torstai 9. tammikuuta 2020

Vale, valhe vai vaan propagandaa?


Termien sekamelskaa

Lügenpresse ja Fake News, tuttavallisemmin siis valhe- ja valemedia ovat olleet jo useamman vuoden kaikkien kielen päällä. Riippuen keneltä kysyy, vastaus siitä mitä näillä tarkoitetaan vaihtelee melkoisesti. Tai no, ei ehkä niinkään mitä itse termi tarkoittaa vaan enemmänkin se, ketä näillä termeillä kuuluu oikeaoppisesti kuvata. Valhelehdistö, eli saksalaisten lügenpresse (mikä lontooksi kuuluisi olla press of lies, eikä lying press kuten se usein käänetään) , kuvaa nimenomaan sitä "vastapuolta", joka valehtelee mediassaan. Fake news taas olisi lähempänä valeuutinen tai valemedia, minkä nimityksen saa jälleen kerran kaikki mediat kuin myös uutiset itsessään jotka kertovat asiasta kuulijan suunnasta katsottuna väärällä tavalla. Ja ettei jää epäselväksi, valtamedia taas on media, joka saavuttaa merkittävän osan kansasta julkaisuillaan sekä kykenee pyörittämään sillä omaa liiketoimintaansa ainakin pääpiirteittäin.

Mikä sitten on valeen ja valheen ero? Valeuutinen/valemedia siis tekeytyy uutiseksi/mediaksi vaikkei sitä olekaan. Esimerkiksi satiirijulkaisuja voitaisiin pitää semmoisena, jos julkaisu ei ilmoittaisi suoraan olevansa hjuumoria. Valeuutinen ja valemedia ovat siis tahallista harhaanjohtamista. Vallanpitäjämme neuvovat valeuutisen tunnistukseen tarkistettavaksi: kuka kirjoitti, missä julkaistu, lähteet, koska julkaistu, sivun motiivi ja ylläpitäjä ja lopuksi kiinnittää erityishuomio juttuihin, joista olet samaa mieltä. Valemediaahan valtamediat eivät ole, koska he ainakin itse uskovat olevansa luotettavia medioita ja kaikki muut ovat sitten valemediaa. Valtamedia onkin enemmän lügenpresse, ei fake news.

Puhdasta valehtelua valtamediat harrastavatkin vaihtelevasti. Joistain asioista juttujen taso on hyvin lähellä puhdasta valehtelua, mutta valtaosa uutisista on toki kehyksensä sisällä totta. Missä usein leikitään totuuden rajoilla ovat uutiset, jotka ovat vain naamioituja mielipidekirjoituksia. Valtamedialla kun on paha tapa ladata jokaiseen artikkeliinsa valmiiksi ne halutut tuntemukset mikä lukijalle kuuluisi oikeaoppisesti tulla - tai sitten vastakkaista mieltä olevat saisivat vastakkaisen tuntemuksen. Näitä vale- ja valheuutisia kykenee kuitenkin ihan jokainen media julkaisemaan, mistä syystä näillä termeillä on loppuviimein hyvin vähän käyttöä muuna kuin leimakirveenä. Miksikö?


Kaikki media on propagandaa

Miten sitten tunnistaa mediasta onko juttu totta vai propagandaa? Jos olet jutun kanssa samaa mieltä, se on totta ja jos eri mieltä, se on selvästikin propagandaa. Tässä heitossa on kuitenkin vinha perä - tuolla tavalla valtaosa ihmisistä kuitenkin erottelee näkemänsä uutiset. Propaganda voidaan määritellä monella eri tavalla, mutta pääpiirteittäin sillä tarkoitetaan mitä tahansa levitettyä sanomaa, jolla on tarkoitus saada kohteensa näkemään se asia halutulla tavalla. Eli... kaikki media on propagandaa, hienoisesti yleistäen. Aniharva mediassa mukana oleva tosin haluaa sitä myöntää, mutta ihan jokainen uutisoitu/julkaistu asia kuin myös uutisoimaton/julkaisematon asia on sitä itseään - mielipiteen muokkausta, eli propagandaa.

Mihin kohtaan propagandakenttää sitten vale- ja valheuutiset kuuluvat? Valkoinen propaganda, eli pääosin totta mutta yleensä tarkasti kehystetty sanoma, lasketaan yleensä mainostajien alueeksi mutta tähän kategoriaan kuuluu myös "tavallinen" median julkaisemaksi päätyvä asia - joku, jossain, päätti että tämä pitää saada muiden tietoisuuteen. Harmaata propagandaa, eli lähteetöntä, vahvistamatonta ja/tai kunnolla kieputettua tietoa taas voidaan pitää niin vale- kuin valheuutisena tapauksesta riippuen. Ennen kun uutista kutsuttiin uutisankaksi, olisi se nykyään valeuutinen ja tyypillistä harmaata propagandaa. Näitä sitten korjaillaan niin hiljaa että aniharva koskaan korjausta näkee - ensireaktio on kuitenkin jo saavutettu, mitä sillä haluttiinkin.

Mustaksi propagandaksi meno muuttuu lähinnä siinä, kun tietoisesti ja tahallaan suolletaan valheita ja valeita kansan tietoon. Tätä hieman lievennetään yleensä sillä, että vastuu sälytetään jollekin muulle taholle ja "me vaan kerrottiin eteenpäin mitä nuo sanoi!" Kun valtamedioiden yhteiset suuret uutistoimistot tuottavat mustaa propagandaansa, niitä eteenpäin jakavat tahot yleensä tekeytyvät tietämättömäksi koska he tietävät käskyn tulleen paljon heidän palkkatasonsa yläpuolelta. Brittien sotien aikana kehittämä propagandastrategia "kun valehtelet, valehtele kunnolla ja pysy siinä valitussa tarinassa" elää ja voi hyvin vielä tänäkin päivänä, eikä yksikään vallanhimoinen taho lähde pilaamaan hyviä tarinoita. Eli niin valetta kuin valhetta, tapauksen mukaan...


Miten sitten tunnistaa valeet, valheet tai propaganda?

Palataan jutussa hieman taaksepäin, kohtaan "Jos olet jutun kanssa samaa mieltä, se on totta ja jos eri mieltä, se on selvästikin propagandaa." Tässä piilee mielenkiintoinen kohta - jos kyseessä nimittäin on "uutinen", voit toki pitää siitä uutisesta tai et, mutta siitä ei kenenkään tulisi olla "samaa" tai "eri" mieltä. Jos uutisena myytynä sanomasta voi olla jotain mieltä, se ei ole enää uutinen vaan mielipidekirjoitus. Ei siis uutinen vaan propagandaa, mutta kuinka tummansävyistä sen jokainen sitten peilaa sen oman näkemyksensä kanssa. Jos olet samaa mieltä "uutisen" kanssa, se on vain valkoista propagandaa... Valheen ja valeen tunnistaminen onkin sitten astetta hankalampaa.

Otetaan avuksi siis vallanpitäjien omat ohjeet tuolta ylempää ja verrataan niitä vaikkapa Ylen toimintaan. Ammattilaispropagandistit siis julkaisevat joko omia tai uutistoimistojen artikkeleita tarkasti valittuina aikoina. Täysin poliittisessa ohjauksessa ja valtion toimia tukevana heidän motiivinsa ovat kaukana neutraalista tiedonvälityksestä. Sanoma on täsmälleen sama kuin muussa valtamediassa, mikä osoittaa ylempää ohjausta tai muuta vastaavaa yhteistyötä (mediapooli) päätoimittajien jo valmiiksi politisoituneiden näkemysten lisäksi. Jos siis käytettäisiin vallanpitäjien omia määritelmiä ja varoitusmerkkejä valemediasta, heidän omat mediansa täyttäisivät kaikki kohdat täysin pistein! Ai niin, valtamedia ei ole valemediaa koska he itse niin sanovat - eli kaikki hyvin.

Sinänsä ohjeet valehtelun ja virheellisen tiedon huomaamiseen ovat ihan hyviä - niiden tietojen vahvistus riippumattomista lähteistä tuppaa vaan olemaan lähes mahdoton tehtävä, koska kaikilla suurilla mediapelureilla on yksi tai useampi oma lehmä ojassa. Nykypäivänä onkin enemmän kyse siitä, minkä osapuolen luomassa illuusiossa kansa elää - idän, lännen vaiko ihan omassa. Epävarmuus ja luottamuksen mureneminen tuppaavat aiheuttamaan ihmisissä ahdistusta, minkä vuoksi yhä useampi tukeutuu entistä tiukemmin "oikeaksi todistamiinsa lähteisiin" ja pitävät niistä kiinni vaikka maailman tappiin saakka. Yhdelle se voi olla Yle, jollekin muulle Youtube-vaikuttaja tai mikä sattuukaan. Sama ohje jonka myös omille lukijoilleni annan voisi auttaa myös muiden medioiden seuraajia - älä usko mitä sanon, tutki mitä sanon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti