lauantai 7. lokakuuta 2017

Vihaa ja Puhetta Redux

Ja taas mennään

Melkein vuosi sitten oli hassunhauska kivapuhe-kampanja meneillään. Poliisi opetti lapsille kuinka käräytetään oma äiti vihapuheesta, samalla kun koko kansaa pidettiin yhtä kehittyneenä kuin leikkikouluikäistä. Onneksi vihapuhua ei Suomessa voi omaa kansaa vastaan, joten kaikki meni ihan oppikirjan mukaan. Nyt uusin "Sitoudun torjumaan vihapuhetta" jatkaa samaa ihmisten aliarviointia ja halveksuntaa uusin keinoin ja oikein ministerien voimin - johan nyt saatiin luotettavien kansalaisten ääni kuulumaan, kyllä!

Niin paitsi että muutamassa päivässä jouduttiin kommentit ja alaspäinpeukutukset piilottamaan ja some "räjähti" useista vihaisista mutta vielä useammasta kriittisestä ja epäilevästä kommentista. Vahvan alun jälkeen on nähtävissä ollut lähinnä yritysten ja ryhmien hyvesignalointia, mutta kovin on jäänyt laihaksi itse vihapuheen vähentyminen. Maailmaa ei taaskaan pystytty "pelastamaan häshtägillä" mikä yllätti vissiinkin ministeriön, samoin kuin talvi yllättää autoilijat joka vuosi. Virheistä oppiminen olisi yleensä fiksua, mutta miten muuten saataisiin oikeutettua veronmaksajien rahojen polttamista kuin kokeilemalla uusia ja innovatiivisia keinoja eli vanhan virheen toistamista?

Koululaisille suunnatut omat osiot "kuinka uskot meidän uutisiin ja haukut kaikkia muita" osio oli myös huvittavaa luettavaa. Medialukutaitoa on nykyään se, että uskoo mitä Yle sanoo ja ei usko mitään mitä MV kirjoittaa. Näin koulutettu tuleva äänestäjäkunta osaa varmasti äänestää oikein ilman semmoisia turhia asioita kuin OMA mielipide tai itsenäinen ajattelu. Opettajista se loppujenperin jääkin kiinni miten tämä materiaali oikein sisäistyy seuraaviin sukupolviin. Onneksi kampanjan todelliset vaikutukset saattavat kääntää nämä "oppimateriaalit" itseään vastaan.


Mutta mitäs oikein saavutetaan moisella kampanjalla?

Lopen kyllästynyt kansa, jos halutaan lyhyt vastaus. Kaikki eivät kykene omaa ärtymystään piilottaa korulauseisiin jotka päätyvät jopa printtimediaan asti vaan sielä tulee perinteistä perkelettä säestettynä monella muulla kirosanalla ja haukkumanimellä omaa vihan kohdetta kohti. Kiitos median vihanlietsonnan, on maahan viime vuosien aikana saapuneille pääosin nuorille miehille kehittyny rikas nimivalikoima joista yhtäkään ei taideta käyttää positiivisessa ilmaisussa. Suomen kieli onkin rikastunut uusilla sanoilla enemmän kuin pitkiin aikoihin... jos jotain positiivista väkisellä haetaan.

Poliitikot ja Poliittinen Poliisi eli PolPo ovat myös pääsemässä uuteen kansansuosioon tämän vihapuhekampanjan ansiosta. Poliitikkojen mainetta ei kampanja tosin pysty enää pilaamaan, siihen ovat nykyiset ministerit jo kantaneet kortensa kekoon tällä hallituskaudella. Mutta poliisi on onnistunut vuodessa romuttamaan maineensa ja kansan luottamuksen, mistä tavallinen rivipoliisi pääseekin nyt nauttimaan täysin siemauksin. Olisi virheellistä syyttää tosin vain tätä kampanjaa poliisin maineen pilaamisesta - muutama twitter-poliisi on tehnyt vahvaa työtä kansalaisten ärsyttämisessä jo pitemmän aikaa.

Yhdistämällä suututettu kansa jota, kielletään puhumasta ongelmistaan, joka puolelta satavaan paskaan kyllästynyt poliisi, saavutetaan melkoisen räjähdysherkkä tila. Vahinkoa? Tuskin, mutta kuka hyötyisi tilanteesta eniten? Poliitikoille asiassa on ärsyttävän ulinan somessa lisäksi hyvin vähän haitallista kehitystä. Uusia lakeja voidaan keksiä kansan rajoittamiseksi ja poliisivallan kasvattamiseksi käsiin räjähtäneen tilanteen jälkeen. Pelkkä vihapuhe on hieman hankala vielä myydä kyttäyksen lisäyksen oikeuttamiseksi, mutta jos joku tekisi jotain väkivaltaista niin siinähän olisi selvä syy-seuraus suhde...


Oikea ongelma, kyllä

Ihmisten ärtymys eri asioihin on oikea ongelma. Asioista puhumisen kieltäminen kasvattaa ongelmaa entisestään. Ongelman kieltäminen, siitä puhuvien halventaminen ja vainoaminen moninkertaistaa riskin. Kansan syyllistäminen jokaisesta poliitikkojen aiheuttamasta ongelmasta lähentelee jo räjähdyksen varmistamista. Tämä kehitys näyttää olevan se tie mihin maatamme halutaankin ajaa. Omat päättäjämme tuskin ovat onnistuneet moista suunnitelmaa kehittämään ja kun samaa viestiä kuuluu ympäri Eurooppaa, löytynee nämä näkyvät syylliset EU:n suunnasta. Kuka heidän narujaan sitten vetelee, sitä on vaikea varmasti sanoa.

Sananvapaus, jota on rajoitettu ja tullaan rajoittamaan entisestään, tarjoaisi avaimen ongelmien ratkaisuun. Kysytään mikä mättää ja sitten korjataan asia. Jos joku muukin asia vaivaa, selvitetään mikä se on ja korjataan se. Hankalammista asioista voidaan vaikkapa keskustella ja löytää uusia ratkaisukeinoja, ei se sen monimutkaisempi prosessi ole. Poliitikot ratkaisevat ongelman luomalla uuden, isomman, ongelman niin siitä vanhasta ongelmasta ei niin kovin moni jaksa enää purnata. Ongelmana tässä on vaan se, että ongelmat kasaantuvat kunnes paska osuu tuulettimeen. Tarvitseeko ongelman esitykseen sitten vihaista puhetta? Ei, mutta kun oikein vituttaa, on sitä kielenkäyttöä vaikea rajata.

Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin sanan voimasta. Vallassa olevat eivät halua valtaansa jakaa ja vapaa sana antaa jokaiselle mahdollisuuden käyttää voimaa joka liikuttaa kansakuntiakin - sanat. Vesurilla voi halkaista kallon tai pari, mutta sanoilla voi muuttaa maailman. Kun ymmärtää sanan voiman, on helppo ymmärtää miksi se halutaan viedä kansalta pois. Kantaako yksikään sananvapauden vastustaja vastuunsa tämän vallan ja voiman viemisestä kansalta? Tuskin, koska monet eivät käsitä kuinka paljon valtaa niinkin pieni asia kuin sanat pitävät sisällään. Et vieläkään usko että sanoissa on voimaa? Mitä muuta kuin sanoja ne pyhät kirjat ovat, jotka saavat ihmiset toisiaan tappamaan?

2 kommenttia:

  1. Tuo PolPo (poliittinen poliisi) on vain yhden kirjaimen päässä kaikille (hieman jo harmaantuneille ihmisille) tutusta Kamputsean johtajasta Polpot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon samaa PolPo/Polpot toimissakin...

      Poista