Yleinen mielipide

Kyllä kansa tietää

Sanotaan, että yleinen mielipide ohjaa politiikkaa entistä enemmän nykypäivänä. Pintapuolisesti asiaa voidaan toki pitää totena, mutta syvemmältä kaivellen on tämä yleinen mielipide yleisestä mielipiteestä jotain ihan muuta. Kansan syviä tuntoja sekä manipuloidaan jatkuvasti että ohitetaan olankohautuksella, jolloin voitaisiin myös tulla päätelmään ettei kansan tahdolla, yleisellä mielipiteellä, ole mitään merkitystä. Ainut todellinen vaikutus politiikkaan yleisellä mielipiteellä onkin vaalien aikana, kun kansan yleinen mielipide mitataan valtakunnallisesti järjestettävissä valehtelun Suomenmestaruuskilpailuissa, jossa voittajat pääsevät hillotolpalle tuhlaamaan kansalta varastamaansa rahaa omien kavereittensa taskuihin.

Ensimmäinen ongelma on siis se, että poliitikot eivät ole missään vaiheessa tultuaan valituksi velvollisia tekemään mitä lupasivat saatikka tekemään mitä kansa haluaisi. Tämä itsessään tekee äänestämisestä täysin turhanpäiväisen operaation, mutta siihen yleensä havahdutaan vasta kun se vallassa oleva hallitus alkaa tekemään päätöksiään, joita kansa ei halunnut. Puhutaan siis "konsensuksesta" ja "kompromisseista", joilla selitetään miksei tehdä mitä luvattiin tai kansa haluaisi, samalla kun oppositio, joka itse on ollut hiljattain vallassa, räksyttää sitten kaikista päätöksistä ja muka kuuntelevat kansan yleistä mielipidettä. Mutta mikä se yleinen mielipide onkaan?

Mediahan sen kertoo mikä kansan yleinen mielipide sillä hetkellä on. "Gallupit kertovat" mitä puolueita kansa sillä hetkellä haluaisi valtaan, vaikka se aika meni jo ohi siinä vaalien aikana. Kaikki ne lukemattomat keinot mitä media käyttää propagandassaan aiheuttaa sitten enemmistön harhan jota yleiseksi mielipiteeksi virheellisesti kutsutaan. Yleinen mielipide kun on tarkasti rakennettu yhdistelmä todellisuutta ja illuusiota, ei mikään enemmistön kanta asiasta. Vallanpitäjät kyllä tietävät miten yleinen mielipide luodaan, mutta monelle kansalaiselle tämä saattaa jopa tulla yllätyksenä - yleinen mielipide on tarkasti rakennettu kolmen asian yhteen kietoutunut kokonaisuus.


Keskenään vaikuttavat asiat

Tapahtumat/asiat itsessään - tapahtuu jokin asia sitten sattumalta tai tahallaan, se vaikuttaa usein hyvin konkreettisesti todellisuuteen. Otetaan tähän esimerkiksi juuri uutisiin ilmaantunut tieto, joka ihme kyllä oli suhteellisen neutraalisti uutisoitu Ylellä, mutta joka voidaan helposti kääntää osaksi tarinaa joka kansan mielipiteeksi halutaan: "Kela korvaa jatkossakin osan yksityisen terveydenhuollon kustannuksista". Hallitus on siis tehnyt linjauksen, missä kansan rahoja tullaan jatkossakin sijoittamaan noin 150 milj€/vuosi yksityisten terveydenhuoltopalveluiden korvaamiseen. Asia siis itsessään vaan on, eikä sille olla kai vielä päätetty asiaa itseään merkityksellisempää osaa, eli...

Miltä tapahtuma/asia näyttää, eli missä valossa se kansalle esitetään. Propagandatermein puhutaan siis kehystämisestä, missä päätetään mitä asiasta tullaan kertomaan ja missä valossa se ihmisten eteen tuodaan. Yllä mainittu 150 milj€ voidaan siis kertoa olevan tärkeä osa maamme perusterveydenhuoltoa, tai valinnaisesti kapitalistien huijaus ja kansan rahojen siirto yksityisten yritysten kassavirtaan sellaisenaan. Vallanpitäjien tuleekin päättää valitsemistaan asioista tarkkaan se kehys, jonka läpi asia kansalle esitetään. On myös syytä huomioida ne mahdolliset vastakkaiset mielipiteet rajoittamalla tarkasti se ulos annettu tieto, mikä onkin sitten se kolmas osa tässä leikissä...

Kansan tunnereaktio annettuun kuvaan - itse tapahtuma jää usein taustalle, kun media kehystää tarinan kansan märehdittäväksi. Koska reaktio ei yleensä muodostu tapahtumasta vaan annetusta kuvasta, voidaan siis tietoa rajoittamalla muodostaa ryhmät ja saada ne tappelemaan keskenään, jos niin halutaan. Ihastusta tai vihastusta, media osaa maalata tapahtumasta/asiasta juuri halutunlaisen kuvan, johon kansa sitten reagoi ja muodostaa sitten yleensä halutun kaltaisen yleisen mielipiteen. Aniharva edes tietää mikä se taustalla ollut tapahtuma/asia edes oli, mutta kuvan antama tunnereaktio jää mieleen.


Mihin voidaan sitten vaikuttaa yleisessä mielipiteessä?

Tapahtumiin ja asioihin itsessään voidaan vaikuttaa vaihtelevasti, mutta mitä siitä kerrotaan on täysin median hallussa. Tunnereaktio taas voi olla jo ennalta opetettu tai juuri siihen tilanteeseen tarkoitettu. Ilmastohömppä onkin tästä hyvä esimerkki, koska itse tapahtuma pelaa vain hyvin pientä roolia yleisessä mielipiteessä - paniikkia lietsotaan vaikka todellisuus ei täsmää annettuun tarinaan. Ja yleinen mielipide on siltikin varsin vakaa - me kuollaan kaikki jos ei hetijust makseta lisää veroja!

Koko kansaa ei tarvitse edes saada uskomaan asiaan, riittää että noin 10% kansasta nielee syötin kokonaisena, minkä jälkeen yleinen mielipide tulee lähes poikkeuksetta muodostumaan juuri halutulla tavalla. Samaa tekniikkaa ovat vallanpitäjät käyttäneet ties kuinka kauan, mutta vasta reilut sata vuotta on ilmiötä "yleinen mielipide" tutkittu tieteen keinoin. Ja tiede senkun kehittyy, eli vallanpitäjät saavat uusia keinoja auttaa kansaa päätymään siihen oikeaan yleiseen mielipiteeseen.

Mistä seuraakin kysymys - milläs oikeudella ne vallanpitäjät päättävät kansansa puolesta mikä on se yleinen mielipide? Täällä lännessä sitä kutsutaan "demokratiaksi", eli siis kansan yleisen mielipiteen mukaan maata johtaa sen hetkinen kansan yleinen mielipide... joka on siis manipuloitu oikeiden vallanpitäjien taholta jo vuodesta miekka & kilpi lähtien. Yleisen mielipiteen mukaan tämä on kuitenkin se ainoa oikea vaihtoehto ja kaikki muut ovat vielä huonompia, vaikkei tämäkään ole ilman vikoja eli yleisen mielipiteen mukaan "demokratia" on pienin paha. Ja sitten vielä kertauksena, mistäs se yleinen mielipide muodostuikaan? ... Huomannet ongelman?