Dualistinen valtio

"Dual state" - Kaksinainen valtio?

Adam Curtis (BBC:n filmintekijä) tässä hiljattain oli Financial Timesin haastattelussa QAnon liikkeeseen liittyen, missä hän mainitsi termin "dual state". Tämä dualistinen valtiovalta, tai miksi sitä sitten suomeksi kuuluisikaan kutsua, on hyvin pitkälti sama kuin "deep state", syvä valtio. Aikaisemmin syvästä valtiosta kirjoittaessani, puhuin lähinnä niistä "takapiruista", jotka ohjailevat päättäjiä ja muita tahoja joiden teot vaikuttavat suoraan tavan kansaan. Tämä toki pitää paikkansa ja asiaa on myös siltä suunnalta akateemisesti tutkittu, mutta tämä dualistinen valtiovalta ei ole mikään piilossa oleva ja salainen asia, vaan kuulemma oleellinen osa toimivaa demokratiaa.

Asiaa on jonkin verran Suomessa tutkittu ja asiallisen päättötyön aiheesta löytyy hakemalla: Hietala - "Valta dualistisessa julkishallinnossa. Tarkastelussa kunta ja seurakunta". Täysin virallisen tarinan mukainen selitys aiheelle on siis se, että tämä dualistinen valta tarkoittaa vaaleissa äänestämällä valittujen ja virkaan valittujen/palkattujen ihmisten vallanjakoa, mikä siis kuuluu demokratiaan. Yleinen käsitys edustuksellisessa demokratiassa on se, että kansa äänestää ehdokasta, joka valittuna sitten pystyy vaikuttamaan asioihin joihin kyseinen asema liittyy - eli kunnan, valtion tai seurakunnan asioihin, näin esimerkiksi. Mutta kuinka kaukana tämä onkaan todellisuudesta, sitä vain aniharva äänestäjä suostuu koskaan uskomaan. Meillehän kerrotaan että "vain äänestämällä voi vaikuttaa" ja tutkimusten mukaan sillä äänestetyllä ei olekaan valtaa?!

Äänestämällä saat kyllä päättää mikä puhuva pää pääsee nappia käskystä painamaan ja nostamaan palkkaa sinun verovaroistasi, mutta valtaan ei siinä puolueen rivijäsenenä ole juurikaan asiaa. Puolueet itsessään omaavat jo hieman enemmän valtaa ja kyetessään nimittämään kavereitaan ja jäseniään virkamiehistöön, puolueen valta kasvaa entisestään. Toki jokainen näistä julkisuudelta piilossa olevista virkamiehistä ja -naisista on myöskin täysin vaikutettavissa niiden näkymättömien tahojen (lobbarit yms.) suunnalta, joten heidänkin oma ja itsenäinen valta on hyvin rajallista. Dualistinen valtiovalta on siis jaettu osin äänestetyille ja osin valituille ihmisille, joita kaikkia voidaan ohjailla usealla eri tavalla. Ja se on sitä hullua salaliittoteoriaa, ettäkö jollain voisi olla valtaa ilman että kansa niin päätti...


Syvemmällä olevaa dualismia

Curtis mainitsi haastattelussa taas Hans Morgenthaun, jota kaivelemalla löytyi nimiä Ernst Fraenkel, Ola Tunander ja Eric Wilson. Wilsonin "Government of the Shadows: Parapolitics and Criminal Sovereignty" ja Morgenthaun "Politics Among Nations: The Struggle for Power and Peace" vaikuttavat erittäin mielenkiintoisilta teoksilta tästä aiheesta, mutta tarkastellaan niitä tarkemmin joku toinen päivä. Näiden yllä mainittujen tahojen, kuten myös monien muidenkin mukaan, dualistinen valta ei rajoitu vain näihin äänestettyjen ja valittujen jakoon, vaan sielä takana on myös havaittavissa toisenlaista jakoa. Ja tämäkin jako kuulemma on tärkeä osa demokratiaa.

Demokratia kun on hidas köriläs joka ei tiedä mikä on sen omaksi parhaaksi, sen avuksi tarvitaan taakse jokin suojeleva dualistinen järjestelmä - eli jokin taho, jolla on oikeus ja velvollisuus puuttua asioihin kun tilanne niin vaatii. Tarvitaan siis "deep state" tai "dual state" suojelemaan sitä valtiota, tehden kaiken tarvittavan koska se näkyvä valtio itsessään joutuu toimimaan lain rajoissa, ainakin pääpiirteittäin. Riippuen järjestelmästä miten asia käytännössä tapahtuu, nämä "vallan vahtikoirat" ohjailevat niitä näkyvämpiä tahoja tekemään "hyviä" päätöksiä sen järjestelmän kannalta. Esimerkiksi Suomessa perustuslakivaliokunta on yksi tällainen (täysin hampaaton rakki) vahti, joka suojelee järjestelmää itseltään. Mitä sielä suljettujen ovien takana piilossa tapahtuukaan, sitähän emme tiedä...

Kansan eteen näitä dualistisen valtion päätöksiä nousee aika ajoin - isäntämaasopimus ja hybridikeskuksen sopimus, näin muutaman mainitakseni. Joku päätti, että näin nyt tehdään viis veisaten siitä näkyvästä dualistisesta valtiosta. Mutta on toki olemassa tahoja, jotka näkivät miten se homma pelaa - Timo Soini: "Jos ihmiset tietäisivät Suomen sitoumuksista enemmän, syntyisi kapina". Kaiken maailman ajatushautomot, Bilderberg ja vastaavat ryhmät ovat verkostoituneet ristiin ja rastiin, keskenään niin kilpaillen kuin yhdessä toimien. Ja nämä ihmiset valuttavat aatteitaan mukaan järjestelmään, jota kutsutaan demokratiaksi eli kansanvallaksi. Kansanvaltaa ei noista eri tahoista löydy hakemallakaan, mutta silti meille kerrotaan päivästä toiseen kuinka liberaali demokratiamme on vaarassa kun joku epäilee että järjestelmässä on jotain vikaa. Ja kukas meille niin kertoo? Ai niin, samojen tahojen omistama media... Mutta se on sitä hullua salaliittoteoriaa, ettäkö valta ei ole kansalla. Tutkimusten perusteella kun on hullua kuvitella että valta olisi kansalla.


Eturistiriitoja

Koko ongelma voidaan kuitenkin typistää eri intressien ristiriidoiksi. Jokaisella toimijalla on omat etunsa ja aina kun kahden eri vaikuttavan tahon edut ovat ristiriidassa, syntyy kitkaa joka estää koneiston sulavan rullaamisen. Joidenkin mukaan demokratiamme onkin "vallanpitäjien valtataistelua", missä kansa tukee milloin mitäkin eri vallanpitäjää joka saa sitten tahtonsa läpi kyseisessä asiassa. Kansa siis "päättää" äänestämällä kenen saappaan alla se haluaa mieluiten olla, sen perusteella kuka milloinkin lupaa houkuttelevimman vappusatasen tai järkevimmältä kuulostavan totalitarismin.

Kun siis nämä "hullut salaliittoteoreetikot" puhuvat syvästä valtiosta, "deep state", se ei ole mikään hullu teoria vaan tutkittua faktaa - ainoastaan termit vaihtelevat. Jos kuvitellaan, että tietyissä asemissa olevilla ihmisillä on runsaasti valtaa eikä lainkaan vastuuta tekosistaan, onko täysin mahdoton ajatus että näihin asemiin pyrkivillä ihmisillä ei välttämättä ole se kansan etu ensimmäisenä mielessä? Toisaalta taas ajatus, että kyseinen "deep state" tai suo, miksi sitä kutsuukaan, olisi puhdistettavissa, on lähestulkoon mahdoton. Miksi? Koska ei ole olemassa tiettyä osaa, jonka puhdistaminen korjaisi järjestelmän. On olemassa järjestelmä, joka on alusta pitäen luotu suojelemaan itseään kansalta. Yksittäisiä "pahoja ja korruptoituneita" ihmisiä sieltä voidaan kyllä poistaa vallasta, mutta mikään ei estä uutta (entistäkin pahempaa) tahoa nousemasta valtaan.

Morgenthaulla oli kuitenkin "yksinkertainen" ratkaisumalli, joka on lainattu hieman vanhemmista teoksista - katsotaan hoksaatko kuka myös puhui samasta asiasta: Kun valtiot tekevät päätöksiä, ajaen omia etujaan, sen tulisi samalla kunnioittaa kaikkien muidenkin osallisten etuja. Intressien ristiriidat aiheuttavat ne ongelmat, joten päätöksiä tehtäessä olisikin kysyttävä suostuisiko valtio itse siihen, että moisia tekoja tehtäisiin heitä vastaan. Sama tulisi päteä myös valtion sisäisissä asioissa, kaikkia päätöksiä tehtäessä - jos olisit itse siinä asemassa, että päätös vaikuttaisi negatiivisesti elämääsi, olisitko siltikin päätöksen puolella. Tähän tietysti on helppo vasta-argumentoida sanomalla, ettei aina voi ottaa kaikkien etuja huomioon. Miksei, on oma vastaukseni siihen? Miksi täytyy tehdä päätöksiä, joissa osa voittaa ja osa häviää? Ai niin, koska vallanpitäjien edut ovat tärkeämpiä kuin muiden. Siihenhän koko liberalismin idea perustuu...