keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Mediakentän muutokset


Vanha media hätää kärsimässä

Median suurin haaste kautta aikojen on ollut se, kuinka tulla kuulluksi. Radio ja televisio onnistuivat kaappaamaan omina kulta-aikoinaan kansat haltuunsa ja niistä tuli sanomalehtien ohella ns. "luotettavaa mediaa" lähes välittömästi - koska kuka tahansa ei voinut lähettää signaalia kaikkien ulottuville. Vain kaikista vaikutusvaltaisimmat tahot kykenivät rakentamaan järjestelmiä, joilla voitiin sanoma välittää kaikille ja he seisoivat siis portinvartijoina kaikelle tiedolle mitä kansan keskuuteen pääsi. Ihmekkös valtion piti sitä niin tarkasti kontrolloida, etteivät ne väärät tahot pääsisi vaikuttamaan kansan mielipiteisiin.

Ja missä on suuri yleisö, sieltä myös löytää ne mainosmiehet nuuhkimassa ilmaa ja tarkistamassa mihin suuntaan tuuli puhaltaa. Vuosikymmeniä oli aivan päivänselvä asia, että jos halusit mainostaa tuotettasi suurelle yleisölle, on mainokset laitettava joko lehteen, radioon tai televisioon... mieluiten kaikkiin. Yksi yhteinen viesti kaikille vaati ammattitaitoa, koska kohdeyleisönä oli hyvin pitkälle kaikki kyseisen median kuluttajat. Mutta mitä pienempi ja kohdennetumpi julkaisu, sen paremmin taas pystyttiin sanoma hienosäätämään kohdeyleisölleen ja tulokset olivat huomattavasti parempia. Harmittavasti siihen kohdennettuun yleisöön nämä vanhat mediat taipuivat hieman heikommin. Kyllä, saatoit sijoittaa mainoksesi juuri tietyn elokuvan mainoskatkolle, jolloin kyseisen elokuvan yleisö jota pidit kohdeyleisönäsi näki sen mainoksen, ehkä.

Ja juuri tämä murros on syynä siihen, että vanhan median toimijat ovat hätää kärsimässä. Haluttu asia, oli se sitten esimerkiksi uutisia tai viihdettä, on saatava sillä hetkellä kun halutaan ja juuri siinä muodossa kun halutaan. Mainostajat haistoivat tämän ja ovat siirtymässä kiihtyvällä tahdilla uuteen mediaan, jolloin valtion tehtäväksi tuleekin tukea vanhaa mediaa - ei siksi, että sillä olisi enää kysyntää vaan siksi, että propaganda pitää jollain tavalla silti saada kansalaisten tietoisuuteen. Mainostajia ei vaan se aate juurikaan kiinnosta, vaan ainoastaan raha ratkaisee. Pahoitteluni, vanhat mediat, aikanne propagandan ykköstykkinä alkaa olla ohitse. Vallanpitäjille tästä ei sinänsä ole haittaa, joudutaan vaan suunnittelemaan keinoja uusiksi.


Uuden median ykköstykit

Vaikuttajat ovat se tämän päivän juttu. Mediapoolikin hehkuttaa kuinka he ovat saaneet mukaan vaikuttajia toistamaan tämän hetken "tärkeintä" asiaa, eli koronapaniikkia. Kun se tuttu, turvallinen ja ennen kaikkea luotettava vaikuttaja kertoo että pysy kotona ja ilmastonmuutos tappaa kaikki sen jälkeen niin eikait siinä muukaan auta kun pelätä halutulla tavalla? Mutta hetkonen, eroaako tämä "tuttu ja turvallinen" vaikuttaja sitten siitä "tutusta ja turvallisesta" radion/television uutisankkurista?

Riippuu paljon siitä vaikuttajasta. Jos kanavan, missä vaikutetaan, sisältö on jo valmiiksi hyvin samankaltainen kuin yleensä uutisissa, ei se vaikuttaja eroa niistä juontajista kovinkaan paljoa. Luotettavaksi markkinoitu brändi, tutut kasvot ja toistuvat asiat antavat hyvin saman vaikutelman kun ne kymppiuutiset ja vastaavat. Toistamalla luodaan uskottavuutta ja luotettavuutta, mitä tietysti pitempään jatkunut toiminta kieliikin - ainakin joidenkin mielestä vaikuttajalla on hyvää asiaa ja jos kanavalla on runsaasti tilaajia niin laumaan voi sitten ainakin luottaa, eli korkealuokkaista materiaalia! Ja juuri tämmöisiin vaikuttajiin halutaan vaikuttaa mahdollisimman paljon - he ovat jo luoneet omat kohdeyleisönsä.

Sekä mainostajille kuin vallanpitäjille jo valmiiksi paikkansa löytäneet ja yleisönsä hurmanneet vaikuttajat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mediapoolin tapauksessa onkin mielenkiintoista, että he ovat kertoneet kuinka vaikuttajien sanoma saattaa vaikuttaa heidän yhteistyökumppaneihin ja ansaintamahdollisuuksiin. Mutta se ei ole uhkailua tai vaikuttamista, jos sanotaan että kerrot mitä me käskemme tai saat sanoa hyvästit mainostuloillesi, pois moiset ajatukset! Jos vaikuttajalla on nimittäin tarkoitus tehdä rahaa sillä omalla kanavallaan, esimerkiksi Youtuben mainosten muodossa, on se sanoma syytä olla hyvin tarkkaan ruodussa sen virallisen tarinan kanssa. No mutta silloinhan vaikuttaja on luotettava, jos ei saa lanttiakaan alustalta? Monelle se propagandan havaitseminen onkin sitä, että jos sanoman kanssa on eri mieltä, se on propagandaa, mutta jos ollaan samaa mieltä niin tottahan se on! Kumpa maailma olisikin niin yksinkertainen...


Vaikuttajiin vaikuttaminen

Ehkä se valtamedia ei kuitenkaan ole menettänyt valtaansa, vaan se valta kanavoituu eri kautta sille kohdeyleisölle? Jostain ne vaikuttajat nimittäin ne tietonsa saavat ja kuten aikaisemmin on ollut jo puhetta, kulttuurin ohjaus pelaa valtavaa roolia koko kansakunnan mielipiteiden muokkauksessa, joten ei se valtamedia ole ehkä vielä niin heikossa kunnossa kun annetaan uskoa. Kyllä, valtamedian mainostulot ovat romahtaneet koska mainostajia ei kulttuurisota niin paljoa kiinnosta, vaikkakin joutuvat ottamaan huomioon sen hetkisen tilanteen omia tuotteita kaupparoidessaan. Ja toki ne isot markkinoinnin pelurit voivat luoda itse niitä uusia trendejä, joita vaikuttajat sitten toistelevat omille kohdeyleisöilleen.

Voitaisiinkin sanoa, että vaikuttajiin vaikuttavat ovat ne tämän kansan ohjaajat. Vanha media valtavine koneistoineen ei ole tosin katoamassa mihinkään, vaan toiminee tulevaisuudessakin sielä taustalla hienovaraisesti tönien niin vaikuttajia kuin koko kansaa. Suurten persoonien, julkkisten ja vaikuttajien aikakausi, mitä olemme jo jonkin aikaa eläneet, on ehkä omalla tavallaan paluu alkukantaisiin ihmisten yhteiskuntarakenteisiin? Kylän vanhin, shamaani tai jokin vastaava oli se luotettu taho joka kertoi totuuden koko yhteisölle. Kylä vaan on kasvanut eikä se vaikuttaja kanna enää juurikaan vastuuta kyläläisistään...

Vaikka osa tosin niin taitaakin tehdä, että se oma kylä, usein virtuaalinen yhteisö toisilleen täysin tuntemattomia ihmisiä, on tärkeä osa sitä omaa ... kutsumusta? Omalle klaanille ei valehdella, ei yritetä huijata ja yritetään sitten antaa omien rajojen mukaan niitä viisauksia joilla pitäisi matkaa jatkaa. Mutta mistä sen oman kylähullun jota kannattaa kuunnella sitten löytää? Sepä se... Narrin kuuntelu voi ainakin olla vaarallista, koska se oma maailmankuva voi mennä ihan uusiksi? Älä siis usko mitä sanon, tutki mitä sanon ja tee oma päätöksesi asiasta kuin asiasta.

torstai 21. toukokuuta 2020

Kansalla on asiaa


Karpon sijaan

Kun on riittävän kauan itse hakannut omaa päätään seinään (hyvinkin turhaan, näin jälkiviisaasti ajateltuna) saattaa joskus törmätä johonkin asiaan, josta ne palaset vihdoin loksahtavat paikoilleen... ainakin näin muutaman päivän pohtimisen jälkeen. Tapahtumaketju meni jotenkin tähän tapaan: ensiksi vastaan tuli artikkeli "Dissident Circles Too Often Become Another Nerdy Hobby Group" - Caitlin Johnstone. Siitä seurasi idea, millä perustuslakituomioistuinta voisi koettaa ajaa eteenpäin, mikä taasen kirvoitti keskustelua jossa mainittiin erä asiasta jo vuosikausia taistellut mies jonka kirjan sitten välittömästi kahlasin läpi: "Kovaa peliä : muistelmat" - Aurejärvi, Erkki. Puretaan ketjua hieman osiin että järjenjuoksu ehkä hieman selviää...

Johnstonen artikkeli on loistava muistutus kaikille, itseni mukaan lukien, jotka ovat osallistuneet nettikeskusteluihin erinäisissä "toisinajattelijoiden" ryhmissä. Muistutus, mistä? Siitä, että ne ryhmät ennemmin tai vielä ennemmin, lähes poikkeuksetta, muuttuvat pienen porukan väännöksi mikä on juuri se oikea tapa tehdä se asia mitä oltaisiin tekemässä jos löydettäisiin se juuri oikea tapa. Kuulostaako tutulta? Ainoastaan oikeaoppiset jäävät ryhmään, mutta ne hienoiset vivahde-erot varmistavat sen, ettei se asia tule oikeastaan missään vaiheessa etenemään yhtään mihinkään. Mutta aikaa ja energiaa kuluu paljon...

Perustuslakituomioistuimen aikaisemmassa artikkelissa olin jo maininnut "pienimmästä yhteisestä nimittäjästä", eli miten löydettäisiin se yhteinen lanka kaikille vedettäväksi. Asian olisi oltava riittävän tarkkaan rajattu, että kaikki tietäisivät mistä puhutaan mutta samalla riittävän vapaa, ettei se menisi siihen "yhden ainoan oikean tavan" etsimiseksi... tai siis kansankielellä rinkirunkkaamiseksi. Perustuslakituomioistuin itsessään olisi passeli yhteinen lanka, mutta keskustelut aiheesta ovat usein päätyneet toteamaan ettei se tulisi koskaan onnistumaan ja eihän sitä edes tarvita. Aurejärven lyhyt radiohaastattelu Suomen oikeusjärjestelmän tilasta innosti kuitenkin lukemaan miehen muistelmat ja voi sanoa että koko "oikeusjärjestelmä" on kyllä niin sekaisin ettei sitä uskokkaan... Toki ei voida poissulkea mahdollisuutta, että Aurejärvi on puheissaan/kirjassaan ihan kuutamolla ja valtakunnassa onkin kaikki hyvin, mutta todisteet eivät tätä juurikaan tue.


"Oikeuslaitos"

Sanotaan, että Suomi on demokraattinen oikeusvaltio, mutta todisteet eivät ole kovin vahvat sen puolesta. Demokratiaa ei ole nimen lisäksi juurikaan ja oikeusvaltiolla on viimeistään EU:iin liityttäessä pyyhitty persettä. Mutta tässä tullaankin tämän kupletin juoneen hyvinkin konkreettisesti kiinni. Nimittäin näitä kahta asiaa, demokratiaa ja oikeusvaltiota erottaa yksi hyvinkin kriittinen asia: mielipide vastaan fakta. Kyllä, molempia voidaan faktojen pohjalta osoittaa, että kyseessä ei ole demokratia saatikka oikeusvaltio, mutta oikeusvaltion kohdalla meillä on runsas määrä mustaa valkoisella, lakipykälien muodossa.

Demokratiasta ja sen tilasta kun ollaan kovin montaa eri mieltä. Ihmisten arvot eroavat suuresti ja yhden mukaan kaikki on hyvin siinä kun toinen väittää järjestelmämme olevan demokratian irvikuva. Moni politiikassa vahvasti mukana oleva ei suostu hyväksymään ajatusta, että koko demokraattinen järjestelmä ei ole demokraattinen, eli kansanvaltainen, jolloin mahdollisuus saada minkäänlaista vastakaikua sieltä suurista saleista on lähes olematon. Mutta asia kerrallaan, ongelma ei ole mahdoton, koska se "oikeusvaltio"-kohta luulisi olevan riittävän yksiselitteinen ja lähestulkoon jokaisen hyväksymä ja kannattama kanta.

Nimittäin ollakseen oikeusvaltio, lain on oltava kaikille sama. Tämä tarkoittaa sitä, että oli se sitten kuka tahansa, aina maan ylintä johtoa myöden, ne yhteiset lakipykälät koskevat ihan jokaista ihmistä. Ei siis mitään poikkeuksia aseman, lompakon paksuuden tai muunkaan asian suhteen. Tässä onkin se kohta, missä tämä maamme "oikeusvaltio" kompastuu naamalleen pahemman kerran. Täysin lainvastaisia (tulkitsi niitä lakeja kuinka leveästi tahansa) päätöksiä on tehty maassamme runsaasti vuosien saatossa. Mutta koska maassamme ei liioin ole mitään toimijaa, jolla olisi valta puuttua moiseen, nämä rikolliset toimet ovat saaneet jatkua ihan kaikessa rauhassa. Paitsi että, on olemassa yksi taho jolla olisi valta puuttua tähän muutamien ihmisten rötöstelyyn. Tiedätkö mikä?


Kansa

Tämä koko demokratia ja oikeusvaltio on kansaa varten, ei vallanpitäjiä varten. Ihmiset voivat kyllä kuvitella ollessaan sielä päättävissä asemissa, että heillä olisi valtaa ihmisten yli, mutta heillä on tasan sen verran valtaa kuin kansa heille antaa. Tai no, niin asia olisi jos ei ne vallanpitäjät olisi kaapanneet valtaa kansalta ja vääristäneet niin demokratian kuin oikeusvaltion palvelemaan harvoja, monen kustannuksella. Tästä päästäänkin sitten kysymykseen, että milläs ihmeellä se valta saataisiin kansalle takaisin? Ratkaisisiko se perustuslakituomioistuin nämä ongelmat?

Johnstone ehdottaa omassa tekstissään totuutta suurimmaksi ratkaisuksi tähän ongelmaan. Mutta kun jokaisella on se oma totuus, omiin arvoihin perustuen, niin auttaako se totuus tässä kohtaa? Auttaa, mutta vain silloin kun se totuus on yhteinen. Ja missäs meillä olisikaan kaikille yhteinen totuus, jokin säännöstö tai vastaava jonka mukaan kaikkien tulisi toimia? Perustuslaki. Sen päälle onkin sitten kasattu melkoinen nivaska muita lakeja, joiden mukaan myös pitäisi ihan kaikkien toimia. Toimivassa yhteiskunnassa ei lakeja juurikaan tarvittaisi, mutta siihen on vielä niin pitkä matka, että tässä vaiheessa olisi tyytyminen oikeusvaltioon, joka oikeasti valvoisi niitä lakeja aina sinne huipulle saakka.

Koskas viimeksi olet kuullut jonkun poliitikon puhuvan moisesta asiasta? Että vaatisi sitä, että joutuisi itse noudattamaan lakeja ja joutuisi vastuuseen rikkoessaan niitä lakeja? Aika hiljaista on sillä rintamalla, koska EU:iin liittyminen tehtiin laittomasti ja kaikki sitä seurannut jouduttaisiin tekemään toisin ja uusiksi, jolloin se poliitikon oma perse olisi myös tulilinjalla. Mutta kansalle luulisi tämän oikeusvaltion kelpaavan? Asian tiimoilta on jo muutama projektinpoikanen suunnitteilla ja tekeillä, mutta tässä kohtaa tarvittaisiin ihan koko kansa vaatimaan sitä oikeusvaltion periaatetta noudatettavaksi. Valtamedialle tämä nykyinen vallanpitäjien suojelu tuntuu olevan tärkeämpää, joten siitä suunnasta en lähtisi tukea etsimään. Miten on, kiinnostaisiko sinua asua oikeusvaltiossa, jossa rikolliset joutuvat vastuuseen asemasta riippumatta?

maanantai 18. toukokuuta 2020

Paniikkivertailua


Pelolla on väliä

Viimeiset vuodet on kansalle syötetty pelkopornoa joka tuutista. Ensin saatiin ilmastopaniikkia ja pian perään koronapaniikkia, jolloin olisi voinut luulla, että kansa olisi jo kyllästynyt jatkuvaan pelkoon. Mutta päinvastainen tapahtui - ilmastopaniikki, eli koko maailma tuhoutuu ihan justiin korvautui tappavalla viruksella, jollaista ei oltu koskaan ennen ihmiskunnan historiassa nähty. Miten niin ei nähty, eihän tämä ollut ensimmäinen, eikä varmasti viimeinen pandemia minkä ihmiskunta on kohdannut? Olin jo ajatellut etten tästä koronahäsmäkästä enempää (tämän edellisen kerran jälkeen) kirjoita, mutta eräs vanhempi tutkimus iski silmääni.

Mutta puhutaan siitä tutkimuksesta pian lisää ja pohditaan ensin millä tavalla tämä pandemia eroaa kaikista edeltävistä pandemioista? Tällä kertaa virus tunnistettiin nopeasti (ainakin virallisen tarinan mukaan) ja se kyettiin jäljittämään mistä se lähti liikkeelle. Pian sen jälkeen saatiin tarkkaa tietoa sen vakavuudesta (Diamond Princess) ja koska virus oli hyvin samankaltainen rakenteeltaan kuin edelliset koronavirukset, tiedettiin kuinka virus käyttäytyy. Eli tiedettiin aika hemmetin paljon, kaikki keinot leviämisen ehkäisyyn oli saatavilla ja media otti asiasta kopit levittäen ennennäkemättömän määrän pelottelua ympäri maailmaa. Ja se ero? Nyt ei tehty niin yhtään mitään toimia tilanteen korjaamiseksi vaan sen sijaan vedettiin propaganda ihan tappiin asti, pelotellen kansa puolikuoliaaksi odottamaan pelastavaa messiasta. Kaikki hienosti WHO:n johtamana...

Ja sitten päästään itse aiheeseen. Witte ja Allen, 2000, "A Meta-Analysis of Fear Appeals: Implications for Effective Public Health Campaigns" eli meta-analyysi pelottelusta terveysasioissa. Meta-analyysin, eli muiden tutkimusten kokooman, tarkoituksena oli selvittää minkälainen pelko tehoaa parhaiten terveysasioista propagoidessa. Sekä ilmasto että virus ovat kohtuullisen suoraan ihmisen terveyteen vaikuttavia asioita, joten näitä kahta voidaan vertailla keskenään millä tavalla propagandaa oikeen ajettiin mediassa. Jos propagandan analysointi ei kiinnosta niin paljoa, voit hypätä seuraavan osion kahden jälkimmäisen osan yli. Seuraavassa kappaleessa kun tulee itse tutkimuksen "tulos" jo julki...


Tutkittua ja analysoitua

Witte ja Allen totesivat, että pelkkä pelko ei riitä, vaan toimiakseen kunnolla on siihen pelkoon annettava mukaan kriittinen osa: miten siltä hirviöltä voi omilla toimilla pelastua! Pelko on aivan loistava motivaatio saada ihmiset toimimaan, mutta jos se "miten toimia" ei ole riittävän selvä ja helppo, aktivoinnin sijaan ihmiset passivoituvat ja jäävät nyhjöttämään. Aktivoivasta propagandasta tuleekin passivoivaa ja haluttu aivokemikaalicoctail jää saavuttamatta. Molemmissa kampanjoissa toki se tekemättömyys on sitä tekemistä, eli älä liiku tai älä kuluta, mutta vain koronassa ollaan onnistuttu saamaan koko kansa kyttäämään myös naapuriensa tekemättömyyttä.

Naapurien kyttääminen mitä he kuluttavat on hankalaa verrattuna siihen että onko se naapuri ulkona ja kuinka lähellä muita ihmisiä se naapuri oikeen kehtaakaan kulkea! Pysy kotona, pidä etäisyys, mahdollinen tuleva maskipakko - kaikki helppoja ja yksinkertaisia toimia tehdä itse, mutta ennenkaikkea valvoa että muutkin seuraavat käskyjä. Tässä kohtaa näen suurimmat erot näissä kahdessa paniikinlietsonnassa, minkä vuoksi ainakin osa siitä hyvästä pelkopornosta on mennyt ilmastonmuutoksessa ohi. Kyllä, ihmiset eivät halua enää tehdä jälkikasvua koska kuvittelevat sillä pelastavansa maailman mutta nyt puhutaan siitä omasta nahasta ja jos ei juuri nyt tehdä mitä käsketään niin saa kohdata karmivan kuoleman tukehtumalla. Eri pelkotyyppejä kun oltiin Saksassa vuotaneesta valtion dokumentissa tutkailtu ja alkukantainen pelko kuten tukehtuminen oli luokiteltu hyväksi ja toimivaksi! Ja kuka vielä väittää ettei meistä välitetä vallan portaissa?

Välitön verrattuna mahdollisesti ehkä tulevaan uhkaan aiheutti myös omat haasteensa ilmastopelotteessa. Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden, mutta virus sentään tarttuu ihan varmasti jos et noudata niitä annettuja ohjeita ja samalla aiheutat kaikkien sukulaistesi kuoleman, sekä sen naapurissa asuvan mummon ennenaikaisen lopun. Ilmastopaniikissa edes konsensus ei ollut 100%, mutta koronassa valitut asiantuntijat olivat kaikki sitä mieltä että ihmisten tulee noudattaa käskyjä... joiden toimivuudesta ei ollut niin mitään todisteita, vieläkään. Mutta onneksi sentään kaikki väärät ohjeet jotka myöhemmin saattavatkin olla oikeita onnistuttiin kumoamaan?


Eikä siinä vielä kaikki

Tietysti asiaa auttoi myös se, että valtioiden toimista saatiin voimaan "teet tai itket ja teet" näiden toimien kanssa. Olisiko kansa propagandasta huolimatta noudattanut niitä ohjeita joita heille kaupattiin pelastukseksi? Mahdollisesti ei, koska hyvin pian alkoi löytymään tietoa joka kyseenalaisti virallisen tarinan version pelastajasta. Ilmastonmuutoksen "konsensus" saavutettiin huijaamalla ja media teki siinä töitä kaksin käsin, mutta niitä ilmastokäppyröitä osaa kukaan tavis lukea siinä kun lääkäri osaa selittää lyhyellä videolla hyvinkin uskottavasti mikä tässä "pandemiassa" mättää. Ilmastonmuutoksen kansantajuiseen vastapropagandaan menikin melkoinen tovi.

Tämä nopeasti leviävä vastapropaganda onkin hyvin ongelmallinen laajoissa kampanjoissa. Hitaasti hivuttaen voidaan välttää monia laajan propagandakampanjan ongelmista, koska mitättömien tarinoiden jatkuvaan virtaan ei ole helppo tarttua verrattuna 24/7 uutisaiheena olevaan asiaan. Toisaalta taas täyttä paniikkia ei hivuttamalla saada aikaiseksi, joten siinä on aina painoteltava eri keinojen välillä millä saadaan aikaiseksi haluttu lopputulos. Propaganda onkin taitolaji, jota ihmiskunta on hionut iskuun vuosisatoja... tarkasti tieteellisesti tutkien noin vuosisadan.

Tunteisiin vetoamista käytetään kaikkialla mediassa. Pelko ja pelastajan esittäminen toimii lähes poikkeuksetta, joten jos et nyt seuraavalla kerralla äänestä oikein, on sinun henkesi ja terveytesi vaarassa! Sama temppu toimii joka ikinen kerta, tutkitusti ja lukemattomia kertoja testatusti. Mitä suurempi mörkö mitä pelätä, sen suurempi on kansan kaipuu pelastajalle, oli se sitten jokin henkilö, toiminta tai jokin tarkasti määritelty asia, kuten vaikkapa rokote. Kansa suorastaan janoaa pelastajaa ja on valmiina listimään tieltään kaikki, jotka seisovat heidän edessään estäen pääsyn pelastukseensa. Jopa faktat voidaan pyyhkiä pois häiritsemästä hyvää tarinaa, koska nyt tiedetään tasan tarkkaan millä tästä nykyisestä katastrofista selvitään. Eli eikun uutta mörköä odottamaan?

lauantai 16. toukokuuta 2020

Suomen CPI: Mediapooli


Historian havinaa

Kuulostaako nimi George Creel tutulta? Entäs CPI? Pitäisi, molemmat, etenkin jos käsitysten ohjauksesta 1900-luvun alussa on materiaalia käynyt läpi. George Creel oli nimittäin Commitee on Public Information-puljun, tuttavallisemmin "Creel Commitee" herra isoherra, apinoiden kuningas. Julkisen/yleisen tiedon komitea.. siis mikä? Ensimmäisen maailmansodan "voittanut" (niin Creel kehuskelee kirjassaan "How We Advertised America") propagandakoneisto vailla vertaa. Ja nyt se sama koneisto häärää oikeen kunnolla Suomessakin, nimellä "Mediapooli".

Siinä kun Edward Bernays, "propagandan isähahmo", oli ehkä aikansa paras propagandisti, Creel onnistui toimillaan ohjailemaan koko kansakunnan (ja ehkä koko maailman) käsitystä ensimmäisestä maailmansodasta. CPI perustettiin huhtikuussa 1917, samoihin aikoihin kun jenkit halusivat päästä mukaan sotaan joka oli alkanut jo 1914. Tehtävä oli Creelillä selvä - myydä sota sekä jenkkien osallisuus omalle kansalle sekä liittolaisille "hyvänä asiana", samalla kun vihollisille tuli kertoa että he ovat hävinneet tän pelin. Näinhän siinä sitten kävikin, monen mukaan juuri propagandan ansiosta. CPI laittoi luukkunsa kiinni pian sodan jälkeen, mutta projektista oltiin opittu todella paljon massojen ohjailusta puhuttaessa. Creelin kirja jonka tuossa aikaisemmin mainitsin päätyi myös jenkkien hallinnon hampaisiin ja he yrittivät estää sen julkaisun. En ihmettele miksi...

Miten tämä sitten liittyy Mediapooliin? Erona näillä kahdella on se, että Mediapoolia voidaan pitää jatkuvana operaationa, siinä kun CPI perustettiin ja lopulta lakkautettiin yhden asian komiteana. Puhutaan "kriisitilanteen viestinnästä" ja hybridioperaatiosta, mutta käytännössä kyse on yksinkertaisesti jatkuvasta yleisen mielipiteen ohjailusta. Yhteistyöverkostoa ja mitä kaikkia termejä asiasta käyttääkään (suosittelen lukemaan Ossi Tiihosen blogista tarkemmin), on Mediapooli pienen joukon hallitsema median ylin käskyttäjä ja Herra siunaa jos heidän varpailleen menet astumaan. Mistä sitten päädytäänkin seuraavaan kysymykseen...


Kuuluuko moinen organisaatio demokratiaan?

Kyllä, jos olisimme sodassa. Ehkä, jos olisimme jossain suuressa kriisitilassa. Muutoin: ei, ei kuulu millään tavalla kansanvaltaan. No mutta korona! Juu, moisen organisaation perustaminen tai käyttöönotto kriisitilanteessa voidaan vielä oikeuttaa, mutta puheiden mukaan Mediapooli ei ole varsinaisesti ollut vain odottamassa tähänkään saakka. Kansanvaltaan kuuluu sananvapaus ja riippumaton lehdistö, siinä kun "länsimaiseen demokratiaan" tarkka tiedon ja mielipiteiden ohjaus. Siitä ei pitäisi olla kovin suurta erimielisyyttä kumpaan kategoriaan Suomi kuuluu?

Tämän "kriisin" aikana Mediapooli on tuottanut runsaasti materiaalia niin vaikuttajille, kuin kaikelle muullekin medialle muistutukseksi miten tulee toimia. Viesti on selvä: vain yksi versio virallisesta tarinasta sallitaan, siitä älä poikkea koska se ei ole sinulle eduksi. Moista voitaisiin pitää uhkailuna, koska hallinnolla on täydet mahdollisuudet laittaa rahahanat kiinni niin medialta kuin medialta. Mutta eihän valtio nyt mielivaltaisesti sulkisi ihmisten elinkeinoja, etenkään kriisitilanteessa? Kun Mediapooli näin kriisin aikana on (vihdoin ja viimein?) päässyt näyttämään hampaansa, voitaisiin pohtia myös sitä, kuinka paljon he aikaisemmin vaikuttivat Suomen mediakenttään?

Creel sai aikoinaan melkoisen vapaat kädet ohjailla mediaa lukemattomilla eri keinoilla. Mutta toisin kuin nämä nykyiset tahot, hän ymmärsi miksi sensuuri oli huono ratkaisu kansan ohjaamiseen. Sosiaalisen median aikakaudella monet tuntuvat kuvittelevan, että tietoa piilottelemalla ja sensuroimalla saavutettaisiin haluttu lopputulos eli yksi yhteinen mielipide. Näin ei kuitenkaan asianlaita ole, joten voitaisiin sanoa, että onneksi historiasta ei opittu kunnolla jolloin se tarinoiden tulkinta jää vajavaiseksi. Suomen mallin mukaisesti ongelmathan ratkaistaan kaatamalla niiden päälle kansalta varastettua rahaa ja jos se ei toimi, kaadetaan lisää rahaa.


Onko Mediapooli siis hävinnyt tämän pelin?

Ei, likikään. Valtaosa kansasta istuu joka päivä sen valtamedian ääreen ja lataa päivittäisen päivityksen "hyvä ihminen"-ohjelmistoonsa. Yhä useampi saa tietonsa taas sosiaalisesta mediasta, jolloin vaikuttajat kertovat niille omille yleisöilleen kuinka heidän tulee asioihin suhtautua. Mediapoolin ei edes tarvitse kaikkiin vaikuttajiin olla yhteydessä, koska kaikki vaikuttajat tietävät joutuvansa alustansa paskalistalle jos ei niitä hästäg stayathome, pysy kotona ja pelkää, symboleja löydy jokaisesta tuotoksesta. Mutta se on sitä kansanvaltaa ja sananvapautta, sanotaan...

Vallanpitäjät ovatkin kunnostautuneet panikoidessaan ties mistä asioista viime vuosien aikana. Kriisiviestinnälle onkin ollut tarvetta, kun yksi toisensa jälkeen perustuslakia räikeämmin rikkovat uudet lait ja toimet ovat livahtaneet kansan huomion ohi lähes kokonaan. No mitäs pienistä jos liikkumista ja oleskelua rajoitetaan perustuslain vastaisesti, sehän on aina vaan omaksi parhaaksi... tai ilmaston parhaaksi... tai no ainakin jonkun tahon parhaaksi, älä nyt siihen keskity että selityksissä ei ole mitään järkeä! Perustuslain noudattamisen vaatimista voidaan ihan hyvin pitää syynä sähkölamauttimen käyttöön, koska vallanpitäjät välittävät juuri sinusta ja sinun oikeuksistasi!

En siis tiedä olimmeko aikaisemmin (hybridi)sotatilassa, joka oikeutti Mediapoolin olemassaolon, mutta nyt olemme ihan hallituksen julistamassa hätätilassa jolloin kriisiviestintä on kuulemma oikeutettua. Siis se, että joku saa sanella mitä sinun kuuluu tietää ja miten sinun kuuluu siitä ajatella. Jokainen Agentti Smith osaakin tunnistaa sen virheellisen tiedon ja hyökätä sitä väärää tietoa jakavien kimppuun. Valtamedia on ainoa luotettava tiedonlähde, vallanpitäjät tekevät kaiken juuri sinun parhaaksesi ja sinun täytyy, hyvänä ihmisenä, totella kaikkia käskyjä ja säännöksiä joita sinulle annetaan... vaikka ne rikkovat sinun ihmisoikeuksiasi, perustuslakia ja muita näitä tyhjänpäiväisiä pykäliä, joita on mukamas raapustettu ylös estämään historian kauhujen uusinto. Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa, äläkä turhaan lausu Mediapoolin, sinun herrasi nimeä... ja ei, nyt ei tule positiivista loppukaneettia.

maanantai 11. toukokuuta 2020

Perustuslakituomioistuimesta


Joukkomielenhallintaa

Joukkomieli ja sen hallinta on avainasemassa kun halutaan suurta joukkoa ihmisiä saada toimimaan tietyllä tavalla, sekä myöskin kerääntymään joukoksi alun pitäenkin. Asiaa voi kaunistella miten haluaa, mutta "joukossa tyhmyys tiivistyy" pitää paikkansa. Se ei tarkoita, että joukon yksittäiset ihmiset olisivat tyhmiä, vaan ihminen sosiaalisena olentona muodostaa syystä tai toisesta sen joukon tahi "parven" ympärillä oleviin ihmisiin ja jättää osan omista aivotuksistaan sen joukon myötäilemäksi. Vallanpitäjät osaavat tätä ilmiötä käyttää varsin tehokkaasti hyväkseen, mutta kansan keskuuteen ei näitä vanhoja oppeja olla jostain kumman syystä olla levitelty... miksiköhän?

Että saadaan samalla niin teoriaa kuin hieman käytäntöäkin samaan nippuun, otetaan esimerkiksi juuri tällä hetkellä alkushokin jälkeistä aikaa elävä perustuslakituomioistuimen asiaa ajava aate. Joukkomielen kannalta kun käsillä on voitaisiin sanoa jopa "oppikirjaesimerkki" symbolismista ja sen merkityksestä joukkomieleen. Leijona, kultainen semmoinen, joka löytyy vaakunoista vallan ja voiman symbolina löytyy myös lakikirjojen kannesta, on hieno ja sopiva symboli aatteelle, joka vaatii perustuslain kunnioittamista. Kärjestä löytyy myös mies joka asiaa ajaa, Marko Sihvonen, joka aatteen keulakuvana myös antaa omaa auktoriteettiaan asialle. Onko hänestä aatteen "puhemieheksi", sitä en osaa sanoa koska en tunne miestä, mutta samalla sillä ei ole pitkässä juoksussa väliä koska aate ei ole henkilöityvä eli tarkoituksena ole luoda jonkin yksittäisen henkilön etua ajavaa joukkoa vaan koko kansan.

Symboli (kultainen leijona) ja aatteen ydin (perustuslakituomioistuin) siis jo löytyy, enää puuttuukin sitten ... se itse joukko? Valtamediassa positiivista näkyvyyttä taitaa olla turha lähteä etsimään, samoin kuin poliitikkojen suunnasta tukea laajemmin ei taida löytyä. KANSANedustaja ajaisi perustuslakituomioistuinta, eliitinedustaja taas ei, joten siitä voidaan vetää muutama johtopäätös minkälaista sakkia sielä edustajina istuukaan. Joukon kasaaminen voidaan muodostaa joko jonkin asian vastustamisen ympärille, tai jonkin asian puolustamisen/kannattamisen ympärille, joista kyseessä on tällä kertaa se paljon haastavampi, jälkimmäinen, syy. Pelkkä aatteen ydin on toki osalle riittävä, mutta sen ympärille olisi kyettävä kasaamaan hieman enemmän "lihaa luiden ympärille". Mutta siihen ei mikä tahansa nötkötti kelpaa...


Pienin yhteinen nimittäjä

Palataan ajassa hieman taaksepäin, 2019 alkuun, jolloin keltaliivit olivat rantautumassa Suomeen. "RIC-keltaliivit" yrittivät pysyä tarkkaan rajatussa aiheessa, eli se RIC, siinä kun muut osallistujat halusivat lisätä mukaan omat mausteensa. Lopputuloksena yksikään malli ei oikein edennyt, koska ihmiset eivät tienneet mitä asiaa siinä oikein ajetaan kun joukko keltaisia liivejä kerääntyi johonkin paikkaan. Kaikki muut tekivät asian tietenkin väärin ja se oma ryhmä teki oikein, eikös? Ilman johtajaa ja yhden aatteen ryhmä törmäsikin tässä kohtaa ongelmaan, että ilman johtajaa moni ei uskalla itse lähteä aatetta edustamaan kadulle. Mutta ei siitä tässä kohtaa enempää... Mihin ne muut sitten kaatuivat?

Keltainen liivi symbolina edusti monelle kansanvaltaa ja vapautta "eliitistä", mutta symbolia käytettiin varsin vapaasti oman poliittisen agendan ajamiseen, mitä sinällään voidaan pitää itse symbolin vastaisena. Mutta selvästi jonkun johtamana ihmisiä kuitenkin kerääntyi paikalle huomattavasti enemmän, kunnes he törmäsivät joukkomielen aiheuttamaan seinään - ei tuo ole minun agendaani! Saman symbolin taakse oltiin lisätty runsaasti muuta agendaa, josta sitä jakaantumista riittääkin yllin kyllin. Yhteisen agendan päälle kun lisätään niitä "omia juttuja", se yhteinen asia tuppaa hautaantumaan sinne muiden, mahdollisesti tärkeämpien, juttujen alle.

Siksi itse puhun "pienimmästä yhteisestä nimittäjästä" tässä asiassa. Kuvitellaan että alueella olisi 1000 ihmistä jotka olisivat valmiita marssimaan perustuslain puolesta. 500 "vasemmistolaista" ja 500 "oikeistolaista", joten lisäämällä siihen perustuslakiin vaikka "oikeistolaista" retoriikkaa, saatiin heti karsittua puolet mahdollisista osallistujista pois. Joka ikinen lisätty asia karsii aina jäljelle jääneistä osan pois, jolloin jäljelle jää, riittävästi asioita lisättynä, kourallinen samanmielisiä. Mutta he olivat samaa mieltä ilman sitä alkuperäistä ydintäkin? Ydin kuitenkin olisi riittävän laaja, koska perustuslakia on raiskattu vuosikymmenet ja siitä olevia esimerkkejä olisi mahdollista kaivaa vaikka sataa puhetta varten. Koiviston konklaavi ja EU:iin liittyminen näin esimerkkinä...


Yhteenveto

Mutta tämä on tietenkin vain oma näkemykseni asiasta eikä mikään ainoa "totuus". Nostan hattua kaikille tahoille, jotka ovat asiaa edistäneet eikä tarkoitukseni ole halventaa heidän tekemisiään millään tavalla. Kadulle ei meikästä enää ole, joten se käytännön työ ei osaltani juurikaan muutu - tutkin asioita ja kirjoitan havainnoistani. Se, halutaanko tätä teoreettista pohjaa käyttää millään tavalla, on siis kiinni niistä toimijoista jotka laittavat sen saappaansa kadulle.

Veikkaisin, että yli 90% kansasta olisi sitä mieltä, että perustuslakia tulisi noudattaa. Yle on asiasta jo kirjoittanutkin, kuinka kansa on pohjoisessa vedonnut perustuslaissa olevaan liikkumisvapauteen, eli valtiolla ei ole oikeutta estää kansaa lähtemästä ja palaamasta maahan. Itse käyttäisin tätä "voittona" ja esimerkkinä kuinka vallanpitäjät polkevat perustuslakia jos sille päälle sattuvat. Poliisilla luulisi myös olevan kiinnostus siihen lakien noudattamiseen, etenkin kun väitetään Suomen olevan "oikeusvaltio". Tämän "oikeusvaltion" esimerkkejä vallanpitäjien naamaan hierottavaksi kun löytyisi hyvinkin tarkasti dokumentoituna...

Saksassa pääsee tällä hetkellä putkaan jos julkisesti kadulla esittää perustuslakikirjaa. Suomessa saa etälamauttimesta jos vaatii perustuslakia noudatettavaksi. Hyvin menee? Nyt jääkin nähtäväksi onko tämä episodi vain jälleen yksi paskakikkare vallanpitäjien taholta kansan pureskeltavaksi, vai meneekö se kuppi nurin kuten muutaman kerran kansamme historiassa on käynyt... ei tosin ihan hetkeen. Edelleen kun taidetaan olla Ruotsin vallan alla? Mutta ettei päätetä tekstiä alasävyyn, niin todetaan että aamulla tuli onneksi taas lunta, eli ilmastonmuutos on peruttu!

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Tarinoiden tulkintaa


Kenen tulkintaa kuuntelet?

Itse tarina on merkityksellinen, sen kertojalla ei pitäisi olla niinkään väliä mutta se kuka tarinan tulkitsee on suurin merkitys. No mutta jokainenhan tulkitsee tarinat itse, hullujako puhut?! Artikkelissa "Teknologia sosiaalisen järjestelmän ohjaajana" asiaa jo hieman raapaistiin, eli kuinka tahot jotka omistavat sen "salaisen tiedon" kykenevät hallitsemaan yhteiskuntaa - tulkitsemalla sitä salaista tietoa. No mutta eihän tieto ole enää salaista, Googlesta löytyy kaikki! Juu, niin tieto kuin sen tulkinta...

Medialla on ollut pitkään tapana sekoittaa niin itse tieto kuin sen tulkinta yhteen ja samaan pakettiin. Uutiset kertovat tapahtumasta itsestään, mutta samalla kuinka sinun tulee asiaan suhtautua ja millä tavalla se vaikuttaa juuri sinun elämääsi. Kovin on kaikkitietävä tuo media kyetessään kaikkeen tuohon? Kun se median kuluttaja sitten omaksuu tämän tiedon, hän toki tulkitsee sen itse, omalla tavallaan, mutta onko se oma tapa sittenkään niin oma? Kotona, koulussa ja kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa tiedon ja mielipiteen yhtenäistäminen on suuressa osassa, jolloin niitä tietoa eri tavalla tulkitsevia pidetään vähintään hulluina...

Auktoriteetit siis kertovat mitä sinun tulee tietää, miten sinun tulee sitä tietoa käyttää ja miten se tieto on tulkittava. Kuuntele vaikka ketä tahansa suurta poliittista johtajaa niin hän kyllä osaa tulkita puolestasi minkä tahansa tiedon jolla on hänen mielestään vaikutusta juuri sinun elämääsi. Lääkärit ja asiantuntijat, jotka media on tarkkaan valinnut, tulevat kertomaan sinulle miten sinun tulee tulkita ne pienet tiedonmuruset joita he suuressa viisaudessaan ovat päättäneet sinulle antaa. Ei siis pelkästään se mitä tietoa sinulle kerrotaan vaan se miten sinun kuuluu se tieto tulkita, vaikuttaa siihen omaan mielipiteeseesi asiasta. Mutta ilmiö on kaukana uudesta, vaan voidaankin puhua hyvin hyvin vanhasta asiasta, esimerkiksi Testamentista...


Raamattua uusiksi

1. Mooseksen kirja 3 luku, eli "Syntiinlankeemus", kertoo tarinaa Aatamista ja Eevasta. Oikein passeli tarina näin Äitienpäivänä, eikös? Käärmeen mukaan siitä yhdestä puusta syöminen aiheuttaa "tietämään hyvän ja pahan" tai "niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan". No, syömäänhän siitä piti mennä ja sen seurauksena kaksikkoa pelotti joten he piiloutuivat. Alkuperäinen synti syntyi siinä samassa ja sitä samaa perimätietoa ollaankin kerrottu isältä pojalle, tai ainakin papilta kansalle. Hävetkää alastomuutta, nainen on syyllinen... mitäs kaikkea siihen tulkintaan onkaan lisäilty? Noh, tulkitaampas samaa hieman toisella tavalla, ei ihan perinteen mukaan.

Entä jos tarinassa sittenkin varoitetaan syömästä "tuomitsemista" jota käärme tyrkyttää? Itse tieto ei aiheuta asioiden jakamista "hyvään" tai "pahaan", tai miten asian haluaakaan jakaa, mutta sen tulkitseminen sen tekee. Käärme siis opettaa arvostelemaan, tuomitsemaan ja jakamaan, ei lainkaan kerro "totuutta" tai "kaikkea mahdollista tietoa". Tarina on siis tulkittu, että tieto olisi pahasta ja aiheutti paratiisista ulos potkimisen, mutta entä jos tarinan merkitys on vain tulkittu tahallaan palvelemaan vallanpitäjiä? Uskottiin siis tarinan käärmettä, ei tarinan opetusta? Ja kun samaa tarinaa nyt on mukamas tulkittu "oikein" vuosisatoja, ellei tuhansia, niin eihän se nyt voisi väärin olla?

Mutta näin se propaganda on periytynyt, tulkinnoista itse tiedon sijaan. Sama pätee kaikkeen tietoon, ei vain uskonnollisiin teksteihin joita on luettu "kuin Piru Raamattua". Tätä väärää tulkintaa on osattu kyllä varoitella, sanonnoilla kuten tuo äskeinen, mutta kun se oikea auktoriteetti tulkitsee sen tarinan niin silloin on kaikki hyvin? Moni osaa osoittaa sormella erästä toista uskontoa kohti ja naureskella kuinka sielä tulkitaan tarinoita aivan päin prinkkalaa, samalla kun niitä omia uskomuksia ja tarinoiden tulkintoja ei taida kovinkaan usein tulla uusiksi funtsittua? Onko sillä väliä millä auktoriteetilla sitä tarinaa väännellään ja käännellään omaksi eduksi?


Oman tulkinnan ongelmat

Ehkä se suurin este omalle tulkinnalle on se, että joutuu itse miettimään asioita? Sen sijaan että kuunnellaan mitä se oma auktoriteetti kertoo, joutuu itse etsiä ja tutkia asioita ja pähkäillä asiaa itse. Siinä itse miettimisessä kun voi tulla virheitä ja päätellä asioita ihan väärin, tietäen että kuinka suuri nöyryytys, häpeä ja pelko siinä iskeekään kun erehtyy. Koska ihmiset eivät koskaan erehdy... Muiden kanssa saa ja pitääkin olla samaa mieltä, samoin kuin eri mieltä. Sananvapaus nousee tässä kohtaa jälleen kerran aivan omaan arvoonsa, mahdollistaen ihmisten keskustelun ja tulkintojen vaihtamisen ja vertailun. Onko tämä sitten kaikki vain sattumien summaa vai onko takana jotain älykästä suunnittelua? Siitäkin voidaan väitellä, jos sana on vapaa. Entäs jos tulkinta sanellaan pakolla, mitä se merkitsee?

No ensinnäkin "länsimainen demokratia" menee ihan pilalle jos ihmiset alkaisivat saada omia ajatuksia ja heille annettaisiin lupa tulkita asioita itse. He saattaisivat ruveta vaatimaan kansanvaltaa kun se on jo kerran hallintomuodon nimeen asti raapustettu ja eihän siitä tulisi yhtään mitään, kaikkihan sen tietää! Annetaan nyt vaan niiden auktoriteettien sanella miten asiat tulee tulkita, koska he tekevät aina kaikki asiat sinun omaksi parhaaksi ja olet hullu salaliittoteoreetikko jos edes kuvittelet kyseenalaistavasi sen virallisen tarinan tai sen tulkinnan!

Mutta onkos se huono asia jos illuusio demokratiasta menisikin rikki ja kansa havahtuisi todellisuuteen? Huomattaisiin kuinka tämä "oikeusvaltio" oikeasti toimii, eli vallanpitäjät tekevät mitä lystäävät ja median avustuksella syöttävät ihan täyttä puppua kansalle selitykseksi. Käärmeen annetaan syöttää kaikki ne tarinat ja sitten ihmetellään mikä meni pieleen... Mutta, ihmisellä on vapaa tahto joten hän voi vapaasti valita ajatellakko itse, vai antaa muiden tehdä sen puolestaan. Kukaan muu ei kuitenkaan siitä itsestä pidä huolta tahi kanna sitä vastuuta tapahtuvasta. Vai uskooko joku, että verottamalla voidaan ilmasto jollain tavalla pelastaa? Tai että tahot, jotka eivät tähän päivään mennessä ole välittäneet pätkääkään heikoista, ovat nyt löytäneet valaistumisen ja toimivat ihmiskunnan parhaaksi? Siisti tarina, veliseni ja siskoseni, vai kuinka? Ja loppuun vielä toivotellaan hyvää Äitienpäivää! Älkää kuunnelko muiden virheellisiä tulkintoja mitä se "äiti" merkitsee...

torstai 7. toukokuuta 2020

Vielä kerran koronasta


Plandemic

Suunniteltu pandemia, plandemic, on paljastunut monella tapaa olevan enemmän tai vielä enemmän psykologinen operaatio. Virus on kyllä (hyvin todennäköisesti) aito, mutta sen vaikutukset (leviäminen ja kuolleisuus) ovat molemmat kovin kaukana niistä alun kauhuskenaarioista, joiden pohjalta päätöksiä mukamas tehtiin. Pelkopornoa syötettiin alusta lähtien jatkuvalla syötöllä median kautta kansalle, että saavutettiin laumapaniikki. Paniikkia seuraava laumatyhmyys onkin jo saavutettu, mutta laumaimmuniteetista ollaan vielä kaukana. Poliitikoilta vaaditaan radikaaleja toimia, niitä saaden, mutta koska mikään ei riitä paniikissa olevalle kansalle, vaaditaan entistä voimakkaampia toimia ymmärtämättä lainkaan niiden seurauksia kaikelle muulle elämälle. Yhteen ääneen kansa vaati, että...

"Kuunnellaan asiantuntijoita!" Siis ketä? No niitä tarkasti valikoituja auktoriteetteja, jotka kertovat juuri sitä itseä miellyttävää versiota jotka oikeuttavat ne halutut toimet. Osa vaatii tukahduttamista, mutta eivät kuitenkaan haluaisi että koko talous romahtaisi sen takia vaikka se on täysin mahdollinen lopputulos. Hallitus taas ajaa hidastamista ja laumasuojaa, mutta sen saavuttamiseksi vaaditaan pitkiä toimia ja tämmöisen kituuttamisen jatkumista jopa vuoden, ellei ylikin. Osa taas rukoilee lääketieteen messiaan, Gatesin, tuovan täysin turvallisen rokotteen joka pelastaa koko maailman. Ja mitä kansa haluaa? Riippuu keneltä kysyy - kriisitilanteessa valtaväestö etsii pelastajaa ylhäältä ja niin hallituksen kuin opposition messiaat kylpevät nyt alamaistensa ihailussa ja vaativat juuri niitä toimia, kuin idolinsa vaativat.

Mutta mikä sitten todistaa tämän olevan suunniteltu pandemia? Tehdyt ja tekemättömät toimet. Kun virus tarinan mukaan sai alkunsa, levitettiin välittömästi kauhutarinoita kaikkialle. Sen sijaan että mihinkään toimiin ryhdyttiin, päätettiin varmistaa että virus ehtii varmasti lähes kaikkialle ja sitten lyötiin hitaasti ovet säppiin, varmistaen että kaikkialle saatiin riittävä altistus. Kuitenkin sen jälkeen tapahtuneet toimet kyettiin tekemään nopeasti ja tehokkaasti, mutta ei itse sitä tärkeintä toimea leviämisen ehkäisyyn. Lopputuloksena lähestulkoon kaikkialla onnistuttiin samassa asiassa: kansa vaati päästä karanteeniin, vaikka karanteeni tarkoittaa sairaiden ja riskiryhmien eristämistä, ei valtaväestön. Ja tämän kaiken seurauksena lisää valvontaa, kontrollia ja tiedon hallintaa vaadittiin ja saatiinkin...


Salaliitto!

Syyllinen pitää tietenkin moiseen löytää, joten eri teorioita kehiteltiin aina valtiollisia tahoja myöten. Kiinalaiset sen teki! Eikun jenkit! Eikun patenttien mukaan... Gates. Virus on selvästi lepakoiden, käärmeiden tai jonkun vastaavan alkuperää, tai sitten HIV:n pätkiä sisältävä kimeeri. Rokoteteollisuus hyötyy eniten, joten sieltä ne syyllisetkin löytyvät! Mahdollisia teorioita lähes jokainen, kyllä, mutta samalla... onko sillä väliä? Korona (joku versio) on syyllinen noin 15%:iin jokavuotisesta flunssakaudesta ja vaikuttaa siltä, ettei tämä -19 malli ole siitä suuresti poikkeava. Mutta tästä hysteriasta ja paniikista hyötyvät tahot osoittavat selvästi, kuinka maailman talous oikeasti toimii. Ja samalla opittiin kuinka helppoa on saada kansat täysillä mukaan pelastusta vaativiksi pelkääviksi ... niin.

Ja kun kaikki energia käytetään väärää mieltä olevien kanssa riitelyyn, ei niitä mahdollisia "oikeita" syitä liioin juurikaan vaivauduta etsimään. On tietysti selvää, miksi viranomaiset eivät halua lähteä selvittämään asioita, jotka saattavat edesauttaa kuolleisuuteen: he itse ovat ne keinot mahdollistaneet. Säteilyn on väitetty vaikuttavan, etenkin 60GHz taajuudella, rokotteita on annettu pahimmilla alueilla hieman ennen puhkeamista ja ilmansaasteita on ollut jo pitkään hengitysilmassa, jopa niin paljon että Wuhanissa asiaa vastaan protestoitiin vielä hieman ennen pandemian alkua. Mutta nämä kaikki ohitetaan salaliittoteorioina, koska viralliseen tarinaan ei kuulu muuta kuin vaarallinen virus joka ei kuitenkaan täytä vaarallisen viruksen kriteerejä. Koska jos se täyttäisi, voisi Suomenkin hallitus vaatia pakkorokotuksia, mikä taas tekisi tietyt tahot hyvin hyvin iloisiksi... rikkaita he jo ovatkin.

Fauci, Gates, Kissinger ja muutama muu "asiantuntija" ja "filantrooppi" putkahtaa esiin kun lähdetään etsimään suurimpia edunsaajia tässä pandemiassa. Heistä ei välttämättä yksikään ole syynä itse virukseen, tosin sekään ei ole poissuljettu mahdollisuus, mutta he kaikki ovat olleet vahvasti ohjaamassa valtiollisia toimijoita haluamaansa suuntaan näissä toimissa mitä koronakortilla on pelattu. Eli nämä samat tahot, jotka eivät ole tähän päivään mennessä välittäneet pätkääkään muista ihmisistä vaan haalineet kaiken omaisuuden itselleen, ovat nyt kaikki yhdessä tuumin muiden ihmisten parhaaksi ajamassa toimia, joista tulevat itse hyötymään miljardikaupalla. Mutta moinen ajatus on tietenkin vain salaliittoteoriaa, koska eiväthän rikkaat tee toimia omaksi edukseen ja muiden kustannuksella kun tietävät satavarmasti etteivät joudu vastuuseen tekosistaan?


Immuunijärjestelmä asialle

Pelkopornon ansiosta tämä informaatiovirus kauhiasta viruksesta on kuitenkin ajanut ihmisten immuunijärjestelmän alas. Korona aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sytokiinimyrskyn, jolloin ihmisen oma immuunijärjestelmä on se joka ne tuhot aiheuttaa. Immuunikykyä voidaan taas ihan tutkitusti auttaa syömällä A-, C- ja D-vitamiineja, mutta tästä ei tietenkään saa mediassa puhua vaikka esimerkiksi matalat D-vitamiinitasot korreloivat hyvin vahvasti kuolleisuuteen. Ja milläs sitä järjestelmää voidaan heikentää? Eristäytymällä muista, pitämällä kasvomaskia, pysyttäytymällä sisällä ja ennen kaikkea pelkäämällä. Kumma juttu, että viruksen pysäyttämiseksi vaaditaan kaikkia niitä toimia, jotka yksilötasolla on niitä kaikista haitallisimpia?

Mistä päästäänkin takaisin "ketä asiantuntijoita meidän olisi kuunneltava?" Oma lehmä ojassa kun tuppaa olemaan kovin monella eri taholla. Koko kansan etu on harvoin se oma etu, mutta on kuulemma rumaa väittää että asiantuntijalla olisi eturistiriita kun hän hehkuttaa rokotetta jota hänen omistamansa yritys valmistaa? Konsensukseen on myös helppo kääntyä, mutta luulisi ilmastohömpän opettaneen jo mitä se "konsensus" oikeasti merkitsee. Ainut mikä on tässä tilanteessa varmaa on se, että valtamedia sensuroi tarkkaan ja valitusti tietyt mielipiteet pois julkisesta keskustelusta, jolloin kansalle jätetään jälleen valinta haluavatko he syödä kissan- vai koiranpaskaa. Koska paskaa heille syötetään kaksin käsin, koko koneiston toimesta.

Moni onkin valmiina huutamaan jo NWO:ia, mikä ei välttämättä ole edes kovin kaukana todellisuudesta. Esimerkiksi näyttää hieman siltä, että MPS on tekemässä "paluuta", koska heidän ajatushautomonsa vaativat vapaan markkinatalouden ajavan demokraattisen päätöksenteon edelle - eli ison rahan kuuluu päättää ihmisten pakkorokotuksista, ei ihmisten itse. Mitä tästä kaikesta voitaisiin sitten oppia? Tavan kansa ei ole tyhmä tahi pahantahtoinen muiden kuolemaa toivova joukko, vaan median pelottelema ja ohjailema vallanpitäjien käyttämä oikeutus sen saman joukon orjuuttamiseen. Vallanpitäjät eivät liioin ole tyhmiä ja tee toimiaan vahingossa, mutta pahantahtoisuudesta voidaankin sitten olla montaa mieltä. Jokaisen oma valinta onkin nyt se, että minkälaisen cocktailin sen paskan kyytipojaksi ottaa, vai antaako vaan muiden myrkyttää kehonsa ja mielensä...

keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Sensuuri


Sananvapautta

"Oikeusvaltiossamme" sananvapaus määritellään näin: Perustuslaki 12§ - "Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla." Kenen sana sitten saa yhtään kuuluvuutta taas on aivan eri asia, mutta tämä kohta: "kenenkään ennakolta estämättä", tuntuu olevan jälleen yksi pykälä joka ei ainakaan lainvalvojiamme nappaa pätkääkään. Jälkikäteen voidaan toki sanomisesta rangaista, mutta ennakolta ei lain mukaan saisi sitä estää. Eikä välttämättä kannattaisikaan...

Sotatila on yksi niitä harvoja aikoja, jolloin tiedon välitystä kansalaisille ja kansalaisten sanomia kannattaa rajata, koska kriittisten asioiden kertomista viholliselle olisi syytä välttää. Jos taas ajatellaan vallanpitäjien olevan hybridisodassa omaa kansaansa vastaan, silloin nykyisenkaltainen toiminta on taas ihan loogista ja järkevää. Ongelmana siinä omaa kansaa vastaan hyökättäessä on tosin se, että samalla mediakentällä pyörii niin "omia" kuin "vihollisen" toimijoita suhteellisen vapaasti ja kaikki selvät rajoitukset ovat helposti huomattavissa. Siksi mediakenttä onkin jaettava tarkasti "vastuulliseen mediaan", joka siis kumartaa vallanpitäjiä ja "vale/valhemediaan" joka taas kieltäytyy kumartamasta (ainakin osittain) niitä vallassa olevia tahoja.

Toimivaan demokratiaan ei sensuuri kuulu lainkaan, siinä kun tarkka tiedon hallinta taas on tärkeä osa länsimaista demokratiaa. Kansansa etua ajava hallinto kuuntelisi tarkasti kansalaistensa murheita ja valistunut kansa osaisi sen palautteen antaa hyödyllisessä muodossa. Nykyisenkaltaisessa järjestelmässä kansalle taas tarjotaan digitaalista suukapulaa ettei vahingossakaan arvostella väärällä tavalla vallanpitäjiä. "Hyvä kansalainen" osaa pitää turpansa kiinni ja ottaa kaikki vaikutteensa, mielipiteensä ja toimintaohjeensa suoraan vastuullisesta mediasta.


Mediasensuuri

Kun järjestelmän "oikeat" mediat on saatu tarkasti hallintaan, kuten nykypäivän Suomessa, on asioista vaikeneminen yksi tehokkaimmista tavoista pitää kansa autuaan tietämättömänä. "Näytä lähde tuolle! Vain mediat X, Y ja Z kelpaa!" Jos ei asiasta tiedä mitään, kovin hankala siitä on mielipidettä muodostaa. Mutta asia voi tulla julki muutakin kautta, jolloin se aiheen sensurointi ole se paras tapa hoitaa asia. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikki uudet suuret asiat esitetään siinä valtamediassa ennen kuin ne väärät mediat pääsevät asiaan käsiksi. Vain valtamedialla on vallanpitäjien siunaus kehystää se tärkeä asia...

Juuri tässä piileekin se syy miksi jonkin aiheen sensuroiminen ei ole järkevää - jossain vaiheessa se piiloteltu asia voi kuitenkin tulla julkisuuteen ja siinä vaiheessa tarinan kehittäminen on jo hankalaa. Sensuroinnissa on siis pidettävä huoli siitä, että julki tuodaan ainoastaan ne "oikeat" kannat asiasta, niin puolesta kuin vastaan. Tämä väärä vastakkainasettelu antaa mahdollisuuteen hallita koko tarinaa ja ohjailla ihmisten mielipiteitä haluttuihin suuntiin. Esimerkiksi esitettyyn ongelmaan tarjotaan kahta ratkaisua, joista vaihtoehdon A kannalla ovat puolueet 1,2 & 3 ja vaihtoehtoa B taas kannattaa 4 & 5. Sensuurin alaiseksi siis laitetaan ne kaikki muut mahdolliset ratkaisut. Kuulostaako yhtään tutulta?

On kuitenkin syytä huomata, että se sensurointi jostain asiasta ei tarkoita liioin automaattisesti sitä, että se "kolmas tie" olisi oikein tahi totuus jostain asiasta. Aivan liian helppoa on julistaa jokin asia totuudeksi sillä perusteella, että ne vastuulliset mediat ovat siitä hyssykkää ja FB antaa asian julkaisemisesta banaania. Asia siis VOI olla totuus ja se halutaan piilottaa, mutta jonkin asian sensurointi ei sitä totuutta automaattisesti merkitse. Mitä se sensurointi kuitenkin hyvin usein merkitsee, on että kyseinen tieto pilaisi vallitsevan tarinan joko kertomalla ikävän totuuden tai sotkemalla soppaa lisäämällä siihen tarinaan virheellistä tai jopa haitallista tietoa. Siksi sensurointia on tutkittava hieman tarkemmin, että voidaan päätellä mikä asia siihen johti.


Kuka, miten ja miksi?

Kun joku virkaintoinen edistyksellinen moderaattori sosiaalisen median alustalla hakkaa naama punaisena "poista poista poista estä estä", ei siitä sensuroinnista voi juuri sanoa varmaan juuri muuta kuin että joku triggeröityi sanomasta. Toisaalta taas kun Fauci vaimensi Judy Mikovitsin ja koko valtamedia sosiaalista mediaa myöten seuraa tarkasti mukana niin sanomassa on jotain suurempaa meneillään. Tarina menisi pilalle ihan selvästi, lisäämällä hyvinkin todennäköisesti sitä ikävää totuutta soppaan. Seuraamalla rahaa, eli kuka hyötyy mistäkin osasta tarinaa ja minkäkin osan sensuroinnista, voidaan tehdä joitain huomioita ja arvauksia miksi jokin tieto halutaan sensuroida.

Mutta koska emme tiedä kaikkia muuttujia, osittain koska sielä suurten verhojen takana tapahtuu niin paljon mistä ei kerrota kenellekään, ei voida tehdä varmoja päätelmiä miksi jokin asia sensuroidaan. Voimme siis havaita kuka tai mikä taho sensuroi jotain asiaa tai mielipidettä, voimme kokeilla miten sensuuria harjoitetaan, eli onko kyseessä vaikkapa vaan automaaginen botti joka poistaa tietyt kuvat tahi sanat, mutta se "miksi" jää monasti vastaamatta. Sitä voidaankin sitte pohtia ja jos ääneen pohtiminenkin sensuroidaan, ollaan jälleen hieman viisaampia mitä on oikein meneillään.

Varmasti väärän tiedon sensurointia voitaisiin pitää järkevänä, mutta siinä menetetään yksi tärkeä osa tiedosta - mikä siinä oli väärin ja miksi. Jos asia vaan jätetään roikkumaan tai pyyhitään pois näkyvistä, siihen voi joku tarttua myöhemmin uudestaan ja sama sirkus lähtee jälleen käyntiin. Ajatella, että sillä vapaalla sanalla voidaan ratkaista moinenkin ongelma ilman että asiaa tarvitsee jäädä kyttäämään maailman tappiin saakka. Toinen tapa on tietysti kieltää lailla jokin tietty mielipide, koska sehän on länsimaisen demokratian peruspilari... se tarkkaan hallittu tarina nimittäin. Loppuun vielä pähkinä purtavaksi: mitä se kertoo, kun Saksassa tällä hetkellä polliisi tulee ja pidättää, jos näytät kadulla perustuslaki-kirjaa tai vaadit perustuslain noudattamista? Moinen kun on tällä hetkellä "Kielletty poliittinen mielipide". Pian saamme muuten myös nähdä miten Suomen poliisi toimii kun eduskuntatalolla vaaditaan perustuslakia noudatettavaksi...

sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Kuinka saat sanasi kuuluviin


Isot pelurit

Näin sananvapauden muistop... eikun siis 3.5. vietettävän kansainvälisen lehdistönvapauden päivänä ajattelin pohtia hieman monen muunkin funtsimaa asiaa, eli kuinka sen oman sanoman saisi levitettyä kaikelle kansalle. Aikaisemmassa artikkelissa "Nettimanipulointia" näistä isojen pelurien vaikuttamisesta jo puhuttiinkin, mutta siinä keskityttiin enemmän niihin manipuloinnin keinoihin joita somejätit omaavat. Mutta paraskaan manipulointi ei ole minkään väärti ilman yleisöä ja juuri siihen yleisöön tässä olikin tarkoitus keskittyä.

Ne oikeasti tiedon maailmanlaajuisessa hallinnassa olevat tahot, kuten Google ja FB, eivät yleensä esittele suoraan aikeitaan ja sanomaansa. Toki poikkeuksiakin on, kuten tässä korona-kriisissä nämä jätit ovat kertoneet rajoittavansa kaikkea virallisesta tarinasta poikkeavaa tietoa ja tukkivansa kenen tahansa turvan jos siitä tarinasta poiketaan. Eli sanoma on kova ja kirkas: me määräämme keitä sinä saat ja et saa kuunnella. Samalla siinä voikin nyt kuka tahansa ratsastaa siivellä, toistaen kiltisti sitä samaa pelkopornoa kuten kaikki muutkin valtamediat tekevät ja näin saavuttaa aivan uudenasteinen julkisuus sille omalle sanalle... joka on siis tasan tarkkaan näiden jättien hyväksymä.

Eli jos massia riittää ja sanomasi menee näiden jättien seulasta läpi, voidaan sanoa että vain taivas on rajana kuinka laajalle se sinun sanomasi voi levitä. Ainahan voit myös perustaa oman median joka kilpailee samalla tasolla näiden jättien kanssa, eli muutamalla miljardilla pääsee jo hyvin alkuun. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sanomasi on silti oltava Googlen kanssa yhteensopivaa, koska muutoin hakupalvelu unohtaa sivustosi kokonaan. Mutta se on sitä sananvapautta kun kourallinen ihmisiä määrää mitä ihmisten tietoisuuteen voi päästä yhtään suuremmassa mittakaavassa.


Keskisuuret pelurit

Julkkikset, poliitikot ja vastaavat jo nyt syystä tai toisesta valtamediaan suhteellisen usein pääsevät kuuluvat tähän luokkaan. Kunhan vaan ne mediat, joihin sitä sanaansa koettaa tyrkyttää, ovat yhtään samalla kannalla asiasta ja uutispäivään sopiva asia tulee levitettäväksi, sen oman tärkeän asiansa saa leviämään kohtuullisen laajalle valtamedian kautta. Mainostilaa voi toki myös ostaa ja saada naamansa julki, mutta mitä vähemmän se sanomasi vaikuttaa "ostetulta sanomalta", sitä uskottavampi se on mediassa. Sosiaalisessa mediassa tilanne on taas hieman toinen...

Sosiaalisessa mediassa keinoja on useampia ja yksinkertaisesta some-mainoksesta aina laajamittaiseen verkostojen käyttöön saakka voit vaikuttaa siihen kuinka laajalle se sanomasi oikeen leviää. Yhteinen tekijä näissä keinoissa kuitenkin on se, että ellei oma seuraajakuntasi oli valmiiksi kyllin laaja, joudut ostaa sitä näkyvyyttä sanallesi että se pompsahtaa kansan nenän eteen. Yksi näistä keinoista on hommata käyttöösi bottiverkko, joko laillinen tai sitten vähemmän laillinen...

Bottiverkon tehtävä on valjastaa suuri joukko valituilla alustoilla toimivia tilejä hajautetusti rummuttamaan sitä haluttua sanomaa. Rikolliset käyttävät hakkeroituja koneita laittomasti tähän tehtävään, mutta voit myös ostaa palveluita joiltain yrityksiltä, joilla on käytössään näitä verkkoja. Oma sanomasi saa siis runsaasti tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja ja tämän seurauksena alusta sitten nostaa sanoman näkyvyyttä myös oikeille ihmisille. Botit siis manipuloivat yleisöään käyttämällä hyväksi alustojen algoritmeja kuinka sanoma leviää - mutta edelleen tämä on mahdollista vain ja ainoastaan jos se sanomasi on riittävän lähellä sitä hyväksyttyä virallista tarinaa.


Tavan tallaajat

Saadakseen äänensä kuuluviin sen tavan tallaajan sanoman on ensinnäkin oltava siististi näiden ylempien tahojen määrittämien kehysten sisällä. Tavan tallaajalla kun ei ole niin mitään asiaa siirtää Overtonin ikkunaa mistään julkisessa keskustelussa olevasta asiasta. Kun siis pysyy kiltisti sallituissa aiheissa, sallitulla tavalla niistä puhuen, voi hieman kriittisemmistäkin aiheista olla "konsensusta vastaan" ja saada sanomansa näkymään edes pienelle joukolle, kunhan se sanoma kuuluu siihen sallittuun ja ohjailtuun väärään vastakkainasetteluun.

Mutta mitäs sitten jos ei halua kumartaa mitä herrat sanovat ja silti haluaa saada sanansa kuuluviin? Rahalla voi koettaa ostaa mainostilaa niin valtamediassa kuin sosiaalisessa mediassa, tosin sieltä tulee helposti kieltäytyminen tai sitten rahat otetaan mutta "mainos" kohdistetaan tahallaan niin ettei se saavuta kohdeyleisöään. Mitä siis jää jäljelle? Ne omat sosiaalisen median kanavat, joita sensuroidaan ja (varjo)bännätään jatkuvasti. Kerrotaan kavereille ja ehkä kourallinen ihmisiä kuulee sen mitä haluat kaikkien kuulevan.

Tämän verran on siis juhlapäivää jäljellä, eli itsenäistä ja moniarvoista lehdistöä. Kun olet oikean konsensuksen puolella, saat mahdollisesti äänesi kuuluviin tietyissä rajoissa. Mutta ne jotka kehtaavat sanoa oman, mahdollisesti muista poikkeavan, mielipiteensä julki niin heidän sanaansa rajoitetaan kaikkialla. Totuus kuitenkin velvoittaa ja monet ihmiset yrittävät saada sanansa kuulumaan kaikesta tästä vastustuksesta huolimatta, monasti henkilökohtaisia riskejä ottaen uhmatessaan vallanpitäjien virallista tarinaa. Juhlitaanko siis tätä sananvapauden muistopäivää suut supussa? Vaiko entistä uhmakkaammin, koska vain valhe tarvitsee puolustajia?

perjantai 1. toukokuuta 2020

Käsitysten ohjaus - Väärä vastakkainasettelu


Napit vastakkain, käskystä

Ryhmien vastakkainasettelusta propagandan keinona olin jo kertaalleen kirjoittanut, mutta palataan samaan aihealueeseen käsitysten ohjauksen näkökulmasta. Onko väärä vastakkainasettelu sitten oikea termi tälle ilmiölle, sen saa jokainen päättää itse ja rakkaalla lapsella on yleensäkin monta nimeä. Mistä siis on kyse?

Ihmiset kykenevät luomaan riidan keskenään mistä tahansa asiasta, mutta (läheskään?) aina se riita ei ole ihmisten itsensä edes keksimä, vaan eri lähteistä on saatu vastakkaista tietoa samasta asiasta. Markkinoinnissa tätä tekniikkaa on käytetty aika ajoin, mutta ihmisten tiedonjanon lisäännyttyä ilmiö on rantautunut hyvinkin vahvasti myös vakavampiin aiheisiin. Sanonta "huonoa julkisuutta ei olekaan" pitääkin siis tässä kohtaa paikkansa... Luodaan siis itse se "vastustus" sille omalle asialle että pystytään hallitsemaan koko tarinaa. Perustetaan esimerkiksi "ruohonjuuritason liike" vastustamaan mitä lieneekään niin saadaan pidettyä se miten asiaa vastustetaan omassa hallinnassa. Kun itse saa päättää ne argumentit puolesta ja vastaan, kyetään hallitsemaan koko keskustelu.

Keskustelun ylläpito onkin se tärkein asia, koska niin kauan kun jostain asiasta on näennäisesti epävarmuutta, voidaan se haluttu versio tarinasta myydä "hyville ihmisille" ja se vastapuoli "väärinajattelijoille". Kun itse syötät sen tiedon molemmille ryhmille, voidaan keskustelu pitää tarkasti rajattuna ilman että ihmiset itse ajattelisivat asiaa sen kummemmin - asiahan on aivan päivänselvä, katso nyt todisteita! Moni kuvittelee, että moinen onnistuu vain mielipideasioista tai vastaavista eikä "kovan tieteen" ilmiöistä, mutta tämä osoittaa lähinnä suurta ymmärtämättömyyttä miten tiede nykypäivänä toimii. Tilanteesta riippuen se tiede kun voi olla molemmilla "puolilla" niin oikeaa kuin väärää... Voidaan kuitenkin sanoa, että 97% tiedemiehistä on samaa mieltä rahoittajiensa kanssa. Mihin se siis johtaa?


Tiede mukaan

Koronasta puhuttaessa ns. väärää tiedettä on varmasti tuotettu tahallaan jonkin verran, mutta suurin osa menee lähinnä kirsikanpoiminnan pariin - omaa kantaa tukevia tutkimuksia löytyy ja vastapuolen tutkimukset hylätään suoralta kädeltä. Vallanpitäjät valikoivat tarkasti ne löydökset jotka kelpuutetaan, sivuuttaen (ja yrittäen tuhota) kaikki siitä poikkeavat tulokset. Media taas on joutunut luomaan olkiukkoja kertoen että rajoituksia kannattamattomat haluavat tahallaan tappaa kaikki. Väärä vastakkainasettelu ollaan luotu siis leimaamalla niitä vastakkaisia näkemyksiä kuuntelevat esimerkiksi salaliittoteoreetikoiksi, ohittaen sen karun faktan, että numerot eivät edelleenkään oikeuta toimia - ainoastaan ne mallit oikeuttivat.

5G onkin loistava esimerkki väärän vastakkainasettelun luonnista. 5G/korona-yhteydestä löytyy jo aikaisempi teksti, joten ei siitä enempää tässä kohtaa. Argumentti siis on, että 5G on turvallinen, koska sitä ei olla kyetty todistaa vaaralliseksi rajaamalla iso osa tieteellisistä tutkimuksista pois. Yksikään taho ei hyödy samassa suhteessa suoraan rahallisesti 5G:n terveyshaitoista verrattuna teknologian läpimenon tuomiin rahallisiin hyötyihin. Siksi ns. "typerien argumenttien" ja pupputieteen syöttäminen mukaan keskusteluun on oivallinen tapa kumota kaikki muutkin argumentit. Konsensus on 5G:n puolella, mutta se ei kuulemma ole lainkaan sama kuin IPCC:n konsensus... koska lobbaamalla ei voitaisi peitellä mitään haittoja? Tupakkateollisuudelta terkkuja!

Glyfosaatti taas on täysin turvallista, kunhan pysytään rajoissa joita ei ihmisillä tiedetä ja unohdetaan sen mutageeniset (mutaatiota aiheuttava) ja teratogeeniset (aiheuttaa muutoksia sikiössä) vaikutukset ja katsotaan nyt pelkästään karsinogeenisiä (syöpää aiheuttava) vaikutuksia joita löytyy jopa paistetuista perunoista, eli ällös huoli! Kielletään, ei kielletä, mutta kauppa jatkuu ja "glyfosaatti on ainoa vaihtoehto" koska muutoin ei "glyfosat ready" GMO kasvit luonnaa. Monsanto ei enää omista patenttia glyfosaattiin, mutta glyfosaattiyhteensopivat siemenet niin puuvillan kuin monen ruokakasvin suhteen takaavat aineen käytön vielä pitkälle tulevaisuuteen. Ja vain hullut salaliittoteoreetikot väittävät sen olevan vaarallista, koska olemme tutkineet sitä tarkkaan ja valikoidusti vuosikymmenten ajan! Paitsi että turvalliseksi sitä ei olla koskaan todettu, vaan tarkasti valikoimalla sen haitat ovat pieniä, rotilla. Vuosikymmenten kertymä ja vähäinen vahinko, niin itselle kuin jälkikasvulle onkin pieni juttu siihen nähden että saadaan halpaa ruokaa!


Kuka hyötyy?

Joskus voidaan helposti osoittaa kuka hyötyy mistäkin väärästä vastakkainasettelusta. Mutta joskus se syytetty saattaa silti hyötyä aivan suoraan niistä syytöksistä, koska yhteydet sielä taustalla voivat olla paljon monimutkaisempia kuin annetaan ymmärtää. Öljyteollisuutta on syytetty molemmista, niin ilmastohömpän puolustuksen kuin vastustuksen rahoittamisesta, mutta tästä voidaankin nähdä loistavasti miten moisella toimella luodaan keskustelua ja epäilystä, antaen lisäaikaa mille tahansa asialle. No mutta miten sitten voi tietää koska kyseessä on sitä oikeaa tai väärää tietoa mistä tahansa asiasta?

Väärän tiedon tahallaan soppaan sotkemisen mahdollisuus on suoraan verrannollinen asiassa liikkuvan rahaan. Mitä enemmän siis asiasta hyötyy, sitä varmemmin se "oppositio" on ainakin osin saman tahon ohjaamaa kuin se puolustuskin. Mitään varmaa keinoa jonkin asian oikean tai väärän päättelyyn ei ole, mutta tutkiskelemalla siitä asiasta kerrottua tarinaa, voidaan oppia yksi jos toinenkin asia. Valtamediasta saat siis virallisen tarinan version, jossa usein myös kerrotaan mitä se (mahdollisesti itse luotu) vastapuoli asiasta myös väittää, tietenkin virheellisesti koska valtamedia kertoo aina totuuden asiasta. Jos vastapuoli leimataan salaliittoteoreetikoksi, voit olla lähes varma että sielä vastapuolella on mukaan syötetty tahallaan väärää tietoa.

Mitä tästä kaikesta voidaan siis oppia? Isolla rahalla saadaan isoja satuja. Moni väittää, että huoli asiasta X on perusteeton, koska tiede tai konsensus niin kertoo. Vastapuolen argumentteja tai huolia ei tarvitse edes kuulla, koska "ne ovat aina samoja". Ja miksi ne ovat aina samoja? Koska niistä suuri osa on syötetty mukaan samojen tahojen puolesta, myrkyttämään keskustelu aiheesta joka saattaa pahimmillaan johtaa koko ihmiskunnan tuhoon. No mutta sehän on ilmastonmuutos joka ihmiskunnan tuhoaa!? Koska tieteen konsensus niin sanoo ja neuvoo kansaa antamaan rahat vallanpitäjille jotka tekevät täysin päinvastaisia asioita sillä rahalla. Outoa, eikö totta? Melkein kuin tarinan molemmat puolet olisivat keskittyneet ilmastonmuutokseen, ettei kukaan vaan katso saastuttamista mitä niin monet tahot tekevät... voitaisiinko moista huomion ohjaamista kutsua vääräksi vastakkainasetteluksi, mitäs meinaat?