maanantai 12. maaliskuuta 2018

Motivointia

Mikä kumma sitä ihmistä ajaakaan tekemään...

Tähän kysymykseen, mikä motivoi ihmistä, on yritetty aikojen saatossa vastata moneen otteeseen. Jokainen teoria mitä on esitetty pitää ainakin osittain paikkaansa, eikä sitä yhtä ainoaa oikeaa tulla ihan heti liioin löytämään. Ihmisillä on tarpeita ja niitä yritetään täyttää, kukin omalla tavallaan ja täysin omaan arvomaailmaan tärkeyttä peilaten. Voidaan esimerkiksi puhua tarvehierarkiasta, missä alemman tason tarpeet on täytettävä ennen kuin korkeampia asioita edes harkitaan. Tässä jo tulee vastaan se ongelma, että niinkin pohjimmainen tarve kuin ravinto ei ole kovin tärkeä asia jos ihmistä ajaa jokin suurempi voima tekemään jotain ihan muuta. Uutisissa aina välillä tulee vastaan että joku on nääntynyt kuoliaaksi kun teki jotain ihan muuta ja unohti syödä. Tarpeiden tärkeys on siis vaihteleva myös tilanteesta riippuen.

Steven Reiss ehdotti mallia, jossa ihmisellä on 16 halua/motivaatiota/tarvetta joista jokaisen tärkeys ja vahvuus vaihtelee yksilöittäin. Nämä ehdotetut motivaatiot eivät korreloi juurikaan keskenään, mikä osoittaisi niiden olevan erillisiä asioita. Tiettyjä yleistyksiä voidaankin tehdä samankaltaisten motivaatioiden omaavien ihmisten kesken, joten ihmisiä haastattelemalla ja kysymällä sopivia kysymyksiä, voidaan esimerkiksi työnhakijan soveltuvuutta arvioida hieman ennakkoon. Epäilemättä samaa keinoa käytetään myös silloin, kun halutaan vaikuttaa ihmisiin tietyllä tavalla - esimerkiksi massamanipulointi propagandan avulla, kun ensin on saatu yhtenäistettyä ihmiset koulutuksen indoktrinaation kautta. Omat henkilökohtaiset tarpeet toki ovat sielä alla, mutta kertaamalla opittuna voidaan ihmiset saada hymyillen hyväksymään orjan asemansa.

Nämä 16 ehdotettua kategoriaa ovat seuraavanlaiset: valta, riippumattomuus, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielen rauha. Kun näitä tarpeita sitten arvotetaan ja järjestellään jokaisen omaan arvomaailmaan sopivaksi, saadaan aikaiseksi Reiss motivaatioprofiili (RMP) jota sitten eri tahot käyttävät omiin tarkoitusperiinsä. Siitä voi jokainen laskeskella mitä saadaan kun valta, keräily, sosiaaliset kontaktit, status, kosto ja voittaminen yhdistetään toisiinsa. Valtaa, kansan suosiota ja rahaa haaliva ihminen... kuulostaako tutulta?


Aatteleppa kohalles

Eri motivaatioteorioita on tullut vuosien aikana vastaan ripakopallinen, mutta Reissin versio ainakin omaan korvaan kuulostaa tarkimmalta arviolta ihmismielen kiemuroista. Kun joku viikko sitten aloitin asiaa tutkimaan ja hieman kyselemään muiden kantoja asiasta, selvisi kohtuu nopeasti että kysymys vaati runsaasti enemmän kaivelua. Huvittavana yksityiskohtana tällä hetkellä kun tekstiä kirjoitan, on FB antanut blogistani nootin ja kaikki 2018 aikana julkaistut tekstit pääsivät paskalistalle. Ehkä siis lievänä lisämotivaationa on nyt omalla kohdallani kosto? Yksi kielletyistä teksteistä, jonka FB esti on esimerkiksi tämä: Palkkasoturi, missä puhutaan ihmisistä jotka tekevät vain työtä käskettyä. Sopiva teksti yhteisönormien tarkastajan luettavaksi, vai mitä?

Kysymykseni oli, mikä kumma saa ihmisen puhumaan virallista totuutta vastaan ja millä tavoin ulkopuoliset näkevät asian? Punaisen pillerin nieleminen harvemmin aiheuttaa kovin suurta statuksen nousua, mutta kunnia ja idealismi ovat vahvasti mukana motivoimassa ihmisiä. Totuus ei ole suoranainen motivaatio, mutta se on kuitenkin vahvana motivaation pohjana lähes jokaisella pillerin nielleellä. Omakohtainen kokemus virallisen totuuden mukaisen maailmankuvan romahtamisesta näytti olevan vahva yhdistävä tekijä. Tuli se sitten hitaasti epäilyjä nostattaen tai halolla päähän iskien, useimmilla on se jokin hetki tai ajanjakso, jossa ainakin osa siitä illuusiosta repesi auki, paljastaen ihan toisen maailman - maailman valtamedian verhojen takana. Ja siltä tieltä on harvoin paluuta takaisin "normaaliin".

Mutta se toisesta suunnasta katsottu kuva vasta mielenkiintoinen olikin. Yksi vastaus antoi hyytävän kuvan siitä, miten median manipulointi on muokannut ihmisistä hyvin kylmiä "foliohattuja" kohtaan: Ylivertaisuusvinouma ( kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. - wiki) Eli punaisen pillerin nielleet haluavat päteä tiedoillaan. Ärsytys on ymmärrettävää, jos vastapuolen näkemyksen kertojaa pidetään ylimielisenä idioottina - se mitä sanotaan on täysin yhdentekevää. Sama halveksunta nimenomaan henkilöitä kohtaan näytti jatkuvan kautta linjan, toki vaihtelevasti niin näkemykseltään kuin voimakkuudeltaan. "Raasu ja harhaanjohdettu" oli myös näkemyksenä, mutta yhtäläisyytenä suuressa osassa oli yksinkertaisesti "foliohatun" viestin lyttääminen henkilöön peilattujen syiden vuoksi. Toki "aivopesty lammas" mentaliteetti paistoi taas pillerin suunnasta, ei siinä...


Mutta mitä sitten?

Onko sillä sitten loppujenperin väliä miksi joku tekee mitä tekeekään? Olisiko tärkeää kyetä erottamaan se perimmäinen syy niille teoille, ennen kuin arvioidaan se tehty teko "hyvänä" tahi "pahana"? Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla, mutta onko niiden aikeiden alla oleva motivaatio kuitenkin jotain aivan muuta kun halutaan ulos viestiä? "Halusin vain auttaa" on esimerkiksi hyvä syy, mutta entä jos sielä alla oleva motivaatio on vain oman statuksen pönkittäminen ja maineen kasvattaminen? Ja vaikka asiaa kysyy toiselta, voimmeko edes luottaa että se toinen kertoisi totuuden tai edes tietäisi miksi tekee mitä tekee? Vaikeita kysymyksiä ja hyvin vähän vastauksia...

Kun seuraavan kerran on taas napit vastakkain jonkun kanssa, olisiko asiaa mahdollista lähteä purkamaan normaalin uskomusten taiston sijasta motivaatioden ja arvojen vertailulla? Koska emme voi varmasti luottaa oikeastaan yhteenkään tiedonlähteeseen, on kaikki saatavilla oleva tieto muutenkin jo kyseenalaista. Kun kyseenalaisia tietoja sitten lähdetään kalistelemaan muita vastaan, on jälki usein rumaa ja keskustelu ei oikeastaan etene pidemmälle kun molemmat ovat vakuuttuneita toisen olevan hullu/tyhmä/kuspää/mitälieneekään. Opittu motivaatio kilpailusta on ehkä yksi tuhoisimmista motivaatiosta maan päällä. Sen sijaan että yritetään voittaa, koetettaisiin onnistua löytämään se totuus ainakin jollain tasolla. Siinä voi pian oppia jotain niin muista kuin itsestään, kun kuuntelee vastapuolen näkemyksen ja ymmärtää MIKSI se toinen asian niin kovin eri tavalla näkee?

En tiedä, ei tämä teksti taida kostosta mennä vaikka alkuvaiheessa koko FB-sotku pistikin vielä pahasti vihaksi. Mutta niin se näkemys voi muuttua, vaikkei voi kun arvailla mitä sielä toisen päässä oikeen liikkuukaan kun mennään toisen Fb-seinä ilmoituksia naputellen läpi. Voin toki kuvitella ne muiden motivaatiot täysin vilpittömistä aina infernaalisiin perversioihin asti, mutta mistäs sen tietää. En tiedä saisiko joku siitä hyötyä itselleen, jos etsisi vaikkapa sen Reissin motivaatioprofiilin testin ja kokeilisi omalle kohdalle mikä se saa ahterin aamulla ylös sängystä kohtaamaan maailmaa. Ehkä semmoinen pieni itsetutkiskelu riittäisi, se kun on ainakin ilmaista. Mitä veikkaat, miksi juuri sinä päätit käyttää sen pienen hetken lukeaksesi tämän tekstin?

4 kommenttia:

  1. Löysitkö Reissin testiä netistä?
    Itseäni kiinnostaisi tietää motivaationi. Jonkun testin tein jossain vuokraorja firmassa mutta tuloksia en itselleni saanut.
    Netissä keskustelu on lähinnä samanmielisten rinkirunkkausta jossa erimieltä olevat hiljennetään henkilöön käyvällä herjaamisella. Reaalimaailmassa kynnys suoranaisen vittuiluun on hieman korkeammalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmatteeksi en löytänyt kun aamulla kaivoin... Maksullisia kyllä ja mitäsattuu testejä löytyy pilvin pimein.

      Poista
  2. Jukka, hienoja blogeja, eritoten pidan linkityksestasi. Tama on neljas linkki alkuperaisesta blogista ja kaikki nivoutuvat hienosti yhteen. Hyvin viisas on sanomasi, usein tulee Gurdjieff mieleen.

    VastaaPoista