keskiviikko 1. tammikuuta 2020

2020 - vuosikymmen sotapropagandaa takana?


Niin se maailma muuttuu

Tehdäänpä näin vuoden alkuun (tai no, loppuun, koska teksti valmistui hieman ennen vuoden vaihdetta) hieman tiedon analysointia ja muodostetaan niistä hypoteesi sille, miksi nykypäivän media tuntuu olevan niin päin prinkkalaa. Media on aina ollut propagandaa, eli yleisönsä manipulointia näkemään asioita halutulla tavalla, mutta 2010-luvun alussa läntisessä mediassa tapahtui perustavaa laatua oleva muutos jonka seuraamuksia emme edes vielä täysin tiedä. Seuraava teksti on siis hypoteesi, eli mahdollinen selitys, joka on nikkaroitu kasaan saamistani tiedonmurusista... siispä se voi mennä myös ihan täysin metsään.

2011 Libyan sota ja Gaddafin ennenaikainen avustettu siirtyminen täältä iäisyyteen vaati jo sinällään taustalleen melkoisen propagandakoneiston, että saatiin oikeutettua toisen maan ajaminen täyteen kaaokseen ja vieläpä saada kaikki hurraamaan asialle. Mutta propagandisteilla oli pieni mutka matkassa: "Smith-Mundt act", eli yksinkertaistettuna mustan propagandan käyttö kielletty oman maan kansalaisia vastaan. Ulkomaisia operaatioita ovat jenkit kyenneet tekemään miten lystäävät, mutta kotimaassa he ovat joutuneet käyttämään ulkomaisia lähteitä halutessaan valehdella päin pläsiä kotimaassaan. Kovin epämukavaa, sanoisin.

2012 tämä laki kuitenkin "modernisoitiin" ja saatiin sitten käyttöön 2013, minkä jälkeen voidaankin sanoa että helvetti repesi auki. Nyt siis oli ihan okei valehdella ummet ja lammet kansalle, minkä lisäksi Eurostoliiton mediat kykenivät nyt sitten myymään "lähteisiin viitaten" ihan täyttä sontaa likaamatta omia käsiään. Kun lähes kaikki uutiset maailmalla tulevat samoilta lähteiltä (Reuters, AP ja AFP) ja ne kaikki saavat nyt valehdella miten lystäävät, mikä voisikaan mennä pieleen? Kenttä oli siis valmiina, pelaajat asettuneet paikoilleen ja sittenhän ne tulvaportit potkittiinkin auki... NIMBY osui vihdoin ja viimein omalle kohdalle Euroopassa. "Not In My Back Yard", eli kunhan se ongelma ei tule omalle tontille, ei se mitään haittaa...


Piippu käännettiin uuteen suuntaan

Lännessä on osattu tehdä voitokasta sotapropagandaa jo yli vuosisadan ajan ja keinot ovat kehittyneet hyvää tahtia. Sosiaalisen median aikakautena yksilöity manipulointi on helpompaa kuin koskaan ennen ja kaikki kanavat ja keinot yhdistettynä propagandan peitto mihin tahansa ryhmään onkin lähes 100% - huomattavasti siis parempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Muualla maailmassa, lähinnä sotatoimialueilla, on sotapropagandan keskellä eläminen ollut arkipäivää. Viimeisiä "kansoja" täällä lännessä, jotka ovat eläneet arkipäivää sotapropagandan keskellä, löytyy entisen Itä-Saksan alueilta ja sielä tämä uudelleenhavahtuminen sotapropagandan paluuseen on ainakin osittain otettu vastaan vähemmän yllättyneesti.

Vihollinen onkin nykyään keskuudessamne, eikä sielä vaan sielä jossain kaukana mihin voidaan pudottaa surutta pommeja. Tärkeää onkin huomata tässä kohtaa se, että kenen vihollisesta puhutaan: vallanpitäjien vihollinen. Libyan sodan seuraukset kun tuntuvat aina tänne kylmään pohjolaan saakka, kaikki sitä vastustavat ovat niitä "vihollisia". Hienosti organisoitu ja ulkoa ohjattu kansakuntien lyttyyn lyöminen olisi mennyt paljon sujuvammin, jos kansalaiset eivät olisi lähteneet vastustamaan heille ylhäältä pakkosyötettyä paskaa. Koneisto ei kuitenkaan ollut riittävän hyvin rasvattu, koska kitkaa alkoi syntymään heti alusta saakka - on se kyllä kumma paikka kun ihmiset saattavat ruveta vastustamaan ongelmaa, kun se ongelma tulee omalle kotipihalle saakka...

Maalitus, vihapuhe ja muut vastaavat hassunhauskat ilmiöt ovat vain pieniä osia tätä omaa kansaa vastaan käytettävää sotapropagandaa. Koska netti, ainakin vielä toistaiseksi, mahdollistaa myös niiden eriävien mielipiteiden jakamisen, horjuu se sotapropagandan narratiivi kansan keskuudessa. EU, NATO, USA ja muut "hyvikset" esitetään valtamediassa pelastuksena ja täysin syyttöminä ongelmiin, vaikka todellisuudessa he ovatkin nämä sotkut aiheuttaneet. Vielä toistaiseksi se yksi yhteinen tarina, eli kaikki on Putinin ja muiden idän suurvaltojen syytä, jatkaa kuitenkin matkaansa - aivan kuten sotapropagandaan kuuluu.


No mutta mitä sitte?

Siihen se hypoteesini sitten päättyykin. Elämme keskellä hybridisotaa, jossa vallanpitäjien vihollinen löytyy myös sieltä omalta takapihalta - kansalaiset, jotka eivät purematta niele tätä propagandapaskaa. Me kaikki toki sille propagandalle altistumme ja se vaikuttaa meihin, halusimme tai emme, mutta ainakin siihen voi varautua eri tavalla kun olettaa heti valmiiksi että "taas meitä kusetetaan". Onko siis yllätys, että uusin peikko tässä sadussa onkin "kyseenalaistaminen", jota ei hyvän kansalaisin tulisi laisinkaan tehdä? Pitääkin raapustaa siitä seuraavaksi...

Toki tämä ketju 2011 Libyasta eteenpäin on vain pieni pätkä lähihistoriaamme, mutta nähdäkseni se kriittisin osa. En kuitenkaan ole tutkinut Libyan tapahtumia ja mistä ne tapahtumat juontuivat, joten analyysi voi siltä osin vaatia tarkennuksia tai muutoksia. Mutta 2012/2013 lakimuutosten jälkeiset tapahtumat lännessä ovat osuneet maaliinsa ja vasta nyt, vuosien jälkeen, kansa alkaa nousemaan takaisin jaloilleen iskun saatuaan. Vuodesta 2020 tulleekin erittäin mielenkiintoinen vuosi propagandan suhteen. Ilmastohömppä rakoilee, rikkaus ja voimavara ei sitä ollutkaan ja mitä lie kaikkia paljastuksia saammekaan vuoden aikana ihmeteltäväksemme?

Väite siitä, että valtamedia olisi paniikissa on kuitenkin nähdäkseni paikkansa pitämätön. Kyllä, propaganda eskaloituu mutta ei tässä mistään paniikista ole kysymys. Vallanpitäjät kyllä hanskaavat tämän kansan ohjailun median avulla ja koska historia voidaan kirjoittaa uusiksi niin monta kertaa kuin on tarves, tämäkin episodi jäänee ihmiskunnalla unholaan hyvin pian sen jälkeen kun maailma taas muuttuu. Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää, että niitä tapahtumia ja mietteitään aikalaiset kirjaisisivat ylös mahdollisimman paljon...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti