maanantai 19. lokakuuta 2020

Dualistinen valtio


"Dual state" - Kaksinainen valtio?

Adam Curtis (BBC:n filmintekijä) tässä hiljattain oli Financial Timesin haastattelussa QAnon liikkeeseen liittyen, missä hän mainitsi termin "dual state". Tämä dualistinen valtiovalta, tai miksi sitä sitten suomeksi kuuluisikaan kutsua, on hyvin pitkälti sama kuin "deep state", syvä valtio. Aikaisemmin syvästä valtiosta kirjoittaessani, puhuin lähinnä niistä "takapiruista", jotka ohjailevat päättäjiä ja muita tahoja joiden teot vaikuttavat suoraan tavan kansaan. Tämä toki pitää paikkansa ja asiaa on myös siltä suunnalta akateemisesti tutkittu, mutta tämä dualistinen valtiovalta ei ole mikään piilossa oleva ja salainen asia, vaan kuulemma oleellinen osa toimivaa demokratiaa.

Asiaa on jonkin verran Suomessa tutkittu ja asiallisen päättötyön aiheesta löytyy hakemalla: Hietala - "Valta dualistisessa julkishallinnossa. Tarkastelussa kunta ja seurakunta". Täysin virallisen tarinan mukainen selitys aiheelle on siis se, että tämä dualistinen valta tarkoittaa vaaleissa äänestämällä valittujen ja virkaan valittujen/palkattujen ihmisten vallanjakoa, mikä siis kuuluu demokratiaan. Yleinen käsitys edustuksellisessa demokratiassa on se, että kansa äänestää ehdokasta, joka valittuna sitten pystyy vaikuttamaan asioihin joihin kyseinen asema liittyy - eli kunnan, valtion tai seurakunnan asioihin, näin esimerkiksi. Mutta kuinka kaukana tämä onkaan todellisuudesta, sitä vain aniharva äänestäjä suostuu koskaan uskomaan. Meillehän kerrotaan että "vain äänestämällä voi vaikuttaa" ja tutkimusten mukaan sillä äänestetyllä ei olekaan valtaa?!

Äänestämällä saat kyllä päättää mikä puhuva pää pääsee nappia käskystä painamaan ja nostamaan palkkaa sinun verovaroistasi, mutta valtaan ei siinä puolueen rivijäsenenä ole juurikaan asiaa. Puolueet itsessään omaavat jo hieman enemmän valtaa ja kyetessään nimittämään kavereitaan ja jäseniään virkamiehistöön, puolueen valta kasvaa entisestään. Toki jokainen näistä julkisuudelta piilossa olevista virkamiehistä ja -naisista on myöskin täysin vaikutettavissa niiden näkymättömien tahojen (lobbarit yms.) suunnalta, joten heidänkin oma ja itsenäinen valta on hyvin rajallista. Dualistinen valtiovalta on siis jaettu osin äänestetyille ja osin valituille ihmisille, joita kaikkia voidaan ohjailla usealla eri tavalla. Ja se on sitä hullua salaliittoteoriaa, ettäkö jollain voisi olla valtaa ilman että kansa niin päätti...


Syvemmällä olevaa dualismia

Curtis mainitsi haastattelussa taas Hans Morgenthaun, jota kaivelemalla löytyi nimiä Ernst Fraenkel, Ola Tunander ja Eric Wilson. Wilsonin "Government of the Shadows: Parapolitics and Criminal Sovereignty" ja Morgenthaun "Politics Among Nations: The Struggle for Power and Peace" vaikuttavat erittäin mielenkiintoisilta teoksilta tästä aiheesta, mutta tarkastellaan niitä tarkemmin joku toinen päivä. Näiden yllä mainittujen tahojen, kuten myös monien muidenkin mukaan, dualistinen valta ei rajoitu vain näihin äänestettyjen ja valittujen jakoon, vaan sielä takana on myös havaittavissa toisenlaista jakoa. Ja tämäkin jako kuulemma on tärkeä osa demokratiaa.

Demokratia kun on hidas köriläs joka ei tiedä mikä on sen omaksi parhaaksi, sen avuksi tarvitaan taakse jokin suojeleva dualistinen järjestelmä - eli jokin taho, jolla on oikeus ja velvollisuus puuttua asioihin kun tilanne niin vaatii. Tarvitaan siis "deep state" tai "dual state" suojelemaan sitä valtiota, tehden kaiken tarvittavan koska se näkyvä valtio itsessään joutuu toimimaan lain rajoissa, ainakin pääpiirteittäin. Riippuen järjestelmästä miten asia käytännössä tapahtuu, nämä "vallan vahtikoirat" ohjailevat niitä näkyvämpiä tahoja tekemään "hyviä" päätöksiä sen järjestelmän kannalta. Esimerkiksi Suomessa perustuslakivaliokunta on yksi tällainen (täysin hampaaton rakki) vahti, joka suojelee järjestelmää itseltään. Mitä sielä suljettujen ovien takana piilossa tapahtuukaan, sitähän emme tiedä...

Kansan eteen näitä dualistisen valtion päätöksiä nousee aika ajoin - isäntämaasopimus ja hybridikeskuksen sopimus, näin muutaman mainitakseni. Joku päätti, että näin nyt tehdään viis veisaten siitä näkyvästä dualistisesta valtiosta. Mutta on toki olemassa tahoja, jotka näkivät miten se homma pelaa - Timo Soini: "Jos ihmiset tietäisivät Suomen sitoumuksista enemmän, syntyisi kapina". Kaiken maailman ajatushautomot, Bilderberg ja vastaavat ryhmät ovat verkostoituneet ristiin ja rastiin, keskenään niin kilpaillen kuin yhdessä toimien. Ja nämä ihmiset valuttavat aatteitaan mukaan järjestelmään, jota kutsutaan demokratiaksi eli kansanvallaksi. Kansanvaltaa ei noista eri tahoista löydy hakemallakaan, mutta silti meille kerrotaan päivästä toiseen kuinka liberaali demokratiamme on vaarassa kun joku epäilee että järjestelmässä on jotain vikaa. Ja kukas meille niin kertoo? Ai niin, samojen tahojen omistama media... Mutta se on sitä hullua salaliittoteoriaa, ettäkö valta ei ole kansalla. Tutkimusten perusteella kun on hullua kuvitella että valta olisi kansalla.


Eturistiriitoja

Koko ongelma voidaan kuitenkin typistää eri intressien ristiriidoiksi. Jokaisella toimijalla on omat etunsa ja aina kun kahden eri vaikuttavan tahon edut ovat ristiriidassa, syntyy kitkaa joka estää koneiston sulavan rullaamisen. Joidenkin mukaan demokratiamme onkin "vallanpitäjien valtataistelua", missä kansa tukee milloin mitäkin eri vallanpitäjää joka saa sitten tahtonsa läpi kyseisessä asiassa. Kansa siis "päättää" äänestämällä kenen saappaan alla se haluaa mieluiten olla, sen perusteella kuka milloinkin lupaa houkuttelevimman vappusatasen tai järkevimmältä kuulostavan totalitarismin.

Kun siis nämä "hullut salaliittoteoreetikot" puhuvat syvästä valtiosta, "deep state", se ei ole mikään hullu teoria vaan tutkittua faktaa - ainoastaan termit vaihtelevat. Jos kuvitellaan, että tietyissä asemissa olevilla ihmisillä on runsaasti valtaa eikä lainkaan vastuuta tekosistaan, onko täysin mahdoton ajatus että näihin asemiin pyrkivillä ihmisillä ei välttämättä ole se kansan etu ensimmäisenä mielessä? Toisaalta taas ajatus, että kyseinen "deep state" tai suo, miksi sitä kutsuukaan, olisi puhdistettavissa, on lähestulkoon mahdoton. Miksi? Koska ei ole olemassa tiettyä osaa, jonka puhdistaminen korjaisi järjestelmän. On olemassa järjestelmä, joka on alusta pitäen luotu suojelemaan itseään kansalta. Yksittäisiä "pahoja ja korruptoituneita" ihmisiä sieltä voidaan kyllä poistaa vallasta, mutta mikään ei estä uutta (entistäkin pahempaa) tahoa nousemasta valtaan.

Morgenthaulla oli kuitenkin "yksinkertainen" ratkaisumalli, joka on lainattu hieman vanhemmista teoksista - katsotaan hoksaatko kuka myös puhui samasta asiasta: Kun valtiot tekevät päätöksiä, ajaen omia etujaan, sen tulisi samalla kunnioittaa kaikkien muidenkin osallisten etuja. Intressien ristiriidat aiheuttavat ne ongelmat, joten päätöksiä tehtäessä olisikin kysyttävä suostuisiko valtio itse siihen, että moisia tekoja tehtäisiin heitä vastaan. Sama tulisi päteä myös valtion sisäisissä asioissa, kaikkia päätöksiä tehtäessä - jos olisit itse siinä asemassa, että päätös vaikuttaisi negatiivisesti elämääsi, olisitko siltikin päätöksen puolella. Tähän tietysti on helppo vasta-argumentoida sanomalla, ettei aina voi ottaa kaikkien etuja huomioon. Miksei, on oma vastaukseni siihen? Miksi täytyy tehdä päätöksiä, joissa osa voittaa ja osa häviää? Ai niin, koska vallanpitäjien edut ovat tärkeämpiä kuin muiden. Siihenhän koko liberalismin idea perustuu...

perjantai 16. lokakuuta 2020

”Propagandan lyhyt oppimäärä” - Errata


Kirjan esittely

Tähän alle kerätään sitten kaikki korjaukset, jahka jotain korjattavaa ilmaantuu...

Day 0: Ei vielä korjattavaa.

”Propagandan lyhyt oppimäärä” - Kirjan esittely


Ensiteos

Books on Demand (.fi) pääsi sitten oikeen kunnolla yllättämään ja kirja ilmaantui heidän verkkokauppaansa alle vuorokaudessa tiedostojen lähetyksestä. Saatavilla tulee olemaan kolme eri versiota: kovakantinen 25€, pehmeäkantinen 12€ ja E-kirja 4.99€ (ensimmäiset 8 viikkoa 2.99€). Hinnat on laskettu niin, että ostamalla minkä tahansa version kirjasta BoD:n omalta sivulta, tarjoat minulle kaffet ja mistä tahansa muualta pienen kahvin tai tikkarin.

Tästä taitaa olla kolme kuukautta kun asiasta ensikerran mainitsin ja nyt painokone jyllää yhtä kopiota kerrallaan tilaajille - kirjasta ei siis ole painosta vaan jokainen tulostetaan palvelussa erikseen, mistä seuraa toki melkein kahden viikon toimitusaika mutta samalla (lähes) nollariski julkaisijalle. Ja minulle, se meinasi hyvää hintaa kun teki itse kaiken alusta loppuun.

Kirjoittaminen on tabletilla helppoa, mutta taitto vanhoilla romutietokoneilla ei niinkään. Räpellyksen ja useiden kokeilujen ja erehdysten jälkeen toivoisin, että opus on edes auttavasti luettavassa kunnossa. Kielenkäyttö on kuitennii samaa kuin täällä blogissa, joten ... kukin päätelköön itse onko se etu vai haitta jonka perusteella tekee ostopäätöksen suuntaan tai toiseen.


Uutta ja ihmeellistä

Tiedostossa oli 164 sivua, joista reilu 150 tekstiä täynnä. Parisenkymmentä sivua on osin tai soveltaen napattu suoraan vanhoista teksteistä, mutta loput, eli valtaosa on kokonaan uudelleen kirjoitettuna - samoista asioista, joista olen jo vuosia naputellut tännekin. Mitään uutta tai ihmeellistä ei siis wanhoille lukijoille ole luvassa ja samat tiedot saa raavittua kasaan lukemalla ne aikaisemmat 170+ tekstiä propagandasta.

Tarkoitus olikin tiivistää se tähänastinen pohdinta propagandasta yksiin kansiin, yhdeksi edes jotenkuten tunnistettavaksi kokonaisuudeksi. Kuinka hyvin tämä onnistui, se on kuitenkin jokaisen lukijan itsensä päätettävä.

Laitan tässä kun ehtii julki myös erratan, mihin voi käydä kommentoimassa jos löytyy jotain korjattavaa tai parannettavaa. Sieltä voi siis käydä katsomassa uusimman korjatun version. Linkki errataan löytyypi tämän tekstipätkän takaa.


Jatkoa

Blogi jatkuu ja jos kirja jengiä kiinnostaa niin saatan raapustaa jotain tästä meidän ”demokratiastamme” kirjan muotoon, samaan tapaan kuin tuo propagandakirja. Googlesta hakemalla tuolla kirjan nimellä saattaa myös vastaan tulla Vastavalkeassa julkaistu samalla nimellä kulkeva teksti - kyllä, se on myös samaa käsialaa. Muualta ei kannata etsiä tuotoksiani, niitä ei enää muualla juurikaan ole.

Koetan keskittyä nyt taas enemmän siihen tiedon hankkimiseen ja käsittelyyn, joten tekstin tuottaminen pysyy... sattumanvaraisena. Bloggerin käyttöliittymän ”päivittyminen” aiheutti ongelmia nykyisillä laitteillani, joten kikkailemisen vuoksi ei oikeen hirvittävästi huvita julkaista...

Joka tapauksessa, esikoisteos on nyt ulkona. Hurja tilanne, ei voi muuta sanoa. Mitään kiinnostusta nousta ”julkisuuteen” ei kuitenkaan ole eikä taida tullakaan... Lukekaa siis täältä blogista, näkemykseni aiheesta kuin toisestakin kun jo löytyy. Näillä mennään.

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Mediavirus


Kirjahyllyllä taas kaivelemassa

Lukiessani Douglas Rushkoff:in kirjaa "Media Virus!" vastaan tuli termi "simulacrum", mistä välittömästi tiesin että tästä opuksesta tulee enemmänkin sanottavaa tänne blogin suuntaan. Aatteita olen jo verrannut viruksiin ja Rushkoff puhuu hyvin pitkälti samasta asiasta - meemeistä, joita mediassa leviää. Alunperin meemi tarkoitti ideaa, käyttäytymistä tai tyyliä jota ihmiset sitten kopioivat ja imitoivat. Toisin sanoen, eri termi "strategioille" kuin myös "stereotyypeille". Olisi näillä termeillä varmaan jotain eroavaisuuksiakin, mutta en ole ainakaan vielä perehtynyt niin tarkasti meemeihin, että osaisin kertoa mitä ne ovat. Mutta asiaan...

Kirja on raapusteltu 90-luvun puolen välin tienoilla, minkä vuoksi netti on vielä hyvin pienessä osassa siinä kirjassa. Nykypäivänä meemiksi taidetaan lähes poikkeuksetta tunnistaa sosiaalisessa mediassa leviävät kuvat lyhyillä teksteillä varustettuina. Niitä kuvia sitten kyllä kopioidaan ja imitoidaan, mutta niiden taustalla ei usein ole mikään niin suuri aate tai ideologia. Tai niin voisi ainakin luulla, koska syvällistä sanomaa niistä ei usein kyllä löydä etsimälläkään. Mutta juuri tämä tekeekin niistä niitä "pelottavia" mediaviruksia. Kuva + pätkä tekstiä, sekunnissa koko sanoma takaraivoon saakka! Onnistuiko virus tarttumaan ja aiheuttiko se vain oireettoman levittäjän (joku, joka jakaa kuvan mutta muutoin unohtaa asian) vaiko kenties oikean taudinkantajan (levittää ja vielä liittää sen meemin osaksi omaa uskosmusjärjestelmäänsä)?! Ei ole ihme, että virallisen tarinan kannattajat puhuvat "rokottamisesta disinformaatiota vastaan" omissa esityksissään?

Mikä tahansa mediavirus voi olla päältä yhtä ja sisältä aivan toista. Otetaan esimerkiksi parodiat poliitikoista. Päältä ne ovat vain hassuja pilailuja, mutta syvemmällä sielä sanomassa voi olla niin paljon muutakin - ehkä kyseessä on koko järjestelmän kyseenalaistaminen? Mediaviruksen leviämisen kannalta sen on oltava riittävän shokeeraava (joko suututtava tai huvittava) että se lähtee kunnolla laukalle. Toki koskaan ei voi varmasti tietää mikä sanoma ottaa tuulta purjeisiinsa, mutta kun tekee sata eri meemiä niin kyllä niistä aina osa pääsee vauhtiin - jos ne ovat riittävän hyviä. Kauneus on tietysti katsojan silmissä, joten rujoinkin meemi voi tartuttaa suuren joukon ihmisiä siinä kun ammattilaisten ison budjetin viritelmät aiheuttavat vaan "meh"-reaktion.


Mediasimulacra

Koko mediakenttä, kaikki mitä jokaisesta median tuutista pukkaa, luo yhdessä oman todellisuutensa - simulacra, kopio kaikesta niistä median omista tuotoksista muodostaen kokonaisuuden jolla ei todellisuuden kanssa ole monessa kohtaa mitään tekemistä. Tämä mediasimulacra on kaikkien ulottuvilla ja jokainen voi siitä ottaa haluamansa mukaan siihen omana todellisuuteensa. Media itsessään on hyvin tarkka siitä, että vain ne "oikeat" toimijat saavat lisätä omaa materiaaliaan tähän kokonaisuuteen, koska pahasti ristiriitaiset virukset voisivat sotkea koko tarinan. Mielenkiintoinen havainto, jonka Rushkoff kirjassaan tekee, on kuitenkin se tapa jolla mediaan vielä 90-luvulla pääsi runsaasti "vastakulttuurin" materiaalia mukaan.

Yksi jos toinenkin tänäpäivänä hyvin kyseenalainen ohjelma oli sielä Musiikkitelevision (MTV) alkuaikoina vielä ihan kaikkien nähtävillä. Usein huumorin viittaan piiloutuneena, moni ohjelma kykeni lisäämään siihen mediasimulacraan paljon vastakulttuurien ajatuksia. Simpsonit olisi tästä yksi parhaita esimerkkejä, ainakin vielä 90-luvulla - myöhempää (2000-) tuotantoa en ole itse enää juurikaan seurannut. Eri vastakulttuurit pyrkivätkin sisällyttämään omia ajatuksiaan meemeinä ja mediaviruksina valtavirtaan ja he siinä osin onnistuivatkin. Mediakenttä olikin vielä 90-luvulla jonkin sortin villi länsi, jossa kuka tahansa saattoi luoda mediaviruksen ja saada sen leviämään jopa valtaväestöön saakka.

Materiaalia myös kopioitiin ja käytettiin aivan surutta omissa julkaisuissa, esimerkiksi "Zine"-muodossa (pieni omakustannejulkaisu), koska kukaan ei lähtenyt vaatimaan tekijänoikeuspalkkioita tusinasta kopiokoneella tehdystä lehdestä. Zinet olivat Ruskoffin kirjassa vain yksi esimerkki niistä lukemattomista eri tavoista, joilla sitä vastakulttuuria kyettiin levittämään. Ja netin räjähdysmäisen kasvun kynnyksellä vain taivas tuntui olevan rajana sille, miten laajalle tavan tallajan luoma mediavirus saattaisi levitä ja jättää jälkensä koko yhteiskuntaan. Vallanpitäjät siis vaviskoon, kansalla oli keino vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa - mediavirukset!


Eipäs nyt hätäillä...

Se ilo nimittäin ei kauaa kestänyt. Yksi toisensa jälkeen vallanpitäjät keksivät miten ne väärät mediavirukset kitketään pois siitä mediasimulacrasta, jonka he itse tahtovat. Pari vuosikymmentä siihen meni, mutta nyt vuonna 2020 voidaan sanoa että vallanpitäjien virustorjunta mediakentällä on melkoisen tehokas. Kyllä, meemi toisensa jälkeen nousee yleisön tietoisuuteen ja sille nauretaan tai manataan, mutta samalla se meemin tekijä saatetaan varjobännätä lähes kokonaan tai tili katoaa alta. Ja kun maailmassa on sen miljoona eri asiaa päin persiitä, ei sitä yhtä yksittäistä mediavirusta kyetä hyödyntämään enää siinä mittakaavassa, että se leviäisi valtavirtaan saakka.

Toki poikkeuksiakin on - virus joka levisi aina valtavirtaan saakka: QAnon. Oli koko liikkeestä mitä mieltä tahansa, sen yhtäläisyydet Steve Jacksonin (GURPS:in kehittäjä) "Illuminati" ja "Cyberpunk" oikeusjutussa salaista palvelua vastaan ovat hämmästyttäviä, ainakin omasta mielestäni. Sielä takana oli siis kryptisiä viestejä BBS alustoilla, joita sitten vissiinkin seurattiin kuin leivänmurusia ikään. Cyberpunk ja illuminati olivat siis roolipelejä, joille luotiin oma simulacra jota ihmiset kykenivät seuraamaan. Puhdas sattuma, vaiko vanhasta opittu (kantapään kautta) keino saada ihmiset mukaan siihen itseohjattuun simulacrumiin? Mene ja tiedä, itsellä se pisti silmään...

Mutta vielä QAnoneista - koko ilmiö on niitä harvoja nykypäivänä leviäviä mediaviruksia jotka ainakin esittävät olevansa osa vastakulttuuria. Mitä sielä pinnan alla tapahtuu, sen vain aika näyttää. Vaikka Rushkoffin kirja onkin jo 25 vuotta vanha, voidaan sieltä kuitenkin ammentaa oppeja nykypäivään ja siihen, kuinka sinne valtavirtaan voidaan yrittää ujuttaa niitä omia meemejään. Suosittelenkin kaivelemaan kyseisen opuksen ja lukaisemaan ainakin osittain läpi jos mielesi tekee päästä oikeasti vaikuttamaan siihen mediasimulacraan, josta kulttuurimme sitten osin muodostuu. Oma virukseni onkin viittä vaille valmiina... pian, hyvin pian, jos kaikki menee putkeen. Siitä lisää jahka asia varmistuu. Toivottavasti.

maanantai 12. lokakuuta 2020

Koronan jälkeinen aika


Valmis suunnitelma

Voidaan sanoa, että elämme mielenkiintoisia aikoja. Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden, joten spekuloidaan vain tulevaa perustuen suurten pelurien suunnitelmiin. World Economic Forum kutsuu sitä nimellä "The Great Reset", suuri nollaus, Council on Foreign Relations taas puhuu vaan koronan jälkeisestä ajasta jossa otettiin opiksi "Improving Pandemic Preparedness - Lessons From COVID-19". Toki näinkin suuret suunnitelmat saattavat vielä mennä kokonaan uusiksi, mutta näillä korteilla edistykselliset tahtovat nyt pelata - kansalta kysymättä. Vai onko se kansan hiljainen hyväksyntä, jos kaikki suunnitelmat ovat vapaasti nähtävillä?

Kestävä kehitys, eli keskitetty kaiken hallinta ja ohjaus, tunnettiin ennen myös nimellä "teknokratia". Termiä käytetään toki edelleenkin, mutta sen saaman karvan verran dystooppisen henkäyksen vuoksi asiaa myydään ennemmin uusilla hienoilla termeillä. Tarina menee kuitenkin peruspiirteiltään niin, että nykyinen kapitalistinen järjestelmä ei oikeen pelaa ja aiheuttaa ongelmia, joista halutaan päästä eroon. Kyllä, ongelmia on vaikka ja kuinka, siitä ei ole epäilystäkään, mutta mitä asioita tulisi muuttaa näin koronan jälkijunassa?

Kaikilla pitäisi olla kivaa ja mukavaa, resurssit pitäisi jakaa tasan ja tasa-arvoa olla kaikkialla - jotenkin tähän suuntaan asiaa markkinoidaan. Korona paljasti nykyisen järjestelmän heikkoudet, eli tilanteisiin ei pystytä reagoimaan riittävän nopeasti ja eri toimijoiden erimielisyydet sekä hidastavat että haittaavat ongelmien ratkaisua. Eri maiden ja ryhmittymien suuret johtajat julistavat kuinka nyt näillä heidän keinoillaan kaikki vanhat ongelmat ratkeavat. Käytetystä propagandasta voidaankin päätellä mitkä tahot ovat täysillä mukana (eli kannattavat) ja ketkä haraavat vastaan (eli vastustavat), tosin vastaan haraavissa on myös nähtävissä miten "oppositiota" haalitaan tiettyjen tahojen alle ohjailtavaksi. Suuria mullistuksia onkin luvassa, mutta jää nähtäväksi mitä ja kenen ohjaamana.


Sehän kuulostaa hyvältä?

Jos katsotaan vaikka noita CFR:n pohdintoja aiheesta niin kyllä, ihan järkeviä sielä puhutaan. Kaikenmaailman toimijat sooloilevat, politiikka tulee mukaan vaikka puhutaan ihmishengistä ja varakkaiden maiden terveydenhuolto omaa huomattavasti enemmän resursseja köyhiin maihin nähden. Tilanteen eläessä faktat muuttuvat jatkuvasti joten ajantasaista oikeaa tietoa asiasta ei kyetä koordinoimaan ja jakamaan, mistä seuraa se että ihmiset eivät oikeasti tiedä missä mennään. Ongelmana onkin valtiolliset toimijat, joilla saattaa olla niitä omiakin lehmiä ojassa. Kaikki hyvin siis? Ongelmia, joille tarvitaan korjausta. Suuri nollaus siis tarvitaan, koko maailmaan yhdellä kertaa. Paitsi että...

Ratkaisuksi nimittäin ehdotetaan mm. WHO:n tai vastaavan toimijan pönkittäminen ja mahdollisesti oikeuksien antaminen yli paikallisten hallintojen, tai ainakin oikeuden komentaa niitä paikallisia hallintoja. Paikallisille hallinnoille taas kaivataan entistä enemmän valtaa ja oikeuksia kävellä yli semmoisista pikkujutuista kuin ihmisoikeudet, koska kerran suojellaan ihmisiä ja heidän ... oikeuksiaan? Eli siis luodaan yksi keskitetty valta, jolla on oikeus käyttää lähes rajatonta valtaa terveysasioissa, koska globaalissa pandemiassa se on ainoa oikea ratkaisu, tai niin ainakin väitetään. CFR ei siis vaadi ihan kaikkea yhden hallinnon alle, mutta hivuttamalla se yksi maailmanhallitus jota WEF taas ajaa olisi askeleen lähempänä.

Suuri nollaus nimittäin vaatisi kaikkien järjestelmien yhdistämistä "yhteiseksi hyväksi", koska muutoin maailma tuhoutuu ilmastokriisin vuoksi. Kertarysäyksellä ei moista voida tietenkään tehdä, joten pieniä osasia on ajettu jo pidemmän aikaa yhteiskuntaan "normaaliksi tavaksi" toimia - kuten esimerkiksi käteisvapaa yhteiskunta. Yhdistämällä lukemattomia eri "kestävän kehityksen" projekteja toisiinsa ollaan ajamassa aivan käsittämätöntä valvonta- ja hallintayhteiskuntaa, jossa tavan kansa ei ole muuta kuin vaihdettavissa oleva ratas isosta koneistosta.


Hullua salaliittoteoriaa!

Kuten se hullu salaliittoteoria valtaeliitistä, tämä suuri nollaus, jota osa kutsuu myös uudeksi maailmanjärjestykseksi, on valtaväestölle siltikin hullu salaliittoteoria. Ettäkö joku tai jotkut tahot ajaisivat maailmaa, missä pieni ryhmä (tai tekoäly) ohjaisi kaikkien ihmisten kaikkia toimia. Sehän olisi täysin mahdotonta, kyllähän meille kerrottaisiin! Ja kyllä, juuri näin on - meille kerrotaan, päivästä toiseen, ihan sieltä tutusta ja turvallisesta televisiosta käsin. Katso vaikka. Harva se päivä kerrotaan uusista muutoksista, toimista jotka on pakko tehdä yhteiseksi hyväksi. Mikä siis enää puuttuu? Suostumus.

Mutta siihenhän propaganda soveltuu kuin nenä päähän. Propagandaa on aina käytetty luomaan suostumusta ja oikeutusta ties mille toimille, eikä tämä suuri koronan jälkeinen nollaus poikkea siitä juuri muutoin kuin mittakaavaltaan - nyt halutaan maailmanlaajuinen muutos, ei vain maakohtaisia asioita. Siitä syystä median kontrolli ja sananvapauden rajoittaminen ovat nousseet aivan omaan arvoonsa - se joka hallitsee tarinan, hallitsee kansan syvät tunnot ja kykenee luomaan oikeutuksen kaikille toimille. Monet edistykselliset tahot kuvittelevat pääsevänsä sinne "johtoon", palkkiona hyvästä työstään, mutta voin melko suurella varmuudella sanoa, ettei kanssaihmisensä niin halvalla pettäviä tarvita enää sielä uudessa maailmassa. Toistaiseksi he ovat kyllä hyödyllisiä (idiootteja) pelureita, joille ovet ovat avoinna suurille areenoille.

En voi kuitenkaan suositella kenellekään lukea noita CFR:n ja WEF:n materiaaleja näistä aiheista. Ne ovat pitkiä, tylsiä ja täynnä sitä unelmahöttöä jolla niitä kaupataan. Maailma pelastuu kunhan vaan annamme kaikki oikeutemme niille, jotka ovat tähänkin asti kusseet meitä silmään ja vieneet tuhkatkin pesästä. Jos käytettyjen autojen kauppias kusettaa sinua ja naapuriasi, menisitkö antamaan hänelle vielä asuntosikin myyntiin? Ai et? Silti jostain syystä monen mielestä on hyvä idea antaa niille kaikista ahneimmille omaa etuaan ajaville ne loputkin vapaudet ja oikeudet, sillä lupauksella että kyllä he tällä kertaa auttavat ihan kaikkia. Nykyistä järjestelmää vain ei tunnisteta tyranniaksi, koska meille kerrotaan sen olevan demokratiaa. Noh, koronan jälkeisessä ajassa sitä demokratiaa ei enää tarvita, koska kaikki sanellaan suoraan ylhäältä käsin. Miten se eroaa nykyisestä? Illuusio demokratiasta katoaa, mutta onneksi televisiossa kerrotaan kaiken olevan hyvin... ja olisihan se, kunhan tajuaisimme oman voimamme.

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Laitonta propagandaa


Onko semmoista?

Vuoden alussa raapustelin sotapropagandasta, jota ollaan käytetty omaa kansaa vastaan nyt pian vuosikymmenen ajan. Muutoshan tapahtui 2013, kun "Smith-Mundt act" modernisoitiin, eli propagandan käyttö omaa kansaa vastaan jälleen laillistettiin rapakon takana. Laki ehti olla voimassa 1948 lähtien, jolloin jostain tuli impulssi luoda lainsäädäntöä propagandaa vastaan. Itse epäilin syyksi toisesta maailmansodasta saatuja oppeja (eli kuinka propagandalla kusetettiin kaikkia kansoja) ja siltä se entistä enemmän myös vaikuttaa - se lähtölaukaus itse lain läpimenoon ei tosin tainnut tulla jenkkien omasta aloitteesta, vaan jostain muualta, mutta juuri sodasta opittujen asioiden vuoksi.

Karl E. Mundt esitteli aloitetta tammikuussa 1945 mutta vasta 1948 se meni läpi. Mitä siis tapahtui siinä välillä? Marraskuun 3. 1947 aihetta pähkäiltiin YK:ssa: "Measures to be taken against propaganda and the inciters of a new war". Eli tarttis tehdä jotain propagandaa ja sodanlietsontaa vastaan. Kohdasta 110 löytyy tämmöinen pätkä: "1. Condemns all forms of propaganda, in whatsoever country conducted, which is either designed or likely to provoke or encourage any threat to the peace, breach of the peace, or act of aggression;" - Tuomitaan kaikki propagandan muodot, kaikkialla, joka on joko suunniteltu, tai saattaisi provosoida, uhkaamaan rauhaa, rikkoa rauhaa tai on vihamielinen teko. Noin vapaasti kääntäen. Käsittääkseni jenkkilä oli ainoa maa, joka siis tavallaan noudatti tätä lausuntoa.

"Tavallaan" onkin se avainsana, koska sen jälkeen jenkit kyllä lietsoivat sotaa kuin viimeistä päivää, mutta eivät sentään suoraan valehdelleet omalle kansalleen mustalla propagandalla, paljoa. Tietääkseni tämä laki oli kuitenkin ainoa(?) koko maailmassa, jossa propagandaan oikeasti edes jollain tavalla pureuduttiin. Nyt ei sitäkään lakia ole enää esteenä, joten valtiot voivat täysin vapaasti lietsoa vihaa ja pelkoa haluamallaan tavalla. Koska mikäettei, YK nyt lässyttää ihmisoikeuksista ja muista, mutta sotaa parempaa bisnestä ei olekaan!


Kiihottamista

Sodanlietsonta on siis ihan jees, paitsi tietysti kun puhutaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Suomen laki 511/2011 "10 § Kiihottaminen kansanryhmää vastaan - Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava ..." Eli ihan karvan verran jälkijunassa päätettiin tehdä laki, joka periaatteessa kieltää propagandan. Mistähän sille sitten tuli oikeen innostus? Johtavatkohan jäljet samalle sylttytehtaalle?

Tämmöinen ainakin löytyi: "General Comment No. 11: Prohibition of propaganda for war and inciting national, racial or religious hatred (Art. 20) : . 29/07/1983. CCPR General Comment No. 11. (General Comments)" - YK:n ihmisoikeuskomission tjs. lausumana: "Article 20 of the Covenant states that any propaganda for war and any advocacy of national, racial or religious hatred that constitutes incitement to discrimination, hostility or violence shall be prohibited by law." - Eli tulisi lailla kieltää KAIKKI sodan ja vihan lietsonta kansalaisuuden, etnisyyden tai uskonnollisen vakaumuksen vuoksi. Kuulostaa ihan järkevältä kieltää lailla propagandan käyttö, jolla aiheutetaan ristiriitaa kansan keskuudessa toisia vastaan, eikö?

Ja jos ne lakien tulkitsijat olisivat lukutaitoisia, voitaisiin huomata ettei missään kohtaa, kummassakaan, puhuta mistään vähemmistöistä tai enemmistöistä. Lain oli siis ollut tarkoitus suojella ihan kaikkia, ei vain tarkasti valikoituja ryhmiä. Mutta koska Suomi on "oikeusvaltio", se merkitsee että lakeja voidaan tulkita agendan mukaisesti eikä kuten se on kirjoitettu, saatikka sillä tavalla kuten se on tarkoitettu. Se on vissiin sitä "positiivista erityiskohtelua", että "enemmistöä" (suomalaisia) saa lyödä kuin vierasta sikaa, kaikkien toimesta, mutta suomalaisten ei saa edes yrittää puolustautua. Juuri silleen se YK asian tietenkin tarkoitti, jo vuonna 1947?


Organisoitu vähemmistö

Hajautunut enemmistö on aina hävinnyt organisoidulle vähemmistölle. Vallanpitäjät, eli se pienenpieni vähemmistö, ovat onnistuneet muovaamaan lähes kaikista länsimaisista yhteiskunnista samanlaisen avoimen vankileirin, jossa kansa roikkuu löysässä hirressä vain yhden virheaskeleen päässä lynkkauksesta. Ja tämä kaikki on mahdollistettu propagandalla, joka lietsoo vihaa ja pelkoa tarkasti valikoidulla tavalla - niin, ettei yksikään aate tai ryhmä pääsisi koskaan oikeasti haastamaan järjestelmää. Vahtikoirat pitävät tarkasti silmällä ettei polulta poiketa...

Onkin jännä kuunnella kuinka ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta jaksetaan paasata, samalla kun tehdään täysin päinvastaisia toimia ja tahallaan aiheutetaan sitä mitä muka ollaan vastustamassa. Toki epäpätevyysteoreetikot syyttelevät asiasta päättäjiä, mutta siinä haukutaan nähdäkseni aivan väärää puuta. Se on se järjestäytynyt vähemmistö, joka järjestelmän avulla on jakanut kansaa tarkasti rajattuihin lokeroihin ja kertoo jokaiselle lokerolle ketkä ovat heidän vihollisia joita tulee pelätä ja vihata. Sotapropagandaa se sisällissodan lietsontakin on, mutta onneksi sitä ei ole kielletty?

YK:n sodanjälkeisissä lausunnoissa on paljon samaa kuin Saksan peruslaissa (ei perustus, perus) - molemmat kun luotiin toisen maailmansodan kauheuksien jälkipuinnissa, tarkoituksena estää moisen tapahtuman uusiutuminen. Kansaa suojeltiin vallanpitäjiltä ja valtaa koetettiin kahlita ja rajoittaa, koska oltiin nähty mihin kaikkeen tämä organisoitu vähemmistö kaikkialla kykenee. Mutta nämä ihmisoikeudet, elämän perusedellytykset, on yksi kerrallaan kaikessa hiljaisuudessa lakaistu maton alle hymyssä suin. Koska meillä on kaikki hyvin, ei mitään nähtävää - teemme kaikki lait ja säännöt yhteisen hyvän vuoksi! Propagandaa tosin sekin, laillista semmoista, joten emme voi tehdä muuta kuin äänestää uudet rosvot jatkamaa... heeeetkonen, eikös tähän ratkaisu jo tiedetty?!

tiistai 6. lokakuuta 2020

Epäpätevyysteoreetikko


Niin että mikä?

Salaliittoteoreetikon jokainen jo tietää, eikä sattumateoreetikko pitäisi liioin uusi tuttavuus olla, mutta tämä epäpätevyysteoreetikko mahtaa olla uusi tuttavuus monelle? Sattumateoreetikon kanssa hyvin läheistä sukua ole epäpätevyysteoreetikko tietää satavarmasti, että kaikki maailman ongelmat johtuvat lähes yksinomaan epäpätevistä tai vaan tyhmistä päättäjistä, asiantuntijoista ja muista alojensa ammattilaisista. Ja tälle on toki runsaasti näyttöä, kun sitä lähtee oikein kaivelemaan.

Maskisekoilu ja tämä koko häsmäkkä tässä 2020 aikana on vahvistanut monen uskoa siitä, että maamme virkamiehistössä ja päättäjien palleilla on täysin tehtäviinsä kelvottomia ihmisiä, jotka epäpätevyytensä, tietämättömyytensä tai tyhmyytensä vuoksi aiheuttivat tämän sirkusesityksen - syyttäen siitä kaikesta virusta. Suomessa ja muualla maailmassa ei ole koskaan aikaisemmin ollut flunssaa, minkä vuoksi on toki ymmärrettävää että asiat tulivat täytenä yllätyksenä eikä mitään aikaisempaa tietoa voida käyttää hyväksi päätöksiä tehtäessä, kuulemma. Ainoastaan uusimmat tiedot WHO:lta kelpaavat, joten voimme luottavin mielin sanoa, että ne maskit toimivat, eivät toimi, ovat turvallisia, pakollisia, turhia ja haitallisia samaan aikaan. Ja tämän varman tiedon saimme tietenkin epäpäteviltä tahoilta, joten tulos on sen mukainen.

Myöskin maamme päättäjät ja poliitikot ovat olleet jo vuosikausia täysin epäpäteviä (paitsi tietysti ne, joita itse äänestettiin) tehtäväänsä eikä heitä olisi saanut päästää päättävään asemaan missään tapauksessa. Jospa kansa olisi ollut niin viisas kuin jokainen äänestäjä ihan itse ja olisi äänestänyt sitä oikeaa puoluetta ja sitä pätevintä ehdokasta niin mitään ongelmaa ei koskaan pääsisi edes syntymään! Käytti sitten tarkentavana terminä mitä hyvänsä (hullu, tyhmä, avuton, jne.), kyseessä on joka tapauksessa täysin tehtäväänsä epäpätevä ihminen. Sama pätee tietenkin myös kaikkiin huonoja päätöksiä tekeviin virkamiehiin (mutta ei naisiin, koska tasa-arvoisessa maassamme ajetaan lakia, missä miehiä saa haukkua mutta naisia ei). Mutta mitä jos...


Tahallista ja tietoista toimintaa

Jonkun mielestä kaikki nämä ihmiset korkeilla paikoillaan ovat kuitenkin olleet parhaat tahot tehtäviinsä. Ei, ei hyvä, vaan paras - eli juuri paikkaan sopiva ja soveltuva. Jokainen nimitys tehtäväänsä on tapahtunut "ylempien" portaiden siunaamana ja ihan täysin syystä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö mukana ole myös oikeasti hyviä ja päteviä ihmisiä - päinvastoin. Ne hyvät ja pätevät ihmiset niissä päättävissä tahoissa on se syy, miksi ihan kaikki ei ole päin helvettiä. Mutta se ei tarkoita, että ne epäpätevät ihmiset olisivat sitten syy näihin ongelmiin.

Kyllä, sieltä varmasti löytyy myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä ja soveltuisivat huomattavasti paremmin joihinkin muihin tehtäviin, mutta joku taho on tietoisesti ja tarkoituksella valinnut nämä epäpätevät ihmiset tehtäviinsä. No mutta kun ei niistä epäpätevistä pääse eroon koska säännöt... niin, miksi ne säännöt on kirjoitettu niin, että haitallisista tahoista ei pääse eroon? Lisää osaamattomuutta, vaiko kenties ihan vaan tarkasti etukäteen suunniteltua? Sattumaa tietenkin!?

Sama pätee myös poliitikkoihin. Maata johtaa jo nyt se terävin kärki joka on onnistunut ajamaan omaa etuaan vuosikaudet. Ei, ei ne poliitikot, hyvänen aika - he ovat sielä eduskunnassa painamassa nappia miten käsketään. Sinne tarvitaan mannekiineja ja puhuvia päitä, jotka osaavat myydä itsensä kansalle - ei mitään päteviä alojensa ammattilaisia, joiden tietotaidoilla voitaisiin ongelmat korjata. Eivät ne poliitikot mitään epäpäteviä ole: osaavat kaikki hienosti painaa nappia ja puhua kauniita satuja äänestäjilleen, aivan kuten heidän pitääkin. Vaalituloshan sen todistaa joka kerta: 200 parasta paskanpuhujaa pääsee aina kansan kustannuksella tekemään mitä käsketään ylhäältä. Annetaas näille päteville tyypeille pienet!


Hullu teoria

Ovatko epäpätevyysteoreetikot sitten oikeassa näkemyksessään, vai onko kyseessä vain hullu uskomus, jolle ei todisteita löydy kuin iltapäivälehtien lööpeistä? Helppohan se on syyttää eri tahoja huonoista päätöksistä, kun voi pestä omat kätensä siitä ongelmasta jota on edesauttanut. Ai miten niin edesauttanut? Äänestämällä niitä epäpäteviä tahoja noudattamaan ylempiensä käskyjä ja selittämään kaikki ongelmat ties millä verukkeella, mutta ei koskaan sillä että "hittolainen, tuenkohan minäkin tätä läpimätää systeemiä omilla teoillani"...

Vai onko kenties syy siinä, että kansa on epäpätevä päättämään omista asioistaan? Monen mielestä ongelma on juuri siinä, että kansa on liian tyhmä valitsemaan itselleen oikeat päättäjät - eli ovat epäpäteviä päättämään edes omista asioistaan. Siksi tarvitaankin niitä oikeita ja hyviä päättäjiä käskemään koko kansaa, koska emmehän voi jättää ihmisille oikeutta päättää omista asioistaan koska ovat epäpäteviä edes siihen tehtävään?! Juu näin se varmasti toimisi, koska ongelmat johtuvat epäpätevistä tahoista monella tasolla...

... mutta ei lainkaan siitä, että koko järjestelmä toimii juuri kuten se on suunniteltu. Jokainen ihminen soveltuu yhteen jos toiseenkin tehtävään hyvin ja toisiin ei sitten lainkaan. Nyt valitaan ne härskeimmät "päättäjiksi", ahneimmat "edustajiksi" ja puhuvat (tyhjä)päät mannekiineiksi kertomaan kansalle uskottavia satuja. Ei, ei epäpäteviä ihmisiä tehtävissään vaan tarkasti valikoituja, jonkun muun kuin kansan omaksi eduksi. Mitä tapahtuisikaan, jos päättäjämme olisivat rehellisiä aikomuksistaan ja motiiveistaan? Kummelin "pääministeri" sketsi, "No Penahan sen viimemetreillä keksi, veti ässänä hihasta...", voisikin olla raikastava muutos sen tyypillisen jaskan pauhannan sijaan.