maanantai 30. maaliskuuta 2020

Totuuden aika


Koskahan se totuuden aika koittaa?

Usein puhutaan totuuden jälkeisestä ajasta, mikä siis tarkoittaa yhden virallisen tarinan hylkäämistä ja siirtymistä jokaisen omaan versioon mikä on totta. Aku Visalan kommentti: "Jos perinteinen käsitys totuudesta ja tiedosta pitää paikkansa, totuuden jälkeistä aikaa ei ole koskaan ollut eikä sitä koskaan tule. Mielipiteemme ovat aina tilivelvollisia totuudelle." sopii hyvin myös totuuden ajasta puhumiseen. Mutta mikä se totuuden aika sitten oikein voisi olla?

Ehkä elämmekin jo totuuden aikaa, tai ainakin olemme sen partaalla. Ihmiset janoavat tietoa, oikeaa semmoista, mutta valtamedia on osoittanut kerta toisensa jälkeen kykenevänsä tuottamaan lähes yksinomaan propagandaa omaksi edukseen ja unohtaneen täysin sen tehtävän mitä media väittää tekevänsä: informoida kansaa että se kykenee tekemään valintoja ja päätöksiä omaksi ja mikäettei kaikkien edukseen oikean tiedon perusteella. Tähän tiedonjanoon ollaankin vastattu ns. vaihtoehtomedialla, mikä tosin on lähinnä valtamedian propagandistien haukkumanimi kaikille jotka eivät suostu kumartamaan virallista tarinaa vaan yrittää löytää ainakin omasta mielestään sen totuuden.

Lukemattomia verkkosivuja, blogeja ja videopalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen yksi jos toinenkin tavan kansalainen on lähtenyt selvittämään sitä totuutta ja ennen kaikkea päättänyt jakaa sitä muiden iloksi ja usein vallanpitäjien suruksi. Usein ei ole olemassa "vaihtoehtoista totuutta", vaan faktoja joita tulkitaan eri tavoilla. Ikäviä faktoja taas kutsutaan "malinformaatioksi" mutta juuri nämä ikävät faktat ovat niitä asioita, joita ihmisten täytyisi tietää ennen kuin lähtevät tekemään päätöksiään. Ajattelin listata muutaman moisista "ikävää totuutta" jakavista paikoista, tosin ilman linkkejä koska mikä tahansa sivusto voi kadota kuin tuhka tuuleen jos joku riittävän korkealla taholla oleva niin käskee...


Pieni pala totuutta

Aloitetaan vaikkapa Vastavalkeasta, joka on jo vuosikausia tuonut esiin kovin ikäviä faktoja lukemattomista eri asioista. Jokainen hyvä ihminen tosin tietää, että kyseessä on valeuutissivusto eikä mihinkään pidä uskoa mitä sielä kirjoitetaan, vaikka lähdeviitteet veisivätkin aina tiedon lähteelle saakka aivan kuten kuuluukin. Vastavalkea tarjoileekin monipuolisia artikkeleita eri aihealueista joista valtamediat ei kirjoita sanaakaan. Huomattavasti kapeampaa ja kohdistuneempaa aihekokonaisuutta edustaa taas Lokakuun Liike, joka keskittyy maamme lasten"suojeluun". Ikäviä yksittäistapauksia on pelottavan paljon, mutta niistä ollaan valtamediassa hyvin hyssykkää...

Samaa keskittyneempää linjaa, ainakin pääpiirteittäin, tarjoilee Reformi Studio, joka toisessa iteraatiossaan jatkaa (pääosin Youtubessa) siitä, mihin ensimmäinen nyttemmin poistettu kanava jäi: viranomaiskorruptio. Hiekkaa Reformin rattaisiin on kaadettu niin virkamiesten osalta kuin erään nimeltämainitsemattoman hybridivaikuttajan toimesta, mutta osumaa ottanut kaksikko jaksaa porskuttaa täyttä höyryä eteenpäin. Toinen, Reformia laaja-alaisempi, tube-kanava mihin huomattavasti hitaampaa tahtia ilmaantuu uutta mutta hyvinkin ikävää faktaa on Toinen perspektiivi. Sieltä löytyy esimerkiksi seuraavan kaksikon tuotantoa...

Totuuden Aika, jonka nimen lainasin otsikoksi asti sekä Velallisten Tuki Ry ovat molemmat omilla tahoillaan tuomassa julki ja toivottavasti myös suuremman yleisön tietoisuuteen esimerkiksi 90-luvun talouskriisin tapahtumia. Koiviston konklaavi ja EU:iin liittyminen eivät menneet ihan silleen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta nämä asiat on harjattu pois politiikasta kaikkien puolueiden toimesta. Etenkin nyt korona-häslingin aikana nämä aiheet ovat hyvin tärkeitä, koska pahoin pelkään että olemme toistamassa samaa yrittäjien lynkkaamista kuin 90-luvun lamassa. Historiasta ei voida oppia kun se salataan...


Lukemattomia muitakin

Yllä olevat maininnat ovat tietenkin vain pieni pintaraapaisu lähteisiin, joita kannattaa tutkailla täydentämään kokonaiskuvaa maailman menosta. Näitä yllä olevia esimerkkejä yhdistää kuitenkin se, että lähteenä on usein jokin virallinen taho jonka ikäviä totuuksia tuodaan julki. On siis turha lähteä huutamaan "salaliittoteoriaa!" kun on esittää todisteet... Vastavalkea toki käsittelee runsaasti myös salaliitoiksi luokiteltuja ikäviä totuuksia, mutta salaliitosta se taitaa se Koiviston konklaavikin käydä, jos sanaa käytettäisiin sen oikean merkityksen mukaan?

Nimeltä mainitsematta jää nyt tässä kohtaa ne lukemattomat blogit ja muut kanavat, jotka tuottavat niitä ikäviä totuuksia muiden tutkittavaksi. Alle kommenttikenttään voikin käydä laittamassa linkkiä niihin sivustoihin - naamakirjassahan ei moni vääristä asioista puhuva blogi enää kelpaakkaan linkiksi. Jonkun sortin portaali voisikin olla hyödyllinen moisille sivustoille, mutta vaarana siinä taas on se, että siinä voi kerralla ottaa kohteeksi koko nivaskan. Tahallaan väärää tietoa levittäviä haamuhenkilöitä onkin jo riittämiin ja kaivon myrkyttäminen on niin naurettavan helppoa aina kun mennään valtamedian ulkopuolelle.

Miten siis tästä eteenpäin? Jos edes kuviteltaisiin tilanne, missä se totuuden aika oikeasti ottaisi vallan, tarvittaisiin siihen huomattavasti enemmän aktiivisuutta siltä tavan kansalta. Tiedon jakaminen on yksinkertainen ja pieni vaiva totuuden levittämiseksi, mihin jokainen millään sosiaalisen median alustalla kykenee. Tarvittaisiin kuitenkin myös runsaasti enemmän kansalaisjournalismia tönkimään sitä vallanpitäjien sontakasaa jonka ovat taaksensa jättäneet - sieltä kun löytyy yksi jos toinenkin todiste, joka riittäisi demokraattisessa oikeusvaltiossa viemään ne suhmuroijat kansan tuomittavaksi. Ei vaan oo kumpaakaan näkyny - ei demokratiaa saatikka oikeusvaltiota, sananvapaudesta puhumattakaan.

torstai 19. maaliskuuta 2020

Vallanpitäjien hybridiuhkapaniikki


Kuka pelkää ja mitä pelätään?

Valmiuslaki saatiin sitten vihdoin ja viimein voimaan suojelemaan kansaa ... itseltään? Vanha laki ei kuitenkaan ole riittävä, koska se ei sisällä säädäntöä ja keinoja taistella hybridiuhkia vastaan. Monessa tapauksessa kyseessä ei ole tietenkään mikään hybridiuhka, vaan yksinkertaisesti ikävä tieto jota ei olisi saanut päästää kansan tietoisuuteen. Faktabaarin termi tälle on "malinformaatio", kunnon finglish-termillä. Totuuden jälkeinen aika ottaa vallanpitäjille koville - heidän puppunsa ei enää kelpaa ja oikeaa tietoa pääsee vielä kansan tietoisuuteen sensuurista huolimatta.

Tämä "malinformaatio" eli ikävä totuus on suuri uhka vallanpitäjien yhdelle oikealle tarinalle. Sitä kun ei voida kumota sanomalla "ei pidä paikkaansa", joudutaan keksimään jos jonkinmoisia selityksiä. Tarinan kehystäminen on tärkeä propagandan keino ja näitä ikäviä totuuksia ei siksi parane päästää ulos, koska se saattaa pilata koko tarinan. Asiantuntijoiden olisikin syytä olla paljon tarkempia lausunnoissaan, koska sanomalla "emme tiedä, ei olla tutkittu" voidaan vielä kiistää väärän tiedon antaminen, mutta sanomalla "ei se noin ole" pitäisi pystyä todistamaan. Ja siihen todisteeksi ei riitä että "koska minä sanon niin"...

Hybridiuhaksi tämä infouhka ikävien totuuksien ja vastaavien muodossa muuttuu siinä vaiheessa, kun kansa lähtee kadulle. Ranskassa näin pääsi käymään, samoin kuin monessa muussakin paikassa - keltaliivit ja heidän (vallanpitäjille ikävä) RIC-ehdotus. Onko siis ihme, että Suomessa halutaan vääntää valmiuslaki uuteen uskoon ennen kuin oikeasti se kansa herää tähän kusetukseen? Tämä nykyinen poikkeustila kun on omiaan nostamaan kansan yhtenäisesti valtaa vastaan - suuryritykset pelastettiin kansan rahalla ja pienyrittäjät kansan kera jätettiin oman onnensa varaan. Ja jos jollakulla pääsi menemään ohi, moista politiikkaa kutsutaan neoliberalismiksi.


Muutama esimerkki

Maahanmuuttokriisi, joka alkoi toden teolla sielä 2015 hujakoilla oli yksi monista viimeaikaisista vallanpitäjien hybridi-paniikkikohtauksista. Jaettiin ikäviä faktoja, paljastettiin valtamedian paskapuheita ja kehdattiin vielä jalkautua kadulle saakka?! Tämä onneksi saatiin nopeasti kuriin kertomalla että asiaan ei voi muuten vaikuttaa kuin äänestämällä ja tässä on nyt ne vaihtoehdot. Yksipuoluejärjestelmämme onnistui siis uudelleenohjaamaan kansan raivon tyhjänpäiväisiin asioihin kuten "äänestäminen". Pisteet siitä vallanpitäjille, se erä meni 100-0 heidän pussiinsa ja kansa vielä tänäkin päivänä ihmettelee että mikä meni pieleen.

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama paniikinlietsonta taas pääsi hyvään vauhtiin kun liikkeelle saatiin kunnon messias keltaisessa sadetakissaan. Kuinka te kehtaatte! Kadulle asti jalkauduttiinkin "oikealla tavalla", tieteen konsensus (jota ei edelleenkään ole) näytti uppoavan kansaan ja kaikenmaailman hömpötystä saatiin aikaiseksi ilman pienintäkään havaittavaa muutosta, vaikka valtamedia yrittikin vääntää kaikki ilmiöt ilmastonmuutokseksi. Tilanne näytti jo hyvältä ja melkein ehdittiin saada hengitysverokin aikaiseksi, mutta sitten tuo korona-paniikki pyyhkäisi ilmastopaniikilta jalat alta. Samalla tosin se oikean tiedon levitys painettiin jäihin, eli vallanpitäjille erävoitto tässäkin kohtaa.

CoVid-19 eli tuttavallisemmin "kaikki seis, muutoin kuollaan kaikki!" THL:n tiedotuksen ongelmien julkituominen kirvoitti nämä "faktantarkistajat" lässyttämään "malinformaatiosta". Kaikki valtamediat ovat toitottaneet kuukausikaupalla "älkää uskoko vaihtoehtoisia tietoja, ainoastaan meitä!" ja "asiantuntija" toisensa jälkeen on kumonnut "vääriä parannuskeinoja" koska rokote on ainut oikea keino. Tässä vaan on semmoinen pieni ongelma, että siihen "nämä keinot eivät toimi" pitäisi myös olla esittää todiste. Kyllä, voidaan sanoa että "näistä konsteista emme tiedä, koska ei olla tutkittu", mutta tämä "ei toimi" narratiivi saattaa vielä päästä puraisemaan persaukseen... A, C ja D vitamiineilla kun saattaa olla paljon luultua suurempi vaikutus. Jää nähtäväksi.


Hybridiuhka vallanpitäjille

Voidaankin sanoa, että paniikki on oikeutettu vallanpitäjille - talousjärjestelmä uhkaa romahtaa ja "korjaustoimet" saattavat olla viimeinen niitti kansalle. Korjaustoimet kun keskittyvät pelastamaan ne kaikista rikkaimmat, kaatamalla rahaa järjestelmään joka automaagisesti ohjaa lähes kaiken rahan suoraan rikkaimpien taskuun. Tavan kansa siis köyhtyy ja pankit "pelastavat" yrittäjiä upottamalla heidät velkaan jota eivät koskaan kykene maksamaan takaisin. Ihan perinteistä neoliberaalia talouspolitiikkaa, siis. Muutama hyötyy kaikkien muiden kustannuksella ja nyt on oikeasti vaarana että lännessä tämä paska osuu tuulettimeen kaikkien nähden.

Ei siis ole mikään ihme, että hybridiuhkia ja "Venäjän vaikuttamista" tulee nyt joka tuutista. Syyllinen omille töppäyksille pitää löytyä (Venäjä) ja kansalle syöttää yksi yhtenäinen satu siitä, että kaikki ne ikävät tosiasiat ovat vain haittallisia faktoja joita ulkoiset toimijat tahallaan yhteiskuntarauhaa pilaten tuovat julki. Ja moiseen satuun osaa jokainen agentti Smith tarttua ja mennä ulisemaan kaikkialle missä uhmataan virallista tarinaa.

Todellinen hybridiuhka vallanpitäjille olisikin jokin auktoriteetti, joka osoittaisi poikkeustilan olleen liioiteltu ja korona-epidemian vain tekosyy kansalaisten oikeuksien rajoittamiseksi. Tai sitten joku, jolla olisi riittävästi sankoja, kertoisi miten kansaa taas kustiin silmään. Oikeasti demokraattisessa oikeusvaltiossa valheelliset päättäjät potkittaisiin hus helvettiin ja sananvapaus aseenaan kansa taistelisi oikeuksistaan. Mutta nykyään sekä kansanvaltaa että sananvapautta kutsutaan hybridiuhaksi. Uuskieltä kerrakseen...

maanantai 16. maaliskuuta 2020

Totuuden jälkeinen aika


Journalismin riemuvoitto vai tappio?

"Post-truth" eli fake news aikakausi? Mutta mitä se totuuden jälkeinen sitten edes merkitsee? Ensin varmaan pitäisi määritellä totuus, mutta asiasta on jo kirjoitettu kirjahyllykaupalla materiaalia josta jokainen löytänee sen oman totuutensa. Nykypäivänä totuus ei tässä asiayhteydessä tarkoita sen perinteistä valheen vastakohtaa, vaan se merkitsee "virallista totuutta" jota taas itse kutsun "viralliseksi tarinaksi" välttääkseni "totuus"-sanan raiskaamista entisestään. Valtavirran journalisteilla olikin aiheesta runsaasti mielenkiintoisia mielipiteitä, joista puran "parhaita paloja" muidenkin funtsittavaksi. Siinä sai monta päivää viihdytettyä itseään kun kuunteli heidän esitelmiään asiasta...

Ensimmäiseksi silmiinpistävin ja pelottavan yhtenäinen piirre tuntui olevan lähes täysin todellisuudesta etääntynyt, elitistinen asenne: "me tiedämme, muut hilojaa!" Kyllä, olemme puolueellisia mutta ei se siitä voi johtua että kansa on suuttunut mediaan - syy on siinä että asiat ovat persiillään! ... koska media on ollut puolueellinen ja vääristänyt todellisuutta vuosikausia? Mitään vastuuta ei siis olla valmiina kantamaan, vaikka ollaan täysin tietoisia kansan kusettamisesta propagandalla vuosikymmenten ajan. Mitä ne nyt noin pienestä kimpaantuu vaiko "hups, huomasitte?!"? Hyvin kertovaa oli mielestäni se, että suu pyöreänä ihmeteltiin semmoista seikkaa että kansa vaati todisteita medioilta - miksi vaaditte todisteita, kerrommehan me totuuden!

"Jos perinteinen käsitys totuudesta ja tiedosta pitää paikkansa, totuuden jälkeistä aikaa ei ole koskaan ollut eikä sitä koskaan tule. Mielipiteemme ovat aina tilivelvollisia totuudelle." - Aku Visala. Tähän kiteytyykin koko "totuuden jälkeisen ajan" hulluus - totuus ei ole muuttunut, ainoastaan se yhden ylhäältä sanellun tarinan aikakausi alkaa olla lopuillaan. Ehkä. Tämä juuri nyt kansaamme riepotteleva corona-paniikki onkin malliesimerkki totuuden jälkeisen ajan ongelmista vallanpitäjille - netissä voidaan levittää "väärää tietoa" joka voi auttaa ihmisiä. Ja jos joku sattumanvarainen jäbä somessa neuvoo paremmin kuin kaikki maksetut asiantuntijat yhteensä, mihin se johtaakaan? Virallinen tarina, auktoriteetit, menettävät otteensa "luotettavana tiedonlähteenä". Ei muuta kun ruuvataan uusi ja "päivitetty" valmiuslaki kehiin että saadaan turvat tukkoon moisilta hybridiuhilta, eikös?


Demokratian idea

Ideaalitilanteessa demokratian perustana on valistettu ja informoitu kansa, ei indoktrinoitu kansa kuten "länsimaiseen demokratiaan" taas kuuluu. Tietyt faktat halutaan levitettävän koko kansalle ja niistä faktoista voi sitten jokainen omaan arvopohjaansa perustaen tehdä sitten valistuneita päätöksiä miten maata tulisi johtaa. Yksi yhteinen totuus jonka kaikki tietävät ja hyväksyvät kuuluu siis demokratiaan, koska muutoin ei voida tehdä niitä tärkeitä päätöksiä. Tai no, eipä se ole ennenkään ihmisiä haitannut että päätöksiä vedetään lonkalta ilman mitään faktoja sielä taustalla?

Demokratiaan kuuluu vahvasti myös se, annetaan kaikille tasaisesti ääni niin että jokainen idea ja mielipide saa ainakin esitysvaiheessa yhtäläisen alustan. Käytännössähän järjestelmä toimii niin, että valtapuolueet saavat kaiken näkyvyyden ja pienpuolueet kaitsetaan omaan karsinaansa missä he saavat sitten kaukana kansan tietoisuudesta luulla keskustelevansa tärkeistä asioista ja saavansa mielipiteensä kuuluviin. Varmistetaan siis se, ettei sitä "kansan mikkiin" annettua esitystä kuule kuin ne jo valmiiksi samassa kuplassa asustelevat. Kuuluuko sitten demokratiaan se, että kaikista hulluimmatkin ideat pitää saada kansan tietoisuuteen? Kyllä. Siksi että silloin ne hulluimmatkin ideat joutuvat samaan myllyyn josta läpi ei, valistuneen kansan ansiosta, pääse kuin ne oikeasti hyvät ideat. Kuinka kaukana tästä ollaan? Vaikea sanoa, vessapaperihysteria ei anna kovin vahvaa kuvaa valistuneisuuden tasosta?

Ja siltikin vielä ihmetellään miksi demokratia on rikki? Vallan vahtikoirat suojelevat valtaa kaikin keinoin. Osalle median toimijoista tämä kuitenkin aiheuttaa närää, mutta yksinäinen journalisti ei voi asialle mitään jos päätoimittaja sanoo toisin. Demokratiaa? Juutottakai. Länsimaista demokratiaa toki, eli yksi yhteinen tarina jonka aika saattaa olla hyvinkin ohi. Veikkaisin tosin että viralliselle tarinalle tullaan lähitulevaisuudessa antamaan runsaasti tekohengitystä vallanpitäjien toimesta - maalitus rikoslakiin ja tietysti jo aikaisemmin mainittu valmiuslakien päivitys eivät lupaa lainkaan hyvää sananvapaudelle.


Moniäänisyys muuttaa kenttää

Ai miksi niitä todisteita sitten vaaditaan myös valtamedialta!? Johtuiskohan se siitä, että todistettavasti sitä paskaa on puhuttu vuosikausia ja niitä virheitä ei juurikaan ole julkaistu samaan tapaan eli oikaistu asioita kunnolla. Oikeasti moniääninen media jolla olisi edes hitunen objektiivisuutta sekä kantaisi vastuunsa olisi valtava askel oikeasti demokraattiseen eli kansanvaltaiseen järjestelmään. Onko se kuitenkaan se suunta mihin olemme menossa?

Palaute halutaan kieltää (maalitus) ja nyt valtamedia jo alkaa ennakoimaan "väärää tietoa" jakavien asioista. Coronaan liittyen media aloitti varoittelun hyvissä ajoin niin saunasta kuin oregano-öljystä, vaikkei niistä kukaan vielä ollutkaan puhunut ainakaan Suomessa. Miksi media aloittaisi "älä usko näihin asioihin" jo ennakolta? Ohjelmointi on syytä aloittaa hyvissä ajoin, että hyvä ihminen osaa kieltää tulevat väärät tiedot - näin itse tekisin jos haluaisin pitää auktoriteettia kyseenalaistavat tiedot poissa kansan tietoisuudesta. Onko kyseessä väärä tieto, vai vaan virallista tarinaa nakertava ikävä tieto? Mene ja tiedä, tieteen mukaan kyseessä on ehdoton "ehkä, mahdollisesti" sekä saunan että eteeristen öljyjen kanssa - molemmat ovat corona-viruksen rasvakalvolle haitallisia. Ja näitä on tutkittu jo hyvissä ajoin ennen kuin koko nykyinen pandemia edes lähti käyntiin.

Mikä siis on totuuden jälkeinen aika? Yhden ainoan tarinan jälkeinen aika. "Virallinen totuus" on korvattu useammalla eri vaihtoehdolla, joista jokainen valitsee itse omansa. On siis hyvin ymmärrettävää, että vallanpitäjien mielestä tämä on hyvinkin ongelmallista, kun kansa ei enää purematta niele kaikkea heille syötettyä paskaa. Todellisuudessa valtaosa siitä paskasta uppoaa kuitenkin pureskelematta, mutta hitaasti ihmiset ovat alkaneet vaatimaan moisia outoja asioita kuten todisteita vallanpitäjien väitteisiin. Kuka semmoisia on ennenkään tarvinnut?! Totuuden jälkeistä aikaa voitaisiinkin kutsua sananvapauden ajaksi, mutta silloin menisi tuo uuskielen totuuden halventaminen ihan hukkaan. On se sananvapaus vaan jännä juttu... sillä voitaisiin tämäkin sotku selvittää ja siirtyä parempaan huomiseen.

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Coronapaniikki


Vapaaehtoista propagointia

Pelkopornoa coronasta/koronasta on tullut joka tuutista pian kolmisen kuukautta. Kansa alkaa siis olemaan kypsä valmiuslakien, eli oikeuksien riistämistä varten mistä vallanpitäjät ovatkin hyvin hyvin iloisia - flunssalla saadaan kansa hiljaiseksi ja haluamaan kunnon tiukennuksia vapauksiinsa. Ja jos maailmalla olevien vaikuttajien sanomaa seuraa, varmaankin ihan sattumalta lähes kaikilla on sama iskulause...

"Kun kerran isovanhempasi joutuivat sotaan, kyllähän sinäkin kykenet laittamaan itsesi lukkojen taakse muutamaksi viikoksi!" Oletko sattunut kuulemaan tämän ajatuksen yhdessä tai toisessa muodossa ja oletko kenties itsekin, vapaaehtoisesti, argumentoinut karanteenia samalla tavalla? Tämmöiset iskulauseet kun tuppaavat olemaan tyypillisiä propagandan keinoja. Toinen lause mitä nyt myös halutaan ajaa on "Coronasta liikkuu nyt erittäin paljon väärää tietoa, älkää uskoko siihen väärään tietoon!"

Eli älkää uskoko mihinkään muuhun kuin virallisista lähteistä tulevaan tietoon, muutoin kuolette ihan jokainen! No okei, viranomaiset ei välitä tuon taivaallista kansasta kunhan bisnekset ei kärsi, mutta nyt oikeasti ei seurata somea ja vastaavia vaan naama takaisin television ja virallisten kanavien ääreen, jumalauta! Pienyrittäjiä tultaneen kantamaan arkuissa mullan alle enemmän kuin itse tauti tulee tekemään, jos tämän hetkiset tiedot pitävät paikkansa. Mutta asiat voivat muuttua koska tahansa, joten tämä ennuste on siis kantani 14.3.2020, tulevaisuudessa tilanne voi olla toisin. Laitetaan siis seuraten kuis käy...


Mikä (oikeasti) avuksi?

Sauna, terva ja viina ovat ihan hyviä lääkkeitä tähän coronaan, mutta niiden mainostaminen on sitä "fake news" mistä valtamedia pelottelee. Itse en ole mikään lääkäri saatikka alan asiantuntija, joten seuraavaksi tulevien neuvojen seuraaminen on omaa järkeä käyttäen, kuten lukijoillani on tosin yleensäkin tapana. Sekä WHO että Yle ovat tosin itse kertoneet näistä asioista, että ei se varmaan niin hirveän kaukana totuudesta ole?

Coronaviruksella on ympärillään lipidi- eli rasvavaippa, mikä tekee viruksen nitistämisestä helppoa jos vaipan pystyy tuhoamaan. Kylmä ei virusta haittaa, eli +4 ... -80C asti virus säilyy varsin hyvin elinvoimaisena vaikkei kykenekään leviämään. Aina huoneenlämpöön saakka, eli noin +24C asti virus "elää" ja voi hyvin, selviten eri pinnoilla päiväkausia. Mutta siitä ylöspäin tilanne onkin toisin: jo 30C virus ei selviä kovinkaan pitkiä aikoja (pinnasta riippuen, tietysti) etenkään auringonvalossa (UV+lämpö) ja hyvin samankaltaisen viruksen on todettu +56C tapaavan loppunsa noin vartissa. Viina, yli 70%, samoin kuin saippua taas liuottaa rasvavaipan käsiä pestessä. Sauna ja viina, check!

Samalla mikä tahansa hyvää oloa edistävä asia auttaa immuniteettiä. Kuumat teet, höyryhengitys eteeristen öljyjen kanssa, piparjuuri, minttu, oregano, inkivääri, timjami, valkosipuli, sitruuna, hunaja ja kaikki mitä ne sotaa käyneet isovanhemmatkin käyttivät voivat auttaa asiaa. Nämä yleisimmin kuitenkin auttavat bakteereita vastaan, mutta mikä tahansa immuniteettia vahvistavat auttavat taistelussa viruksia vastaan. C-vitamiini on ehkä se tärkein yksittäinen asia ja sitä voi vetää niin paljon kuin suoli sietää, eli ripuliksi asti sitä ei kannata annostella. 50mg painokiloa kohti on hyvä alku, aina 400mg asti.


Kun kaikista tulikin virologeja yhdessä yössä

Valtamedian ohjeiden mukaan jokainen hyvä ihminen osaa kuitenkin asiaa yhtään tutkimatta kumoamaan kaikki muualta kuin valtamediasta löytyvät "ohjeet". Ei käy, ei käy, ei se ole ennenkään toiminut! Haahaa, ihmisen keho on 37-38C ja ohjeessa lukee 27C eli höpöhöpöä! Ihminen ei vaan taida olla "pinta, jolla virus selviää tunteja" vaan ihan aktiivinen osallistuja. Nenässä lämpötila on huomattavasti alhaisempi ja sieltä virus sitten kirjaimellisesti valuu keuhkoja kohti hitaasti, lisääntyen siinä matkan varrella. Hengitystiet kun ovat useita asteita viileämpiä kuin keho muutoin - siksi nenän kautta hengittäminen on niin tärkeää: kostea ja lämmin ilma ei ole otollinen alusta coronalle.

Ennen kesää ei virusta siis juurikaan tulla kadottamaan kierrosta - kuukausia viileässä säilyvä virus joka leviää kulovalkean tavoin pisaratartuntana. Karanteenilla pyritään tässä kohtaa siis ajamaan kahta asiaa: terveydenhuollon kuormituksen kevennystä ja ihmisten totuttamista pakkokeinoihin. Perusterveelle corona ei ole, tämän hetken tietojen mukaan, juurikaan vaaraksi, mutta Italian tilanteesta päätellen yli 80-vuotialle ja tietyistä terveydellisistä ongelmista kärsiville mahdollisesti yhtä paha kuin mistä tahansa muualtakin aiheutuva keuhkokuume. Eli mummojen eristäminen omaksi turvallisuudeksi voisi toimia?

Vessapaperin hamstraus ... parempi kun en sano siitä muuta kuin "ei näin". Kuukaudeksi karanteeniin varautuminen saattaa kuitenkin olla aiheellista - ei siksi että itse virus olisi niin vaarallinen ja se on ainut tapa selvitä, vaan siksi että nämä vallanpitäjät saattavat laittaa väkisin ne ovet säppiin koko kansalta kuukaudeksi. Minkä verran sitten on oikeutettua rajoittaa kansalaisten vapauksia lentsun takia? Siihen joutuu jokainen vastaamaan itse... Pysykää terveenä ja ryystäkää lämpöisiä juomia, ihmisten välttelyn jokainen suomalainen osaakin jo?

maanantai 9. maaliskuuta 2020

Onko järjestelmä rikki?


On, selvästi, näkeehän sen nyt...

Harva se päivä ihmiset törmäävät tämän hienoksi esitetyn järjestelmämme ongelmiin. Järjestelmä on siis selvästi rikki, koska toimivassa järjestelmässä ei törmättäisi ongelmiin tai jos törmättäisiin, ne korjattaisiin pikimmiten. Maata johtaa selvästikkin joukko tyhmiä, osaamattomia ja kyvyttömiä, jotka puolestaan käskyttävät suurempaa joukkoa osaamattomia ja haluttomia virkamiehiä. Järjestelmä on siis rikki ja se voidaan korjata äänestämällä ne oikeat, älykkäät ja kyvykkäät jotka sitten vaihtavat virkamieskoneiston entistä parempiin! Ongelma ratkaistu, järjestelmä oli rikki mutta nyt se voidaan korjata kunhan vaan kaikki äänestävät oikein!

Nojuu, onhan siinä järjestelmässä vielä pikkuvikoja, kuten että puolueilla on valta eikä kansalla... eikä se puoluekurikaan oikeen kuuluisi toimivaan järjestelmään. Kaikenmaailman sääntöjä on syydetty kansaa haittaamaan ja häiritsemään ihan vaan noiden epäpätevien edellisten johtajien ansiosta. Mikään ei edes estä moista suhmurointia ja nyt ne vielä haluaa kieltää kaikenlaisen arvostelun "maalittaminen rikoslakiin" höpötyksellä. Katto nyt, järjestelmä on selvästi rikki ja nämä nykyiset päättäjät vaan vie asiaa entistä pidemmälle!

Sitten on tietysti noita lobbareita ja ties mitä porukoita ja salaseuroja, jotka omaavat valtavia määriä rahaa ja sillä pönkittävät omaa valtaansa ajamalla niitä lakipykäliä läpi omaksi edukseen. Hyvä veli-verkostoja on ristiin rastiin ne juuri oman ideologian vastakkaiset tahot vielä kaiken päälle ovat onnistuneet hivuttautumaan joka paikkaan, mediaa myöten! Tämä järjestelmä on niin rikki joka kohdassa, mutta kun saadaan ne just oikeat tyypit valtaan niin sitte tää saadaan korjattua, usko nyt! Mistäs lähtien tämä järjestelmä sitten on ollut rikki? ... no tuota, alusta asti, mutta se on vaan pahentunu aikojen saatossa!


Ei ole, koska...

Täysimittaiseen vastaukseen tarvittaisiin useampikin teksti, joten alustukseksi tälle lyhennelmälle suosittelen tekstiä "Demokratian historiaa - oikeutus valtaan" ja sieltä löytyviä linkkejä. Valistuksen tai valaistuksen, kumpaa termiä nyt haluaakaan käyttää, ajoista lähtien on yhteiskunnissa kehittynyt tämmöisiä vallanpitäjiä ärsyttäviä ajatuksia kuten "kansanvalta" tai "ihmisoikeudet". Jenkkien perustuslaki ja sen synty on kuuluisimpia tapahtumia, missä määriteltiin näitä asioita mukamas kansan eduksi. Käytännössähän siinä kävi niin, että kansalle annettiin mahdollisimman vähän valtaa, mutta kuitenkin sen verran että pysyvät tyytyväisenä ja hiljaa.

Vallanpitäjät kautta aikojen ovat olleet hyvin haluttomia jakamaan valtaansa. Omistava luokka ymmärsi jo kauan sitten, että heitä on vähän ja noita köyhiä on paljon, joten mitään vallan tasaista jakamista ei voi hyväksyä. Siksi nämä järjestelmät kaikissa maissa on luotu samalla logiikalla - miten annetaan illuusio vallasta antamatta yhtään enempää valtaa kansalle kuin on pakko? Vallankumous on aina mahdollinen jos sitä illuusiota ei kyetä ylläpitämään, mistä yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Ranskan keltaliivejä. Kun ne vallanpitäjät vievät ahneutensa liian pitkälle, on vaarana että kansa havahtuu. Järjestelmän rikkonaisuus siis perustuu olettamaan, että..

... ne kaikista röyhkeimmät, laskelmoivat, itsekeskeiset ja omahyväiset ahneet ryöstäjät jotka luovat kylmäverisintä politiikkaa - he rakensivat järjestelmän reiluksi ja kaikkien parhaaksi. Vaiko kenties he vaan rakensivat järjestelmän omien etujensa ajamiseksi? Jokainen osa järjestelmästä on vuosien saatossa kehittynyt vastaamaan ajan henkeen, pönkittäen entisestään niitä oikeiden vallanpitäjien etuja ja varmistamaan harvojen vallan muiden ylitse. Järjestelmä ei siis ole rikki - se toimii täsmälleen sille tarkoitetulla tavalla.


Aivan sama kummalla tavalla asiaa lähestyy...

Näkökulma ei sinänsä muuta nykyistä tilannetta: asiat ovat persiillään. Järjestelmä toimii kansaa vastaan ja harvojen eduksi, eli täysin päinvastoin kuin sen väitetään toimivan. Media, joka on oleellinen osa tätä harvainvaltaa, tekee kaikkensa ettei yhteistä virallista tarinaa julkisuudessa haasteta - he ovat vallan omistava vahtikoira, joka puree heti jos vääriä ideoita ja ajatuksia uhkaa päästä leviämään kansan keskuuteen. Koska tieto on yksi oleellisimmista asioista kansaa orjuutettaessa, on se tiedon välitys median kautta avainasemassa tätä ongelmaa ratkottaessa.

Mutta voidaanko jotain, joka ei ole rikki, korjata? Moni on vahvasti sitä mieltä, että ne vuosien saatossa luodut säännökset mahdollistavat oikeasti hyvien ihmisten toimesta vallankaappauksen niiltä vanhoilta, vääriltä, vallanpitäjiltä. Eli äänestämällä ne oikeat tahot valtaan, nämä oikeat tahot pystyvät purkamaan kaikki ne lukemattomat verkostot jotka ovat vuosien saatossa keränneet taskuihinsa 90%+ koko maailman varallisuudesta? Entäs jos ne "oikeat tahot" ovat vain suorittamassa kasvojenkohotuksen puhdistaen vain läpimädän järjestelmän liian julkiseksi tulleita ongelmia?

Mene ja tiedä, täältä ruohonjuuritasolta on hankala ennustaa asioita, etenkin tulevaisuutta. Vuosituhansien resurssit yhdistettynä vuosisatojen kokemukseen propagandasta ei lupaa kovin valoisaa tulevaisuutta, mutta ihminen on kuitenkin sen verran viksu olento että yhteistyössä toisten kanssa on mahdollista rakentaa uusi ja oikeasti toimiva järjestelmä. Valheilla kun tuppaa olemaan se viimeinen käyttöpäivä rinnassaan, mitä taas totuudella ei ole lainkaan riesana. Onko siis holistinen (r)evoluutio, tai jokin muu vastaavanlainen idea mahdollinen? Järjestelmä joka ei ole rikki saatikka luotu kansan haitaksi? Vaiko vaan hullu salaliittoteoria - vain äänestämällä voit vaikuttaa!

lauantai 7. maaliskuuta 2020

Pelkopornoa


Koukuttavaa viihdettä

Pelkoporno, eli lontooksi "fear porn", tarkoittaa yksinkertaistaen median tapaa pelotella ihmisiä tietyillä maailmanloppuun verrattavissa olevilla katastrofeilla. Pelolla on kansaa osattu hallita jo pitkään ja pelkopornoa itseään voidaan pitää integroivana propagandana - mikä muu vetäisi kansan massaviestimien eteen tehokkaammin kuin suuri katastrofi? Samalla ratkaisu katastrofiin voidaan esittää suuren messiaan voimin, kun taas heikko johtaja näyttää entistä heikommalta antaessaan kuvan kansalleen että ei kykene ongelmaa ratkaisemaan. Onko siis ihme, ettei Suomessa tällä hetkellä luoteta (Marinin) hallitukseen?

Pelkopornoa voidaankin verrata kauhuelokuviin ja niiden viehätykseen. Elokuvissa tietää, että se kauhea mörkö suurine terävine hampaineen ei sieltä ruudulta loikkaa syliin, mutta pelkopornossa se mörkö voi pahimmassa tapauksessa osua jopa omalle kohdalle. Todennäköisyys sille on yleensä hyvin pieni, koska kunnon pelkopornon pitää vain saada kansa pelkäämään eikä mennä pilaamaan bisneksiä vähentämällä potentiaalisia kuluttajia. Sotaa tai vastaavaa katastrofaalista tapahtumaa kuvataankin mediassa kovin eri tavoin, koska silloin tarkoitus on auttaa ja ohjata kansaa puolustautumaan siltä uhalta, eikä vain seuraamaan televisiosta tapahtumien kulkua.

Valmistautuminen katastrofiin on hyvä ajatus, mutta hamstraaminen pelkopornon ajamana ei välttämättä tule sitä päivää pelastamaan. Viranomaiset voisivat oikealla ohjeistuksella auttaa kansalaisiaan varautumaan mahdollisiin ongelmiin ja täten vähentämään omaa kuormitustaan paskan osuessa tuulettimeen. Mutta Suomessa varmuusvarastot ovat huolestuttavan tyhjänä ja oikeaan katastrofiin ollaan valmistauduttu vähemmän kuin mahdolliseen Euroviisujen voittoon. Priorisoinnista voitaneen olla montaa mieltä? Onneksi kansalle riittää kuitenkin pelkopornoa joka tuutista, ettei jää aikaa turhaan miettiä maailman menoa.


Kolme suurta katastrofia

Ilmastonmuutosta voidaan osittain pitää pelkopornona, vaikka mukana onkin runsaasti agitoivaa propagandaa jolla oli tarkoitus lietsoa kansa toimimaan ilmastopaniikilla. Tämä ilmastohömpän kakofoninen propaganda aiheuttikin enemmän pelkoa ja ihmiset jäivät paikoilleen, odottamaan valtiovallan korjaavan tilanteen kohotetuilla veroilla. Päivä toisensa jälkeen media toi kuvia ja raportteja kauheista sääilmiöistä, jotka sitten tarkemmin tarkasteltuna olivatkin harvinaisia, mutta ei mitenkään ennenkuulumattomia. Mutta pelkoporno teki tehtävänsä ja suurta johtajaa (poliitikot) uskoen halutaan maksaa kuuliaisesti kaikki mahdolliset lisäverot, jotka eivät yksikään vaikuta ilmastoon sitten pätkääkään. Ei vaan parane antaa faktojen pilata hyvää tarinaa?

Syyrian sodan aiheuttama pakolaistilanne käy myös täällä kylmässä pohjolassa pelkopornosta. Jos et nyt ihan justiin kannata oikeaa puoluetta, tuo pakolaisvyöry tulee tänne Suomeen saakka! Tilannetta seurataan hikipisarat otsalta valuen kuinka siinä nyt käy ja kuinka hallitus reagoi. Jos niitä kansainvälisiä sopimuksia oikeasti noudatettaisiin, ei ongelmaa olisi ensinnäkään - vieraan maan alueelle hyökkääminen ja kaikki siitä seuranneet tapahtumat ovat niitä kansainvälisiä sopimuksia rikkovia, mutta ainut mistä paasataan mediassa on miten kuuluu tulkita sitä sopimusta pakolaisten vastaanotossa. Osa pelkää, osa odottaa malttamattomana että saadaan uusi 2015 tilanne maahamme. Ja media? Repii kaiken mahdollisen huomion irti että nämä kaksi vastakkaista näkemystä saisivat kaikki mahdolliset uhkakuvat eteensä.

Corona-virus taas on tämän hetken suurin pelkoporno-esitys, jonka seuraaminen on monelle jokapäiväistä ajankäyttöä. Mitä tiedetään, mitä luullaan että tiedetään ja mitä ei tiedetä antavat yhdessä niin sekavan kuvan, että oletus uudesta mustasta surmasta tai ikävästä lentsusta ovat molemmat yhtä oikeutettuja. Siis aivan loistavaa pelkopornoa! Eri valtioiden toimet vaihtelevat niin täydestä karanteenista aina aivan järjettömän lepsuun asenteeseen nopeasti leviävää sairautta ehkäistäessä. Tämä sekalainen toiminta kruunaakin koko esityksen, koska medialla on näin epäselvässä tilanteessa täysi valta pitää ihmiset kiinni siinä valitsemassaan tiedon kanavassa - oli se sitten valtamedia tai vaihtoehtoiset tiedonlähteet. Mitä itse virukseen tulee, suosittelen etsimään Sakari Peltolan "Virukset vs Ihmiset osa 1&2" sekä Dr John Bergmanin "I am NOT afraid of the coronavirus". Ovatko nämä sitten totuus asiasta? Hyvä kysymys...


Soitto seis!

Heeetkonen, eihän pelkoporno tuota tarkoita! Netin mukaan se meinaa hullujen salaliittoteoreetikoiden kuvitelmia tyyliin NWO ja vastaavat maailmanlopun kultit! Siis täysin järjen vastaisia pelkoja levitetään ihmisten ilmoille vaikka valtamedia tietää kertoa kuinka se asia oli tutkitusti niin... ja sitten ei ollutkaan... ja sitten taas oli, jonka jälkeen se ei ollutkaan. Tunnistatko ilmiön? Media, oli se sitten mikä tahansa, luo uhkakuvia ja tarjoaa sen yhden ainoan oikean ratkaisun, joka tarkemmin tutkittaessa ei ole ratkaisu ongelmaan, joka ei välttämättä edes ongelma ollut ennen kuin sen annettiin kehittyä ongelmaksi asti. Eli luodaan ongelma... reagoidaan ja annetaan ratkaisuksi se ainut ja oikea.

Eli kyseessä on siis jälleen kerran sama vanha kusetus ongelma-reaktio-ratkaisu-ketjun muodossa. Oikeastaan ainut asia mikä tässä on aikojen saatossa muuttunut on se, että nykyään sitä pelkopornoa voi seurata vaikka 24/7 eikä tarvitse odottaa seuraavia uutisia tai seuraavan päivän lehteä saadakseen uuden annoksen lamauttavaa propagandaa. Kätevää, eikö totta? Oikeastaan huolestuttavin asia tässä koko hommassa on se, että jos se oikea katastrofi iskisi, kertoisiko media meille niitä asioita joita kansa tarvitsee selviytyäkseen, vai saisimmeko sitä samaa sontaa kuin aina ennenkin?

Jääkin siis nähtäväksi miten asiat etenevät. Katso siis uusin jatko omassa pelkopornosarjassasi, ettet vaan vahingossa ohita sitä kriittistä osaa joka ihan varmasti pelastaisi henkesi ja terveytesi, sekä muista varmistaa siltä omalta auktoriteetiltasi mikä on oikea juuri tämän hetken reaktio tähän ulkoa luotuun ongelmaan jota vallanpitäjät eivät edes yritä korjata! Vai olisiko sittenkin paras vaan laittaa se media kiinni, varautua huomiseen kohtuudella ja keskittyä siihen omaan elämään? Asioille voi myös koettaa tehdä jotain, pelkäämisen ja voivottelun sijaan, mutta se vaatiikin jo huomattavasti enemmän ponnisteluja. Miten on, kuuluuko pelkoporno omaan päivittäiseen rutiiniisi? Siksi kun voidaan laskea myös nämä maamme hallituksen päivittäiset toilailut, samoin kuin Yurin ihmeellinen tarina... Pelottavaa, vai onko sittenkään?

torstai 5. maaliskuuta 2020

Yurin ihmeellinen tarina


Loikkarin tarina

Yuri Alexandrovich Bezmenov alias Tomas David Schuman taitaa olla tuttu hahmo tämän blogin lukijoille. Netistä löytyy useita haastatteluja ja esitelmiä, niin englanniksi kuin tekstitettynä suomeksi, hänen ihmeellisestä tarinastaan ja matkasta KGB:n hoivista lännen lihapatojen ääreen. Kuinka suurta osaa tarinasta voidaan sitten uskoa, kun kyseessä on kuitenkin koulutettu agentti? Kaksoisagentti voisi pelotella länttä ja saada ihmiset näkemään vieraan vallan agentteja kaikkialla, näin murentaen yhteiskunnalle kriittistä keskinäistä luottamusta. Mene ja tiedä, mikä tahansa on mahdollista näiden suurvaltojen välisessä pelissä.

Sinänsä hänen kertomansa pitää paikkaansa: yhteiskuntaa voidaan muovata hitaasti hivuttamalla haluttuja asioita kansan keskuuteen. Propagandalla voidaan siirtää Overtonin ikkunaa hitaasti haluttuun suuntaan, eli mahdottomasta ajatuksesta voidaan ajan kanssa saada jokapäiväinen asia. Yleinen mielipide asiasta kuin asiasta voi ajan kanssa muuttua myös itsestään, mutta yleensä sielä taustalla on enemmän tai vähemmän määrätietoista ohjaamista haluttuun suuntaan.

Yuri kertookin monessa luennossaan, kuinka Neuvostoliitto/KGB onnistui hivuttamaan kaikenlaisia kulttuuria rapauttavia asioita jenkkien yhteiskuntaan. Hänen rakkautensa jenkkien kulttuuriin ja elämäntapaan sai hänet kirjoittamaan asiasta ja puhumaan julki näistä vaarallisista kulttuurimarxistisista asioista. Lopputulos toki on nähtävissä ja länsimaisten yhteiskuntien suunta on ollut jo pidemmän aikaa Yurin varoitusten mukainen, mikä lisää tarinan uskottavuutta melkoisesti. Mutta siinä tarinassa on semmoinen iiiihan pikkiriikkinen ongelma, mitä ei voida olankohautuksella ohittaa ja vannoa Yurin tarinan olevan 100% aito.


Pieni ongelma

Lopputulos siis täsmää kerrottuun pelottavan hyvin, mutta siinä tarinassa on semmoinen pienehkö ongelma jolle esitän selitykseksi muutaman hypoteesin. Se pienenpieni ongelma kun on propagandan levitys vieraan vallan alueelle. Jenkeissä oltiin noihin aikoihin jo käyty kaksi suurta propagandasotaa sekä niiden välissä pitkähkö uuvutustaistelu kommunismia vastaan. Koko 1900-luvun alkupuoli oltiin kansaa valistettu vieraan vallan sanoman vaaroista ja painotettu oikeiden tiedonlähteiden uskottavuuteen. Koska Neuvostoliitolla ei ollut omia TV/radio-lähettimiä tai maanlaajuisia sanomalehtiverkostoja käytössään propagandan levittämiseen, miten he siinä sitten oikein onnistuivat?

Ensimmäinen hypoteesi, jota itse en pidä kovinkaan todennäköisenä on se, että Neuvostoliitto onnistui korruptoimaan kaikki propagandalähteet ja ottamaan haltuunsa jenkkien omat tiedon välittämisen verkostot ilman että kukaan jenkkien tiedustelupalveluista asiaan havahtui. Tätä samaa selitystä toki tunnutaan osin käyttämään tänäkin päivänä, kun Venäjästä ja heidän "trolliarmeijasta" pelotellaan. Nyt vaan väitetään että lähes kaikki vaihtoehtoiset tiedonlähteet ovat Venäjän hallussa ja ne kykenevät yhdessä saavuttamaan ison osan kansasta. Mahdollista? Njuu, mikäettei, jos Venäjällä olisi keinot (tai NL:llä oli silloin aikanaan keinot) saada yhteys kaikkiin tarvittaviin tahoihin ja saamaan heidät toimimaan halutulla tavalla.

Mutta entäs jos mitään vallankaappausta ei tarvittukaan - vallanpitäjät halusivat länsimaisen kulttuurin etenevän Yurin pelottelun suuntaan. Media oli jo tuolloin hitaasti valumassa harvojen haltuun ja koulujärjestelmä oli kaapattu jo 1900-luvun alkuvaiheissa. Samat suuret neoliberaalit ajattelijat jotka kaappasivat Chilen -73 ja toimivat Reaganin takapiruina olivat enemmän kuin kykeneviä ohjaamaan koko jenkkien mediakenttää ja kulttuurimarxismi sopi heidän agendaansa enemmän kuin hyvin. Hommataan vielä päälle joku soppeli syntipukki niin kansa on ihmeissään mikä meni pieleen mutta syyllinen sentään tiedetään - Neuvostoliitto.


Vain havaittu sanoma vaikuttaa

Propagandalla on ollut aina sama iänikuinen ongelma - miten saada viesti jokaiselle kohteelle. Jos unohdetaan maholliset alitajuntaan vaikuttavat piiloviestit, valtaosa propagandasta on täysin julkista esitystä eri medioissa. Viestin halutaan saavuttavan mahdollisimman suuri osa kohdeyleisöstä ja sitten toivotaan että sanomalla on vielä haluttu lopputulos. Toki on mahdollista, että minulla on jäänyt jokin osa huomaamatta tahi huomioimatta propagandan levityksessä Yurin tarinassa, mutta tämän hetkisiin tietoihin perustuen pidän lähes täysin mahdottomana ajatusta, että NL olisi kyennyt levittämään haluamaansa propagandaa tarvittavalla laajuudella.

Selitykseksi voidaan toki antaa vaikutus yliopistojen kautta, mikä olisikin periaatteessa mahdollista ellei Rockefeller olisi ehtinyt jo useita vuosikymmeniä aikaisemmin ottaa niitä haltuunsa. Edistyksellisillä tahoilla on ollut niin aikaisemmassa kuin nykyisessä muodossaan aina vahva edustus korkeammissa kouluasteissa - he kun ovat olleet se edistystä ajava voima. Onko tämä nykyinen edistyksellisyys enää edistystä vaiko vaan taantumusta, se taas on jokaisen omasta näkemyksestä kiinni. Mistä päästäänkin viimeiseen osaan tätä mietintöä - onko niin, että tarina kulttuurimarxismin leviämisestä Neuvostoliiton pirullisista päämääristä johtuen onkin vain tarinaa?

On ja ei. Mikään ei nimittäin estä sitä, etteikö samat tahot olleet osallisena myös sielä idässä ajamassa omia agendojaan kansan kustannuksella. Samaan aikaan samankaltaisia ajatuksia ei tietenkään tarkoita mitään salaliittoa, vaan yksinkertaista yhteistyötä ihmisten kesken. Mitään suurta juonta taustalla ei tarvita (tosin mikään ei sitä vaihtoehtoa liioin sulje pois) kun pieni joukko vallassa olevia ihmisiä ympäri maailmaa haluavat ajaa omaa etuaan ja agendaansa. Yurin tarina onkin siitä mielenkiintoinen, että se voi olla täysin totta tai ihan täysin mielikuvituksen tuotetta, kuin myös puhdasta agenttien selkäänpuukotusta ja eri ryhmittymien valtataistelua. Suosittelen siis vilkaisemaan hänen esityksiään ja avoimin mielin tekemään omat johtopäätökset kerrotusta.

Agitoiva ja integroiva propaganda


Propagandan luokittelua

Propagandalla on lukemattomia muotoja ja se voidaan jakaa useisiin eri luokkiin. Koska propagandan tehtävänä on lähes poikkeuksetta saada ihmiset tekemään jotain haluttua asiaa, tarkastellaan tällä kertaa propagandan jakoa agitoivaan (aktivoivaan) ja integroivaan (passivoivaan) propagandaan. Aikaisemmassa artikkelissa "Petoksen profeetat" puhutaan agitaattoreista, eli tahoista jotka toimillaan pyrkivät kiihottamaan kansaa tekemään jotain. Aloitetaan siis agitoivasta propagandasta.

Agitoiminen, eli ärsyttäminen, kiihottaminen ja yllyttäminen on aktivoivaa propagandaa. Ihmiset halutaan ylös, ulos ja tekemään, mitä sitten halutaankaan tehtävän. Siitä ulos menemisestä ei tosin kannata Suomen olosuhteissa juurikaan puhua, koska ämpäreiden ja ilmaisten flunssarokotteiden lisäksi kansaa ei kyllä ulos kadulle asti hevillä saada. Lähimmäksi on taidettu päästä tällä ilmastopaniikin lietsonnalla, tosin siinäkin se itse tekeminen on jäänyt ulos menemiseen ja kukkaron nyörien avaamiseen herrojen taskuun. Ranskassa tämä kadulle jalkautuminen taas osataan varsin hyvin ja suuria joukkoja on saatu yllytettyä marssimaan keltaiset liivit päällä vallanpitäjiään vastaan. Pisteet siitä ranskalaisille.

Agitoivassa propagandassa pyritään saada ihmisissä irti aktivoivia tunnetiloja, eli pelon sijaan paniikkia. Innostus, toivo, ylpeys ja ihailu lasketaan positiivisiksi ja viha, ahdistus, kateus ja häpeä negatiivisiksi aktivoiviksi tunnetiloiksi - näiltä tunteita sopivasti herättelemällä pyritään saamaan halutun kaltainen reaktio kuulijoissa. Kun suuri ja ihailtu johtaja saapuu kansan keskuuteen, hän voi suoltaa ulos ihan mitä tahansa puppua ja yleisö antaa seisoaltaan aplodit. Mutta kun tunnetila puuttuu, eli ihailua ei ole, kuulostaa se suuren johtajan puhe kuin minkä tahansa puhuvan pään lässytykseltä. Siksi näiden suurten hahmojen luominen on niin tärkeää propagandan toimivuudelle.


Yhdentyminen

Integroiva propaganda taas on tarkoitettu täysin päinvastaiseen toimintaan. Tai no, sitä voidaan kuvailla myös toimimattomuudella eli haluttu reaktio on usein nimenomaan se agitoivan vastakohta eli istua alas, suut suppuun ja hymyilkää - kaikki on hyvin, ei mitään nähtävää. Mutta integroivan propagandan tehtävä ei ole välttämättä passivoida vaan saada ihmiset yhdentymään heille määrättyihin asioihin. Tiedäthän: tämä on demokratiaa ja vain äänestämällä voit vaikuttaa - äänestämättä jättäneet ovat syyllisiä väärään tulokseen. Tärkeintä on, että kukaan ei edes kuvittele keinuttavansa venettä koska silloin me kuollaan kaikki!

Suuri osa lännessä tuotetusta "viihteestä" voidaan luokitella integroivaksi propagandaksi. Liikkuvan kuvan ja äänen muodossa kansalle valistetaan kuinka mihinkin ryhmään kuuluvien hyvien ihmisten tulee toimia missäkin tilanteessa. On ensiarvoisen tärkeää ettei etikettiä vaan mennä rikkomaan ja jokainen muistaa kumartaa herroilleen riittävän pitkään ja syvään. Entäs sitten idässä? Hitostako minä tiedän, vaatisi kielitaitoa että asiasta osaisi sanoa juuta tai jaata. Japanilaiset elokuvat ja sarjat ovat ainakin hyvin perinteisiä malleja noudattavia, eli sielä sama integroiva propaganda elää ja voi hyvin.

Samaa integroivaa propagandaa ovat myös kaikki nämä "salaliittoteoriaa!" selittelyt, joissa kaikki konsensuksen ulkopuolelle jäävät asiat leimataan välittömästi asiaan kuuluvilla halventavilla nimillä. Virallinen tarina, yksi virallinen totuus ja kaikki siitä poikkeava on huuhaata. Antti Heikkilän vaino valtamediassa on hieno esimerkki integroivasta propagandasta, jossa joudutaan taistelemaan agitoivaa sanomaa vastaan tuhoamalla se persoona, yllä mainituista syistä - väärinajattelijoita ei parane ihailla.


Vastapropagandaa

Agitoivan propagandan liekin voi aina saada sammumaan hiljentämällä se agitaattori. Median toiminta, etenkin netissä, perustuu juuri tarkasti valikoitujen tahojen päästämiseen ääneen ja epämieluisien tahojen polkemiseen maan rakoon. Jos jokin ilmiö tai ryhmä saa runsaasti huomiota, positiivista tai negatiivista, siihen on aina hyvä syy. Tarkoituksena on joko agitoida ja aktivoida kohdeyleisö, tai vaikkapa vahvistaa yhtenäisyyttä jotain asiaa vastaan. Mielikuvien luonti sujuu medialta leikiten, mutta niitä mielikuvia tarkkaillen pystyy sitä peliä myös seuraamaan analyyttisemmin.

Mistä päästäänkin sitten vasta/vaihtoehtomedioiden ongelmaan tässä propagandasodassa valtamediaa vastaan. Oli se valtamedian propaganda aiheesta kuin aiheesta sitten agitoivaa tai integroivaa, on se vastapropaganda lähes poikkeuksetta reaktiivista. Valtamedia siis tekee ensimmäisen siirron ja siihen sitten reagoidaan ja vastataan niillä paukuilla mitä itsellä on hallussa - eli yleensä vain murto-osalla siihen valtamediaan nähden. Tulella tulta vastaan taistelu ei toimi jos vastapuolella on liekinheitin ja itsellä zippo...

Mutta näitä kahta eri tyyppistä propagandaa voidaan käyttää myös "hyvään" - yhdistää ja vahvistaa yhteistyötä, sekä yllyttää niitä "omia" toimintaan. Sinänsä kaikki ne kauniit puheet ja ajatukset yhdestä yhteisestä kansasta olisivat täysin mahdollisia, jos se olisi median tehtävänä. Käytännössähän asia ei todellakaan niin ole ja olisiko se edes mahdollista saada aikaiseksi kaikkien etua ajava media? Hyvänä vaihtoehtona olisikin aidosti moniääninen media, mikä myöskin tällä hetkellä puuttuu lähes kokonaan. Ajatella, jälleen voitaisiin sananvapaudella korjata asioita ja vallanpitäjät taas tekevät kaikkensa estääkseen sen sananvapauden... kuka olisikaan arvannut?

tiistai 3. maaliskuuta 2020

Kaksi kysymystä joita ei vallan kahvassa ollessaan kysytä


Missä vallassa?

Valtaa on monenlaista niin vaikutukseltaan kuin mittakaavaltaan. Joku voi kuvitella olevansa kovinkin iso kiho komentaessaan kourallista alaisiaan tai muita ryhmän jäseniä, mutta valtaa on siinä vaiheessa vielä hyvinkin rajallisesti. Toisesta ääripäästä löytyy taas ihmisiä, jotka pystyvät toimillaan määrittämään mitä esimerkiksi netistä voi jollain tietyllä haulla edes löytää. Mutta vaikka vaikutus suureen joukkoon onkin melkoinen, molemmat pelaavat silti vielä ainakin pääpiirteittäin kaikille yhteisillä pelisäännöillä. Tässä toki tullaankin jo ensimmäiseen suureen eroon siinä vallassa.

Vaikka pelataankin vielä yhteisillä pelisäännöillä, tahot jotka voivat niitä sääntöjä halutessaan muuttaa ovat huomattavasti tavan kansan yläpuolella. Demokratiassa, eli kansanvallassa, tämä onkin hieman outo ilmiö - poliitikot voivat rikkoa lakeja ja muuttaa niitä halutessaan kysymättä kansalta kävisikö moinen päinsä. He siis eivät enää edusta kansaa vaan omia etujaan. Silti heidän toimiaan sitovat lait sekä säännökset, ainakin teoriassa, jolloin ainakin etäisesti oikeisvaltiota muistuttavassa maassa joutuisi vastuuseen jos niitä lakeja rikkoo ennen kuin niitä menee muuttamaan itselle sopivampaan muotoon.

Tässä kohtaa tuleekin sitten se oikean vallan raja vastaan, josta ei tavan tallaajalla ole mitään asiaa. Poliitikoksi asti kyllä vielä voi päästä, kun tekee kiltisti mitä herrat käskevät, mutta siitä ylöspäin vaaditaan aivan toisenlaisia yhteyksiä. Puolueiden johtajatkin ovat vielä sielä tavan tallaajan tasolla, kun puhutaan oikeasta vallasta. Toki nämä puhuvat isot päät vaikuttavat jo kovinkin mahtavilta tahoilta, mutta todellisuudessa kun heille käy käsky hypätä, he eivät kysy miksi, vaan kuinka korkealle. Mistä sitten tietää, että on päässyt oikeasti vallankahvaan kiinni?


Turhia kysymyksiä

Onko se laillista? Ensimmäinen huoli, jota vallanpitäjillä ei enää ole, on välittäminen jostain ihmisten tekemistä lakipykälistä. Jos jotain halutaan tehdä, se tehdään täysin siitä huolimatta onko se kiellettyä vai ei. Tekniset yksityiskohdat voivat toki vaatia alempien tahojen muuttavan niitä lakeja, tai tarvittaessa törkätään joku alempiarvoinen junan alle kantamaan vastuu rötöstelyistä. Mutta siinä kohtaa kun isoja suuntaviivoja ollaan vetämässä, ei kukaan huomioi moista pikkuseikkaa kuin "onko se edes laillista". Kun siitä ei tarvitse enää välittää, ollaan oikeasti vallassa.

Onko se moraalista? Toinen turhanpäiväinen murhe on jonkin asian moraalinen kysymys - pitäisikö näin tehdä, onko se oikein vai väärin? Ihmishenki ei ole minkään arvoinen ja maapallolla on vielä paljon tilaa asustaa vaikka isompiakin alueita pistetään pysyvästi pilalle. Oikein, väärin? Ei, vaan nyt tehdään niin tai näin, koska yhdessä päätettiin että tämä on oman edun mukaista. Paskan hailee miten se muihin vaikuttaa, kunhan itse saadaan aikaiseksi se mitä halutaan. Jos joku tulee asiasta vinkumaan niin sitä varten on propaganda ja koko poliittinen sirkus valmiina selittämään asiat parhain päin. Moraalista? Ketä kiinnostaa...

Nyt ei siis oteta kantaa siihen onko se teko laillista tai "oikein", vaan ainoastaan siihen että tarvitseeko niistä välittää. Vallanpitäjä voisi teoriassa tehdä hyvinkin oikeamielisiä ja kaikkia hyödyttäviä tekoja, välittämättä niistä moraalisista ja laillisista kysymyksistä. Kun ei moisista tarvitse välittää, tietää että on oikeasti vallassa. Moiseen asemaan tosin ei taida päätyä ne kaikista parhaat tyypit, vaan näin kansan suunnasta katsoen vain se pahin ihmiskunnan pohjasakka...


Outo uskomus vallanpitäjistä

Adam Smith puhui aikoinaan näkymättömästä kädestä joka ohjailee markkinoita. Tämän näkymättömän käden voidaan sanoa olevan myös ne vallanpitäjät. Eli siis ne kaikista röyhkeimmät, laskelmoivat, itsekeskeiset ja omahyväiset ahneet ryöstäjät jotka luovat kylmäverisintä politiikkaa - he tuottavat hyvää kaikille muille. Monet kuvittelevat, että nämä näkymättömät tahot omilla tahoillaan ovat kansan puolella ja tuottavat heille hyvää. Koska sehän olisi puhdasta salaliittoteoriaa, että vallanpitäjät muka toimisivat omaksi edukseen sen sijaan että toiminnallaan suojelevat maailmaa vaikkapa ilmastonmuutokselta!

Karu totuus on kuitenkin se, että miljoona pientä ei ole mitään, muutama jättiläinen vastaa kaikesta. Tavan kansa, vaikka meitä onkin miljoonia(?) yhtä oikeaa vallanpitäjää kohti, me emme paina siinä vallan vaakakupissa yhtään mitään tällä hetkellä. Syy siihen on tosin yksinkertainen - olemme jakautuneet lukemattomiin pieniin ryhmiin, jotka yhdessä toimimisen sijaan taistelevat jämistä keskenään. Identiteettipolitiikka on tästä ehkä paras esimerkki - on keksitty, että ihonväri ja seksuaalinen suuntautuminen asettaa ihmisen hierarkiaan jossa uhri ja alistaja ovat kuitenkin molemmat tasan saman verran vallassa, eli ei yhtään. Rasistifasistia ollaan huutamassa niille, joilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa jotka ovat toimillaan aiheuttaneet suuren osan nykypäivän ongelmista.

"Suuri herääminen", jota ei edellisilläkään kerroilla päässyt tapahtumaan, tuntuu nyt kuitenkin viidennellä kierroksellaan saavan ihmiset ihan täpinään. Ensimmäistä kertaa yleisesti uskotun historian mukaan ihmiskunnalla on kuitenkin nyt mahdollisuus yhdistyä ja käyttää sitä ainoaa ihmisoikeuttaan - sananvapautta - kyetäkseen paljastamaan ja kaatamaan nämä näkymättömät voimat jotka ovat oikeasti vallassa. Väärin vastustettu on kuitenkin vielä niin suuri synti, ettei yhteistyöstä ainakaan tällä hetkellä tosin taida tulla juurikaan mitään. Tai ehkä olen vain liian kyyninen ja oikeasti kaikki menee juuri kuten on suunniteltu? Paitsi että, kenen suunnitelman mukaan sitä nyt ollaan oikeasti tanssimassa? Historiasta jos otetaan yhtäläisyyksiä nykypäivään niin nyt ollaan menossa kyllä ihan eri suuntaan kun väitetään, mutta mistäs minä sen tietäisin...

sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Suhtautuminen propagandaan 1900-luvun alusta eteenpäin


Pätkä alkupäästä

Ensimmäinen maailmansota oli, tarinan kertojasta riippuen, joko propagandan tai "paremman" osapuolen voitto. Propagandan osalta kyseessä oli kuitenkin valtava harppaus teknologiassa eteenpäin, nimittäin massojen hallinnan teknologiassa. Vastapuolen propagandalla peloteltiin kaikkialla ja kansalle valistettiin että heidän vaalia luottamusta vain virallisiin tiedonlähteisiin - olihan kaikki muu mahdollisesti vastapuolen propagandaa. Keskusvaltojen propaganda oli tässä vaiheessa jo useita vuosikymmeniä ympärysvaltoja jäljessä, johtuen suurelta osin kovasta panostuksesta massamanipulointiin etenkin rapakon takana. Koska tavalliset kansalaiset eivät voineet mistään tarkistaa jonkin tiedon paikkansa pitävyyttä, kyettiin puolin ja toisin maalaamaan mitä mielikuvituksellisempia kuvia vastustajasta.

Tästä ensimmäisestä sodasta kuitenkin otettiin opiksi - selväksi oli tullut, että tarinan kertoja kykenee ohjaamaan kokonaista kansakuntaa. Tästä syntyikin pelko siitä, että radion ja printtimedian keinoin kansalle avautui todellisia mahdollisuuksia levittää haluttua tietoa kanssaveljilleen ja sisarilleen. Siksi 30-luvun laman aikana kommunismin pelko piti ajaa syvälle länsimaisen kansan selkärankaan - perin kauhistuttava ajatus siitä, että työläisillä pitäisi olla sanottavaa omista olosuhteistaan oli täysin mahdoton ajatus vallanpitäjille kavereineen. Kansaa toki oltiin kiihotettu jo aikaisemminkin eri keinoin, mutta sodan opit aina lehtisistä jatkuvan toiston vasarointiin oli syytä olla vain oikeissa käsissä.

Toinen maailmansota, tarinan mukaan, olikin sitten puhdasta Saksalaisten propagandaa ja liittoutuneet vaan kouluttivat ja valistivat kansaa. Puolen vuosisadan kokemuksen omaavat liittoutuneet siis hävisivät virallisen tarinan mukaan propagandasodan Saksaa vastaan, mutta onnistuivat onneksi pitämään edes omat kansalaisensa niin hyvin valistettuna että heihin ei paha vihollisen propaganda juurikaan tepsinyt. Saksalaiset kertoivat propagandassaan omasta paremmuudestaan, liittoutuneet taas toitottivat Saksan olevan se paha mörkö. Kaikki kansat kun saivat ne samat tarinat, voidaan näin jälkikäteen nähdä mikä osa tarinasta jäi elämään.


Taistelu propagandaa vastaan

Poliittisella kentällä propaganda, eli mielipiteen muokkaus, on kuitenkin aina ollut arkipäiväistä. Propagandaksihan ei niitä poliitikkojen puheita kutsuttu juurikaan ennen 1900-luvun alkua ja toisen maailmansodan jälkeen vain se väärä sanoma oli propagandaa. Ihmisiä sen sijaan koulutettiin ja valistettiin oikeista tavoista käyttäytyä. Sanoman saaminen massoille oli tarkoin vartioitu vallanpitäjien monopoli, minkä vuoksi vielä ensimmäisen maailmansodan aikoihin oli vahva kuvitelma toimivasta demokratiasta se, että vallanpitäjät kertovat kaikki asiat mitä kansa tietää joten vääriä mielipiteitä ei pääse syntymään. Mutta tämä monopoliasema oli kuitenkin murenemassa, joten tarvittiin uusia keinoja estää väärät mielipiteet.

Sen aikaiset edistykselliset tahot kuvittelivat, että valistunut kansa olisi immuuni propagandalle. Tämä tietysti pitääkin ainakin osin paikkansa, sillä hyvin koulutettu ja itsenäisesti ajatteleva kansa ei ole niin altis ulkopuoliselle vaikuttamiselle ja siinä samassa on vielä hyvinkin sovelias demokraattiseen, eli kansanvaltaiseen, päätöksentekoon. Mutta siinä kun hyvin koulutettu kansa on immuuni sille propagandalle, mitenkäs sitä pystytään manipuloimaan? Onneksi ratkaisu oli hyvinkin lähellä - kun oikealla koulutuksella kansa saadaan immuuniksi ulkopuoliselle propagandalle, mitäs jos siihen liitetään osaksi sitten koulutus uskoa suoralta kädeltä se haluttu propaganda?

Koululaitos oli onneksi jo vallanpitäjien hallussa jenkkilässä - Rockefeller nappasi siitä suuren osan itselleen 1902. Kansa siis kyettiin kouluttamaan, toki aina sukupolven viiveellä, haluttuun tapaan suhtautua propagandaan. Kun idioottilaatikko, eli televisio, saatiin vihdoin mukaan kuvioihin, kyettiin koko kansakuntaa pitää jatkuvasti päivitettynä oikeille ajatuksille. Ja jos se näytetään televisiossa, sen täytyy olla totta! Propaganda muuttui siis "epäile kaikkea" tilasta "usko kaikkeen mitä me kerromme". Vasta internet kykeni tätä uskomusta horjuttamaan, mutta se on taas aivan oma tarinansa...


Suhtauminen propagandaan

Vallanpitäjien suhtautuminen propagandaan on säilynyt samana kautta aikojen: vain heillä on oikeus kouluttaa kansaansa, kaikki muut pysyköön erossa! Heidän ongelmana on siis aina ollut pelko siitä, että kansan ääni tulisi kuuluviin. Oli se sitten vääräuskoisia pakanoita, kommunisteja, salaliittoteoreetikoita tai äärioikeistoa, vallanpitäjien tyyli maalata väärinajattelijat pahaksi möröksi ei juurikaan ole muuttunut. Vallanpitäjien sanoma hyvä eli "koulutusta", muut sanomat paha eli "propagandaa". Ei siis ole mikään ihme, että tällä hetkellä maalittaminen on iso puheenaihe. Kuninkaan sana on laki, sitä ei parane kyseenalaistaa. Kuningasta ei liioin saa pilkata tahi ongelmia tuoda esiin - maalitus on siis kiellettävä.

Lyhyt aika, jolloin kansaa käskettiin ajattelemaan itse ja näin vastustamaan propagandaa on kaukana menneisyydessä. Olemme tavallaan palanneet tai ainakin kovalla vauhdilla matkalla aikaan, jolloin vain yksi taho sai kertoa julki asioita. Etuna tässä toki on se, että silloin ei tarvitse enää puhua propagandasta eikä pelätä ulkoista vaikuttamista - muiden kuin kuninkaan sanaan ei saa uskoa. Onkin jännää, että samat edistykselliset tahot jotka kehittivät idean valistuneesta kansasta ajavat tänä päivänä täysin päinvastaista kantaa. Mutta tämä on toki täysin ymmärrettävää, koska he omaavat kaikki kulttuurin avaimet ja näin jo nyt hallisevat mitä ihmiset ajattelevat.

Miten sitten propagandaan tulisi suhtautua? Ensiksi olisi hyvä tunnistaa propaganda ja ymmärtää mitä sillä edes tarkoitetaan. Joku, jossain, haluaa juuri sinun toimivan halutulla tavalla vaikka se olisi omia etujasi vastaan. Haluatko tosiaan antaa muiden päättää puolestasi? Itsenäinen ajattelu on toki paljon haastavampaa kuin lauman mukana seilaaminen. Kuitenkin on olemassa se yksi asia, jolla sitä propagandaa voidaan oikeasti vastustaa ja löytää niitä kaikille hyviä vaihtoehtoja - sananvapaus. Kun jostain asiasta ei saa puhua, ongelmia ei saa tuoda esiin eikä vallanpitäjiä kritisoida, elämme totalitaarisessa hirmuvallassa jossa sallitaan tasan tarkkaan vain yksi tarina. Sotiminen siitä kenen tarina sallitaan ei liioin ratkaise ongelmaa.