Medialukutaitoa Suomessa 2019

Lukutaidon tukemista isolla rahalla

Tarve Suomi100 medialukutaito-oppaani päivitykselle tuli selväksi pitkällisen keskustelun jälkeen äänestämisen hyödyistä ja äänestämättömyyden turhuudesta. "Äänestäminen vaikuttaa koska yle kertoo äärioikeiston olevan nousussa" oli argumentti ja todiste, mikä kuulostaa toki äkkiseltään ihan järkevältä: äärioikeistoa äänestetään niin paljon että valtamediakin jo pelkää ja pelottelee. Paitsi että, kuka kertoo? Siis se sama media pelkää tahoja, jotka se on itse täysin tietoisesti ja järjestelmällisesti nostanut pinnalle? Samaan hengenvetoon kun osataan kertoa kuinka mediaan ei voi luottaa ja media on iso osa ongelmaa, viitataan siihen samaan lähteeseen todisteena omille tiedoille. Yksittäistapaus? Ei, lähellekkään - arkipäivää Suomessa vuonna 2019.

Vuoden 2000 alusta lähtien Suomi on ollut EU:n kärkimaita mediakasvatuksessa. Sen kyllä huomaa, koska 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan 90% kansasta luottaa valtamedian radioon ja televisioon. Suomi saikin Euroopan korkeimmat pisteet, 76/100, medialukutaidosta kaikkien alueiden yhdistettynä tuloksena. Hyvä me? Medialukutaitoa koskevien projektien määrä 2016 oli yli viisinkertainen Saksaan ja Ruotsiin nähden, eli Suomea ollaan ajamassa melkoista tahtia kohti samaa indoktrinaation tasoa kuin nämä kaksi "lähes valmista projektia". Toki nämä kaikki ovat EU:n tekemistä omista tutkimuksista kaivettua tietoa, jolloin sen oikeellisuutta voidaan miettiä. Se onkin sitten sitä kriittistä ajattelua, eli "Critical thinking", joka todettiin tärkeäksi termiksi EU:n omassa propagandassa valeuutisia vastaan ja sitä viljelläänkin runsaasti joka paikassa.

Noin pikaisella haulla löysin EU:n sijoittaneen 750 miljoonaa euroa medialukutaitoon ja tuplasti sen verran "kulttuurin" ja "viihteen" tuottamiseen viimeisten vuosien aikana. Suomessahan on näitä "faktabaareja" ja "uutisluokkia", joilla sitten yritetään sekä pönkittää perinteisen median asemaa kuin luoda uusia vaikuttamiskeinoja kansaan. Kuuma trendisana asiaan onkin "influencers" eli vaikuttajat, millä tarkoitetaan ihmisiä jotka ajavat tätä samaa propagandaa uusia reittejä pitkin. Valtamediaa voi yleensä seurata vain tietyn määrän päivässä, joten kyllästääkseen ihmisten koko päivän aamusta iltaan oli luotava uusia kanavia indoktrinaation levittämiseen.


"Vaikuttajia"

Näistä vaikuttajista pitää heti alkuun sanoa, etteivät kaikki ole EU:n tai vastaavien yleishaitallisten organisaatioiden valjastamia uuden median propagandisteja - osa saattaa täysin tietämättään ajaa haluttua agendaa ja törmäävät ongelmiin vasta kun astelevat väärille varpaille. Mutta yhä yleisempää nykypäivänä on se, että valittuja vaikuttajia tuetaan taloudellisesti joko suoraan eri organisaatioden kautta tai välillisesti antamalla epätavallisen paljon huomiota niin perinteisessä mediassa kuin heidän omilla alustoillaan. Kun isot pelurit kuten FB, Twitter, Instagram tai Youtube päättävät tukea jotain vaikuttajaa, on näkyvyydessä vain taivas rajana. Ja kun nämä jätit päättävät että ole sinä hiljaa, sinähän olet hiljaa.

Somejulkkisten sanomisia levitetään laajalle useilla eri alustoilla ristiin rastiin. Viraaliksi päädyttyään se harmittomalta kuulostava ja näyttävä uuden median propagandisti saattaa videollaan saavuttaa, etenkin nuorison keskuudessa, suurta suosiota ja siihen mukaan upotettu ihan pieni jyvänen sitä haluttua sanomaa löytää tiensä perille. Tutut asiat tuntuvat turvalliselta, eli vaikka et koskaan ollut kuullutkaan asiasta sen oikeassa asiayhteydessä, saattaa se hassunhauskan vlogin mukana ujutettu "piilosanoma" aiheuttaa muualla sen halutun reaktion. Näihin vaikuttajiin ja heidän tekemisiinsä sijoitetaan nykypäivänä suuria summia rahaa ja tahot jotka rahaa niihin sijoittavat, eivät sitä tee hyvää hyvyyttään vaan aina se oma etu mielessä. Tuotesijoittelu on vielä nappikauppaa siihen verrattuna mitä kaikkea voidaankaan "ruohonjuuritason vaikuttamiseen" liittää mukaan.

Valtamedia onkin osin jäämässä kohdennettujen vaikuttajien jalkoihin. Entistä enemmän ihmiset käyttävät aikaansa niillä lyhyillä kahvitauoilla orjatyöstään tai koulun indoktrinaatiotuntien väliajoilla katsoen näitä vaikuttajien tuotoksia - autuaan tietämättöminä että se materiaali on tuotettu propagandaksi katsojaansa vastaan. Valtamedia hoitaa sen kaikille yhteisen propagandan levittämisen ja sitten nämä vaikuttajat levittävät kohdennettua sanomaa omalle kohdeyleisölleen, täydentäen toinen toistaan. Lopputulos: 76/100 pistettä medialukutaidosta valtaapitävien mittareilla. Ei ollenkaan huono tulos kansalta, joka tietää aina olevansa oikeassa. Vielä kun nämä vaikuttajat opetetaan verkostoitumaan, voidaan suuria määriä vaikuttajia ohjata pienellä vaivalla ja muutaman avainhenkilön kautta.


Onko mitään tehtävissä?

Vanhassa mediassa sen dollari/euro/rupla-salkun on voinut jäljittää ainakin muutaman askeleen verran, mutta näissä uuden median vaikuttajissa ei voi samaa sanoa. Vaikka kaikki tienaaminen tapahtuisikin mainostajien ja tuotesijoittelun kautta, ei mikään estä sielä taustalla toimivia tahoja ohjailemasta muutamaa lisäroposta oikean sanoman levittäjän suuntaan. Jossain oli esimerkiksi tutkittu miten Youtube-livevideoiden superchat-ominaisuudella kyettiin tönimään videoiden tekijöitä haluttuun suuntaan. Mikä sen helpompaa propagandaa kuin muutamalla taalalla saada suora yhteys henkilöön, jonka puheita tuhannet uskolliset kuulijat aina tilanteen salliessa kuuntelevat? Nimimerkin takaa annettua lahjoitusta ei kukaan voi jäljittää... Vaikuttajien motivaatioiden selvittäminen onkin lähes mahdotonta ja jokainen joutunee luottamaan logiikkaan ja omaan intuitioonsa.

EU-projektien medialukutaito on lyhyesti sanottuna "valtamedia hyvä, muut paha". Valeuutisiksi kutsutaan kaikkea mitä ei valtamedia ole kertonut. Sosiaalista mediaa ja videopalveluita pitäisi seurata lähinnä viihteeksi ja silloinkin vain niitä "hyviä tyyppejä", koska mukana on vaarallista äärioikeistoa ja muuta väärinajattelua. Nykyinen tyyli kuluttaa mediaa on kuitenkin se suurin ongelma - kaikki halutaan valmiiksi pureskellussa paketissa ja sopivan mittaisena mieluusti audiovisuaalisena pläjäyksenä, jota ei vaivauduta kyseenalaistamaan tai tarkistamaan koska lähdettä ei sovi kyseenalaistaa. Karu totuus kuitenkin on, ettei kukaan saa aina kaikkia oikein, virheitä sattuu ja maailma on monimutkainen sekä jatkuvasti muuttuva. Siksi ohje "älä usko mitä sanon, tutki mitä sanon" pitää täysin paikkansa.

Median luomassa illuusiossa Suomessa on paras ja vapain media sekä maailman onnellisin kansa. Jostain syystä tämä ei tunnu ihan täsmäävän ihmisten arkitodellisuuden kanssa, minkä vuoksi ihmiset kyllä sanovat kyseenalaistavansa mediaa, mutta päivän päätteeksi palaavat kuitenkin siihen tuttuun ja turvalliseen valtamediaan. Tämä ristiriita todellisuuden ja median sanoman välillä taas aiheuttaa entistä enemmän ongelmia eikä sitä kutinaa pysty edes raaputtamaan kun joka paikasta raavituttaa. Onkin toki rankkaa yksinkertaistusta, mutta lähemmäksi ei sitä karua todellisuutta pääse kuin: kaikki media on propagandaa.