maanantai 27. toukokuuta 2019

Propagandaviihdettä ja viihdepropagandaa


Kaikki media on propagandaa

Propagandaa osataan viitata uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa, samoin kuin poliitikkojen puheissa, mutta harvemmin kiinnitetään huomiota siihen propagandaan mitä ujutetaan jatkuvasti lähestulkoon kaikkeen viihteeksi tarkoitettuun mediaan. Pieniä ja suurempiakin vihjeitä miten ihmisten tulisi olla ja toimia on ujutettu elokuviin jo heti elokuvien alkuvaiheessa. Puhtaasti propagandatarkoitukseen luodut (lyhyt)elokuvat ovat oma lukunsa, mutta ihan tavallisiin elokuviin ja myöhemmin tietysti televisio-ohjelmiin on upotettu runsaasti ohjeistusta kansalle. Näitä keinoja on käytetty "hyvään", kuten esimerkiksi elokuvissa ihmisiä kannustettiin käyttämään turvavyötä autolla ajaessaan kun tarinan sankari laittoi oman vyönsä valkokankaalla kiinni. Kyseenalaisia saavutuksia taas on saavutettu esimerkiksi tupakoinnin kanssa, kun kaikki "siistit" tyypit sytyttivät savukkeen kansan edessä.

On se sitten sanontoja, symboleita tai yksittäisiä sanoja, viihteen sekaan voidaan piilottaa kaikkien nähtäville runsaasti ohjausta. Kun joku asia vaikuttaa tutulta, se tuntuu turvalliselta - mikä sen turvallisempaa kuin se oman suosikkisarjan suosikkihahmo? Tuotesijoittelua osataan jo hieman karsastaa, minkä vuoksi ison budjetin tuotoksissa sponsorisopimukset joko kieltävät tai pakottavat tuotemerkkien näkyvyyden tiettyyn muottiin. Bond ajaa tarkasti valikoidulla merkillä ja tietokoneiden taustoissa loistaa tietty logo, tai sitten logon paikalle on aina lätkäisty tarra. Tavallinen käytäntö onkin keksiä omia tuotemerkkejä joita ei ole oikeasti olemassakaan - näin ei joudu syytetyksi jonkun merkin suosimisesta.

Tuotteen on vielä helppo tunnistaa, mutta sopiva käyttäytyminen ja kuinka sitä ajetaan onkin haasteellisempi havaita. Soveliaana käytöksenä hienolle naiselle on läiskäistä huonosti käyttäytyvää miestä poskelle? Miksi väkivaltaa pitäisi ihannoida ja opettaa moista käytöstä, siinäpä hyvä kysymys. Nykyään elokuvia ja televisiosarjoja saatetaan tuottaa puhtaasti jonkin aatteen tai asian ajamiseksi, mikä ei tunnu ihmisiä paljoa häiritsevän kunhan vaan saadaan viihdettä synkän arjen sijaan. Vaikuttaminen on myös siirtynyt enenevässä määrin netin lukemattomiin videoblogeihin ja vastaaviin tuotoksiin, missä se aate voidaan levittää lähes huomaamatta suurellekin joukolle.


Muutama käytännön esimerkki

Sotateollisuus huomasi liikkuvan kuvan edut heti alkuunsa ja propagandaelokuvia lähdettiin tuottamaan suuria määriä. Sotien jälkeen näiden "valistuselokuvien" määrä kuitenkin romahti ja tilalle tuli aina näihin päiviin jatkunut (ja varmasti tästä eteenpäinkin) loputon virta sotaelokuvia, jotka on sovitettu lännen peikkosatuun. Sekä sotateollisuus että tiedustelupalvelut ovat rahoittaneet ja ohjanneet elokuvien suuntaa ja täten varmistaneet loputtoman ihmisresurssin - sankaritarinat saavat ihmiset liittymään armeijaan ja "suojelemaan maataan". Jos haluaa suuren budjetin elokuvan tai sarjan menestyvän, sen on läpäistävä nämä seulat.

Samoille apajille ovat myös edistykselliset tahot heittäneet koukkunsa - hyvin tuloksin. Nykyään on vaikea löytää elokuvaa tai TV-sarjaa, missä ei ole vähemmistöjen edustajia kaikissa mahdollisissa osissa ja dialogi ei olisi poliittisesti korrektia. Vanhoja sarjoja ja elokuvia boikotoidaan jatkuvasti, koska niiden kielenkäyttö ei ole kelvollista eikä niissä ole rankkaa yliedustusta vähemmistöillä. Onko vähemmistöjen edustus sitten huono asia viihteessä? Ei tietenkään. Kansan edustaminen edes suhteellisen oikeissa suhteissa voisi pian antaa oikean kuvan nykyisestä tilanteesta ja se ei käy edistyksellisille laisinkaan päinsä. Tästä ei toki parane julkisesti valittaa, koska se on intersektionaalisten feminisitien mukaan rasistifasistista. Eli kaikki hyvin, Mannerheim oli musta mies...

Eilen taas todistettiin sosiaalisen median voimaa "ruohonjuuritason vaikuttamisella", kun Saksassa Vihreät nappasivat karvan yli 20% eurovaaleissa. Viraalihitiksi noussut ja valtamediassakin ylös nostettu video, missä tubettaja haukkuu eurovastaiset puolueet ja neuvoo äänestämään oikeaa valintaa, eli Vihreitä (ei tietenkään ihan suoraan, se olisi liian näkyvää). Tämä tubettaja vaan sattuu kuulumaan mainostoimistoon, jonka toimitusjohtaja on entinen työntekijä yrityksessä, jonka perustaja on Soroksen kanssa parhaita kamuja ja heidän edellinen projektinsa oli Brexit-vastainen mainoskampanja. Moista vaalivaikuttamista voitaisiin pitää lain vastaisena, mutta koska Soros ja Vihreät eivät tee Saksassa koskaan mitään väärin, on kaikki kunnossa. Rahalla saa kummasti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja viraalivideo syntyy lähinnä vain Googlen siunauksella. Kuinka paljon tämä sitten vaikutti lopputulokseen, sitä voi vain arvailla - propagandaa se joka tapauksessa oli.


Leipää ja sirkushuveja

Olutta pidetään nestemäisenä leipänä ja eilen (tätä kirjoitettaessa) oli kaksi suurta sirkusta meneillään Suomessa - EU-vaalit ja sitten joku lätkähomma. Taisi mennä yhdellä jos toisella maailmanmestaruutta juhlistaessa nestemäinen leipä jos toinenkin? Ajoitus oli ainakin täydellinen kisojen ja vaalien suhteen, mutta sehän oli toki puhdas sattuma... eikös? Kansa saatiin tiukasti televisioiden ääreen ja lähes kaikille oli tarjolla sopivaa viihdettä, pitämään se huomio keskittyneenä muihin kuin asioihin joilla on oikeasti vaikutusta omaan elämään. Toki on hyvä aina välillä ottaa viihteen kannalta, koska tämä nykyinen meno lyö kyllä maahan positiivisimmankin ihmisen - jos siis menee tutkimaan mitä oikeasti on meneillään.

Kun ennen televisio ja elokuvat tavoittivat lähes jokaisen ihmisen, nykyään se sama valtamedian propaganda on muunnettava uuden median muotoihin. Audiovisuaalista paukutusta tubettajien ja vloggaajien loputtomassa livestriimissä, sen sijaan että miljoonabudjetilla tuotetaan korkealaatuista mutta hajutonta ja mautonta ohjelmaa. Sopivasti palkitsemalla saadaan lähes ilmaiseksi tuotettua propagandaa ja jos kanavalla tulee liian paljon väärää sanomaa, piiska on valmiina. Onko mikään siis todellisuudessa muuttunut? Propagandan välityskanava, siinäpä se taitaa olla. Tai no, jos tarkkoja ollaan niin piraattiradion kaltaisia valtavirtaa vastaan seilaavia lähteitä on nykyään enemmän - ne vaan jäävät usein marginaaliin, mikä on usein niiden pelastus... se piiska kun ulottuu mihin tahansa.

Seurasi sitten mitä mediaa tahansa, se on täynnä tekijöidensä ja rahoittajiensa aatemaailman mukaista sanomaa. On turha kuvitella, että jossain olisi objektiivista tietoa saatavilla mutta kun ottaa huomioon sen subjektiivisuuden, voi jokainen löytää ne juuri itselleen sopivat tietolähteet. Vaikka kuinka yrittäisi pitäytyä faktoissa ja objektiivisessa näkemyksessä, sinne pakosta sekaantuu mukaan sitä omaa arvomaailmaa jo pelkästään aihetta valittaessa. Oli se sitten viihdettä tai uutista, kaikki mikä mediaan päätyy on sielä syystä. Kenen päättämänä, sitä emme yleensä edes tiedä mutta se on aina jokaisen oma päätös katsoa ja kuunnella sitä mediaa. Kaikki media on propagandaa.

tiistai 21. toukokuuta 2019

(Syvä) valtio ja (varjo)hallitus


Kuinka syvältä voi valtio olla?

"Deep state" - termi, jolta ei voi juurikaan nykypäivänä välttyä. Trumpin "suo" voidaan laskea synonyymiksi syvälle valtiolle, mutta asia voidaan määritellä monella eri tavalla. Yleistetettynä syvä valtio tarkoittaa ihmisiä, jotka ovat hallinnon sisällä ja manipuloivat eri hallinnon osia salassa. Jos tämä olisi tilanne, voitaisiin se "suon kuivaus" hoitaa siis poistamalla nämä henkilöt paikoiltaan ja laittaa tilalle rehellisiä kansalaisia, eikös? Erinäisiä selityksiä tälle ainakin toistaiseksi kovin heikoilla näytöillä olevalle projektille löytyy joka lähtöön, mutta ne kuulostavat juuri siltä - selityksiltä. Ehkä ongelma löytyykin yleistetyn termin (jonka Google ystävällisesti tarjosi) aivan liian yksinkertaistetusta selityksestä paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä?

Syvää valtiota ei voida "pidättää" tai "poistaa tehtävästään" siitä syystä, että se ei ole mikään erillinen osa valtiota. Jos kuvitellaan että valtio olisi massiivinen jäävuori meressä, olisi "syvä valtio" se merenpinnan alle jäävä osa. Jatkuvassa muutoksessa oleva möhkäle, valtio, paljastaa tietoisesti osia itsestään ja piilottaa osan joko tahallaan tai vahingossa kansan näkyviltä. Yhden osan paljastuminen ja poistaminen ei kuitenkaan poista itse ongelmaa - pinnan alla salassa on kansalle tuntematon määrä valtion osia. Seisoessaan siis jäävuoren huipulla sitä syvää valtiota altaan puhdistava tulisi onnistuttuaan tehtävässään upottamaan myös itsensä syvyyksiin. "Liian suuri kaatuakseen" oli termi mitä käytettiin kun pankkeja pelastettiin kriisiltä... valtio on moninkertainen kooltaan, joten mitä luulet antaako se kaataa itsensä vai vaan pyörähtää akselinsa ympäri ja paljastaa uudet puhtaat kasvot?

Aikaisemmin olen kirjoittanut koneiston käyttöliittymästä ja koneistosta noin yleisellä tasolla. Koneisto, siis valtio ja kaikki siihen liittyvät osat ovat monimutkaisten verkostojen kautta yhteyksissä kaikkiin muihin osiinsa. Yhden osan "korjaaminen" ei kuitenkaan suoraan välttämättä vaikuta muiden osien toimintaan ja se korruptio voi levitä lähes välittömästi takaisin jo kertaalleen puhdistettuun osaan. Väkivaltamonopolinsa avulla valtio pystyy puolustamaan itseään kansannousulta ja ulkoisilta uhilta, siinä kun riittävän syvälle sisälle koneistoon ei pääse kuin täysin uskolliset ihmiset. Mutta täytyyhän jonkun antaa sille koneistolle suunta?


Vallanpitäjät hallituksessa vai jossain muualla?

Jos ajatellaan Suomea ja sen valtion ohjaajia, ensimmäisenä katse kääntyy tietenkin eduskuntaan ja hallitukseen. Eduskunta, eli siis nämä 200 (joista 199 saa painaa nappia) koulutetun apinan kaltaisessa tehtävässä toimivaa puhuvaa päätä saavat omien puoluejohtajiensa määräyksestä painaa nappia ennalta sovitulla tavalla. Eduskunnassa voi myös pitää puheita joita kukaan ei kuuntele ja julkisesti näin paheksua sitä sen hetkistä hallitusta kuinka he nyt taas tekevät väärin vaikka oltaisiin itse tehty täsmälleen samaten samassa tilanteessa. Kaikki oikeat päätökset ja sopimukset tehdään suljettujen ovien takana, eli syvän valtion alueella.

Hallitus, joka taas tekee niitä "päätöksiä" ja Suomen tapaan halveksuu suoraan vallan kolmijakoa enemmistöhallituksen puoluekurillaan, on taas hieman enemmän vallassa ainakin kansan suunnasta katsottaessa. Sielä paraatipaikalla hallitus kuitenkin lähinnä vain esittelee käskynantajiensa suuria linjoja ja kavereidensa etuja ajavia pieniä rosvouksia. Todellinen valta ei nimittäin ole eduskunnalla tahi hallituksella, vaan niiden takana olevalla varjohallituksella ja syvällä valtiolla joka sen komentoja parhaansa mukaan noudattaa. Salaliittoteoriaa! Tavallaan, kyllä, mutta ei niinkään teoriaa vaan useasta lähteestä ja julkisesti esille tullutta tietoa valtion toiminnasta.

Kuka tai mikä se varjohallitus sitten on? Lobbarit, puolueiden johtajien korvaan kuiskivat tahot, suuryritysten intressit ja suurten medioiden suunnannäyttäjät. Nämä ja kaikki muut tahot, jotka ajavat omia agendojaan maan politiikassa lähes täysin piilossa kansalta on se varjohallitus. Syvä valtio on se toimielin joka ne käskyt suorittaa ja vetää kotiinpäin aina kun pystyy ja varjohallitus on se joka ohjailee rahan tuomalla vallallaan asioita. Maan tapa on siis se länsimaisen demokratian huipentuma, missä kansa luulee olevansa päättämässä asioista äänestämällä vaikka todellisuudessa sen kauemmaksi ei vallasta enää juurikaan edes pääse.


Eikö tuosta jo olisi jääty kiinni?

Liian moni tietäisi jo asiasta! Niin, lähes koko kansa tietääkin jo miten homma toimii. Pienestä pitäen on ihmiset indoktrinoitu hyväksymään nykyinen järjestys, missä asiat toimivat juuri tietyllä tavalla eikä niitä parane kyseenalaistaa jos haluaa säilyttää asemansa. Ihmiset, joiden elanto riippuu koneiston toiminnasta eivät halua kuulla olevansa osa moista järjestelmää eivätkä tule koskaan edes harkitsemaan asian kyseenalaistamista. Sama pätee jokaiseen koneiston osaan alhaalta ylös saakka.

"Tein vaan mitä käskettiin" alhaalta ylös saakka, siinä se koko ongelman ydin. Jokainen osa koko koneistoa on käynyt läpi saman koulujärjestelmän, joka on pitänyt tarkasti huolen siitä ettei kukaan "hyvä ihminen" tule kyseenalaistamaan asioita. Suurin osa syvän valtion toimijoista ovat täysin siinä uskossa, että he tekevät "hyvää" ja "oikein". Varjohallituksen lobbareilla ja prestituuteilla taitaa olla sama usko siihen oman työn "oikeellisuuteen" ja ainoastaan aivan huipulla vasta ollaan siinä tilassa, että asiaa voisi kyseenalaistaa. Paitsi ettei kukaan sinne päästyään mene omaa ja läheistensä tulevaisuutta pilaamaan muiden vuoksi?

Siksi syvä valtio ja varjohallitus ovat vain "luonnollisia" osia tätä kapitalistista järjestelmää. Luonnollisia siltä osin, että kun jostain on pulaa, syntyy kilpailua. Ja kun osalle ei mikään riitä, he ovat jatkuvassa kilpailutilanteessa etsien uusia mahdollisuuksia viedä muilta tuhkatkin pesästä. Järjestelmää ei voida korjata sisältä eikä siihen voi juurikaan vaikuttaa ulkoa. Mutta siihen voi olla osallistumatta, jolloin se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Siksi kutsunkin sinut, hyvä lukija, osallistumaan holistiseen (r)evoluutioon jolla voidaan syvä valtio upottaa ja loistaa valoa varjohallituksen päälle paljastaen ne salaisuudet jotka meitä pitävät kuristusotteessaan.

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Uuskieli tutuksi - Sosiaalidemokratia


Ehkä se suurin sekaannusta aiheuttava termi politiikassa?

Sosiaalidemokratia kuulostaa näin äkkiseltään olevan samaa kuin sosialismi joka on vaan naitettu yhteen demokratian eli kansanvallan kanssa. Aate mielletään samalla vahvasti vasemmistolaiseksi oikeisto/vasemmisto-akselilla, vaikkakin tämän osan kyseenalaistan myöhemmin tässä tekstissä. Suomessa tätä aatetta pyrkii edustamaan vähemmän yllättävästi SDP ja osin... kaikki muutkin puolueet.

Termin "sosiaali" osa on jo itsessään runsaasti sekaannusta aiheuttava, koska aatetta ajavat poliitikot tuntuvat keskittyvän nimenomaan sosiaaliseen eikä sosialistiseen politiikkaan. Ehkä tämä olisikin se oikeampi tapa käyttää tätä sanaa, eli edistyksellistä politiikkaa demokraattisesti ajava porukka - tämä kuvaisi Suomessa Vasemmistoliittoa ja Vihreitä melkoisen hyvin. Kuitenkin termin alkuperäisessä merkityksessä kyse oli nimenomaan sosialistisessa politiikassa, eli yhteisöjen omistamissa tuotannon välineissä. Käytännössä se merkitsi valtion omistavan esimerkiksi koulut, sairaalat ja muun monopoliasemassa olevan infran kuten sähköverkot, tieverkon ja rautatiet. No mistä se demokratia siihen sitten tulee mukaan?

Tätä demokratian liittämistä tähän termiin "sosiaalidemokratia" voidaankin ihmetellä suuresti, koska se tarkoittaa pohjimmiltaan sosialismin ja kapitalismin naittamista yhteen. Ongelmalliseksi termin tekee se, että kapitalismi ja demokratia eivät sovi alkuunkaan samaan järjestelmään. Valtio siis omistaa luonnolliset monopolit ja vapaa markkinatalous on valtion hienovaraisessa ohjauksessa, muttei omistuksessa. Kuulostaa hyvältä, eikös? Valtio estää siis yksityisten yritysten kusemasta kansan muroihin samalla kun se tarjoaa elämän perusedellytykset kaikille yhdenvertaisesti. Kuinka paljon valtiolla on valtaa ja omistusta voi toki vaihdella melkoisesti, mutta tämä on se alkuperäisen termin perusidea.


No mitä ihmettä sosiaalidemokratia aatteena ajaa?

Ns. "Pohjoismainen malli", mitä sosiaalidemokratia siis on, toimi ainakin näennäisesti vahvan talouskasvun aikana sotien jälkeen. Idea sinällään onkin toimiva ja aatteena helposti perusteltavissa, mutta siinä jää se heikoin lenkki huomioimatta kokonaan. Tai no, oikeastaan kyse ei ole niinkään heikoimmasta linkistä vaan linkistä, joka haluaa ottaa ne kaikki muutkin linkit haltuunsa. Eli siis ihminen joka on sisäistänyt kapitalismin idean kokonaan. Lopputuloksena tästä saadaankin sitten kakotopinen yhteiskunta jota voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua neoliberalistiseksi yhteiskunnaksi.

Vasemmistolaiseksi politiikaksi tätä sekamelskaa kutsutaan lähinnä siksi, että moista ajavat poliitikot ovat edistyksellisiä valevasemmistolaisia, jotka ajavat omien ryhmittymiensä etua kilpaillessaan oikeistolaisten puolueiden kanssa. Esimerkkinä tästä voidaan pitää vasemmiston maahanmuuttopolitiikkaa, mikä on kovin oikeistolaista. Maahan siis halutaan halpa/orjatyövoimaa ja hyvesignaloiville edistyksellisislle maskotteja selfiehin poseerausta varten. Yhteisomistuksen, eli sen sosialismin kanssa tämä ei tietenkään voi toimia, koska yhteisen jakaminen luvatta ei kuulu moiseen aatteeseen. Kysymättä ja luvatta muiden omaisuuden jakamista kutsutaan yleensä varastamiseksi. Mutta kapitalisti tekee mitä tahansa voittaakseen kilpailussa.

Moderni sosiaalidemokratia onkin lähinnä savuverho oikeiston ajamalle politiikalle, missä kilpailu edellä voidaan se oma kansa ajaa kuinka huonoon jamaan tahansa. Aina välillä, säilyttääkseen demokratian illuusion, Suomen yksipuoluejärjestelmä laittaa valtaan "vasemmiston", joka sitten näennäisesti parantaa sitä tavallisen kansalaisen asemaa keksimällä uusia keinoja säännöstellä kilpailua. Käytännössähän asiaa ei millään tavalla paranneta tavalliselle kansalaiselle ja esimerkiksi pienyrittäjille vaan tarkoitus on aina parantaa suuryritysten asemaa kansallisessa kilpailutilanteessa. Kun koko maa on sitten lopulta myyty eli yksityistetty, voidaan tämäkin illuusio rikkoa...


Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä

Paitsi että, mikä on se oikea nimi? Tämä oma tapani määritellä sosiaalidemokratia ei tunnu olevan kovinkaan yleinen, vaikka se onkin alan kirjallisuudessa useasti "pohjoismaiseksi malliksi" selitetty. Esimerkiksi Suomen maahanmuuttoa pidetään arkikielessä vasemmistolaisena, vaikka se ajaakin täysin oikeiston agendaa ja sitä vastustavat ovat taas kuulemma äärioikeistoa. Entä onko ihmisten verottaminen sosialistista, sosiaalidemokraattista vai mitä? Ja kun se verotettu raha jaetaan yritystukina ja kehitysavustuksina pois kansan ulottuvilta, mitä politiikkaa se on?

Eli kuten aina, uuskieli pitää huolen siitä että kaikki kannanotot politiikasta ovat niin oikeita kuin vääriä ja riita saadaan aikaiseksi ihan joka asiasta. Sanojen määrittely ja selvittäminen on toki tylsää koska kaikkihan sen nyt tietää mitä oikeisto, vasemmisto ja sosiaalidemokratia esimerkiksi tarkoittavat. Totta, jokainen tietää mitä itse sillä sanalla tarkoittaa. Mutta kukaan muu ei tiedä mitä se toinen sillä samalla sanalla tarkoittaa - uuskieltä parhaimmillaan.

Jos siis sosiaalidemokratia määritellään yllä mainitulla tavalla, ajaa joka ikinen puolue Suomessa sosiaalidemokraattista politiikkaa eli pyrkii ylläpitämään pohjoismaista mallia ainakin puheissaan. Syy tähän on toki selvä - kun koulujärjestelmä ja valtamedia ovat tiukasti valtion hallussa, voi sitä ohjailevat tahot saada indoktrinoitua koko kansan omalla agendallaan. Terveydenhuolto voidaan kaupata yksityiselle ja koko maahanmuuttobisnes onkin jo yksityisessä omistuksessa. Eli elämme sosiaalidemokraattisessa pahoinvointivaltiossa, missä roistot säätävät lait ja säännöt globaalien määräysten mukaisesti. Kumpaa se nyt sitten on, oikeistolaista vai vasemmistolaista? Jokainen päättäköön itse ja määritelköön sanat haluamallaan tavalla,

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Hätätilan julistus


Paniikin lietsonta oikeutettua?

Törmäsin hiljattain tähän jo vuonna 2016 julkistettuun tekeleeseen, joka kulkee nimellä: "Leading the Public into Emergency Mode" vähintään yhtä päräyttävällä alaotsikolla: "A New Strategy for the Climate Movement" kirjoittajanaan Margaret Klein Salamon, PhD. Ilmasto-Gretan puhe "Our House is on Fire" mahtaa ihan sattumalta käyttää lähes sanasta sanaan tuon ohjekirjan aloitusta, mistä on jo ainakin muutama kirjoitus muualla yrittänyt kiinnittää ihmisten huomiota. Vihalla ja pelolla on ihmisiä hallittu ja ohjailtu kautta aikojen, eikä paniikin lietsonta ole liioin mikään uusi keksintö saada ihmisiä tekemään radikaaleja tekoja suojellakseen itseään.

Mutta onko ihmisten traumatisointi jollain tapaa moraalisesti ja eettisesti oikeutettavissa? On, kait, jos kyseessä on oikea uhka jolle on hetijustiin tehtävä jotain ja sille ei voitu etukäteen tehdä mitään koska sitä ei kyetty ennakoimaan millään tavalla. Jokainen joutuu toki vetämään ne omat linjaukset millä kriteereillä on oikeutettua luoda hallittu paniikki valitulle ryhmälle ja "ei koskaan oikeutettua" on myös perusteltavissa oleva kanta. Ihmiset eivät ole yleensä halukkaita tekemään muutoksia, ellei heitä siihen suostutella tai pakoteta, jolloin paniikin luominen on, jos ei muuta, yksi tehokkaimmista tavoista saada ihmiset liikkeelle. Huutamalla "pommi!" missä tahansa suljetussa tilassa saa ihmiset pyrkimään nopeasti pois paikalta, mutta ne pullonkaulat saattavat olla vaarallisempia kuin itse uhka. Paniikissa se järjenkäyttö kun ei ole kovin korkealla ihmisen arvoasteikossa.

Kun ihmiset on saatu paniikkiin, heillä on tapana seurata auktoriteettina pitämäänsä tahoa ja tehdä samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Ihan hyvä valinta onkin, jos näet henkilön jonka selässä lukee "pommiryhmä" juoksevan ja huutavan "juoskaa!", liittyä samaan suuntaan pinkovaan joukkoon. Ikävä kyllä tätä samaa mekanismia käytetään paljon muuhunkin kuin ns. "yhteisen hyvän" luomiseksi. Poliitikot ja media luovat innoissaan pelättäviä ja vihattavia asioita ihmisille siitä syystä, että heillä on myydä myös se ratkaisu sekä pelastus. Psykologit ovat asiaa tutkineet jo pitkään ja siksi nykyään kyetään luomaan valmiita paketteja kriisien luontiin ja hallintaan. Ainut mikä sitten enää tarvitaan on sopiva katalyytti joka saa koko suunnitelman räjähtämään täyteen vauhtiinsa.


Muutama käytännön esimerkki

Ilmastohömppä on osoittanut loistavasti, kuinka paraskin paniikinlietsonta tarvitsee juuri ne oikeat elementit samaan paikkaan että homma leimahtaa täyteen liekkiinsä. Miljonäärit puvuissaan eivät puheillaan onnistuneet saamaan tunnereaktiota ihmisissä, mikä olisi saanut täyden paniikin päälle. Mutta kun saadaan rahoitus, suunnitelma, mediarummutus ja lopulta sopiva "raasu", Greta, nousemaan lavalle ja toistamaan avainsanoja joita on kylvetty mediaan jo vuosia, täydellinen myrsky on valmis. "Ilmastoahdistus" iskee useaan sukupolveen kerralla ja traumatisoituneet ihmiset ovat valmiita seuraamaan johtajiaan laumassa vaikka suoraan alas kielekkeeltä.

Tässä ilmastohömpässä vastareaktio lähti ihmisten kyvystä kyseenalaistaa rahalla ostettua tiedettä sekä median propagandaa ja onneksi tämä herääminen tapahtui ennen kuin kaikki palat loksahtivat paikoilleen. 2014 perustettu pulju joka 2016 tuon alussa mainitun tekstin julkaisi olikin pahasti myöhässä saadakseen täyden paniikin aikaiseksi ennen vastareaktiota. Mutta tässä toisessa esimerkissä roolit ovat tavallaan päinvastoin - media kertoi pitkään kaiken olevan kunnossa... kunnes saatiin riittävä massa aikaiseksi, että paniikkireaktio leviäisi halutulla tavalla ja sitten median kelkka kääntyi kerrasta. Sankari oli jo valmiina, vallanpitäjien leirissä, mutta itse katalyytti reaktioon oli (ainakin näennäisesti) sattumien summa. Arvaatko jo mistä puhun?

2015 Suomessa koettiin suuria mullistuksia, jotka olivat median mielestä hyvä juttu ja kansa oli jakautunut kannassaan. Kyllä, tämä tahallaan aiheutettu kaaos maahan saapuvien ihmisten muodossa. Kansan annettiin muhia tässä liemessä ja muutama sankariksi nostettu taho sai mediassa valtavan määrän tilaa "väärillä mielipiteillään". Paniikkia ei alkuun haluttukaan vaan ongelmien oli kasaannuttava ja sopivia todisteita pakkaannuttava ruutitynnyriin. Ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin, kun kansaa oli keitelty alhaisella lämmöllä sopivan ajan, Oululaisen kansalaisjournalisti J. Lokan ansiosta koko homma lävähti kansan tietoisuuteen ja paniikki oli valmis leviämään. Ai mikä paniikki? Kannasta riippuen joko väestönvaihdos tai natsien pääsy valtaan. Kansa haluttiin saada jaettua ja paniikissa sotimaan keskenään.


Lietsotun paniikin ohjaamista

Ilmastohömpässä suunta on selvä - kaikkien olisi syytä kauhistella ja pelätä tulevaa muutosta, joka taitaa tällä hetkellä olevan lämpeneminen jääkauden sijaan. Reilu sata vuotta tätä "ilmastonmuutosta" onkin jo sahattu vuoroin jääkautta ja kasvihuoneilmiötä vaihdellen. Nyt kun mukaan tähän tarinaan keksittiin lisätä hiilidioksidi, josta voidaan verottamalla saada kaikki tuntemaan olevansa osallisia (osasyyllisiä), voitiin rummutus ajaa maaliin asti ja olikin vain ajan kysymys koska sopiva taho nousee katalyytiksi. Greta ei tosin täytä kunnolla pelastavan sankarin roolia, joten se osa jääkin sitten sopivasti paikallisille poliitikoille jotka kansaa kuristamalla kertovat pelastavansa maailman.

Maahanmuutolla taas onnistuttiin pelaamaan kontrolloitu oppositio valtaan Suomessa. Yksipuoluejärjestelmässämme ei mitään oppositiota olekaan vaan puolueet arpovat vuorotellen kuka saa päsmäröidä ja kuka näyttelee oppositiota. Nyt luodulla paniikilla saatiin natseja pelkäävät suurimmaksi kannaksi, mutta samalla jo osataan hehkuttaa tulevaa muutosta seuraavissa vaaleissa koska tuleva hallitus tulee pilaamaan ihan kaiken! Eli siis... uusi pelote siihen vanhojen lisäksi. Täydestä kuitenkin menee ja kansa pelkää sitä mitä se oma aate käskee pelkäämään ja paniikissa etsitään suuria johtajia joiden perässä juostaan vaikka alas siltä kielekkeeltä, jos muut samanmieliset niin myös tekevät.

Suurin kiitos jatkuvista hätätiloista toki kuuluu medialle ja heitä ohjaaville tahoille. Yksi vaara toisensa jälkeen pitää kansan kuluttamassa haluttuja asioita ja peloissaan odottamassa seuraava suurta hätätilaa. Juuri nyt pitääkin pelätä kavalaa vaalivaikuttamista ja demokratian kriisiä missä väärät tahot pääsevät valtaan jos ihmiset äänestävät väärin. Onko se ihmisten jatkuvasti paniikissa pitäminen ja traumatisoiminen oikeutettua? Median ja vallanpitäjien mukaan kyllä ja sitä on tehty lähes taukoamatta vuosikausia. Vallankumouksellinen teko onkin olla pelkäämättä ja käyttää omaa päätään, sen sijaan että kuuntelee mitä ne puhuvat päät käskevät... Mutta moiset ajatukset olisivat haitallista vaalivaikuttamista, joten hys hys, ei mitään nähtävää.

torstai 9. toukokuuta 2019

Sananvapautta oikeusvaltiossa


Ollakseen oikeusvaltio...

... on valtion täytettävä kaksi vaatimusta: 1) lain on oltava kaikille sama ja 2) lain valvojien ja käytäntöönpanijoiden on kyettävä suorittamaan niille määrätyt tehtävät. Tasavertaisuus lain edessä on ihmisoikeus, mutta lähes poikkeuksetta näissä "oikeusvaltioksi" itseään kutsuviksi maissa, kuten Suomi, tämä ihmisoikeus on lähinnä huono vitsi. Syrjintä on laitonta, mutta Suomen laissa määritellään esimerkiksi "positiivinen syrjintä" niin, ettei se ole syrjintää - tämän tosin pitäisi vaikuttaa ainoastaan ihmisten kohteluun muissa kuin lakiasioissa, mutta samaa "positiivista syrjintää" noudatetaan kaikissa asioissa maassamme. Joten miksi edes puhutaan oikeusvaltiosta, kun se ei sellainen edes ole? Vastataan tähän hieman myöhemmin ja puretaan osat ensin auki.

Lain on oltava kaikille sama, eli ikään, sukupuoleen, jne, katsomatta ovat ihmiset samalla viivalla syytetyn penkillä. Murha on murha, teki sen kuka tahansa. Toki laissa määritellään samalla ne, keitä mikäkin laki koskee - osa pykälistä koskee esimerkiksi vain kansalaisia, osa taas ihan kaikkia. Laissa voidaan myös määritellä tapauksia, joissa joku on syyntakeeton. Nämä ja muut vastaavat poikkeukset, jos ne ovat lakiin kirjattuna, kuuluvat oikeusvaltioperiaatteeseen - sovittuihin lain rajoihin joudutaan joskus tekemään poikkeuksia, milloin minkäkin (oikean tai kuvitteellisen) syyn vuoksi. Nämä poikkeamat voidaan jo nähdä ongelmana, mutta ne oikeat ongelmat alkavat siitä kun lakia lähdetään tulkitsemaan "pärstäkertoimella".

Poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja oikeus tuomitsee - tuohon suuntaan se pitäisi ainakin oikeusvaltiossa mennä. Poliisi jättää tutkimatta, syyttäjä syyttämättä ja oikeuslaitos viis veisaa lain yhdenvertaisuudesta - tämä on karu todellisuus niin monelle. Jos missään vaiheessa jotakin oikeusvaltion toimielimen toimintaa häiritään tai ulkoa vaikutetaan, voitaisiin koko järjestelmä heittää roskakoriin. Ylhäältä alas valuvat käskyt oikeutetaan "priorisoinnilla" tai "resurssien tarkennuksella", mutta käytännössä kyse on siitä että joku määrää kenen muroihin kustaan ja kuka päästetään pälkähästä lainvastaisesti. Samalla kansan usko koko oikeusvaltioon murenee, tahallisesti, kun käskyjen vuoksi poliisi ja syyttäjä vaikuttavat hampaattomilta ja oikeus heittää painotetulla nopalla tuomiot.


Sananvaputta "oikeus"valtiossa

Perustuslakimme 12§ - "Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla." - Tämä pykälä koskee Suomessa tosin vain "oikeita" mielipiteitä. Jostain syystä puhutaan "vihapuheesta", jota ei ole määritelty lakiin eikä tulisi koskaan määritelläkään, jos siis halutaan noudattaa perustuslakia. Vihapuheen määrittäminen rikoslakiin tosin sopii kuin nenä päähän "oikeus"valtioon, jossa koko oikeusjärjestelmällä on pyyhitty persettä jo pitkän aikaa. No mutta onhan Suomessa sananvapaus, kertoo mediamme...

... paitsi tietysti silloin sananvapaus on uhattuna, kun journalisteilta vaaditaan samojen lakien noudattamista kuin tavalliselta tallaajalta. Tosin ei se samojen pelisääntöjen noudattaminen kaikille tunnu olevan niin yksiselitteistä kansallekkaan. Leiristä riippuen joko hurrataan tai kirotaan kun joku saa syytteen, tuomion, syyttämättä jättämisen tai syytteen raukeamisen. "Kuka sanoo" vaikuttaa enemmän kuin "mitä sanotaan", paitsi jos sanotaan vääristä asioista väärä kanta. Lynkkauspartiot lähtevätkin valikoivasti liikkeelle, kun joku, jossain, kokee että itseä tai jotain ryhmää on loukattu. Valtamediasta onkin mielenkiintoista seurata kuinka "oikeus"valtio hoitaa perustuslakimme sananvapauden noudattamista. Surkuhupaisaa olisi tosin sopiva termi...

Sosiaalinen media, missä valtaosa "sananvapauden rajoituksista" tapahtuu, onkin outous lain edessä. Yksityiset yritykset toimivat poliisina, syyttäjänä ja oikeutena täysin omine ehtoineen ja usein tarkentamatta niitä ehtoja. Ja aivan kuten "oikeassa maailmassa" tapahtuva syrjintä ja oikeusjärjestelmän halveksunta, aiheuttaa sosiaalisessa mediassa suurta iloa ja vihaa kun joku saa piiskaa ja toinen taas ei. Jako "oikean" ja "väärän" mielipiteen kanssa on tosin kristallinkirkas - virallinen tarina on "oikein", sitä vastaan puhuminen "väärin". Loppu onkin arpapeliä koska se nakki napsahtaa omalle kohdalle niistä vääristä mielipiteistä. Mikä siis onkaan hauskempaa kuin veitsenterällä tanssiminen ja "väärien" mielipiteiden jakaminen kauniiseen pakettiin käärittynä?


Miksi näin?

Pitkällisen analysoinnin perusteella väitän, että suuri osa tähän tilanteeseen johtaneista syistä löytyy lännen peikkosadusta (tarkemmin: #1 ja #2). Propagandalla luotu tarina, jossa on tarkasti määritelty "hyvä" ja "paha", "oikea" ja "väärä". Samalla luotiin oikeutus ja selitys, miksi on ihan oikeasti oikein syrjiä toisia oikeista syistä ja nostaa toiset korokkeelle ja lain yläpuolelle. Tätä kutsutaan sitten ihmisoikeuksien suojelemiseksi, kun tehdään täysin päinvastaista toimintaa. Asia on niin syvään juurtunut, että nykyään ihmiset pöyristyvät kun joku vaatii sananvapautta kaikille.

Edistykselliseen maailmankuvaan kuuluu se, että vapaus saavutetaan kieltämällä vapaus väärin ajattelevilta. Lukemattomat ryhmät ympäri maailmaa ajavat valtamediassa ideologiaa, missä ainoastaan ennalta valitut asiat ovat soveliaita nostaa koko kansan tietoisuuteen - kansaa siis halveksutaan niin paljon, että heihin ei voida luottaa edes sen vertaa että he voisivat itse päättää oikeastaan mistään asiasta. Tätä sitten kutsutaan "demokratiaksi" joka on kriisissä, kun netti on mahdollistanut väärien mielipiteiden leviämisen jopa murto-osalle tavallisista kansalaisista. Yksityiset yritykset yhteistyössä valtioiden kanssa määräävät kuka saa sanoa ja mitä saa sanoa - joskus ennenmuinoin moista liitosta taidettiin kutsua fasismiksi, mutta nykyään se on edistyksellisyyttä... joka rappeuttaa ne loputkin kulttuurimme rippeet.

Sananvapaus on kuitenkin se ainut asia, jolla asiat voitaisiin korjata. Vapuden, samoin kuin rauhan, puolustaminen osoittautui vaan niin kovin vaikeaksi, koska niitä pidetään itsestäänselvyytenä. Miksi? No koska "hyvät" voittivat "pahan" peikkosadussa. Jäljelle jää siis enää ihmisten luokittaminen sorrettuihin ja sortajiin, hyviin ja pahoihin. Kun järjestely on saatu valmiiksi, väärät eli pahat vaimennettua, maailma on jälleen vain hyvää täynnä? Ei. Ongelmat voidaan toki tällä sensuroinnilla peittää, tiettyyn pisteeseen asti. Ehkä riittävän kauan ongelmia piilottamalla keksitään keinot vaimentaa ne väärät mielipiteet kokonaan? Vapautta se ei tosin enää ole, eikä oikeusvaltio siihen tule koskaan päätymään. Ihmekkös ne vapaudet ja oikeudet ollaan kuoppaamassa. Mutta... mikä olisikaan sopiva positiivinen loppu tälle tekstille? Gulageissa on tilaa kaikille väärinajattelijoille!

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Ilmastonmuutosta, kestävää kehitystä ja teknokratiaa


Yhdessä vai erikseen?

Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen on vielä helppo sovitella yhteen, mutta teknokratian samaan läjään laittaminen saattaa hieman ihmetyttää. Ilmastonmuutos on juuri nyt kaikkien huulilla, kestävää kehitystä vilautellaan aina välillä ja teknokratiasta ei puhuta mediassa mitään, mutta näiden kolmen nitoutuminen yhteen riippuukin siitä miten asiat määritetään. Tarkastellaan siis ensin näitä kahta yleisempää aihetta, eli ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Molempia kyllä myydään hienoilla mainoslauseilla, mutta sielä taustalla on kovin eri tarina.

Ilmastonmuutoksesta on nostettu tämän hetken suurin mörkö, jolla pelotellaan ihmisiä tekemään suuria uhrauksia, pääosin kukkaronsa kustannuksella. Tämä kulttia lähenevä uskonto perustuu "konsensukseen" siitä, että hiilidioksidi, elämämme perusta, onkin suurin myrkky ja pelastaaksemme seuraavat sukupolvet (vissiinkin) lämpenemiseltä, on kaikki hiilidioksidia tuottavat asiat verolle pantava. Ei tosin ole mennyt montaakaan vuotta kun viimeksi pelättiin uutta jääkautta, mutta se on onneksi unohtunut ja nyt maailma lämpenee ellei kaikesta kerätä ilmasto-anetta jolla ... tuotetaan lähinnä vaan pelottelupropagandaa siitä että hiilidioksidi on se ongelma.

Kestävä kehitys taas kuulostaa hyvältä idealta, nykyiseen suunniteltuun kaikkien tuotteiden nopeutettuun kuolemiseen nähden. Käytännössä kestävä kehitys on vain markkinointitermi joillekin tuotteille tahi palveluille, jotka jollain tarkasti rajatulla mittarilla ovat muka jollain tavalla kilpailijoitaan kestävämpiä ratkaisuja. Lähinnä siis pelkkä markkinointitermi, jonka kaunis kuva ja idea sielä takana ovat unohtuneet jo kauan sitten. Kestävää kehitystä on tuottaa sähköä tuulivoimalla, jonka tuottamiseen kuluu enemmän energiaa (ja materiaaleja) kuin se pystyy elinikänään koskaan tuottamaan.


Miten tämä nyt sitten muka teknokratiaan liittyy?

Eli ilmastonmuutos on se mörkö ja kestävä kehitys sen mörön torjuntaan tarkoitettu myyntipuhe, miten se liittyy teknokratiaan joka on "oppi, jonka mukaan tiedolla ja taidolla sekä niiden osaajilla tulisi olla yhteiskunnassa hallitseva asema." - wiki? Siihen tiedon ja taidon lisäksi kun monessa mallissa kuuluu kaiken valvonta, kaiken ohjaaminen keskitetysti ja resurssien älykäs käyttö - siis ainakin niiden mielestä jotka tulisivat olemaan vallassa. Agenda 21/2030 kuulostanee monelle tutulta? Samalle asialle on toki lukemattomia muitakin nimiä, mutta itse pidän teknokratia-termistä. Kaikki maailman ihmiset kytketään samaan älyverkkoon, joka pitää kirjaa ihan kaikesta.

Ja miten siihen päästään? Pelottelemalla ihmiset uskomaan, että kaikki tehdään heidän edukseen. Niitä ilmasto-aneita kun tarpeeksi saadaan kerättyä, löytyy rahoitus koko maailmanlaajuiseen kontrolliin siinä sivussa. Alkuun siis verotetaan, mutta kun siitä vaiheesta päästään yli, tarvitaan jotain tehokkaampaa ja älykkäämpää - energian tarkka valvonta, ns. "smart grid". Suomea jos katsoo, olemme siirtymässä verotukseen ja anekauppaan. Älymittareita asennellaan ja verkkotekniikkaa päivitetään että jokainen asia voidaan kytkeä nettiin ... ja siis valvottavaksi. Ehkä se tärkein osa rajoituksista on kuitenkin vasta edessä, mistä voitaisiin ottaa varoitusmerkki eläkkeistä puhuttaessa.

Miksi ei eläkkeistä pitäisi enää huolehtia? Koska tarkoitus on, ettei kukaan yksittäinen ihminen enää omistaisi mitään vaan kaikki olisi ulkoa resurssien rajoissa annettu vain väliaikaiseen käyttöön. Jokaiselle annettaisiin esimerkiksi sillä kaudella käytettävissä olevat energia-yksiköt, joita bittivaluutalla voidaan helposti pitää tarkasti laskussa. Kun kausi on ohi, yksiköt nollaantuvat ja jokainen saa uudet - "perustulo" jonka jokaisen on käytettävä, eli kulutettava. Kuulostaa hullulta? Ehkä se onkin vain hullulta kuulostava ennustus, mutta lukemattomat merkit osoittavat samaan suuntaan - yksityinen omistus on tulossa tiensä päähän, taviksille siis.


Ilmastohömpästä se kuitenkin lähtee...

... jos siis on lähteäkseen. Tämä ilmastokultin rummutus, vääristellyt tutkimukset ja konsensuksella maalailu on vasta esimakua mitä tuleman pitää. Media on itsekin jo myöntänyt, että kaikkeen uutisointiin on saatava ilmastonäkökulma. Monet tahot ovat hypänneet mukaan ilmastohömppään puhtaasti siksi, että sillä voidaan tienata ihan käsittämättömän paljon rahaa. "Demokratisesti" valitut "kansanedustajamme" noudattavat kiltisti sovittua suuntaa ja siinä sivussa kun ilmastohömppää myyvät kansalle, myyvät he maat ja mannut ylikansallisille yrityksille, jotka ovat ne teknokratian ylipapit jotka määräävät kuinka suuren palan leipää saat lautasellesi. Mutta tämä erä ei vielä ole ratkaistu...

Riittääkö vastustus ja virheiden osoittaminen sitten murtamaan propagandan? Suhteellisen pieni joukko, joka toivottavasti on kasvamaan päin, ei kuitenkaan ole valmiina ostamaan tätä ilmastohömppää - ja siinä samalla joko tietoisesti tai tietämättään tunkee kapuloita teknokraattien rattaisiin. Yhdeltäkään "viralliselta" auktoriteetilta tai viranomaistaholta ei kuitenkaan kannata odottaa pelastusta asiaan, he kun osaavat kiltisti seurata mitä isot pojat puhuvat ja toistavat papukaijan lailla samaa ilosanomaa.

Salaliittoteoriaa! Vai onko? Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta voi jokainen lähteä itse tutkimaan ihan vapaasti. Agenda 21/2030 taas vaatii jo aikasta tummanpunaisen pillerin, siinä kun ilmastohömppään riittää että uskaltaa kaivaa muualtakin kuin Ylenannosta. Kieltäytyminen ilmastohömpästä on kuitenkin jo hyvä ensiaskel tässä jatkuvassa väännössä tavallisten ihmisten ja "niiden jotka haluavat orjuuttaa kaikki kansat" välillä. Kestävää kehitystä voi toki jokainen harrastaa lopettamalla tai vähentämällä turhaa kulutusta... ja hylkäämällä kertakäyttöisten turhakkeiden/haitakkeiden, kuten poliitikot, tukemisen.