maanantai 23. elokuuta 2021

Massamanipulointia ja joukkoharhoja


Eihän se noin voi mennä?!

"Joku olisi huomannut ja kertonut" ... Tässäpä ehkä yleisin selitys sille, miksi olisi täysin mahdotonta huijata suurta joukkoa ihmisiä. Väite siitä, että moista joukkoa ihmisiä voitaisiin vedättää aivan ennennäkemättömällä tavalla perustuu kuitenkin kolmeen oletukseen. Oletus 1) Gustave Le Bon (Psychologie des Foules, engl. The Crowd: A Study of the Popular Mind) ja hänen teoriansa joukkomielestä, Sigmund Freud (Group psychology and the analysis of the ego) joka laajensi Le Bonin näkemystä, Wilfred Trotter (Instincts of the Herd in Peace and War) joka kertoi miten laumaseuraeläin aseistetaan, Elias Canetti (Crowds and Power) joka jatkoi edeltäjiensä työtä sekä Joost Merloo (The Rape of the Mind - The Psychology of Thought Control, Menticide and Brainwashing) mielenmurhasta puhuessaan ovat KAIKKI väärässä. Oletus 2) ihmiskunta on viimeisen sadan vuoden aikana kehittynyt ja valaistunut enemmän kuin koko aikaisemman historiansa aikana vastustamaan joukon valtaa. Oletus 3) vallanpitäjät ja teknologia ovat kehittyneet hitaammin kuin koko kollektiivinen ihmiskunta ja jäänyt jälkeen mm. siinä, miten kokonaisia kansoja voidaan hallita.

Koska minulla ei tietenkään ole tuosta toisesta oletuksesta antaa mitään konkreettista faktaa, jokainen päätelköön itse mikä on asian laita peilaten sitä George Carlinin näkemykseen: "Ajattele, kuinka tyhmä keskiverto ihminen on... ja huomaa, että puolet on siitä tyhmempiä". Erehtymätön ja kaikkitietävä keskivertokansalainen tietää olevansa oikeassa kaikista asioista, jotka hän on televisiouutisista kuullut. Kaikki siitä poikkeava on hullua salaliittoteoriaa. Koska joukkoharha oli täysin mahdollinen jo kauan ennen kuin ihmisille kyettiin syöttämään kuvat suoraan kotisohvalle saakka suorana lähetyksenä, mitä luulet kumpi on kehittynyt nopeammin, teknologia vai ihmismieli? Suurista ja vaikuttavista puheista symboleihin asti, eli ne kaikki keinot millä laumoja ohjataan, voidaan näköradion kautta tykittää suoraan kansan takaraivoon saakka ongelmitta... mutta eiväthän ne nyt niin tekisi, omaksi edukseen?

Joukkopsykoosi, Folie a Deux, onkin ehkä vain psykologinen termi kuvaamaan joukkomieltä, joka on omaksunut harhakuvia ja hallusinaatioita näkemykseensä. Joukkoharhoja on kirjattu ylös historian saatossa useita ja äkkiä ajatellen ne kuulostavat täysin mahdottomilta - miten joukko ihmisiä voisi muka havaita saman asian jota ei ole oikeasti olemassakaan? Yksilö voi toki havaita väärin, mutta että useampi näin tekisi ja päälle vieläpä se, että heidän tarinansa havaitusta täsmäävät kuulostaa kovin oudolta. Mitä useampi jonkin saman asian havaitsee, sitä uskottavampi se "silminnäkijähavainto" on? Ei niinkään ja tämä ilmiö tunnetaan tarkasti myös oikeusasteita myöden, eli sata todistajaa voi helposti olla väärässä eikä tuhatkaan voi todistaa fyysisiä todisteita vastaan. Paitsi silloin, kun halutaan ohittaa ne fyysiset, vahvistettavissa olevat todisteet ja halutaan sen valitun tarinan kumoavan vaikkapa fysiikan lait. Mutta miksi ihmeessä kukaan haluaisi omaksi edukseen huijata ihmisiä?! Eihän kukaan, koskaan, ole niin koettanut tehdä, etenkään suuressa mittakaavassa?! Esimerkiksi kertoisi satuja keskoskaapeista, jonka jälkeen koko maailman media sitä toistaisi oikeuttaen sodan... eihän koskaan?


Manipulointia

Milgramin tottelevaisuuskoe tai Solomon Aschen yhdenmukaisuutta tutkineet tieteelliset tekeleet (toki itse Milgramin koe on kyseenalaistettu, mutta myöhemmät toistot ovat tuoneet hyvin samankaltaisia tuloksia) kertovat kuitenkin hyvin yhdenmukaista tarinaa: ihminen etsii hyvin usein vahvistusta ja ohjausta ulkoa, itsensä sijaan. Oli se sitten auktoriteetti tai vaan joku muu ihminen joka sattuu olemaan paikalla tai muutoin seurattavissa/kopioitavissa, ihmiset ovat hyvin halukkaita siirtämään kaiken päätäntävallan ja samalla vastuun kaikesta jollekin muulle taholle. Sadasta ihmisestä itsenäiseen päätöksentekoon ja vastuuseen siitä päätöksestään kun pyrkii arviolta vain kourallinen ihmisiä, siinä kun loput etsivät vahvistusta... kuka mistäkin. Yhteiskuntaa ajatellen tämä voidaan tietenkin nähdä positiivisena asiana - lähes kaikki toimivat samalla, halutulla tavalla. Koska ne valtaan pyrkivät ja sitä valtaa sen saatuaan muiden yli käyttävät ovat kautta aikojen tehneet aina kaiken yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi!

Kun siis päättäjämme julkaisevat dokumentteja, kuten "Vaikuttavat valinnat päätöksenteon tukena", joissa he kertovat tutkivansa tarkkaan ja käyttävänsä tutkittua tietoa manipuloidakseen kansaansa, jostain syystä tämä ei sitä valtaväestöä huolestuta lainkaan. Ai niin, kaikki tehdään yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi, joten on täysin absurdi ajatus, että sitä manipulointia tehtäisiin mistään muusta syystä. Sen mahdottomuuden todistaa esimerkiksi se, että kaikki väärät näkemykset asioista halutaan kieltää tai vähintään piilottaa. Illuusioissa, harhoissa, kun on semmoinen ongelma, että ihmiset saattavat havahtua siihen ja nähdä mitä oikeasti on tapahtumassa sen sijaan että uskovat vain sokeasti siihen kerrottuun tarinaan. Vallanpitäjien onneksi ihmisillä on vielä muutama ominaisuus, jotka aiheuttavat sitä valikoivaa sokeutta ja kaipuuta auktoriteetin helmoihin. Arvaatko jo mistä puhun?

Ihmisillä, toisin kuin koneilla (ja psykopaateilla), on semmoinen juttu kuin tunteet. Tunteiden käyttö ihmisten manipuloinnissa on testattu toimivaksi niin moneen kertaan, ettei vanhaa klassikkoa kannata missään tapauksessa ohittaa kun lähtee massoja manipuloimaan. Pelko on näistä yksi vahvimmista ja kuten Merloo on esittänyt, sillä saadaan mahdollisesti jopa pysyviä muutoksia ihmisen käytökseen (yleensä yksilön etua vastaan). Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja ja koska vallanpitäjät käyvät jatkuvaa sotaa suurta laumaa (kansat) vastaan, kaikki keinot sen lauman ohjailuun ovat sallittuja. Lait kun on pääosin tarkoitettu suojelemaan valtaa kansalta eikä päinvastoin. Perusoikeudet, joita nyt ollaan vauhdilla kumoamassa, on se ainut suoja kansalle niitä oikeita vallanpitäjiä vastaan... niin kauan, kun kansa ei tajua olevansa huomattavasti suurempi voima kuin ne muutamat nyt valtaa pitävät tahot. Jos kansa nimittäin kyllästyisi orjuuteensa...


Joukkoharhaa

No okei, tiedetään että ihmisiä voidaan manipuloida ja että joukko on helposti ohjattavissa oleva tunteiden varassa vellova ihmismassa ilman kriittistä ajattelukykyä, mutta mitä sitten? Eihän sitä ihmisjoukkoa nyt voida aivan tuosta vaan viedä ja saada uskomaan illuusioihin? Ellei nyt sitten huomioida vaikkapa lokakuun 30. 1938 radiolähetystä "The War of the Worlds", jonka voi jokainen käydä itse tutkimassa mitä tapahtui. Entäs jos sama esitettiin näköradiossa ja toistettiin kaikkialla netissä? Eihän kukaan nyt uskoisi illuusioon, jonka voi nähdä omin silmin siitä samasta laitteesta, josta edellisenä iltana katsoi kuinka galaksissa hyvin hyvin kaukana lenneltiin pitkin poikin sitä galaksia puhuvan gorillan kanssa? Vai uskotko, että ihminen olisi onnistunut kehittymään sadassa vuodessa niin paljon, että kykenisi alitajuisesti erottamaan sen televisioruudun illuusion oikeasta elämästä?

No okei, manipulointi, illuusiot ja joukkohysteria tiedetään ja osataan tehdä jonka lisäksi tutkitusti on todistettu, että enemmistö ihmisistä on hypnotisoitavissa, niin mitä sitten? Eiväthän ne nyt niin tekisi, taas? Ehkä se suurin joukkoharha on kuitenkin tämä "demokratia", jossa uskotellaan kansan olevan vallassa vaikka tiedetään tasan tarkkaan kuinka ihmiset käyttäytyvät ja kuinka heitä voidaan manipuloida. Ja kun pohjalla on jo illuusio, tarkemmin sanottuna simulacrum, sen päälle on helppo rakentaa mikä tahansa tarina ja saada se kuulostamaan uskottavalta. Mitä siitä, että todellisuus ei täsmääkkään tarinaan? Olisihan sen jo joku huomannut ja kertonut!? Virallisen tarinan kyseenalaistaminen on törkeä loukkaus ja kuten tieteeseen kuuluu, konsensus on aina oikeassa ja kaikki siitä poikkeava tulee sensuroida, sen sijaan että yritettäisiin todistaa asioita silleen tieteellisesti... koska siksihän meillä on faktantarkistajat, jotka tietävät totuuden kauan ennen kuin niitä kyetään todistamaan! Miksiköhän se tosin kuulostaa enemmän kultilta kuin tieteeltä, osaatko arvioida syytä?

Riippuukin pitkälti siitä, kuka saa tämän nykyhetken tilanteen kirjoittaa sinne historiankirjoihin, että millä tavalla asia tullaan näkemään. Onko tämä joukkoharha, massapsykoosi, yksi karmiva erehdys loputtomassa listassa vastaavia ihmiskunnan kömmellyksiä, vaiko suuri ihmiskunnan herääminen ja nousu uuteen uljaaseen tulevaisuuteen, jota takana olleet tahot kutsuivat "suureksi nollaukseksi"? Voittaja kirjoittaa historian, joten voidaan sanoa että nyt on (jälleen kerran) koko ihmiskunnan tulevaisuus vaakalaudalla - kuka saa kirjoittaa näkemyksensä tapahtumista ja kuka tullaan sensuroimaan pois virallisesta tarinasta, jonka päälle ne tulevat sukupolvet lähtevät omaa todellisuuttaan rakentamaan. Koska, kuten sanonta menee, eiväthän ne nyt niin tekisi ja kaikki tehdään ainoastaan yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi! ... Ja olet hullu salaliittoteoreetikko, jos uskot tieteen ymmärtävän ihmismielestä enemmän kuin poliitikkojen ja toimittelijoiden! Onneksi se näköradion uskominen ja seuraaminen on jokaisen oma, itsenäinen päätös, sillä muutoinhan meitä voitaisiin viedä kuin pässiä narusta... mutta toisaalta, ainahan asioille voi tehdä jotain.

sunnuntai 15. elokuuta 2021

Korjausliike totalitarismiin, osa 2/2 - Hyökkäysstrategia


Tunne vihollisesi

Ensimmäisessä osassa diagnosoitiin tätä ongelmaa, mutta se ei tietenkään riitä ongelman ratkaisuun. Ei tietenkään ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ratkaista asiaa, enkä väitä että esittämäni tapa olisi paras tai edes luotettava tahi varma konsti - ainoastaan yksi näkemys, josta toivottavasti joku paljon viksumpi ja viisaampi löytää edes joitain toimivia osia... ja onnistuu sitten tämän dystopian ratkaisemaan. Jokunen vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta artikkelin "Holistinen (r)evoluutio", jossa asiaa jo pohdittiin, mutta katsotaan olenko onnistunut löytämään uusia inspiraatioita kaikista niistä lähteistä, joita olen kahlannut läpi sen jälkeen.

Kansan orjuuttamiseen tarvitaan yleensä karkeasti ottaen neljä elementtiä: tieto, säännöt, ravinto ja lääkintä. Jos nämä saadaan haltuun, kaikki muu seuraa perässä. Nyt kun tämä nykyinen totalitaarinen järjestelmämme pitää tiukkaa kuria kaikkien neljän suhteen, ei ongelma olekaan ihan tuosta vain ratkaistu. Tieto on tässä kaikessa avainasemassa, minkä vuoksi ei ole mikään ihme, että vallanpitäjämme koettavat kiirehtiä lakiensa ja sääntöjensä kanssa tukkimaan ne suut toisinajattelijoilta. Vastustajan kielen leikkaus tosin todistaa vain sen, että pelkäät mitä hän saattaa sanoa, sen sijaan että todistaisit omaa näkemystäsi oikeaksi. Vaikka kansa onkin peloteltu joukkopsykoosiin ja ylikin, eivät ne vallanpitäjätkään nuku öitään rauhassa - he pelkäävät, mitä kummaa ihmiset keksivätkään seuraavaksi pilaamaan virallista tarinaa. Valhe kaipaa puolustusta, totuutta ei edes mielipiteet kiinnosta.

Tällaiseen hybridiuhkaan, jonka totalitaarinen järjestelmämme meidät on kampittanut, vaatii tietenkin hybridistrategian. Ei siis keskitytä yhteen asiaan, yhdelle rintamalle, vaan jokainen omalla tavallaan kaataa sitä hiekkaa koneiston rattaisiin. Rattaiden kitinän voi jo nyt kuulla, mutta massaa on vielä niin runsaasti siellä koneiston rattaissa, ettei se tuosta vaan pysähdy. Ihmisten "herättely" ei etenkään tämmöisessä paniikkitilanteessa toimi ihan samalla tavalla kuin normaalisti, jolloin ihmisiä voidaan järjen ja logiikan avulla havahduttaa tähän kusetukseen. Pelko kun on niin vahva tunne, että järki ei sovi samaan kelkkaan lainkaan. Joten kaadetaan sitä hiekkaa ladulle, että vauhti hieman hiipuu ja ihmiset ehtivät katsomaan kunnolla maailmaa?


Omavaraisuudesta mediaviruksiin

Älä kerro, vaan näytä. Mikään ei ärsytä sinua vihollisena pitävää enemmän kuin se, että elät normaalia elämää ja kehtaat vielä olla iloinen ja hymyillä. Nyt ollaan kovaa vauhtia luomassa katastrofia huoltovarmuudesta, joten omavaraisuuden lisääminen on hyvä idea. Laita siis syötäviä kasveja kukkalaudelle kasvamaan ja tue paikallisia kasvattajia vaikkapa REKO:n kautta. Jokainen lantti, joka ei kierrä sieltä koneiston kautta, vähentää sitä heidän verotuksella varastamaansa osuutta jolla he kykenevät ylläpitämään tätä järjestelmää. Koska toisinajattelijat eivät ole tervetulleita koneiston notkuviin pöytiin, tehdään omat pöydät ja näytetään, että asiat voivat olla vieläkin paremmin. Rinnakkaisia järjestelmiä nykyiseen koneistoon pyritään tietenkin rajoittamaan, mutta hätä keinot keksii joten asiaa tutkimalla ja aiheesta kiinnostuneiden kanssa keskustelemalla voidaan rakentaa kokonaan uusia rinnakkaisia järjestelmiä, jotka saattavat paljastua paremmiksi vaihtoehdoiksi kuin mitä koneisto meille voi tarjota. Ja toisin kun koneisto neuvoo, tutkimalla asiaa itse useista lähteistä, saattaa huomata kuinka paljon paremmin asioita voidaankaan hoitaa.

Siinä kun rinnakkaisia järjestelmiä saattaa ne koneistonkin jäsenet siirtyä käyttämään, on valtaosa "taistelukentästä" kuitenkin tiedon hallinnassa - kuka saa tietää ja mitä saa tietää. Valtamedialta on turha odottaa minkäänlaista tukea tai apua, koska heidän elinehtonsa sanelevat ne totalitaarisen järjestelmän ylläpitävät vallanpitäjät. Mitään salaliittoja ei edes tarvita, vaan kaksoisvaltio on itsenäisesti täysin kykenevä luomaan ja ylläpitämään totalitaarisen järjestelmän. Mutta niin kauan, kuin se edes teeskentelee noudattavansa ihmisoikeuksia, se samalla antaa mahdollisuuden syöttää sinne massoille myös sitä "harhaoppia", virallisesta tarinasta poikkeavaa tietoa. Media ja poliitikot itkevät misinformaatiota ja disinformaatiota, samalla kun tuottavat harhaanjohtavaa propagandaa omaksi edukseen jatkuvalla syötöllä. Kaksoisstandardit kunniaan, ei siinä, ja moinen malinformaatio jota ne vallanpitäjät pakkosyöttävät kansalle on samalla aivan loistavaa materiaalia luoda mediaviruksia pilaamaan sitä virallista tarinaa.

Selvittääksesi kuka omaa vallan ylitsesi, katso ketä et saa kritisoida. Ne pyhät lehmät, joista ei saa sanoa sanaakaan ovat merkkejä vallanpitäjien heikkouksista. Virallinen tarina on täynnä kohtia, joihin mediaviruksella voidaan iskeä. Huumori yleensäkin, satiiri ja parodia ovat tehokkaimpia keinoja läpäistä ihmisen puolustus ja vastustus. Virheiden osoittaminen virallisessa tarinassa taas saattaa tehota joihinkin ihmisiin paremmin, mutta sitten alkaa usein se kysely "no jos se ei noin voi olla niin miten se sitten on?" Nollabudjetilla ja ilman suurta tutkimuslaitosta se vaihtoehtoisten näkemysten todistaminen on hyvin haastavaa, mutta ei tietenkään mahdotonta. Suosittelisin kuitenkin pitäytymään vain niissä asioissa, jotka pystytään todistamaan, koska se jos jokin ärsyttää vallanpitäjiä kun joku todistaa heidän paskapuheensa paskapuheeksi. Keisarin vaatteiden uupumisen osoittaminen jos onnistuu nolaamaan ja nöyryyttämään sen keisarin, saattaa siinä yksi jos toinenkin ihmetellä että mitä oikein tapahtuu?


Vallankumouksellista toimintaa?!

No mutta tämähän on kauheaa kiihottamista ja vallankumouksen lietsontaa?! Mutta miten näin voisi olla, koska kaikki ohjeet on tarkoitettu totalitaarisen järjestelmän kaatamiseen, siinä kun vapaa ja demokraattinen järjestelmä viis veisaa moisista. Siinä demokratiassahan se totuus, vapaa sana ja jokaisen itsenäinen oman tilanteen parantaminen on kannustettavaa! Jos siis koet, että moinen teksti uhkaa sitä tukemaasi järjestelmää, se saattaa hyvin merkitä sitä, että olet tukemassa totalitarismia, joka piti olla "ei koskaan enää" sitten viime kerran, eikös? Mutta mistäs minä tiedän, ehkä ne kymmenet, sadat, ehkäpä jopa tuhannet ihmiset, jotka ovat näistä samoista aiheista vuosisatoja kirjoittaneet, ovat kaikki väärässä? Koska... eiväthän ne nyt niin tekisi?

Väkivallalla, niin fyysisellä kuin verbaalisella, ei näitä ongelmia kuitenkaan ratkaista. Tarkoitus kun ei ole tehdä vallankumousta, vaan ihmisten vallan vapautus täyteen loistoonsa, jokaiselle yksilölle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. Itselleni arvot kuten vapaus ja rauha ovat korkeimmalla siinä listalla, mihin yhteiskunnan tulisi pyrkiä. Yksilön kohdalla taas jokainen saisi vapaasti pyrkiä siihen, mihin se oma sydän johdattaakaan. Sekä yksilö, että koko yhteiskunta ovat kuitenkin vankeja, orjia koneistossa, jossa yksilö on vaihdettavissa oleva ratas. Kutsuu sitä sitten totalitarismiksi, fasismiksi tai miksi tahansa muuksi ismiksi tai aatteeksi, se sama kollektivistinen idea "yhteisestä hyvästä" tuppaa kieroutumaan aina kun joku kokee olevansa oikeutettu valtaan muiden yli. Kenellä mielestäsi on oikeus omata valta ylitsesi?

Tulipahan taas paatosta... noh, jos tästä jonkin asian toivoisin jokaisen tänne saakka lukemaan vaivautuneen ottamaan mukaan, on se, että ilman vapautta se elämä ei ole elämää, vaan pelkkää olemassaoloa. Jos riittää että olet vain olemassa, sekin on toki jokaisen oma valinta. Vapaus näyttää pelottavalta, kun muut siitä nauttivat ja itse on lukkojen takana... usein omasta tahdostaan. Totalitaarinen järjestelmä tuottaa olemassaoloa, toki, mutta elämää ei niinkään. Peruskirja 77 kaatoi aikanaan yhden totalitarismin, mutta nyt on meidän aikamme tehdä uusi peruskirja, joka vapauttaa kansat tästä tyranniasta. Lähtisikö se yksinkertaisesta mediaviruksesta vaiko onnistuneesta omavaraisesta rinnakkaisjärjestelmästä, sitä en tiedä... mutta jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä ihmiset keksivätkään kun he viimein päättävät, että tarttis tehdä jotain. Miten on, tarttisko, vai onko näin hyvä?

lauantai 14. elokuuta 2021

Korjausliike totalitarismiin, osa 1/2 - Diagnoosi


Kun pandemia laittoi koko maailman sekaisin

Historiasta olemme oppineet sen, että emme ole oppineet historiastamme. Tämä 2019 alkanut ja tätä kirjoitettaessa (elokuussa 2021) vielä satavarmasti hyvän aikaa jatkuva "pandemia" mahtaa näyttäytyä niissä tulevissa historiankirjoissa melkoisen kummallisessa valossa. Toki riippuen siitä, että kuka ne kirjat kirjoittaa. Siksi voisikin olla hyvä, että näitä aikalaiskirjoituksia otettaisiin talteen ja säästettäisiin jälkipolville muutoinkin kuin vain digitaalisina jälkinä, jotka voivat yhdellä napin painalluksella siirtyä tästä ajasta ikuisuuteen - jälkiä jättämättä. Historiasta oppiminen on toki aina haasteellista, koska joka ikinen tapahtuma on ainutkertainen. Tätä hetkeä ei tule juuri tässä muodossa koskaan enää tapahtumaan täsmälleen samalla tavalla, mutta suurempia linjoja katsottaessa emme ole lainkaan ensimmäistä kertaa naamatusten totalitarismin kanssa. Lienemmekö edes ensimmäistä kertaa sitä vastassa tässä globaalissa mittakaavassakaan? Sitähän ei historiankirjat kerro, vaan ne kertovat tarkkaan valitut näkökulmat niistä säilyneistä tiedoista...

Moni osaa kyllä osoittaa, kuinka aatteet kuten "sosialismi" ja "kommunismi" aiheuttivat näitä totalitaarisia tyrannioita viimeisen sadan vuoden aikana. Mutta jos osoitat, että tämä "länsimainen demokratia" ei niistä juurikaan eroa, vastauksena on yleensä vain osoittaminen niihin "huonoihin johtajiin" ja että asia oltaisiin voitu välttää ja tietenkin nyt korjata äänestämällä ne oikeat tahot valtaan! Muuten hyvä idea, mutta aivan väärä diagnoosi. Ongelma ei ole niissä aatteissa, poislukien fasismi, siis sen alkuperäisessä määrityksessä - kaikki valta ja omistus yksissä käsissä. Kollektivismi on se aate, joka mahdollistaa totalitaarisen järjestelmän. Harmittavasti se kollektivismi muodostuu kuin itsestään siinä kohden, kun konformismi on vallassa. Konformismi on siis se psykologinen ilmiö, joka saa ihmiset yhtenäistämään näkemyksensä muiden kanssa. Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin, joka tarvitsee muiden ihmisten läheisyyttä ja tukea - siinä on se helppo tie totalitarismille kasvaa, kun johtoon hakeutuu psykopaatit ja sosiopaatit.

Päästään sekaisin olevat johtajat kun saavat myös kansan päät sekaisin. Oikeutus siihen kaikkeen on tietenkin aina löydyttävä ja siihen soveltuvia aatteita ja ideologioita onkin yllin kyllin koska nytkin useat eri ajatushautomot kehittelevät uusia oikeutuksia valtaan muiden yli jatkuvalla syötöllä. "Kyllähän joku olisi huomannut" ja "eiväthän ne niin tekisi" ovat tyypillisiä mielen puolustuskeinoja, jos kehdataan esittää että maailmassa olisi ihmisiä, jotka avoimesti pyrkivät ajaa kaikkea valtaa omiin käsiinsä keinoja kaihtamatta. "Suuri nollaus" on vain salaliittoteoriaa, mitä siitä vaikka ovatkin kirjoittaneet kirjan jos toisenkin asiasta? Mutta kansanhan täytyy olla hullu, jos se vaatimalla vaatisi totalitarismia yllensä?! Sitähän se tavallaan onkin...


Folie a Deux

Joukkopsykoosi, Folie a Deux, löytyy vielä ainakin DSM-4:sta (jenkkien diagnostiikka mielen vaivoista, 297.3 Shared Psychotic Disorder), mutta uudemmasta DSM-5:stä en sitä enää ainakaan itse löytänyt tuolla nimellä. Psykologia on aina ollut diagnooseissaan kovin subjektiivinen, koska jonkin tietyn tapauksen on se psykologi voinut tulkita monella eri tavalla ja kysymällä useampi näkemys onkin usein saatu kovin toisistaan poikkeavia diagnooseja samalle ihmiselle. Jokin ilmiö voi siis olla hyvinkin todellinen, mutta millä nimellä sitä milloinkin kutsutaan ja mitä siihen yhdistetään vaihtelevat ajan saatossa. Joukko-, massa- tai jaettu psykoosi on yksi tämmöinen ilmiö, jonka todellisuudesta... noh, on todisteita, mutta tapauksia on kovin hankala tutkia niiden harvinaisuuden vuoksi. Toisaalta taas ilmiö vaikuttaisi joukkomieleen peilattuna olevan kovinkin yleinen, kysymys kuuluukin koska se on psykoosi ja koska vaan jokin harha?

Psykoosi kun ei ole pohjimmiltaan ole muuta kuin termi harhakuvitelmalle - illuusioiden näkeminen joita muut eivät kykene havaitsemaan. Usein kuuleekin sanonnan "psykoosit tulilla", jolla osoitetaan että se toinen on harhainen ja kuvittelee jonkin asian ja vieläpä uskoo siihen. Omasta maailmankuvasta katsottuna kaikki maailman eri mieltä asioista olevat voisikin luokitella olevan psykoosissa, kun eivät näe maailmaa sinun varmasti todellisen näkökulman kannalta! Jokaisen oma simulacrum kun voi näyttäytyä muille ... pähkähulluna. Joukkopsykoosista on kyse silloin, kuin useampi ihminen uskoo johonkin yhteiseen harhakuvitelmaan, yleensä niin että ensin yksi uskoo siihen ja sitten muut tarttuvat samaan harhaan. Miten tämä eroaa sitten jostain uskonnosta tai uskonlahkosta... noh, niitä pidetään normaaleina harhakuvitelmina, uskon asioina. Mutta millä moinen joukkopsykoosi sitten voitaisiin saada iskostettua kokonaiseen kansaan, saatikka lähes kaikkiin ihmisiin koko maapallolla? Traumatisoimalla ihmiset jatkuvalla pelottelulla ja paniikin lietsonnalla... eli massamedialla, propagandalla.

Onko siis oikeutettua saatikka perusteltua kutsua tätä nykyistä tilannetta joukkopsykoosiksi? Mielestäni kyllä, koska yhteinen harhaluulo on kovin vahvasti läsnä. Vaikka osoittaa niiden virallisten lukujen ja tiedettyjen ongelmien ristiriidat siihen viralliseen tarinaan tässä nykyisessä "pandemiassa", jengi katsoo nollat taulussa päin ja laittavat vaan saman levyn soimaan uudelleen. Todellisuuden kieltäminen on juuri se kohta, kun puhutaan psykoosista. Mutta siihen viralliseen tarinaan uskovat eivät asiaa näin näe, vaan heille todisteena nykyisen tilanteen todellisuudesta on se, että (lähes) kaikki siihen uskovat, jolloin ei ole mahdollista, että noin suuri määrä ihmisiä, esille nostetut asiantuntijat ja kaikkien maiden johtajat mukaan lukien, voisivat olla väärässä. Psykoosissa ovatkin siis ne, jotka näkevät ne ristiriidat, koska todellisuus määritetään sen mukaan kuinka moni siihen uskoo? Hetkonen, sehän on juuri Solomon Asch:n koe konformismista?! Kun vielä toistaa jotain asiaa riittävän kauan, ihminen alkaa uskomaan jopa sitä illuusiota todeksi.


Jos ongelma myönnetään...

... sille voidaan tehdäkkin jotain. Toki on täysin mahdollista, että oma diagnoosini tästä kaikesta on ihan päin honkia ja kaikki ne, jotka osoittavat tämän pandemian epäkohtia ovat väärässä. Olisikin helvetin hieno homma, jos kaikki toisinajattelijat olisivat aivan väärässä ja että kaikki todella tapahtuisi "yhteiseksi hyväksi ja turvallisuutemme vuoksi". Jos unohtaa kaikki ne epäkohdat, lakien ja ihmisoikeuksien rikkomukset ja selvästi todistettavasti tieteen vastaiset asiat, niin kyllä, kaikki on hyvin ja meitä johdetaan omaksi parhaaksemme, yhteiseksi hyväksi. Toistamalla kaikki ne rituaalit mitä yhteiskunta vaatii, säilytetään se yhteiskunta yhteneväisenä täysin riippumatta siitä, perustuuko ne rituaalit todellisuuteen vaiko harhakuvitelmiin. Havelin vihanneskauppiaan tarina ja esimerkit hänen kirjassaan "Power of the powerless" kuvaa tämän koko sirkuksen loistavasti ja suosittelen kirjaa erittäin vahvasti kaikille, jotka ovat tähän totalitarismiin kyllästyneet.

Kun oma se nahka, turvallisuus ja varallisuus ovat uhattuna, aniharva haluaa lähteä taistelemaan selvästi vahvempaa vastustajaa vastaan. Totalitaarisessa järjestelmässä enemmistöllä on kuitenkin ihan hyvät oltavat, koska heidän kannatuksensa on elintärkeä totalitarismin jatkuvuudelle. Ne toisinajattelijat sen sijaan pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä, koska he tekevät juuri sitä, mitä ei missään tapauksessa saa mennä tekemään: pilaavat hyvän tarinan!. Suurella työllä ja tuskalla rakennettu tyrannia ei ole mikään pikkujuttu ja sitähän ei mitkään itikat lähde pilaamaan, helvetti soikoon! Länsimaisessa demokratiassa oikeutus totalitarismiin tulee lainsäädännöstä, jota noudatetaan tietenkin sen mukaan miten se siihen hetkeen sopii. Siinä kun on semmoinen juttu, että vain koneet toimivat lainalaisesti, ihmiset taas ihmismäisesti noudattaen semmoisia hulluja asioita kuin moraali ja empatia.

Ehkä voisimmekin oppia Tsekkoslovakian historiasta 1970-luvusta eteenpäin? Peruskirja 77 oli merkkipaalu sille muutokselle, joka sai alkunsa ihmisoikeuksien rikkomisesta ja johti lopulta sen totalitarismin kaatumiseen... vain tullakseen korvatuksi uudella totalitarismilla vuosikymmeniä myöhemmin, mutta se on taas toinen juttu. Kuinkas se sanonta menikään... vahvat ihmiset luovat hyviä aikoja, hyvät ajat luovat heikkoja ihmisiä, heikot ihmiset luovat huonoja aikoja ja huonot ajat luovat vahvoja ihmisiä. Elämän kiertokulku, kenties? Ehkä yhteiskuntamme täytyy ensin osua pohjaan saakka, että ne huonot ajat rupeavat tuottamaan vahvoja ihmisiä nostamaan ihmiskunta takaisin jaloilleen? Jos näiltä teknokraateilta, jotka nyt maailmaa johtavat, kysyttäisiin, he antaisivat vallan tekoälylle, jonka he itse luovat ajamaan omaa etuaan. Koneella vaan ei koskaan voi olla moraalia tai empatiaa, koska se toimii aina sääntöjensä rajoissa. Ihminen onkin ainut, joka voi ihmisten ongelmat ratkaista ihmismäisesti. Joskus se voi toki mennä pahastikin metsään, mutta ehkäpä juuri sitä se ihmisyys onkin? Seuraavassa osassa pohditaankin sitten sitä, millä tästä totalitarismista ehkä päästäisiin eroon... joten olkaahan ihmisiksi!

tiistai 10. elokuuta 2021

Post-totalitaarinen järjestelmämme


Mitä tulee totalitarismin jälkeen?

Jatketaan siis Vaclav Havelin kirjan merkeissä ja pohditaan, mitä eroa, jos mitään, on siinä järjestelmässä, joksi totalitarismi kehittyy verrattuna totalitarismin alkuvaiheisiin, jolloin se ei vielä ole normalisoitunut. Oli se totalitarismin kantava ideologia mikä tahansa, ottaa se aina oman aikansa että se iskostuu kansaan ja muuttuu "normaaliksi" elämäksi. Koska näin sitten pääsi tapahtumaan esimerkiksi Suomessa? Ehkä yksi tällainen virstanpylväs oli se, kun Suomi liittyi EU:iin, laittomasti. Länsimainen demokratia itsessään on jo toki hieno illuusio, joka median avulla suojelee vallanpitäjiä kansalta, mutta sisäisten valtakamppailujen ansiosta se "demokratia" saattaa säilyä siinä totalitarismin rajamailla hyvän aikaa, kunnes se kupsahtaa sen pisteen yli missä valta päätyy päättäväisiin käsiin joka kykenee sen säilyttämään - ja ajan kanssa sitä kasvattamaan.

EU itsessään toki kehittyi juuri samalla kehityskaarella, eli lähdettiin totalitarismin alkuvaiheista rakentamaan ja nyt olemme päässeet jo vuosia sitten siihen post-totalitaariseen malliin, eli järjestelmä on normalisoitunut. Mutta mistä sen voisi huomata, kun suurin osa kansasta ei edes ajattele EU:n tahi Suomen oman järjestelmän olevan totalitaarinen? Yksi merkki on sen järjestelmän vastustaminen, eli kuinka suuri joukko ja kuinka vahvasti jotain asiaa vastustetaan, sekä millä tavalla ne vastustajat "hoidetaan". Demokratiaan kuuluu vahvasti sananvapaus ja eri mielipiteiden puiminen julkisuudessa. Totalitarismissa on vain yksi julkinen näkemys ja sen eri variaatiot, koska täytyyhän kansan saada aina valita syökö se mieluummin kissan- vai koiranpaskaa. Post-totalitaarisessa järjestelmässä kansa on hyväksynyt kohtalonsa ja näkee sitä vastustavat vihollisenaan, vaikka edelleen uskovat myös asuvansa siinä vanhassa mallissa, jossa sanan- ja mielipiteenvapaus olivat perusoikeuksia.

Post-totalitaarisessa maailmassa kansa elääkin itsepetoksen aikaa ja parhaiten siihen sopeutuvat ne, jotka parhaiten kykenevät valehtelemaan itselleen. Tekopyhyys onkin huipussaan kun sanotaan sananvapautta suojeltavan se kieltämällä. Ihmisoikeuksia puolustetaan ne kieltämällä ja korruptiota ehkäistään tekemällä sen julkituominen laittomaksi. Kaikki korkeat arvot ovat kääntyneet päälaelleen post-totalitarismissa, siinä kun ne totalitaarisessa järjestelmässä vielä olivat oikein päin, mutta tukahdutettuina. Nykyään tälle samalle ilmiölle on jo annettu ihan oma nimensäkin: pellemaailma (engl. "Clown world"). Väärinpäin oleva maailma missä sota on rauhaa ja orjuus vapautta, aivan kuten Orwell jo 1984:ssä kertoi. Tämä pellemaailma on toki vain äärioikeiston salaliittoteoriaa, koska vapautta ja lähes anarkiaa vaativaa vasemmisto niin kertoo, puolustaessaan niitä sen hetkisiä hallitsijoita ja vaatien kaikkien tottelevaisuutta vallanpitäjille. Niin pitkällä siis jo olemme, että anarkistit vaativat kumartamaan valtaa muiden ylitse... anna sen hetken aikaa upota mieleesi.


Ajattelun sijaan rituaalien toistoa

Ihmisen ei tarvitse hyväksyä tai suoraan kannattaa sitä (post-)totalitaarista järjestelmää, vaan riittää että leikkii siinä mukana ja ainakin teeskentelee hyväksyvänsä sen. Itsepetos, toki, mutta tarpeellinen jos haluaa selviytyä mahdollisimman vähällä vaivalla ja riskillä. Riittää, että toistaa tottelevaisesti ideologian määräämät rituaalit oikealla tavalla, täten osoittaen oman uskollisuutensa koneistolle. Siksi esimerkiksi tämä naamavaippojen "signaalivaikutus" on niin tärkeä - jokainen voi nähdä kanssakulkijasta, onko hän alistunut käskyihin. Piikkipassi, jos semmoinen saadaaan, onkin jo sitten astetta kovempi hihamerkki, jolla jyvät karsitaan akanoista. Ihmisoikeuksien vastainen syrjintä kun saa kansan hyväksynnän, on vain taivas rajana miten pitkälle se peloteltu kansa onkaan valmis menemään "yhteiseksi hyväksi ja turvallisuutensa vuoksi".

Puheet siitä, kuinka "matala äänestysaktiivisuus uhkaa demokratiaamme", onkin malliesimerkki koneiston yskimisestä. Totalitarismit kun kaatuvat, ennemmin tai myöhemmin, sen jälkeen kun kansa ei enää tottele, minkä vuoksi tämä yksi tärkeimmistä rituaaleista (äänestäminen) onkin niin merkittävä. Kaikki ovat varmasti kuulleet sanonnan: "Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, meidän ei annettaisi sitä tehdä", mutta valtaosa käy siitäkin huolimatta tekemässä kansalaisvelvollisuutensa, eli rustaamassa siihen lappuun numeron aina kun käsketään. Kansanvallassa se äänestäminen olisi oikeus, pellemaailmassa velvollisuus. Näitä eri rituaaleja on toki lukemattomia muitakin. Byrokratia ja koko hallintokoneisto on puhdas rituaali, missä juuri oikealla tavalla toimimalla saattaa onnistua loihtimaan sateen, tai ainakin saamaan sen etuuden, joka lain mukaan sinulle kuuluisi ilman sitä rituaalin toistamista juuri tietyllä tavalla.

Ja herra siunatkoon minkä halveksunnan saatkaan päällesi, jos kehtaat tehdä ne rituaalit vain vähän siihen suuntaan etkä välitäkkään siitä, miten sen "hyvän ihmisen" kuuluisi milloinkin tehdä. Et maksa juurikaan veroja, et noudata käskyjä kuin niiltä osin joilla voit välttää suuremmat ongelmat (et joudu esim. putkaan), saatat jättää äänestämättä ja kehtaat vielä hymyillä kun koneisto kustantaa elämäsi! Vapaus ei kuulu totalitaariseen järjestelmään ja vahvat kahleet itse laitettuna omiin ranteisiin on vapautta post-totalitarismissa. Kuinka paljon helpompaa onkaan elämä, kun vaan hyväksyy oman asemansa ja tekee täsmälleen mitä käsketään. Ei tarvitse ajatella mitä ja miten, riittää, että noudattaa viranomaisten käskyjä ja seuraa mediasta miten asioista tulee ajatella. Kun kaikki niin tekevät, sen täytyy olla oikein ja moraalista, eikös? Onkin normaalia, että ihminen sopeutuu mihin tahansa järjestelmään. Toistamalla ne samat rituaalit kuin kaikki muutkin, et erotu joukosta ja voit täten olla rauhassa... vaikka se sotisikin omia arvojasi vastaan.


Tärkeintä on se miltä näyttää

Havelin ajoista asioille on toki keksitty muitakin uusia termejä pellemaailman lisäksi. Hyvesignalointi kuvaa nähdäkseni hienosti samaa asiaa, mistä kirjassakin puhutaan - ulospäin on näytettävä mahdollisimman usein se oma tuki koneistolle. Jos ei nimittäin muista pitää tilanteeseen kuuluvaa maskia naamallaan, ajatusrikospoliisi saattaa hyvinkin tulla koputtelemaan ovellesi. Väärinajattelijoita jahtaa totalitaarisessa järjestelmässä se virkavalta, mutta post-totalitaarisessa mallissa jahdissa mukana on koko valtaväestö. Siinä vääräuskoisten jahdissa kun voi niin helposti hyvesignaloida kaikille, että kyllähän minäkin tuota asiaa vastustan! Miksi turhaa riskeerata omaa niskaa, vaikka tietääkin sen sotivan omia arvojaan ja moraaliaan vastaan? Olisi se vääräuskoinenkin voinut valita sen helpon tien ja vaan mennä valtavirran mukana!

Post-totalitaarisessa järjestelmässä vaaditaankin vielä paljon enemmän rohkeutta nousta sitä valtaa vastaan, koska vastassa ei ole enää pelkästään se hallinto väkivaltakoneistoineen, vaan nyt vastassa on se koko koneisto sekä valtaosa kansasta. Toisaalta voidaan myös kysyä että onko se rohkeutta, vai vaan tyhmyyttä lähteä moista tuulimyllyä vastaan taistelemaan? Totalitarismia vastaan kun ei tarvitse edes taistella että sen saa kaatumaan - riittää, että ei leiki mukana. Ongelma on vaan siinä, että se valtaväestö on saatava mukaan siihen tottelemattomuuteen, että se totalitarismi saadaan nurin. Post-totalitaarisessa mallissa kun se kansa on sen koneiston tukena... joten miksi ihmeessä se ei tekisi mitä käsketään, koska sehän on heidän yhteiseksi hyväksi ja turvallisuutensa vuoksi?!

Post-totalitaariseen vaiheeseen päätynyt järjestelmä ja sen kantava ideologia, mikä se sitten milloinkin onkaan, kertoo ihmiselle että ainoastaan se koneisto on hyvä ja moraalinen valinta. Kaikki sitä ideologiaa vastustava on "pahaa" ja "syntistä", eli olet oikeamielinen puolustaessasi tyranneja ja hyökätessäsi vääräuskoisia vastaan. Pellemaailmassa arvot ovat päälaellaan ja niiden kyseenalaistamista ei katsota hyvällä. Mutta tämän kaiken havaitseminen on lähes mahdoton tehtävä, koska media tekee niin hyvää työtä - ylläpitää sitä illuusiota, vahvistaa itsepetosta ja lynkkaa kaikki vääräuskoiset. Ja kuten kaikki totalitarismit tähänkin mennessä ovat tehneet, kansan tottelevaisuus varmistetaan pelolla. Kun media tekee riskien arvioinnin puolestasi, voit olla varma että pelkäät olemattomia ja jätät huomiotta ne todelliset uhat. Mutta "eiväthän ne niin tekisi"... taas. Historiasta olemme oppineet lähinnä sen, että emme opi historiasta.

sunnuntai 8. elokuuta 2021

Totalitaarinen ideologia


Ideologioista

Vaclav Havel kirjassaan "The Power of the Powerless" (vapaa käännös: vallattomien valta) kertoo näkemyksestään ja havainnoistaan totalitaarisessa maassa, Tsekkoslovakiassa, 1970-luvulla. Osa voi kutsua silloista mallia sosialismiksi tai kommunismiksi, mutta Havelin antama nimitys "post-totalitarian" antaa huomattavasti paremman sävyn silloiselle (ja muille vastaaville) järjestelmälle - se on edennyt niin pitkälle, ettei se enää tunnu totalitarismilta vaan... normaalilta. Joukkopsykoosi (tästä lisää joskus myöhemmin) selittää osan tästä käytöksestä, mutta vahva ideologinen pohja pelaa myös suurta osaa. Vai aiheuttavatko ne ideologiat sen joukkopsykoosin? Yksilö, itse, minä katoaa ja tilalle tulee se aatteen palo, jotain itseä suurempaa.

Ideologiat tarjoavat ihmiselle kaiken mitä hän tarvitsee - identiteetin, omanarvontuntonsa ja moraaliset arvot... paitsi että ne ovat vain illuusio moisista korkeista arvoista, täten helpottaen ihmistä pääsemään niistä aidoista eroon. Ideologia auttaa niin valtaa pitäviä kuin alamaisia uskottelemaan, että kaikki menee juuri kuten pitääkin ja ihmiset elävät harmoniassa universumin kanssa ideologiaa noudattaessaan. Käytännössä niitä ideologioita käytetään lähinnä oikeuttamaan kaikki se "paha", jota tehdään niin muille kuin itselle/omille. Oikeille vallanpitäjille tämä tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia alistaa kaikki kansat ja ne alemman tason nuket voivat kokea siinä samalla tekevänsä hyvää, koska niin ideologian kantava tarina kertoo.

Yksi kantava osa lähes jokaisessa ideologiassa on ajatus kollektivismista, eli yksilö voidaan aina uhrata yhteisen edun vuoksi. Konformismi eli yhtenäistyminen on psykologinen ilmiö joka siellä kollektivismin takana piilee - kaikkien tulee olla tietyiltä osin samankaltaisia. Elämä itsessään on monimuotoinen ja vapaa, siinä kun kollektivistit vaativat samankaltaisuutta ja kuria. Mutta kun moraali on korvattu joukkomieleen upotetulla aatteella siitä oman toiminnan oikeellisuudesta, ei ihminen edes harkitse pysähtyä miettimään onko se jokin asia "oikein" vai "väärin". Sen täytyy olla hyvää ja oikein, koska kaikki muutkin niin tekevät! Ja suurin paha sekä uhka ovat kaikki ne, jotka haastavat tätä näkemystä. Ja kun kollektivismi saavuttaa korkeimman muotonsa eli fasismin, ei kellään ole enää kivaa? Paitsi vallanpitäjillä, tietysti... he ovat aina valmiita uhraamaan yksilön oman etunsa vuoksi ja kertomaan, että se on yhteinen etu.


Totalitarismista

Diktatuurin moni osaa tunnistaa totalitarismiksi, mutta jos on itse ollut tukemassa avoimesti sen hetkistä järjestelmää, ei sitä totalitarismia olekaan niin helppoa myöntää. Jos itse tuli kannatettua (äänestettyä) sitä totalitaarista mallia, osasyyllinen löytyy liian läheltä joten on paljon helpompaa syyttää niistä huonoista asioista jotain ulkopuolista tahoa sen sijaan että katsoisi peiliin. Tässä länsimaisessa demokratuurissa se syyllinen on aina ne kaikki muut paitsi se oma puolue, sekä tietenkin kaikki ne, jotka äänestivät väärin! Vika kun ei voi olla itse järjestelmässä, vaan ainoastaan niissä osissa, joita ei itse tue.

Itä-Saksa oli aikoinaan omien sanojensa ja nimensä (Saksan demokraattinen tasavalta) mukaan demokraattinen maa, mutta se ei ollut edes (ainakaan osalle) kansalleen mikään hirvittävän suuri salaisuus, että totalitaarinen olisi kuvannut järjestelmää huomattavasti rehellisemmin. Myös Pohjois-Korea on demokratia (Korean demokraattinen kansantasavalta) - siellä kansa vaan osaa äänestää oikein! Kyselymittauksissa ainoastaan Suomessa on vankempi kannatus maan johtoon kuin P-K:ssa, mikä tietenkin todistaa tämän oman maamme olevan demokratian mallimaa! Ja kun enemmistö on asiasta samaa mieltä, se tekeekin asiasta täyttä totta ja kaikki eri mieltä olevat se tekeekin automaattisesti pahoiksi vääräoppisiksi. Kysy vaikka keneltä, meillä on nytkin maailman suosituin presidentti ja tämän vuosituhannen paras pääministeri! "Parhaassa" vaan on se pieni juttu, että rima ei ole järin korkealla... ja kun media on tarkasti vallanpitäjien hallinnassa, ei se tarina pääse juurikaan lipsumaan.

Totalitaarisen järjestelmän tunnistaa yleensä helpoiten siitä, miten väärää mieltä olevia kohdellaan. Siinä kohden, kun ihmisoikeuksien rajoittaminen tietyiltä ryhmiltä nähdään kannatettavana asiana kansan syvissä riveissä, on totalitarismi edennyt jo vaarallisen pitkälle. Totalitarismissa myös niiden "hyvien ihmisten" oikeuksia ja vapauksia voidaan helposti rajoittaa, mutta se ei ole vielä mitään verrattuna siihen, miten he kohtelevat niitä vastavirtaan melovia. Sananvapaus on yleensä se ensimmäinen ihmisoikeus, joka kielletään väärää mieltä olevilta. Kun lakeihin asti lähdetään rustaamaan niitä oikeutettuja ihmisoikeuksien rajoituksia, "vaarallisen pitkällä" on jo kaukana takana. Moneskos kohta se ihmisoikeuksien rajoittaminen siinä tulevassa joukkotuhonnassa Stantonin listalla olikaan? Entä kuinka moinen voisi onnistua, koska ihmiset eivät yleensä ole niin innokkaita luopumaan vapauksistaan ja oikeuksistaan? Helposti - pelolla. Kansa on valmis vaihtamaan vapautensa ja oikeutensa välittömästi, jos joku tarjoaa heille turvallisuutta ja suojaa sitä isoa pahaa mörköä vastaan, jonka totalitaariset johtajat ovat ensin luoneet. Yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi!


Illuusio demokratiasta

Jos pitäisi laittaa pahemmuusjärjestykseen tämän ajan karmivimmat totalitaariset ideologiat, ilmastohumppa, køronakultti ja "länsimainen demokratia" olisivat sielä kärjessä tai ainakin sen tuntumassa. Oikeistolaiselta jos kysyisi, vastaus olisi tietenkin kommunismi ja sosialismi, siinä kun vasemmistolaiset syyttäisivät oikeistolaisia aatteita kuten kapitalismi ja fasismi (kuten he itse sen virheellisesti määrittävät). Näiden vasemmiston ja oikeiston aatteiden ujuttaminen kansanvaltaan ja siihen usein liitettävään konstitutionalismiin olisikin sula mahdottomuus ilman paksua savuverhoa, jonka media kykenee tarjoamaan totalitaariseen järjestelmään. Vapaa lehdistö kun kykenisi pitämään sen totalitarismin kurissa kansanvaltaisessa järjestelmässä.

Ilman ideologioita "tolkun ihminen" olisikin aivan hukassa. Joutuisi itse päättelemään mikä on oikein ja mikä väärin, eikä vaan rimpauttaa kaverille tai tarkistaa televisiosta mikä on hyvää ja mikä pahaa. Sanonta "5% ihmisistä ajattelee, 10% kuvittelee ajattelevansa ja 85% ennemmin kuolisivat kuin ajattelisivat itse" ei olekaan kaukaa haettu todellisuuteen peilaten. Ideologioita sokeasti toistavat ja kannattavat harvemmin itse ajattelevat, mutta ovat kyllä valmiita kutsumaan itseään hyvinkin "asiantuntevaksi" ja itsenäisesti ajattelevaksi hyväksi ihmiseksi, joka kykenee kyllä ne aidot pahat ihmiset tunnistamaan koska vaan. Ideologiaan kunnolla uskovalle lähes yhtä paha synti kuin olla eri mieltä on se, että vaatii myös vastapuolelle oikeuden tulla kuulluksi. Semmoinen sananvapaus kun ei kuulu lainkaan totalitaarisiin ideologioihin! Pikatesti siihen, mihin ryhmään tuosta edellä mainitusta kolmesta vaihtoehdosta voisi mennä näin: "5%" näkee ongelman järjestelmässä, "10%" näkee ongelman sen hetkisissä johtajissa ja "85%" odottaa innolla, että pääsee pian taas äänestämään... vai onko tuon testin virhemarginaali PCR-testin luokkaa, mitä luulet?

Mitä ylevämmillä sanoilla sitä totalitaarista järjestelmää kutsuu, sitä paremmat saumat sillä illuusiolla on säilyä. Kukaan kun ei taida haluta kannattaa fasismia, etenkään jos sitä sanaa käytettäisiin sen alkuperäisellä merkityksellä. Mutta kun sille annetaan kaunis nimi, esimerkiksi "liberaali demokratia", ja yleviä tarkoitusperiä, kuten "yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi", se 95% kansasta on valmis seisomaan sen ideologian takana tai jopa julkisesti sitä edistämään. Ehkä pelottavin osa tässä kuitenkin on se, että sen ideologian voisi vaihtaa toiseen totalitaariseen ideologiaan ja sama jengi olisi valmiina myös sitä tukemaan, kunhan se vaan on ensin saatu iskostettua sinne kansan syviin tuntoihin. Millä se muka onnistuisi?! Medialla, kuten joka ikinen kerta tähänkin saakka. Ainoastaan ne tavat välittää se sanoma kansalle ovat kehittyneet aikojen saatossa, mutta se vallanpitäjien propaganda on säilynyt tarkoitusperiltään samana niin kiveen kaiverretuista kuvista aina netin syövereihin saakka. Ai niin... "eiväthän ne niin tekisi"™ ja "joku olisi sen jo huomannut ja nostanut asian julki"™. Noh, onneksi ne totalitarismit kaatuvat aina samalla tavalla, eikös?

sunnuntai 1. elokuuta 2021

Totalitarismin ja liberalismin rinnakkaiseloa


Kaksi vastakkaista näkökulmaa...

Totalitaarinen järjestelmä on helppo tunnistaa - kaikki valta on yksissä käsissä ja hallinto määrää kaikesta mitä sen alamaisille tapahtuu. Jos kaikki omistus on vielä samoissa käsissä niin silloin puhutaan fasismista, mutta näiden kahden ero on kovin häilyvä, koska hallitakseen jotain ei sitä tarvitse itse omistaa. Vallan pakkautumista pidetään yleensä negatiivisena asiana, paitsi niiden mielestä, joille se valta on pakkaantunut. Tämä shokkitieto mahtaakin tulla monelle yllätyksenä - totalitaarisissa järjestelmissä ne siellä huipulla olevat ovatkin hyvin vapaita, eivätkä lainkaan kärsi samoista vaivoista kuin se kansa, jonka yli he valtaansa käyttävät!

Liberalismi on myöskin helppo tunnistaa - vapautta ja vaurautta, seinät leveällä, katto korkealla ja rajoituksia minkään suhteen ei ole kuin kansan suojelemiseksi. Mediasta saa vapaasti valita mitä katsoo ja vauraus jakautuu vapaan kilpailun ansiosta... niin, mitenkäs se kilpailussa menikään? Varallisuudesta ja vallasta kilpaileminen kun tuppaa pakkaamaan niitä molempia yksiin käsiin ja mitä vapaampi järjestelmä, sitä helpompaa on kallistaa sitä kilpailua omaksi edukseen jos sattuu jo valmiiksi siellä huipulla olevan. Muiden kampittaminen ja rajoittaminen käyttämällä esimerkiksi omaa valtaansa lakien ohjailussa on aivan tavallista valtapeliä, jossa vahvin tuppaa voittamaan.

No mutta ovathan ne totalitaariset järjestelmät ihan erilaisia kuin liberaalit järjestelmät, katso nyt vaikka kuinka ne pahat sosialistiset ja kommunistiset maat kurjistavat kansaansa! Kyllä, ajatella, huipulle päästessään ne vallanhimoiset tahot tekevät kaikkensa pysyäkseen vallassa ja valehtelevat kansalleen mennen, tullen ja palatessa. Vapaan kilpailun ansiosta globaali markkinatalous ei kuitenkaan rajoja katso, vaan raha ja valta kulkevat sinne, missä on vähiten vastustusta omalle edulle. Miksi yrittää kilpailla reilulla kentällä, jos voi diktaattoria avustamalla saada oman bisneksensä pyörimään sulavasti siellä Paskanistanissa? Liberalismi, totalitarismi... vastakkaisia näkemyksiä...


... vai ovatko?

Näiden kahden ajatusmallin rinnakkaiselo saattaa äkkiseltään kuulostaa absurdilta, mutta pohjimmiltaan molemmissa malleissa kyse on vain siitä, millä tavalla sitä tavan kansaa paimennetaan. Poimimalla rusinat pullasta saadaankin järjestelmiä, kuten tämä liberaali länsimainen demokratia, jonka nimi viittaisi vapaaseen kansaan kun todellisuus on pienen porukan ohjaama totalitaarinen järjestelmä, jossa vapaudet ja ihmisoikeudet ovat vain väliaikaisia etuoikeuksia. Jos et usko niiden olevan vain väliaikaisia etuoikeuksia, katsoppa kuinka helposti ne voidaan viedä "poikkeustilan" aikana, oikeutetusti.

Ainut asia, joka totalitarismin syntyyn ja sen säilyttämiseen tarvitaan, on tarkasti hallittu media. Jos siitä hallitusta mediasta vielä kyetään antamaan kuva, että se olisi vapaa ja riippumaton, vielä parempi - kukaan ei kyseenalaista vapaata ja riippumatonta media, etenkin kun media itse kertoo olevansa vapaa ja riippumaton! Media kertookin paljon yhteiskunnasta, mutta sen kriittinen tarkastelu on hyvin haastavaa, koska illuusion läpi näkeminen vaatii vanhojen uskomusten kyseenalaistamista. Jos nimittäin uskoo, että järjestelmä on sinun puolellasi ja tekee kaikkensa yhteiseksi hyväksi ja turvallisuutesi vuoksi, nykypäivän media varmasti näyttäytyy luotettavana tiedonlähteenä.

Toki tämän illuusion kyseenalaistaminen onkin riski koko yhteiskunnalle - media toimii liimana, joka pitää koko tarinan kasassa ja jos se murtuu, koko järjestelmä on vaarassa romahtaa. Totalitaarisissa maissa kansa yleensä tietää elävänsä rautaisen nyrkin alla ja että media toitottaa tarkkaan valittua sanomaa, mutta liberaaleiksi mielletyissä maissa se median kyseenalaistaminen tuntuu olevan lähes mahdoton ajatus valtaosalle ihmisistä. Totalitaarinen liberalismi toimiikin siis paremmin kuin hyvin, eikä tarvitse läheskään yhtä vahvaa väkivaltakoneistoa varmistaakseen yhteiskuntarauhan. Riittää, että valtaosa kansasta uskoo siihen valtamedian tarinointiin. Totalitaariset johtajat voivat toki myydä omaa aatettaan millä nimellä tahansa, kuten sosialismi tai kapitalismi, mutta pohjimmiltaan kyse on aina samasta aatteesta: kollektivismi. Siis se, että kaikkien olisi yhteisen hyvän vuoksi tehtävä samalla tavalla, vaikka se yhteinen hyvä merkitseekin oikeasti vain harvojen hyvää, muiden kustannuksella.


Valta muiden yli

Vapautena yleensä pidetään sitä, että saa valita... annetuista vaihtoehdoista. Jos on useampia vaihtoehtoja, silloin on enemmän vapautta! Kahdeksan eri makuista jugurttia on selvästi merkki liberaalista yhteiskunnasta, kun totalitaarisessa järjestelmässä ei ole kuin yksi maustamaton vaihtoehto. Vapaa ihminen tosin keksisi sekoittaa siihen maustamattomaan juuri haluamansa lisukkeet, mutta onhan se tietysti hienompaa kun saa valita annetuista vaihtoehdoista, eli on vapaa omista ajatuksistaan ja vain leikkii valitsevansa? Tähän kiteytyykin se liberaalin demokratian illuusio, joka peittelee sitä alla piilevää totalitarismia... valinnanvapaus, tai paremminkin sen puute.

Suomen yksipuoluejärjestelmästä löytyykin varmasti kaikille sopiva vaihtoehto. Löytyy neoliberalistinen puolue punaisessa takissa, vihreässä takissa, sinisessä takissa ja verkkopaidassa. Saa valita pysytäänkö lännen arvoyhteisössä (EU & NATO) hymyillen, naureskellen, juhlien vai hammasta purren. Vapaasti saa päättää äänestämällä sen, mitä veroja seuraavaksi tullaan nostamaan eniten ja kuinka paljon omista verovaroista lahjoitetaan niille, joita et itse haluaisi tukea millään tavalla. Huomaatko, hyviä vaihtoehtoja joista kaikille löytyy omansa! No mutta kuka tahansa voi lähteä ehdolle ja vapaasti mennä vaikuttamaan! ... kunhan vaan on ensin valtamedian hyväksynnän saanut aatteilleen.

Vallan (kolmi)jaon idea olisi toki estää se vallan pakkautuminen ja totalitarismiin ajautuminen. Vapaa media kuuluisi toimia vallan vahtikoirana ja paljastaa ne vallan väärinkäytökset. Kuis menee, noin niinku omasta mielestä? Vallanjaosta ole tietoakaan ja medialla on tasan tarkkaan yksi sallittu virallinen tarina. Se, että kaupasta löytyy ne sen sata eri vaihtoehtoa ja televisiossa on monta kanavaa mistä katsoa sitä samaa paskaa, ei tee millään tavalla järjestelmästä liberaalia. Ihmisoikeuksien noudattaminen on jo kohtuullinen indikaattori sille, kuinka lähellä sitä totalitarismia olemme ja nykyinen kehitys perusoikeuksiemme rajoituksilla kansan hurraamana voitaisiin sanoa, että Mao olisi kateellinen...