maanantai 27. toukokuuta 2019

Propagandaviihdettä ja viihdepropagandaa


Kaikki media on propagandaa

Propagandaa osataan viitata uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa, samoin kuin poliitikkojen puheissa, mutta harvemmin kiinnitetään huomiota siihen propagandaan mitä ujutetaan jatkuvasti lähestulkoon kaikkeen viihteeksi tarkoitettuun mediaan. Pieniä ja suurempiakin vihjeitä miten ihmisten tulisi olla ja toimia on ujutettu elokuviin jo heti elokuvien alkuvaiheessa. Puhtaasti propagandatarkoitukseen luodut (lyhyt)elokuvat ovat oma lukunsa, mutta ihan tavallisiin elokuviin ja myöhemmin tietysti televisio-ohjelmiin on upotettu runsaasti ohjeistusta kansalle. Näitä keinoja on käytetty "hyvään", kuten esimerkiksi elokuvissa ihmisiä kannustettiin käyttämään turvavyötä autolla ajaessaan kun tarinan sankari laittoi oman vyönsä valkokankaalla kiinni. Kyseenalaisia saavutuksia taas on saavutettu esimerkiksi tupakoinnin kanssa, kun kaikki "siistit" tyypit sytyttivät savukkeen kansan edessä.

On se sitten sanontoja, symboleita tai yksittäisiä sanoja, viihteen sekaan voidaan piilottaa kaikkien nähtäville runsaasti ohjausta. Kun joku asia vaikuttaa tutulta, se tuntuu turvalliselta - mikä sen turvallisempaa kuin se oman suosikkisarjan suosikkihahmo? Tuotesijoittelua osataan jo hieman karsastaa, minkä vuoksi ison budjetin tuotoksissa sponsorisopimukset joko kieltävät tai pakottavat tuotemerkkien näkyvyyden tiettyyn muottiin. Bond ajaa tarkasti valikoidulla merkillä ja tietokoneiden taustoissa loistaa tietty logo, tai sitten logon paikalle on aina lätkäisty tarra. Tavallinen käytäntö onkin keksiä omia tuotemerkkejä joita ei ole oikeasti olemassakaan - näin ei joudu syytetyksi jonkun merkin suosimisesta.

Tuotteen on vielä helppo tunnistaa, mutta sopiva käyttäytyminen ja kuinka sitä ajetaan onkin haasteellisempi havaita. Soveliaana käytöksenä hienolle naiselle on läiskäistä huonosti käyttäytyvää miestä poskelle? Miksi väkivaltaa pitäisi ihannoida ja opettaa moista käytöstä, siinäpä hyvä kysymys. Nykyään elokuvia ja televisiosarjoja saatetaan tuottaa puhtaasti jonkin aatteen tai asian ajamiseksi, mikä ei tunnu ihmisiä paljoa häiritsevän kunhan vaan saadaan viihdettä synkän arjen sijaan. Vaikuttaminen on myös siirtynyt enenevässä määrin netin lukemattomiin videoblogeihin ja vastaaviin tuotoksiin, missä se aate voidaan levittää lähes huomaamatta suurellekin joukolle.


Muutama käytännön esimerkki

Sotateollisuus huomasi liikkuvan kuvan edut heti alkuunsa ja propagandaelokuvia lähdettiin tuottamaan suuria määriä. Sotien jälkeen näiden "valistuselokuvien" määrä kuitenkin romahti ja tilalle tuli aina näihin päiviin jatkunut (ja varmasti tästä eteenpäinkin) loputon virta sotaelokuvia, jotka on sovitettu lännen peikkosatuun. Sekä sotateollisuus että tiedustelupalvelut ovat rahoittaneet ja ohjanneet elokuvien suuntaa ja täten varmistaneet loputtoman ihmisresurssin - sankaritarinat saavat ihmiset liittymään armeijaan ja "suojelemaan maataan". Jos haluaa suuren budjetin elokuvan tai sarjan menestyvän, sen on läpäistävä nämä seulat.

Samoille apajille ovat myös edistykselliset tahot heittäneet koukkunsa - hyvin tuloksin. Nykyään on vaikea löytää elokuvaa tai TV-sarjaa, missä ei ole vähemmistöjen edustajia kaikissa mahdollisissa osissa ja dialogi ei olisi poliittisesti korrektia. Vanhoja sarjoja ja elokuvia boikotoidaan jatkuvasti, koska niiden kielenkäyttö ei ole kelvollista eikä niissä ole rankkaa yliedustusta vähemmistöillä. Onko vähemmistöjen edustus sitten huono asia viihteessä? Ei tietenkään. Kansan edustaminen edes suhteellisen oikeissa suhteissa voisi pian antaa oikean kuvan nykyisestä tilanteesta ja se ei käy edistyksellisille laisinkaan päinsä. Tästä ei toki parane julkisesti valittaa, koska se on intersektionaalisten feminisitien mukaan rasistifasistista. Eli kaikki hyvin, Mannerheim oli musta mies...

Eilen taas todistettiin sosiaalisen median voimaa "ruohonjuuritason vaikuttamisella", kun Saksassa Vihreät nappasivat karvan yli 20% eurovaaleissa. Viraalihitiksi noussut ja valtamediassakin ylös nostettu video, missä tubettaja haukkuu eurovastaiset puolueet ja neuvoo äänestämään oikeaa valintaa, eli Vihreitä (ei tietenkään ihan suoraan, se olisi liian näkyvää). Tämä tubettaja vaan sattuu kuulumaan mainostoimistoon, jonka toimitusjohtaja on entinen työntekijä yrityksessä, jonka perustaja on Soroksen kanssa parhaita kamuja ja heidän edellinen projektinsa oli Brexit-vastainen mainoskampanja. Moista vaalivaikuttamista voitaisiin pitää lain vastaisena, mutta koska Soros ja Vihreät eivät tee Saksassa koskaan mitään väärin, on kaikki kunnossa. Rahalla saa kummasti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja viraalivideo syntyy lähinnä vain Googlen siunauksella. Kuinka paljon tämä sitten vaikutti lopputulokseen, sitä voi vain arvailla - propagandaa se joka tapauksessa oli.


Leipää ja sirkushuveja

Olutta pidetään nestemäisenä leipänä ja eilen (tätä kirjoitettaessa) oli kaksi suurta sirkusta meneillään Suomessa - EU-vaalit ja sitten joku lätkähomma. Taisi mennä yhdellä jos toisella maailmanmestaruutta juhlistaessa nestemäinen leipä jos toinenkin? Ajoitus oli ainakin täydellinen kisojen ja vaalien suhteen, mutta sehän oli toki puhdas sattuma... eikös? Kansa saatiin tiukasti televisioiden ääreen ja lähes kaikille oli tarjolla sopivaa viihdettä, pitämään se huomio keskittyneenä muihin kuin asioihin joilla on oikeasti vaikutusta omaan elämään. Toki on hyvä aina välillä ottaa viihteen kannalta, koska tämä nykyinen meno lyö kyllä maahan positiivisimmankin ihmisen - jos siis menee tutkimaan mitä oikeasti on meneillään.

Kun ennen televisio ja elokuvat tavoittivat lähes jokaisen ihmisen, nykyään se sama valtamedian propaganda on muunnettava uuden median muotoihin. Audiovisuaalista paukutusta tubettajien ja vloggaajien loputtomassa livestriimissä, sen sijaan että miljoonabudjetilla tuotetaan korkealaatuista mutta hajutonta ja mautonta ohjelmaa. Sopivasti palkitsemalla saadaan lähes ilmaiseksi tuotettua propagandaa ja jos kanavalla tulee liian paljon väärää sanomaa, piiska on valmiina. Onko mikään siis todellisuudessa muuttunut? Propagandan välityskanava, siinäpä se taitaa olla. Tai no, jos tarkkoja ollaan niin piraattiradion kaltaisia valtavirtaa vastaan seilaavia lähteitä on nykyään enemmän - ne vaan jäävät usein marginaaliin, mikä on usein niiden pelastus... se piiska kun ulottuu mihin tahansa.

Seurasi sitten mitä mediaa tahansa, se on täynnä tekijöidensä ja rahoittajiensa aatemaailman mukaista sanomaa. On turha kuvitella, että jossain olisi objektiivista tietoa saatavilla mutta kun ottaa huomioon sen subjektiivisuuden, voi jokainen löytää ne juuri itselleen sopivat tietolähteet. Vaikka kuinka yrittäisi pitäytyä faktoissa ja objektiivisessa näkemyksessä, sinne pakosta sekaantuu mukaan sitä omaa arvomaailmaa jo pelkästään aihetta valittaessa. Oli se sitten viihdettä tai uutista, kaikki mikä mediaan päätyy on sielä syystä. Kenen päättämänä, sitä emme yleensä edes tiedä mutta se on aina jokaisen oma päätös katsoa ja kuunnella sitä mediaa. Kaikki media on propagandaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti