Kuulostaa samalta...
Fakta ja totuus kuulostaa monen korvaan samalta asialta, mutta faktaa kuitenkin on etteivät ne tarkoita samaa asiaa. Sanan voimaa käytettäessä olisikin tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä, jolloin sekaannuksia ei tulisi. Fakta eli tosiasia on havainnoijasta ja tulkitsijasta riippumaton asia. Totuus on taas filosofian alaa, missä asiaa voidaan tulkita jokainen omalla tavallaan. Joku asia voi olla totuus, vaikka siitä ei tiedettäisi yhtäkään faktaa.
Tätä kikkailua media käyttää jatkuvasti hyväkseen, hämärtäen sitä totuuden ja faktan rajaa. Murtaakseen valtamedian luoman illuusion informaatiotulvasta pitäisi ihmisen kyetä erottamaan faktat ja mielipiteet. Vaikka median ulos antama informaatio olisi täynnä faktoja, voi koko annettu tarina olla hyvinkin kaukana totuudesta. Median luoma sirkus faktojen ympärille onkin oma taiteen lajinsa, missä propagandistit kisaavat siitä kuka pystyy toimittamaan eniten propagandaa vähimmillä faktoilla kansalle.
Faktaa voi olla uutisessa esimerkiksi se, että joku jossain väittää nähneensä asian X. Faktaa voi olla, että nimetön lähde väittää asian olevan Y. Mutta kun uutinen kertoo totuutena, että X ja Y on asian laita, on faktat sekoitettu tarinaan ilman totuuspohjaa. Faktantarkistaja antaa uutiselle täydet pisteet, koska faktat olivat oikein - siksi moista median propagandakoneiston osaa ei kutsutakkaan totuudentarkastajaksi. Onkin siis faktaa, että suuri osa median uutisten faktoista on faktaa, mutta myös valtaosa median sanomasta on puhdasta propagandaa jonka totuus täsmää ainoastaan virallisen totuuden määritelmien kanssa.
Faktanluontia
Että virallinen totuus perustuisi faktoihin, on niitä luotava tarvittaessa. Tiede on hyvä esimerkki faktojen luomisesta. Jos jokin asia pitää todistaa, vaikkapa että tupakointi on terveellistä, ostetaan tutkimus joka niin toteaa. On siis faktaa, että tutkimus sanoi että tupakointi on terveellistä. Nyt saatiin fakta uutisen pohjalle ja siihen päälle voidaan luoda omat mielikuvat, eli propagandan. Vaikka löytyisi tuhat tutkimusta jotka kumoaisivat alkuperäisen tutkimuksen, niitä ei vaan koskaan tuoda julkisuuteen ja näin virallinen totuus perustuu kaikkien tietämiin faktoihin. Vasta kun riittävä määrä faktoja puhuu alkuperäistä tarinaa vastaan ja alkuperäinen tarina on lypsänyt riittävästi hilloa kansalta, voidaan järjestää uusi sirkus jossa faktoja korjataan.
Mutta monesta asiasta ei ole tutkimuksia tai ne ovat kertoneet vääriä tuloksia, tarvitaan uusia keinoja luoda faktoja. Nimettömät lähteet ovat valtaamassa mediaa faktoillaan, jotka aivan sattumalta tukevat aina virallisen totuuden kantaa. Sopivia faktoja tuottavia palveluita on ilmaantunut ympäri maailmaa, jotka tuottavat juuri halutunlaista faktaa mediakäyttöön. Lähi-idän tapahtumista kertovia uutislähteitä on arvosteltu puolueellisen ja virheellisen tiedon välittämisestä, mutta heidän tuottamia faktoja levitetään laajasti ja niihin perustetaan suuri määrä tarinoita jotka perustuvat faktoihin. Faktaa toki on että tuotettu fakta on valhetta, mutta kun kerrotaan että "sejase sanoi että Z", on faktaa että Z sanottiin mutta Z on ihan täyttä valhetta.
Jos ei faktaa onnistuttu tieteellä tai nimettömällä lähteellä passelisti luomaan, voidaan aina ottaa käyttöön asiantuntijat. Kun asiantuntija jotain sanoo, sen täytyy olla totta... tai niin ainakin monet uskovat. Mutta on vain faktaa, että asiantuntija sanoi jotain. Tätä sanottua sitten käytetään propagandassa kuten se olisi totta, vaikka kyse on vain asiantuntijan mielipiteestä asiasta. Jos tarvitaan vahvempi fakta, kerrotaan sen olevan konsensus tutkijoiden/asiantuntijoiden/vastaavien keskuudessa. Montako sitten konsensukseen tarvitaan? Kaikki jotka saavat äänensä kuuluviin olivat samaa mieltä... ja kun ääneen päästettiin vain haluttu kanta, saatiin lähes yksimielinen konsensus asiasta ja se on fakta.
Hetkonen, mihin se totuus jäi?
Pieniä palasia totuudesta pääsee aina mediaan, mutta informaatiotulvan alla osien poimiminen ja kasaaminen kokonaisuudeksi on lähes mahdoton tehtävä. Koska media valikoi aina tarkasti mitä faktoja julkisuuteen päästetään, jää suuri osa faktoista kokonaan kertomatta. Totuuden kasaaminen vain osasta faktoista ei ole yleensä edes mahdollista, mutta kuitenkin kaikki "hyvät ihmiset" vaativat aina todisteita siitä mikä se totuus on asiasta. Totuudeksi kelpaa ennemmin muutamista tarkkaan valituista faktoista kasattu tarinan kyhäelmä, joka vuotaa kuin seula mutta on silti se totuus "hyvälle ihmiselle".
Kaikki media on propagandaa, se on fakta. Valtamedia kertoo virallisen totuuden mukaisen tarinan, se on fakta. Jos fakta jätettäisiin vain palaksi informaatiota, se voitaisiin todentaa ja lopulta kertoa sen olevan totta nykyisillä tiedoilla. Koska tiede löytää uusia asioita jatkuvasti, ei ole ollenkaan varmaa että nykytieto asioiden laidasta on totta 20 vuoden kuluttua. Epävarmuus asioista ei kuitenkaan myy eikä saa klikkauksia, joten asiat on kerrottava aina tarinana joka (muka) perustuu faktoihin. Valheellista tarinaa joka perustuu valheellisiin faktoihin pidetään kuitenkin monasti totuutena, koska kaikkihan sen tietää miten asia on koska niin on aina opetettu.
Karu totuus ja kylmä fakta on kuitenkin se, että elämme rankasti kaunistellussa illuusiossa, missä faktoja luodaan tyhjästä kertomaan kansalle miten heidän tulee ajatella. Henkilökohtainen totuus muodostuu uskomuksista, joiden todenperäisyys vaihtelee suuresti. On siis faktaa että henkilökohtainen totuus vaihtelee yksilöittäin. Mikä sitten on oikeasti totta? Fakta on, ettei sitä kukaan tiedä. Voidaan vain uskoa, että jokin asia on riittävän totta että siihen voidaan perustaa muita asioita. Mutta entäpä kaikki ne ihmiset, jotka uskovat valheen olevan totta vaikka faktat kertovat toista? Niin... kenen faktat sitten ovat totta...? Faktaa on, että totuus on filosofian alaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti