keskiviikko 7. elokuuta 2019

Nettimanipulointia


Hakukoneet ja some

Monelle nykyajan netinkäyttäjälle netti tarkoittaa yhtä kuin FB, Youtube tai Google (tai Insta, Twitter yms.). Oli se oma myrkky mikä tahansa näistä lukemattomista vaihtoehdoista, on yksi asia kuitenkin lähes poikkeuksetta sama: palvelu on jonkun suuren yrityksen, usein rapakon takana sijaitsevan, omistuksessa ja he sanelevat kaikki ehdot palvelun käyttöön. Nämä usein alustaksi tekeytyvät (alusta, eli ei ole vastuussa mitä käyttäjä julkaisee) käyttäytyvät pääosin kuin julkaisija (on vastuussa julkaistusta) jakamalla "oikeutta" täysin omien sääntöjensä mukaan. Tämä mielivaltaisuus säännöissä ja usein käyttäjien tahallinen ja yksipuolinen syrjintä on kuitenkin vain pientä näpräämistä siihen valtaan nähden, mitä nämä jätit oikeasti omaavat käyttäjistään.

Aloitetaan hakukoneista - Google on lähestulkoon monopoliasemassa ja kaikista netissä tehtävistä hauista sen kautta kulkee reilusti yli 90% liikenteestä. Sen lisäksi, että Google saa siis täyden hallinnan sille, mitä sivuja se tuo hakijansa eteen, on esimerkiksi sen ehdottamilla hauilla suuri vaikutus. Koska Google myös yleensä tietää kuka haun tekijä on, voidaan tulokset kohdistaa vielä tarkemmin juuri käyttäjän profiilia eli henkilökohtaista kuplaa vastaavaksi. Youtube, jonka Google omistaa, toimii juuri samalla tavalla ja vaikkei Youtube olekaan "hakukone", on se yksi suurimmista tiedonhankintalähteistä koska kaikki löytyy näpsäkästi videoiden muodossa ilman että tarvitsisi itse lukea ja koostaa eri lähteitä. Google siis määrää mitä tietoa käyttäjä voi löytää ja mitä ehdotuksia käyttäjälle annetaan.

Sosiaalisen median palvelut ottavat vielä muutaman askeleen enemmän käyttäjien manipuloinnissa hakukoneisiin nähden. Sen lisäksi että palvelu päättää mitä ehdotuksia sinulle näytetään, se myös päättää mitä sinun toimistasi näytetään muille. Käyttäjä voidaan esimerkiksi vaimentaa joko kokonaan, väliaikaisesti tai rajata tiukasti omaan kuplaansa. Kokonaisia sivustoja voidaan myös estää näkymästä palvelussa ja merkittyjen sivustojen jakoja voidaan rajoittaa niin, ettei ne näy kuin muutamalle - täysi esto kun paljastaisi kiellon, mutta varjobannaus ei näy kuin sivun omistajalle vähentyneenä liikenteenä. Esimerkiksi tämän blogin somejaot tuottavat yleensä muutaman osuman päivässä, siinä kun ennen osumia tuli kymmeniä. Ja onhan teksti - "Miten valedemokratian illuusio säilytetään?" edelleen "yhteisönormien vastainen" FB:ssä, jostain kumman syystä...


Suuria seuraamuksia "demokratiaan"

Yksinkertaisimmillaan ehdotus "kipaiseppas äänestämässä!" lähetettynä ainoastaan tietyn puolueen kannattajille vaalipäivänä voi jo riittää tönäisemään kannatuksen vallanpitäjien tahtomalle radalle. Hiljattain jenkeissä senaatin kuultavana ollut Robert Epstein, Ph.D. on tutkinut asiaa jo pidemmän aikaa ja hänen arvionsa mukaan hakukoneiden ja sosiaalisen median manipuloinnilla saavutetaan noin 20% lisäys halutun ehdokkaan kannatukseen ja jopa 80% muutos tietyissä kohderyhmissä on mahdollinen, tarkasti luodulla manipuloinnilla. Ei siis puhuta mistään pienistä tönäisyistä vaan valtavista muutoksista äänestäjien käyttäytymisessä. Vaalimanipulaatio taitaa olla kiellettyä, mutta vaikuttaminen sallittua - mutta kuka vetää sen rajan ja missä se raja edes menee?

Manipuloinnin ja vaikuttamisen ero onkin kovin häilyvä kun puhutaan netissä tapahtuvasta mielipiteenmuokkauksesta. Manipulaatio olisi vasten tahtoa tai salassa tapahtuvaa, epäreilua ja yksipuolista vaikuttamista. Eli siis... kaikkea mitä niin haku- ja sosiaalisen median palvelut tekevät jatkuvasti - kukaan ei tiedä mitä sielä pellin alla tapahtuu eikä näitä mediajättejä kiinnosta tuoda päivänvaloon mitä he hommaavat käyttäjiltä salassa. Vaalivaikuttaminen esimerkiksi mainoksia ostamalla onkin täysin turhanpäiväistä jos palvelu on päättänyt että tätä ehdokasta ei tueta - mainokset voidaan kaataa semmoisiin paikkoihin missä niillä ei ole pienintäkään vaikutusta. Kun taas suotuisa ehdokas saa ilmaiseksi mainoksensa kun kaikki hänestä puhuttava leviää kulovalkean tavoin jokaiseen syötteeseen.

No mutta eihän tämä ole enää demokratiaa! Paitsi että on - juuri tämä on sitä länsimaista demokratiaa. Kapitalistisen hallinnon "demokratia" on juuri tätä, eli rahalla ostetaan mieluisa tulos koska kilpailussa on kaikki sallittua. Lähestulkoon kaikki mitä vaalikansa tietää on lähtöisin mediasta ja median omistajat päättävät mitä valtaväestö tietämistään asioista myös ajattelee. Sosiaalinen media ja hakukoneet ovat vain luonnollinen siirtymä uuteen teknologiaan massojen manipuloinnissa - kaikki voidaan tehdä napin painalluksella ja sen sijaan että manipulointi maksaisi näille jäteille, he tienaavat siinä sivussa sievoisen summan rahaa myydessään palveluitaan pienemmille pelureille jotka haluavat kaupata omia tuotteitaan samalle asiakaskunnalle.


Korjausliikkeitä?

Toisin kuin poliitikot, aikaisemmin mainittu Robert Epstein tarjosi myös hallinnolle ratkaisua jolla ongelmaa voidaan hieman lieventää: määrittää Googlen asema uudelleen niin, että sen keräämä tietokanta lasketaan yleishyödylliseksi ja täten Googlen täytyy avata tietokanta myös muiden käyttöön. Tällöin jokainen saa tehdä oman hakukoneen käyttäen Googlen massiivista tietokantaa, ilmaiseksi pienessä mittakaavassa ja maksullisena isommassa. Sosiaalisessa mediassa hajauttaminen taitaa olla ainut korjauskeino, koska nykyiset jätit on luotu nimenomaan takomaan rahaa ja manipuloimaan käyttäjiä tekemään mitä halutaan - oli se sitten oikein äänestäminen tai tuotteiden ja palveluiden kuluttaminen.

Entäs sitten korjaus "demokratiaan"? Länsimainen demokratia ei ole rikki vaan se toimii juuri kuten se on luotukin toimivaksi. Kansanvaltaahan se ei ole, tietenkään, vaan harvainvaltaa jota ohjataan tiedolla. Demokratian historiasta voidaan toki oppia yksi jos toinenkin asia, mutta korjaamaan ei tätä "kansanvaltaa" taideta pystyä. Keltaliivien ajama RIC on lähimpänä nykymallin korjausta, mutta ilman median täysremonttia ei tätä ongelmaa ratkaista. Purkkapaikkauksena tätä "demokratiaa" voitaisiin ehkä hieman elvyttää laittamalla poliitikot vastuuseen lupauksistaan...

Ainut oikea ratkaisu löytyy kuitenkin siitä ainoasta ihmisoikeudesta, jonka vuoksi kansat ovat joutuneet taistelemaan: sananvapaus. Niin itsestään selvän asian vuoksi ei sitä taisteluhenkeä vaan enää monella ole, koska media kertoo että kaikki on hyvin ja sananvapautta uhkaa ainoastaan väärät mielipiteet. Globaalin, keskenään yhdessä toimivien ja kommunikoivien kansojen kesken sijaan halutaan ajaa yhtä virallista tarinaa josta ei saisi kenenkään poiketa. Sananvapaus onkin taattu vain niille, jotka eivät sitä tarinaa kyseenalaista. Siksi netissä toimivat tietojätit ovat niin tärkeitä vallanpitäjille - asioista ei voi olla väärää mieltä jos ei mistään saa tietoa joka olisi millään tavoin poikkiteloin virallisen tarinan kanssa. Ajatusvankila on jo nykypäivää, mutta vielä toistaiseksi se on avovankila josta jokainen voi ottaa lomaa niin halutessaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti