Poliitikkojen puheet
Jos yhteenkään nykyiseen valtapuolueeseen kuuluva poliitikko avaa sanaisen arkkunsa, on hyvä muistaa muutama seikka. Poliitikko sanoo ja tekee kaikkensa, että pysyy vallassa tai tulee jälleen valituksi, riippuen kuinka lähellä vaaleja ollaan. Jos poliitikko kuuluu hallituspuolueeseen, hän tulee tekemään täsmälleen kuten käsketään vaikka hän puhuisi mitä tahansa. Oppositiossa oleva taas olisi itse tehnyt tai on jo tehnyt aikaisemmin niitä nyt hallitusta syytteleviä asioita, minkä lisäksi hän tulee myös äänestyksessä painamaan sitä nappia mitä käsketään, sanoi hän mitä tahansa.
Suomalaiseen yksipuoluejärjestelmä, eli hallitus vastaan mukaoppositio koalitio, tulee puheistaan huolimatta tekemään juuri sitä politiikkaa, mitä EU käskee tekemään. Tärkein asia poliitikolle onkin hyvesignaloida omalle oletetulle kannattajaryhmälleen, että tulee ajamaan heidän asiaa nyt ja tulevaisuudessa, vaikkei hänellä ole pienintäkään aikomusta tehdä yhtäkään asiaa mitä lupasi, jos se sotii käskyjä vastaan. Opposition puheiden tarkoituksena on kerätä yhteen hallitusta vastaan olevat tahot, että seuraavalla kierroksella valtaa muka vaihdetaan, vaikka todellisuudessa EU sanelee miten äänestetään.
Jos valtapuolueen jäsen puhuu fiksulta kuulostavaa asiaa, joka kuitenkin sotii oman puolueensa ajavaa politiikkaa vastaan, on muistettava että äänestettäessä tämä rääväsuu puudeli tulee kuitenkin äänestämään juuri kuten käsketään. Pieniä poikkeuksia on toki mahdollista tapahtua, mutta tähän asti kaikki menee täysin EUn suurten piirtojen mukaan, vaikka puheet oppositiossa olisivat kuinka kriittisiä ja hallituksen sisäistä eripuraakin olisi muka taustalla. Jokainen peliin ryhtynyt tietää miten sitä pelataan - sanat on sanoja, käskystä tehdään ja sitten taas selitellään.
Valtamedian "uutiset"
1920-luvulla arvioitiin NY Times lehden etusivun kahdeksasta artikkelista vähintään neljän olevan täyttä propagandaa ja loput tarkkaan valittuja "oikeita" uutisia. Suhde on pysynyt jokseenkin muuttumattomana niistä ajoista lähtien, joten minkä tahansa valtamedian etusivun uutiset ovat 100% käsin valittuja kansan ohjailuun tarkoitettuja asioita. Television uutislähetyksissä peitto on jokseenkin sama, mutta ajankohtaisohjelmiin voi aina joskus eksyä oikeitakin uutisia, tosin pitää aina muistaa että ne uutiset pääsivät lähetykseen aina jostain syystä.
Valtamedia kertoo meille mistä pitää puhua, mitä asioista tulee olla mieltä ja miten asioista tulee tuntea, jos kuvittelet olevasi hyvä kansalainen. Kaikki valtamediaa vastaan puhuvat ovat trolleja tai vieraan vallan agentteja, siinä kun vaihtoehtoisen median eroavat kannat ovat taas salaliittoteoriaa tai humpuukia, koska valtamedian oma asiantuntija niin kertoo ja hänhän sentään tietää asiasta kaiken. Nämä kaikki tiedot vahvistavat ne samat tahot, jotka omistamat median, joten niitä ei voi kyseenalaistaa. Yksikään työpaikkaansa arvostava valtamedian propagandisti ei tule puhumaan työnantajansa käskyjä vastaan.
Valtamedia toimii vallan vahtikoirana siltä osin, että se niittaa käsikirjoituksesta poikkeavat tahot. Yhtäkään "luotettavaa" poliitikkoa tai julkisuuden henkilöä ei valtamedia tule tutkimaan, koska se olisi täysi itsemurha kyseiselle propagandistille. Jos joku (paskan)tärkeä ihminen töppää, on valtamedian propagandistin varmistettava ensin sallitaanko kyseisen henkilön lynkkaus. Ja samoin kuin poliitikkojen kanssa, jokainen propagandisti tietää leikkiin ryhtyessään miten sitä kuuluu pelata... tai sitten ura loppuu tavalla tai toisella.
Mikä on muuttunut entisestä?
Onko poliitikot kierompia kuin ennen ja propagandistit vaihtaneet ne loputkin uutiset propagandaksi? Vai kenties ainut muutos vanhaan on se, että sosiaalinen media on parantanut mahdollisuuksia paljastaa kusetus? Ehkä poliitikkojen ja median hyvä-veli-verkostot ovat kansainvälistyneet, vanhojen naapurien sijaan, jolloin maansa ryöstävän jengin saalista jaetaan pitkin maita ja mantuja sen sijaan että roposet jaettiin ainakin osin vielä omaan maahan. Joka tapauksessa virallinen totuus vuotaa kuin seula ja poliitikkojen ja median vaikeuksista pysyä perässä on vaihtoehtoinen ja sosiaalinen media esimerkkejä pullollaan.
Median valelynkkaukset ovat myös yleistyneet. Kun ennen joku ihminen jonka medialynkkaaminen oli ok, media pamautti kaikki rikokset esille, asiaa puitiin hetken kunnes lynkattava lyhistyi ja sitten ei ihmisestä kuultu mitään vuosikymmeniin. Mutta nykyään melkeintuhmia asioita tekevät ihmiset saavat paheksuntaa ja voivotellaan jälkiviisaiden parissa, samalla kun joka ikinen media toitottaa viikkokausia asiasta - ilmaista mainontaa. Valeoppositiota, koska media on kerta toisensa jälkeen näyttänyt omaavansa entistä terävämmät hampaat. Astut väärille varpaille niin saat hyvästellä urasi julkisuudessa, se on pysynyt ennallaan.
Kaikki media on propagandaa ja aina kun poliitikon suu liikkuu, se suoltaan ulos valikoitua totuutta tai puhdasta valhetta. Näillä ohjeilla selviää 95%+ ajasta, mutta toki aina välillä mediakin puhuu totta tai poliitikko ei valehtele. Kannattaako median luomaa illuusiota yhteiskunnasta ja poliitikkojen sirkusta mukademokratiasta sitten edes seurata? Helpoimmalla pääsee kun ei seuraa, mutta sitten ei tiedä mistä puhua kun ei ole informoitu maailman menosta. Siis ei tiedä mikä on se viimeisin satu mihin tulisi uskoa. Mahotonta meininkiä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti