sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Teoriaa mielestä, osa 3/4 - Arvot

Arvo Pohja

Uskomusten ja persoonan kautta päästäänkin kolmanteen osaan, eli arvoihin. Poliitikkojen selitykset epäyhteensopivista arvopohjista kuulostavat lähinnä tekosyiltä ja kolmevuotiaan "mä en leiki sun kanssa ku sä oot tymä" tapaisilta selityksiltä. Mutta uskomusten kanssa ihmisen arvot ohjaavat valintoja ja mielipiteitä merkittävästi. Kaksi vastakkaisen arvopohjan omaavaa ihmistä harvemmin pystyvät vaihtamaan mielipiteitä rauhallisesti - vastapuolen arvot loukkaavat omaa maailmankuvaa.

Arvot määräävät järjestyksen, mikä on tärkeää ja arvokasta ja mikä taas ei. Ihminen ei aina edes tiedä omaa arvomaailmaansa, ennen kuin menettää jotain tärkeää. Arvot muuttuvat ja kasvavat ihmisen mukana, vaikuttaen tietoisiin ja tiedostamattomiin päätöksiin. Kun luulemme tekevämme tietoisen valinnan, on usein kyseessä omien arvojemme peilaaminen annettuihin vaihtoehtoihin. Kuitenkin suuri osa arvoistamme on muodostunut tietoisuutemme ulkopuolella, osin myös vasten tahtoamme.

Nykytrendien mukaan kaikki asiat ovat kuitenkin saman arvoista ja osa on vaan tasa-arvoisempia kuin toiset, saaden erityisoikeuksia. Asiaa selitetään usein vinoutuneella patriarkaalisella arvojärjestelmällä, josta halutaan päästä eroon. Mutta jos kaikki asiat ovat saman arvoisia, ei mikään ole enää arvokasta. Ja kun mikään ei ole arvokasta, ei millään ole mitään väliä - nihilismiä. Kutsuu sitä sitten hierarkiaksi tai ei, ihminen laittaa asiat arvojärjestykseen joka sitten määrää monia eri asioita aina lempiväristä ihmishengen arvoon rahassa. Ei siis ole mikään ihme, että ihmiset eivät tule toimeen keskenään kun arvoissa on suuria eroja.


Miten arvot vaikuttavat uskomuksiin, persoonaan ja havaitsemiseen

Arvot ja uskomukset kulkevat vahvasti käsi kädessä, molemmat nojaten vahvasti toisiinsa maailmaa määriteltäessä. Jos omiin arvoihin ei kuulu tiettyjen uskomusten hyväksyminen, ei moista uskomusta pysty hyväksymään. Samalla tavalla taas arvot määräävät mitä uskomuksia tulisi noudattaa ja nostaa korkeammalle arvohierarkiassa. Sekoittamalla useita eri uskomusjärjestelmiä useisiin eri arvojärjestelmiin, saadaan aikaiseksi melkoinen sillisalaatti mahdollisesti hyvinkin huonosti yhteensopivia arvoja joka kuitenkin menee aivan täydestä läpi sille yksilölle.

Persoonan tulkatessa uskomukset arvoiksi, herää kysymys mikä osa oikein muovaakaan mitä. Jos ajatellaan että uskomukset ovat ulkoa tuleva voima, siinä kun arvot tulevat sisältä, ihmisen välissä olevan persoonan täytyy joko sopeutua tai muokata jompaa kumpaa osaa muodostaakseen ehjän kokonaisuuden. Joidenkin teorioiden mukaan osa mielen häiriöistä johtuukin näistä ongelmista ulkoisen maailman sopeuttamisesta sisäiseen maailmaan. Monilla uskomuksilla on päästyään sisälle ihmisen arvomaailmaan katastrofaalisia vaikutuksia persoonaan. Terrorismi on tästä hyvä esimerkki...

Arvojen vaikutusta havaintoihin voidaan demonstroida seuraavalla esimerkillä: ryhmä ihmisiä viedään luokkahuoneeseen ja pyydetään huomioimaan mahdollisimman monta asiaa tilasta. Hetken kuluttua ihmiset viedään ulos huoneesta ja heitä pyydetään kuvailemaan huone mahdollisimman tarkasti. Miten ihminen priorisoi mihin kiinnittää huomionsa? Arvojensa mukaan. Yhdelle tuolit ja pöydät olivat suurin asia, toinen laski lamput katosta ja kolmas arvioi huoneen mitat. Sama huone, jokaisella eri vastaus. Mihin sinä kiinnität ensimmäiseksi huomiosi?


Mutta eihän sitä voi edes verrata...

Uskomukset ja arvot aiheuttavat suurimmat ongelmat ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Toisen esittämä vertaus voi kuulostaa itselle täysin päättömältä, joten toisen arvo tippuu pohjalukemiin. Kuinka voidaan laittaa raha ennen ihmisoikeuksia? Miten voidaan syyllistää kokonaisia ryhmiä muutaman tekemistä asioista? Kuka saa määrätä mitä muut saavat sanoa? Poikkeavat arvot tuottavat täysin eri vastaukset kysymyksiin. Siinä helposti myös kyseenalaistaa toisen järjenjuoksun jos vastaus on täysin omien arvojen vastainen. Selittämällä asiaa "yhteisillä arvoilla" ei asiaa liioin auta - "syö paskaa", koska miljardi kärpästä ei voi olla väärässä.

Yhteiset arvot ovat kuitenkin yhteiskuntarauhan kannalta merkittävä asia. Kun näitä "itsestään" kasvaneita arvoja joku yrittää pakolla muuttaa, saadaan aikaiseksi runsaasti vastustusta. Muutosvastarinta annetaan selitykseksi kun arvoja muille pakottava taho haluaa asiaa selittää. Joskus vanhat rakenteet ja arvot joutavatkin romukoppaan, mutta hyvin usein pakotetut arvot eivät ole edes tarkoitettu parantamaan asioita vaan luomaan ongelmia. Tähän ongelmien luontiin koko nykyinen politiikka perustuukin, osoittaen siinä samalla mitä arvoja politiikkaan pyrkivillä ihmisillä onkaan.

Kenen arvot ovat sitten ne oikeat arvot? Jokaisella kun on omansa, minkä mukaan myös muiden arvot arvotetaan, ollaankin suurten kysymysten edessä. Uskonnot yrittävät vastata näihin kysymyksiin merkitsemällä asiat hyviksi tai pahoiksi. Joitain universaaleja arvoja on toki havaittavissa, mutta kun seuraa ihmisten tekemisiä, joutuu joskus ihmettelemään enemmänkin millainen arvojärjestys voikaan tuottaa tekoja, joka luo kaiken sen kärsimyksen toisille? Jokainen joutuu kuitenkin itse omiin arvoihinsa peilaten päättää miten toimii. Arvostatko omia arvojasi niin paljon, että olet valmis taistelemaan niiden puolesta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti