihin sen hetkisiin tapahtumiin tai asioihin kyseistä propagandaa yritetään ujuttaa mukaan? Mihin menneisiin asioihin tai henkilöihin propaganda liittyy? Propaganda on harvoin irrallaan vaan sitä pyritään yhdistämään toisiin asioihin esimerkiksi uskottavuuden parantamiseksi tai yhdistämiseksi johonkin muuhun negatiiviseen asiaan.

#3. Propagandistin tunnistaminen. Kuka tai ketkä levittävät ensisijaisena kyseistä propagandaa? Valtamedia papukaijan lailla toistaa muiden sanomaa, mutta onko propagandalla selvä lähde? Kuka kertoi asiasta ensimmäisenä? #4. Propagandaorganisaation rakenne. Onko kyseessä vain yksi taho, vai kuuluuko propagandan levittäjä suurempaan organisaatioon jonka lonkerot yltävät kaikkialle? Yhteistyökumppanit eivät välttämättä levitä juuri samaa propagandaa, mutta voivat kuulua osaksi samaa käsitysten ohjausta, johon analysoitava propaganda kuuluu.


Jatketaan analysointia

#5. Kohdeyleisö. Kenelle propaganda on ensisijaisesti tarkoitettu? Suuremmissa kampanjoissa voi kohteena olla ihan kaikki kansalaiset, mutta kohdistettu propaganda on huomattavasti tehokkaampaa joten tunnista mikä on analysoitavan propagandan kohdeyleisö. #6. Medioiden käyttö. Mitä eri medioita käytetään välittämään kyseistä propagandaa? Televisio, radio, lehdet, mainosjulisteet ja sosiaalinen media ovat vain muutama esimerkki eri keinoista tavoittaa kohdeyleisö. Ideologian mukainen viesti voidaan kuitenkin tunnistaa ja yhdistää osaksi samaa propagandaa. Eri medioiden yhdistäminen auttaa saavuttamaan valitun kohdeyleisön tehokkaammin ja toisto lisää uskottavuutta. Iskulause radiossa, mainosbanneri bussin kyljessä ja vaikuttaja toistaa samaa asiaa... kyseessä siis sama kampanja.

#7. Käytetyt erikoistekniikat. Onko asialle nostettu "suuri johtaja" vai kenties sävelletty oma teemalaulu? Mitä eri varmasti mieleenpainuvia temppuja käytetään koukkuna propagandan luokse kutsumiseen? Olisiko esimerkiksi keltaiseen sadetakkiin pukeutuva saparopäinen tyttö hyvä koukku? #8. Yleisön reaktiot eri tekniikoihin. Miten kohdeyleisö on vastaanottanut propagandan? Levittävätkö he sitä vapaaehtoisesti eteenpäin tai toimivatko he jollain muulla tavalla pönkittäen sanomaa? Onko propaganda agitoivaa vai integroivaa ja tekeekö yleisö mitä haluttiin?

#9. Vastapropaganda. Onko samasta aiheesta vastapropagandaa? Mitkä tahot levittävät vastakkaista sanomaa, eli onko kyseessä oikeaa vastustusta vaiko vain osa samaa kampanjaa jolla saadaan aihe laajemmalle yleisölle tietoisuuteen? Omaa sanomaa vastaan hallitusti hyökkääminen, eli väärä vastakkainasettelu, on tehokas keino hallita koko tarinaa ja siitä käytävää keskustelua. #10. Vaikutus ja arviointi. Kuis meni, noin niinku omasta mielestä? Muuttuiko yleisön mieli ja saavutettiinko ne halutut asiat? Toki emme voi aina tietää mikä se alkuperäinen tarkoitus oli, mutta voimme arvioida yllä olevalla analysointitavalla saavuttiko propaganda tehtävänsä vai ei. Propagandakampanja voi muuttaa muotoaan ja strategiaansa useasti kesken matkan, mutta se tarkoitus ei juurikaan muutu.


Mutta... miksi?!

Miksi ihmeessä käyttää aikaa propagandan analysointiin? Tunne vihollisesi, ehkä? Ehkäpä ymmärtää niitä keinoja millä meihin yritetään vaikuttaa? Kaikki media on propagandaa joten analysoitava ei ainakaan pääse kesken loppumaan. Tämä yllä hyvin lyhyesti selitetty strategia propagandan analysointiin on nähdäkseni paremmin soveltuva "arkikäyttöön" kuin se vanha, 1954 vuodelta ollut malli, joka oli suunniteltu sotapropagandan tutkimiseen. Mutta kukin tavallaan...

Kauniimpi nimi asialle olisi ehkä markkinatutkimus tai vastaava? Samaa analysointia edellisistä mainoskampanjoista tehdään jatkuvasti, koettaen tunnistaa ne toimivat sekä ennen kaikkea toimimattomat ratkaisut. Virheistä on syytä oppia ja tästä jo aiemmin mainitsinkin vertaillessani ilmastohysteriaa ja koronapaniikkia keskenään. Vallanpitäjät kehittävät jatkuvasti manipulointikeinojaan ja niiden perässä pysymiseksi on analysoitava sitä lopputuotosta, eli kansalle levitettävää propagandaa.

Manipuloinnista emme pääse eroon eikä siltä karkuunkaan pysty juoksemaan jos haluaa yhtään pysyä kärryillä siitä, mistä meidän halutaan puhuvan ja miten asioista uskovan. Tietoahan ei valtamediasta juurikaan suoraan saa vaan se täytyy perata sieltä tarinoiden keskeltä irti siitä kaikesta vääntelystä ja kääntelystä. Propagandan analysointi siis saattaa auttaa niiden eri medioiden tarinoiden tulkinnassa, paljastaen ehkä niistä lähteistä enemmän kuin he haluaisivat. Joka tapauksessa, tuo Jowettin ja O'Donnelin kirja on vahva lukusuositukseni ja se löytyy netistä kirjan nimellä ja perään .pdf ...