Kaksoisvaltio

Saksan malli

Dualistinen valtio kuulostaa joltain positiiviselta asialta, kun kaksoisvaltio kuulostaa samalta kuin kaksoisstandardi (kaksinaismoraali). Mutta juuri tästä kaksoisvaltiosta Ernst Fraenkel kirjoitti kirjassaan "Der Doppelstaat" joka lontooksi väännettiin muotoon "The Dual State". Että saamme hieman taustaa kuka Ernst oli miehiään, vilkaistaan hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Enrst syntyi 1898 Kölnissä rikkaiden kauppiaden Georg ja Therese (os. Epstein) perheeseen, mutta vanhempien kuoltua 1915 muutti setänsä Joseph Epsteinin luo Frankfurtiin. Kahdeksantoistakesäisenä Ernst liittyi vapaaehtoisena armeijaan ja pääsi osallistumaan ensimmäiseen maailmansotaan, jonka ansiosta hän sai ns. täyden kansalaisuuden. Hän ei pitänyt itseään vallankumouksellisena, vaikka liittyikin Marraskuun vallankumoukseen 1918, monarkian päättämiseksi.

Mutta takaisin kaksoisvaltioon ja Ernstin kirjaan. Vuodesta 1933 vuoteen 1938 lakimieheksi itsensä lukenut Ernst mm. taisteli oikeudessa valtiota vastaan ja tämä kamppailu hänen näkemäänsä väärää valtaa vastaan on koko kirjan idea. Virkamiehet ja muut "hyvät" tahot hän nimesi "Normative state" termin taakse. He suojelivat kapitalismia pahoilta sosialisteilta ja vaalivat lakia ja järjestystä - puolustivat oikeusvaltiota. Tämä ryhmä, eli se toinen puoli dualistisesta valtiosta, puolusti siis kansaa ja kansan tahtoa siltä pahalta natsivallalta, joka pyrki ulottamaan lonkeronsa kaikkiin mahdollisiin järjestelmiin. Virkamieskoneisto siis oli suurelta osin kapitalistisen järjestelmän puolella ja kansallissosialisteja vastaan. Normatiivinen valtio oli täten kaikkialla, näki kaiken ja pyrki vaikuttamaan kaikkeen omalla tavallaan. Pidä tämä kohta mielessä kun luet eteenpäin.

Se paha sosialistinen valtio oli "Prerogative state", etu- tai valtaoikeutettu valtio. Kansallissosialistinen puolue pyrki saamaan täyden vallan Saksassa ja he ainakin osin ymmärsivät mitä siihen tarvittiin. Kaikki korkeat asemat oli miehitettävä "omilla" jäsenillä, niin poliittiset paikat kuin kaikki muutkin vaikutusvaltaiset asemat. Poliisi, oikeusjärjestelmä, armeija... kaikki ryhmät, joilla oli valtaa oli otettava haltuun jos aikoi kyetä hallitsemaan maata haluamallaan tavalla. Normatiivinen valtio teki kuitenkin kaikkensa pitääkseen asemansa ja se olikin verrattain helppoa, koska heillä oli taustalla jotain paljon parempaa kuin kansan tahto - varallisuutta. Suuri osa aatelistosta kun kannatti normatiivista valtiota. Nämä kaksi valtiota taistelivatkin loppuun saakka vallasta ja lopputuloksen jo tiedämmekin.


Kumpi oli se "deep state"?

Tätä Fraenkelin kuvaamaa mallia pidetään niin "deep state" termin alkuperälle kuin sille mallille, miten demokraattisissa järjestelmissä valta käytännössä jakautuu äänestettyjen ja virkaansa valittujen ihmisten kesken. Lontoon kautta jenkkeihin ja sodan jälkeen takaisin Saksaan muuttanut Fraenkel ehtikin opettaa yhden jos toisenkin tahon oman mallinsa hienouksien eduista ja mahdollisista ongelmista. Yksinkertaistettuna kun tämä kaksoisvaltio mahdollistaa sen, että kansalla ei ole mitään mahdollisuutta päästä valtaan kun sinne taustalle on rakennettu riittävän vahva virkamieskoneisto ja kaikki järjestelmät on miehitetty niillä oikean aatteen kannattajilla.

Kumpi siis Saksassa oli se "deep state"? Normatiivinen, mutta Fraenkel ei silloin tarkoittanut sen syvän valtion olevan paha tai huono asia vaan nimenomaan tarpeellinen ja tärkeä osa "demokratiaa" - koneisto, joka suojeli järjestelmää huonoilta ja vääriltä päättäjiltä. Sinänsä tämä "demokratia" oli lännessä jo kehittynyt vuosien saatossa muotoonsa, mutta vaikuttaa siltä että Fraenkel oli ensimmäinen joka sen niinkin suorasanaisesti kertoi. Toki viralliseen tarinaan peilattuna hänen oppinsa kuvaavat sitä syvää valtiota "sankarina, joka pelasti maailman natseilta", mutta käytännössä tilanne oli kuitenkin varsin toisenlainen.

Kapitalistinen järjestelmä osoitti oman voimakkuutensa siitä, miten sillä kansalla, oli se kuinka organisoitunut tahansa, ei ole mitään asiaa lähteä kukkoilemaan isolle rahalle. Koko koneisto on rakennettu puolustamaan itse itseään ja tarinoita nykyjärjestelmän paremmuudesta on toistettu niin pitkään, ettei kukaan missään korkeammassa asemassa oleva edes kuvittele kyseenalaistavansa moista lähes luonnon lakia. "Deep state" ei siis ole mikään ryhmä suljettujen ovien takana juonivia ihmisiä, vaan se järjestelmä joka suojelee itse itseään ja varmistaa sen, että valta pysyy samoissa käsissä oli sielä puhuvana päänä ihan kuka tahansa. Ja koko järjestelmä toimii kuin hyvin öljytty kone, kun sekä puhuvat päät että normatiivinen valtio sielä takana puhaltavat yhteen hiileen - kuten juuri tällä hetkellä Suomessa on meneillään.


Suon kuivausta

Olisiko siis aika jälleen oppia jotain siitä historiasta? Kaksoisvaltio ei ole mikään hullu salaliittoteoria, vaan akateemisesti todistettu ja vahvistettu nykyinen polittinen järjestelmämme. Siis se, jonka tehtävä on pitää huolta siitä, ettei sillä kansalla tahi sen mielipiteellä ole mitään väliä. Propagandalla kansaa voidaan viedä kuin pässiä narusta ja kaikki valtaan pyrkivät ja sinne jopa pääsevätkin kansan asiaa ajavat harjataan kyllä ruotuun tai lannistetaan niin etteivät he kuvittelekaan enää vastustavansa suurta rahaa. Kyllä, ne puhuvat päät saavat kyllä päättää niistä pienistä asioista ja ehdottaa kansalle että vaihtoehdot päivän ruokalistaksi ovat kissan- ja koiranpaska, mutta isoihin asioihin ei sielä eduskunnassa vaikuteta sillä tavalla kuten kerrotaan.

Olisikin rehellisempää kutsua tätä demokratuuriksi, mutta silloin ihmiset saattaisivat ruveta kyselemään vaikeita kysymyksiä kuten että "eikös meidän, kansan, pitänyt olla vallassa?" Ongelman laajuus ja syvyys on vasta itsellenikin pikkuhiljaa valkeamassa, yksi palanen kerrallaan. Tähän asti olen lähinnä keskittynyt propagandaan, mutta ehkä sieltä poliittisesta järjestelmästä löytyy enemmän vastauksia alkuperäiseen kysymykseeni: miksi asiat ovat niin päin persiitä?

Noh, edellisen tekstin kaksi mainittua teosta lähtee seuraavaksi lukuun, joten jatkamme mahdollisesti samasta kaksoisnaamasta jota (suuri) osa virheellisesti kansanvallaksi kutsuu. Noh, pian on taas vaalit tulossa ja kansa rientää päättämään kenellä on seuraavaksi oikeus tuhlata heidän verovarojaan turhanpäiväiseen! Kaksoisvaltio kiittää ja kumartaa tuestasi - antamalla äänesi järjestelmälle varmistat sen, ettei mikään tule muuttumaan siihen suuntaan kuin ne kauniit puheet ennen vaaleja kertovat. Ai niin, historiasta voitaisiin kyllä tässäkin ottaa oppia... vaikkapa sen, kuinka moinen totalitarismi kaadettaisiin.