keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Arvo Pohja


Moraalisääntöjä

Ihmisten omat, henkilökohtaiset, arvot vaikuttavat suuresti ihmisen käyttäytymiseen määrittämällä esimerkiksi mikä on "oikein" ja mikä "väärin". Vaikka nämä arvot ovatkin henkilökohtaisia, tiettyjä moraalisääntöjä ihmisellä tuntuu olevan sisäänrakennettuna lähes kaikilla. Psykopaatit ja osittain myös sosiopaatit voitaisiinkin ryhmää rajoittamalla luokitella muuksi kuin ihmiseksi, koska ihmisellä on empatiakyky auttamassa moraalisissa kysymyksissä. Eli kyky tuntea mitä toinen tuntee, mistä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää automaattista reaktiota kun katsot videota jossa joku parkour-sankari laskeutuu kaiteeseen munilleen - auts.

Empatiakyky ei kuitenkaan läheskään aina puutu ihmisen päätökseen. "Me vastaan muut" tuppaa nimittäin ajamaan edelle ja tämä tuntuu olevan yhteinen nimittäjä ei vain ihmisillä vaan myös muilla elävillä olennoilla. Altruismi, eli epäitsekäs toisen edun oman edun edelle laittaminen oman ryhmän jäseniä kohtaan, on yhteisön kannalta tärkeä asia mutta samalla heikkous joka voidaan kääntää ryhmää vastaan. Ryhmien tahallista vastakkainasettelua kun on harrastettu vallanpitäjien toimesta jo pitkään - hajota ja hallitse.

Vaikka osa näistä moraalisäännöistä olisikin sisäänrakennettuna, suurin osa niistä säännöistä tulee kuitenkin kulttuurista jossa ihminen kasvaa. Tästä syystä voidaan sanoa, että se jolla on kulttuurin ohjakset hallussaan, määrää yleisen mielipiteen. Muun kuin kansan itsensä tekemä kulttuurin ohjailu aiheuttaakin sitten ristiriitaisia arvopohjia, joista puhuin viimeksi "Hyvän ihmisen" paradoksi-artikkelissa. Mutta ne sielä pohjalla olevat moraaliset säännöt joista kansa sääntönsä kaivaa, voidaan jakaa kolmeen eri pääkategoriaan sen mukaan mikä on korkein hyve.


Hyve-etiikkaa

Yksilö. Egoistinen tai individualistinen eli yksilön etua ajava moraalisäännöstö on tyypillinen länsimaisissa yhteiskunnissa. Yksilöllä on oikeuksia kuten esimerkiksi sananvapaus ja sen suojeleminen on tärkeää. Lait ja säännökset on myös pääosin luotu suojelemaan yksilöä kulttuureissa, joissa yksilön etu on tärkein. Yhdenvertaisuus kaikkien yksilöiden kesken taas on ihmisoikeus! Kun jokaisella yksilöllä on hyvä olla, yhteiskunnalla on hyvä olla? Keskenään kilpailua yksilötasolla pidetään usein myös positiivisena asiana, vaikka siitä on sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla enemmän haittaa kuin hyötyä kaikille paitsi "voittajille". Mutta kun yksilö on se tärkein, silloin kai yksi yksilö voi lyödä muut yksilöt maahan omaksi edukseen?

Yhteisö. Altruistinen tai kollektivistinen eli yhteisön etua ajavaa säännöstöä on yleensä etsitty idästä, Aasian suunnasta. Yksilön oikeuksia voidaan rajoittaa että yhteisöllä on hyvä olla ja ryhmän sisällä ei eriarvoisuus haittaa koska yhteisön etu ajaa yksilön edelle. Yksilökeskeiselle olisi täysin käsittämätöntä laittaa kokonainen kaupunki karanteeniin siinä kun yhteisökeskeinen auttaa vetämään portin kiinni - yhteisen edun vuoksi. Yksilökeskeinen ihminen on kuitenkin usein valmis auttamaan ja puolustamaan sitä omaa ryhmäänsä, koska yhteistyö on ihmisillä sisäänrakennettuna. Nepotismi, eli sukulaisten suosiminen, on vain yksi ilmentymä tästä oman ryhmän suosimisesta yksilöä muuten kunnioittavassa yhteiskunnassa.

Pyhä. Oli se sitten uskonto tai jokin muu suuri moraalisäännöstö, voi kokonainen kulttuuri nostaa ne pyhänä pidetyt arvot korkeimmalle. Merkkejä tästä on nähtävissä esimerkiksi "kunniakulttuurin" tavoin - jonkin pyhänä pidetyn asian häpäiseminen ajaa niin yksilön kuin yhteisön edun ohi. Mitä nämä pyhät asiat sitten ovat, se riippuu täysin sielä pohjalla olevasta uskonnosta ja uskomuksista. Esimerkiksi pasifisti saattaa kieltäytyä puolustamasta itseään tai yhteisöään, jolloin siis se pyhänä pidetty asia ajaa niin yksilön itsensä, kuin myös ryhmän edun edelle. Moinen moraalisäännöstö voikin kuulostaa täysin mielipuoliselta egoistiselle tai altruistiselle ihmiselle, mutta osalle ihmisistä se on kuitenkin täysin luonnollista. Siis luonnollista että ihminen kykenee luomaan kulttuurin, jossa "pyhän spagettihirviön" kuvan piirtäminen oikeuttaa esimerkiksi tappamaan sen piirtäjän.


Kansanosanedustaja

Mitä tästä ylläolevasta mahdollisesti hieman sekavasta asioiden yhdistämisestä voidaan sitten parsia kasaan? Kulttuurit eroavat suuresti toisistaan ja yhdestä kulttuurista toiseen hyppääminen voi näiden yllä mainittujen erojen vuoksi olla tuhoon tuomittu yritys jos uusi tulija ei omaksu vallitsevan kulttuurin moraalisääntöjä. Ryhmään kuuluvuus on kuitenkin niin tärkeä osa ihmisten identiteettiä, että sen huomiotta jättäminen osoittaa lähinnä suurta piittaamattomuutta. Se ryhmä voi olla hyvinkin pieni ja osallisuus vaihdella tilanteesta toiseen, mutta se sama "me vastaan muut" on silti voimassa. Siksi ainut tapa saada koko maailma puhaltamaan yhteen hiileen vaatii tyyliin UFO:n laskeutumisen ja sen muodostaman muukalaisten uhan... pandemialla ja ilmastohysterialla voi toki myös yrittää saada kaikki kansat saman hallinnon alle?

Samalla tästä voidaan päätellä se tosiasia, että "kansanedustaja" on pahasti harhaanjohtava termi. Kansanosanedustaja olisi lähempänä totuutta, koska yksikään poliittinen päättäjä ei tule koskaan ajamaan "koko kansan" etua, vaan sen oman ryhmänsä etua. Toki on mahdollista, että moinen tieto ei ole edustajaa saavuttanut tai edustaja ei ole asiaa ymmärtänyt, mutta osalla on varmasti kyse ihan tietoisesta toiminnasta - harhaanjohtamisesta. Oma etu ajaa usein sisäryhmän (eli ne omat, "me") edun edelle, sisäryhmän etu ajaa ulkoryhmän ("muut") edelle. Ei silloin ole kyseessä "kansan" edustaja, vaan sen oman porukan valittu puhuva pää.

Jos siis ne päättäjien päätökset kuulostavat täysin mielipuolisilta, se saattaa hyvin johtua kovin eroavasta arvopohjasta ja niistä moraalisäännöistä jotka eivät täsmää. Nykyinen sekamelska toistensa kanssa vahvasti ristiriitaisia moraalisääntöjä joita lakikirjoihin on vuosien saatossa raapusteltu alkaakin kuulostaa ihan loogiselta. Siihen päälle vielä omien arvopohjien kanssa varustettuja virkamiehiä on tulkkaamassa niitä sääntöjä niin eihän siinä ole päätä ei häntää. Mutta sattuneesta syystä me tavan kansalaiset emme kuulu yhteenkään vallanpitäjien sisäryhmään, jossa saisimme äänemme kuuluviin - se sananvapaus kun olisi ainut keino lähteä luomaan edes auttavasti toimivaa yhteiskuntaa. Ja kyllä, se puolueeseen uskominen menee kategoriaan "pyhä".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti