Kymmenen porrasta joukkotuhontaan

Väärinajattelijoiden päät pölkyllä

Gregory Stanton esitteli 1996 jenkkien ulkoministeriölle paperin "The 8 Stages of Genocide", missä hän ehdotti näkemystään jonka mukaan kansanmurhat/joukkotuhonnat seuraavat samaa ennustettavaa, mutta ei vääjäämätöntä kaavaa. Kymmeneen portaaseen Stanton päätyi 2012, mihin tämä teksti perustuu. Asiasta on hiljattain tehty myös hyviä videoita, mutta näin tärkeää asiaa ei voida rummuttaa liikaa joten nyt samaa tekstimuodossa - merkki on kuitenkin jo päällä ja tolkun ihmiset ovat ryntäämässä rappuja ylös täyttä häkää. Malli ei ole lineaarinen, vaan useita eri tasoja voi olla samaan aikaan tapahtumassa hieman eri järjestyksessä. Mutta jos asiaan ei puututa, lopputuloksia voi sitten ihailla vuosia jälkeenpäin joukkohautojen äärellä.

#1 Classification/Luokittelu - me ja muut. Kunnon kansalaiset, eli hyvät sekä tolkun ihmiset vastaan hullut salaliittoteoreetikot/äärioikeisto/väärinajattelijat. Media kyllä ohjeistaa kumpaan porukkaan kuulut, mielipiteidesi johdosta. #2 Symbolization/Symbolisaatio - hyvät ja pahat erottuvat toisistaan helposti tunnistettavista symboleista. Naamarätti on hyvien symbolina, pahoilla on lukemattomia eri symboleja, mutta paljaan naaman esittäminen julkisesti on selvin merkki väärinajattelijasta. #3 Discrimination/Syrjintä - lakeja myöden säännöt tehdään syrjimään tiettyjä ryhmiä, siinä kun toiset saavat etuja osoittaessaan oman tottelevaisuutensa vallanpitäjille. Tänne ei ole asiaa ilman naamarättiä, matkustusoikeutesi on hylätty koska passistasi puuttuu merkintä tottelevaisuudestasi.

#4 Dehumanization/Ihmisarvojen hävittäminen - väärään ryhmään kuuluvat eivät ole edes ihmisiä, vaan jotain parasiitteja, elukoita tai kulkutautimyönteisiä. On oikein sylkeä väärinajattelijoiden päälle ja loukata heitä kaikin mahdollisin termein, samalla kun mikä tahansa kyseenalaistaminen otetaan hyvien ihmisten suunnalta henkilökohtaisena loukkauksena. #5 Organization/Järjestäytyminen - kaikki joukkotuhonnat ovat aina hyvin organisoituja ja ohjattuja. Tilanteeseen sopivia ryhmittyä luodaan jahtaamaan vihollisia, esimerkiksi jäljittäjiä. Jos symbolit ovat kaikkien nähtävillä, väärinajattelevien tunnistaminen on helpompaa. Siksi moni suojautuukin näiltä partioilta joko piiloutumalla tai laittamalla vastapuolen tunnuksen esiin - naamarätit.


Pian ollaan jo perillä?

#6 Polarization/Vastakkainasettelu - propagandaa joka tuutista, lietsoen vihaa haluttuja ryhmiä kohtaan. Vuosikausia kestänyt vastakkainasettelun aiheuttaminen on saavuttanut aivan uuden tason nykypäivänä. Kaikki vähänkin valtavirrasta poikkeava leimataan heti pahaksi väärinajatteluksi. #7 Preparation/Valmistautuminen - kohderyhmän tuhontaa ruvetaan suunnittelemaan. Uutisista voi kuulla, kuinka monessa paikassa suunnitellaan pakkokaranteeneja ja leirityksiä vallanpitäjien käskyjä vastustaville. Tiedustelupalvelut ovat jo liittyneet joukkoon ja avainhenkilöitä poistetaan pelistä, toistaiseksi vielä vain sosiaalisesta mediasta.

#8 Persecution/Vaino - leiritykset alkavat, kohderyhmät eristetään. Leirit olivatkin jo valmiina, väärät mielipiteet estetään kaikkialla julki tulemasta. Pahimmillaan olemme menossa tässä kohtaa tätä "pandemiaa". #9 Extermination/Tuhonta - sitä itseään. Onko moderni tapa sitten vain tuhota maine, talous ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan, vaiko vanha kunnon tammiarkku, se jää nähtäväksi. Ja vielä lopuksi #10 Denial/Kieltäminen - "ei me mitään pahaa tehty". Tolkun ihmiset järkeilevät tehneensä hyvän työn eikä mitään väärää, koska tekiväthän he vain sen mitä käskettiin, eli kaikki on hyvin. Media juhlii voittoa, eli päivää kun vääriä mielipiteitä jakavat poistettiin julkisuudesta, tavalla tai toisella.

Riippuukin siitä, miten näitä portaita tulkitsee, että kuinka pitkällä sitä ollaankaan tässä väärinajattelijoiden vainoissa. Trumpetin poistaminen somesta aiheutti suurta juhlintaa, eli siinä oltiin jo saatu koko ketju läpi, mutta kun kyseessä oli vain yksi ihminen, ei se taida ihan joukkotuhonnasta mennä? Mutta uusia tapauksia tulee jatkuvasti, ei tosin vielä sinne tammiarkkuun saakka... ihan vielä. Mutta puheet kovenevat ja ihmisten asenteet kovenevat, kun syyllisiä etsitään siihen omaan kurjuuteen ja pelkoon ihan väärästä suunnasta. Jos nimittäin niitä kauheita natseja ja fasisteja oikeasti pelkää, kannattaisi varmaan lopettaa niiden tukeminen? Niitä kollektivisteja kun on kaikkialla...


Ehkäiseviä toimia

Stanton ehdotti myös useita ennaltaehkäiseviä toimia, mutta eihän ne vallanpitäjät halua millään tavalla estää tätä väärinajattelijoiden tuhontaa vaan ovat ajamassa sitä täyttä häkää. Syrjinnän kieltäminen, median vihanlietsonnan rajoittaminen ja niiden näkyvien johtajien ulostulot tätä hyökkäystä vastaan olisivat keinoja, joilla asiaa voitaisiin rauhoittaa ja mahdollisesti palauttaa se yhteiskuntarauha. Mutta eiväthän ne sitä halua, vaan tarkoitus on saada ne väärät mielipiteet pois kansan tietoisuudesta keinolla millä hyvänsä. Mitäs pienistä jos siinä joudutaan laittamaan mielipiteensä vuoksi osa ihmisistä pois pelistä, koska tämähän kuuluu siihen demokraattiseen oikeusvaltioon kun tehdään poliittista vainoa tiettyjä ryhmiä kohtaan, eikös?

Tolkun ihmisille tämä myös ottaa varmasti henkeen, koska "emmehän me nyt tue tyranniaa tai fasismia", vaan teemme vain mitä käsketään... niin. Muiden tekemänä se "paha" kyllä huomataan ja kyetään osoittamaan, mutta kun se oman porukan kannattama aate tekee juuri sitä samaa niin sille kehittyykin lähes täysi sokeus. Mutta ei tässä ole mitään uutta tahi ihmeellistä, tiesihän se Stantonkin sen joukkotuhonnan portaista puhuessaan. Ihmiskunnan toimet, ylhäältä johdateltuna, seuraavat samoja kaavoja jotka on tunnistettavissa jo etäältä. Ja taas mennään, kansan hurraamana, mutta kun se ei omalle kohdalle vielä osu niin eihän siitä tarvitse välittää saatikka puhua...

Ensin ne tulivat hakemaan... mutta en tehnyt mitään, koska en kuulunut siihen ryhmään. Tunnistanet tarinan? Olemme jälleen kerran toistamassa sitä samaa kaavaa, missä kansa yllytetään pientä osaa itseään vastaan. On jännä nähdä, kuinka koko (valta)mediakenttä on myös niitä "kriittisiäkin" ääniä myöden kääntänyt kelkkansa sananvapautta vastaan ja fasismin puolesta. Vain ne oikeat journalistit saisivat tehdä journalismia, muiden tulisi olla hiljaa. Koska yksi yhteinen tarina on ainut mahdollinen tapa ratkaista maailman ongelmat? Liberaalit aatteet eivät kuulu enää tähän päivään, etenkään ne väärät semmoiset. Niitä oikeita liberaaleja mietteitä saa toki vielä jakaa, mutta ei niitä vääriä, kuten että sananvapaus on ihmisoikeus ja se kuuluu ihan kaikille. Entä miten korjata tilanne? Tottelemattomuus...

Uuskieli tutuksi - Fabianismi

Susi lampaan vaatteissa

Kun ryhmällä oli aikaisemmin vaakunassaan susi lampaan nahkaan pukeutuneena, ei välttämättä kannata odottaa sitä kaikista rehellisintä sakkia? Fabian Society on vähän huomioitu, mutta mahdollisesti yksi vaikutusvaltaisimmista toimijoista poliittisella kentällä. On vihjattu, että jopa CFR tanssii tämän porukan pillin mukaan, mutta näiden vallanpitäjien verkostojen todellista laajuutta ja hierarkiaa on lähestulkoon mahdotonta ulkoa tarkastella ja sisälle ei kenelläkään tavan kansalaisella ole mitään asiaa. Tutkitaan siis pääosin niitä osia, jotka he haluavat kaikkien itsestään tietävän.

Fabian Societyä kuvaillaan sosialismiin suuntautuneena intellektuellien liikkeenä, jonka tavoitteena on rakentaa yhteiskunta uudelleen korkeampien moraaliperiaatteiden mukaisesti. Tärkeänä osana Fabian Societyä on heidän perustama "London School of Economics and Political Science" (LSE), joka taas on kouluttanut myös Suomen poliittista kermaa, mukaan lukien A. Stubb ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Mantila. Strategiana tällä porukalla on heidän roomalaisen esikuvansa Fabius Maximuksen strategiat, eli hiljaa hyvä tulee. Jos pitää hivuttamista hitaana tapana vaikuttaa, nämä sukupolvia kestävät yhteiskunnan muutokset joita Fabianistit ajavat, antavat hivuttamiselle aivan uuden määritelmän "hitaasta muutoksesta".

Tarkoituksena on siis esimerkiksi saada ne "omat miehet" kaikkiin valta-asemiin kaikissa organisaatioissa jotka nähdään merkittävänä yhteiskunnan ohjauksen kannalta: koulutus, kulttuuri ja media. Politiikkaan voidaan sen jälkeen lähteä soluttamaan sopiviin puolueisiin jäsen kerrallaan niitä omia pelureita, kunnes saavutetaan haluttu määrä valtaa. Ja minkä verran valtaa nämä jantterit haluavat? Kaiken. En osaa sanoa tukevatko he suurta nollausta vai inklusiivista kapitalismia, vaiko kenties jotain vieläkin "parempaa" mallia, mutta vallanhimo tuntuu olevan rajoittamaton... No mutta sehän on selvää että he haluavat hallita maailmaa, hehän ovat sosialisteja!


Ongelma ei ole se sosialismi, vaan...

Poliittinen kollektivismi, joka on pesiytynyt läpi koko yhteiskunnan kaikkiin poliittisiin suuntauksiin. Kyllä, myös siihen juuri sinun tukemaasi puolueeseen. Mistäkö sen tiedän? Haluaako puolueesi päästä valtaan ja määräämään muita oman tahtonsa mukaisesti? Jos vastaus on kyllä, myös se oma puolueesi noudattaa niitä samoja kollektivismin oppeja aivan kuin ne Marxis-Leninistiset kommunistit, Eurostoliiton kannattajat sekä neoliberaalit kapitalistit jotka itseään liberaaleiksi tai libertaareiksi kutsuvat. Monien etu ajaa yksilön edun edelle, joten oikeutettu johtaja saa liiskata täysin viattomankin yksilön jos yhteinen etu sitä vaatii. Sehän kuulostaa hyvältä?

Fabian Society ei suinkaan keksinyt kollektivismia, mutta he ovat ajaneet sitä täydellä teholla alusta alkaen. Yhteinen etu, tässäkin tapauksessa se omistavan luokan etu, ajaa kaiken muun edelle. He kyllä kutsuvat itseään sosialisteiksi tai sosiaalidemokraateiksi, mutta nimestä huolimatta heidän strategiansa ei eroa oikeastaan millään tavalla neoliberaalien kapitalistien harvojen edun ajamisesta. Länsimaiseen demokratiaan kuuluukin vahvasti valinnanvapaus annetuista vaihtoehdoista, joten tarjoamalla ainoastaan samaa paskaa eri paketissa, onnistuu kansa aina valitsemaan paskan vaihtoehdon. Mutta tämä on sitä "demokratiaa", missä enemmistö tunkee sen paskan myös vähemmistönkin kurkusta alas, halusi se sitä tai ei. Demokratia kun ei ole muuta kuin enemmistön diktatuuri - tosin harvojen ohjaamana.

Jotkut pitävätkin tätä Fabianismia yhtenä vaarallisimmista ideologioista, koska se toimii piilossa kulissien takana sen sijaan että menisi yleisön eteen räyhäämään oman aatteensa erinomaisuutta. Kommunistiksi tai sosialistiksi haukkuminen ei heitä liioin haittaa, koska nehän ovat vain aatteen puhtainta muotoa johon ei koskaan edes pyritä - niissä kun kansa olisi vallassa ja sitä ei yksikään kollektivisti missään tapauksessa halua. He haluavat vain ja ainoastaan kalifiksi kalifin paikalle, mutta sille valtaanpääsylle tarvitaan jokin näennäinen oikeutus, eli kerrotaan olevansa "vasemmistoa" vaikka kollektivismillä ei niiden vanhojen vasemmistolaisten ajatusten kanssa ole juuri mitään tekemistä. Tämä toki kuulostaa oudolta, koska kaikki vasemmistolaisethan ovat ajaneet kollektivismiä?! Niin ovat, kertoen että he ajavat sosialismia vaikka eivät koskaan niin tehneetkään.


Uusikieltä vai uutta kieltä?

Monelle Fabianismi on uutta kieltä - uusi termi jota ei juuri missään tule vastaan. Onko se sitten yllätys, ettei nimi tule vastaan kun heidän jäsenensä ovat jo reilun vuosisadan olleet mukana määrittelemässä sanojen merkityksiä ja ohjailemassa kulisseista sitä virallista tarinaa? Demokraattinen sosialismi, jota myydään samana asiana kuin sosiaalidemokratia (vaikkei ne sitä olekaan), onkin yksi näistä Fabianismin hienouksista - aatetta myydään niin sosialismina, kuin vapaan markkinatalouden rinnalla hienosti toimiva järjestelmänä, vaikka kyseessä ei ole mikään kuin keskusjohtoinen kollektivismi.

Ei olekaan mikään kovin suuri yllätys, että aatteen hienouksia ajetaan kaikkialla - kukapa valtaan pyrkivä ei haluaisi olla siellä pyramidin huipulla komentamassa kaikkia muita? Näille valtaan pyrkiville pikkufasisteille saattaa tosin tulla suurena yllätyksenä, että kun se suuri muutos, mikä onkaan, on saatu ajettua maaliinsa, ei näitä välimallin "johtajia" enää tarvita mihinkään. Kaikki valta on optimitilanteessa yhden tason hallussa, mutta todennäköisesti siihen tarvitaan vielä useampikin vuosikymmen ja välillä saadaan vielä jokin eri kilpailevien aatteiden maailmanjärjestys. Pääsevätkö nämä ryhmät sopuun ilman sotaa, se jää nähtäväksi... ehdottaisin kuitenkin näiden aatteiden muodostamien supervaltojen nimiksi Oceania, Eurasia ja Eastasia. Orwell ainakin tykkäisi siitä, hän kun varoitteli näistä Fabianisteista jo aikoinaan...

Jos siis tosissaan haluaa vastustaa niitä "pahoja sosialisteja", pitää muistaa vastustaa Fabianistien ajatusta kollektivismista. Tämä siis merkitsee sitä, että vastustaaksesi sitä pahaa sosialismia, olisi vaadittava koko "länsimaisen demokratian" purkamista. Tähän poliittiseen sirkukseen, jota demokratiaksi jotkut leikkimielisesti tai tietämättään kutsuvat, kuuluu erottamattomasti Fabianistien ajatus pienen ryhmän oikeudesta hallita ja määrätä kaikkia muita ja oikeuttamalla se kertomalla sen olevan "kansan tahto". Ja kenelle se valta kuuluu Fabianistien mukaan? Omistavalle luokalle, oligarkeille ja vastaaville. Mutta sitähän ne neoliberaalitkin haluavat, eli oikeisto ja vasemmisto ovat poliittisella kentällä itse asiasta täysin yksimielinen! Ihanan fasistista, eikö?

Ilmastonmuutokseen ehdotettu hybridistrategia

Eli "Eugeniikka 2020-luvulle päivitettynä"

Artikkelissaan "Tackling Climate Change Through Human Engineering" (ilmastonmuutoksen taklaaminen ihmisiä muokkaamalla) herra Matthew Liao (Center for Bioethics | New York University, New York, USA) ehdottaa uutta ja radikaalia, mutta ah niin kovin tuttua, tapaa taistella ilmastonmuutosta vastaan. Nykyinen aivopesu ja valehtelu tieteen avulla ei ole tuottanut tulosta ja paniikinlietsontakin alkaa olla nykypäivänä jo niin väsynyttä ettei muut kuin ne pahimmat hysteerikot jaksa enää pelätä nurkassaan tulevaa ilmastonmuutosta. Liaon artikkelista en päivämäärää löytänyt, mutta samalla nimellä löytynyt kirjanen oli päivätty vuodelle 2017, eli hyvissä ajoin ennen tätä nykyistä tilannetta. Mikä nostaakin mRNA-piikkien suosion uuteen valoon...

No mutta, mistä on oikein kysymys? Eugeniikka, eli rodunjalostusoppi on nimetty uudelleen: "human engineering", mikä sanakirjan mukaan kääntyy ergonomiaksi. Ergonomiasta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan ihmisten muokkaamisesta "paremmaksi". Ilmastonmuokkaus saattaa aiheuttaa arvaamattomia muutoksia maapallolle (älä hitossa?!), joten on paljon turvallisempaa muokata ihmisiä muuttuvaan maailmaan. Ettäkö Jumalan leikkiminen voisi aiheuttaa katastrofin? Ei kai nyt sentään... Onneksi meillä on suuri joukko akateemisesti tappiin saakka koulutettuja ihmisiä, jotka osaavat kertoa meille ettei ehkä ihan kaikkeen kannattaisi ihmisen sekaantua. Eugeniikka, uudelleennimettynäkin, on kuitenkin sen verran varovasti käsiteltävä aihe, että Liao joutuukin sitä hieman pehmustamaan tekstissään.

Nimittäin se karmea rodunjalostushan on kuin suoraan natsien tekosia! Mutta ei hätää, tämä ehdotus on iiiihan täysin vapaaehtoinen, oikeasti, mutta lahjontaa kuten veroetuja tai sponsoroitua terveydenhuoltoa ehdotetaan näille hyville ihmisille! Viimeiset kuukaudet ovat tosin osoittaneet kuinka "vapaaehtoisista" toimista on heittämällä tullutkin "suosituksia", suosituksista sääntöjä ja säännöistä sitten pakkolakeja. Eli ei lainkaan briteiltä ja jenkeiltä natseille kopioitu ideologia rodunjalostuksessa ole sitä pahaa ajattelua, vaan ihmiskunnan parhaaksi, usko nyt! Päälle vielä ohjeistetaan, että tarvitaan "laatikon ulkopuolista ajattelua", mutta nyt kyllä ollaan kaukana laatikon ulkopuolisesta, koska ehdotetut muutokset ihmisiin löytyvät jo useammastakin fiktiivisestä teoksesta, kuten "Uusi uljas maailma" ja "Equilibrium", muutaman mainitakseni.


Ihminen 2.0

Mitä keinoja näin alkuun ehdotetaan, siis sen kaiken propagandan ja aivopesun lisäksi? Liha-allergian luominen ihmiskuntaan. Koska lihansyönti on ongelma, mikäs sen parempi tapa vähentää sen kulutusta olisikaan kuin tehdä ihmisistä allergisia lihaproteiinille. Eli annetaan ihmiselle piikki, joka saa kehon hyökkäämään eläinlihaproteiinia vastaan... missäs mä ole kuullut tämän idean hiljattain? Toisena konstina on ihmisten koon pienentäminen. Ei, ei millään "Kultsi, kutistin kakarat" tekniikalla, vaan suosimalla pienikokoisia ihmisiä rodunjalostuksessa ja antamalla ihmisille vain juuri riittävä määrä ravinteita, etteivät he kasva suureksi ja vahvaksi. Geenimanipulointi pitäisi myös ottaa avuksi, että tulevat polvet olisivat semmosia sööttejä, pieniä ihmisiä? Pieni on kaunista... missäs mä olen tämänkin kuullut aikaisemmin ihmisihanteista puhuttaessa? Noh, jatketaan... tämä lista senkun paranee!

Kognitiivisillä parannuksilla syntyvyyden madaltaminen, eli entistä enemmän aivopesua ja sopiva lääkitys niin ei kansaa kiinnosta lisääntyä! Ja loppuun oma ehdoton suosikkini, soma! Eikun siis farmakologisesti induktoitu altruismi ja empatia! Equilibriumissa annettiin lääke, joka kytki pois kaikki tunteet ja uuden uljaan maailman "soma" piti iloisena ja onnellisena. Dystopiaelokuvien ja -kirjojen laatikkoa on siis kaiveltu oikeen kunnolla kun tätä listaa on tehty. Ihmisten muokkaaminen tehtäviinsä sopivaksi ja kemiallinen hallinta ovat asioita, joita ihmiset osaavat elokuvissa ja kirjoissa kyllä kauhistella, mutta kun yliopiston paremmisto kertoo sen olevan omaksi parhaaksi, niin ihmisiä on jonoksi asti pelastamaan maapallo...

Liao toki tunnustaa, että osa muutoksista voi mennä pieleen ja pahimmassa tapauksessa tuhota koko ihmiskunnan, mutta ainakin ilmasto pelastuu. Ihmisten manipulointi ja muokkaus on kuitenkin paljon helpompaa ja tehokkaampaa kuin sen ilmaston, eikä siihen ole kuin joitain eettisiä vaikeuksia jotka voidaan propagandalla korjata. Kun siis ne alempien kastien vähä-älyiset mutta voimakkaat hybridiolennot ovat kantamassa sen varakkaan paremmiston kauppakasseja lentävään autoon niin muista hymyillä ja ajatella, että kyllä nyt menikin nappiin ja ilmastokin pelastui! Mikähän se on se oikeutus sille, kuka saa päättää siitä ken elää ja missä muodossaan? Onko se akateeminen paremmisto vaiko kenties valta ja varallisuus? Näillä meriiteillähän sitä saakin leikkiä Jumalaa, tolkun ihmisten hurraamana.


Ei ihmiskunta tarvitse apua sopeutumiseen

Jos on jollain mennyt ohi niin ennen tätä sopeutumista kutsuttiin evoluutioksi, missä laji sopeutui ympäristöönsä... tai kuoli sukupuuttoon kun ei siihen kyennyt. Ihmiset esimerkiksi sopeutuivat olosuhteisiinsa vaikkapa niin, että päiväntasaajan lähellä asuvat ihmiset omaavat tummemman ihon kuin pohjoisessa asuvat, että D-vitamiinia imeytyy passeli määrä kehoon. Tai että tietynlainen mielenlaatu kehittyy ihmisille, jotka asuvat puolet vuodesta säkkipimeässä ja kylmässä. Ihmiskunnan monimuotoisuus ja sopeutumiskyky nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin on mahdollistanut sen, että ne oikeat ääri-ilmiöt eivät ole vieläkään onnistuneet meitä pyyhkäisemään pois kartalta... vielä ainakaan.

Mutta nämä eugeniikka-gurut kun eivät halua kansoja, jotka eroavat toisistaan, vaan työläisiä haluttuihin tehtäviin jotka ovat korvattavissa uudella tarpeen vaatiessa. Vähän geenimanipulointia ja rodunjalostusta niin saavutammekin uuden uljaan maailman, jossa ihmiset jaetaan omiin kasteihinsa johon heidät on luotu ja kasvatettu. "Hullua salaliittoteoriaa", huutavat tolkun ihmiset, mutta tämä on vain hullua... akateemisesti hyväksyttyä hulluutta, luoden teorioita siitä miten nykyinen järjestelmä voidaan muuttaa vielä paremmaksi pienelle osalle ihmisistä ja miten ne loput voidaan oikeutetusti tunkea lihamyllyyn tai muokata sopivammaksi orjatyövoimaksi.

Vapaus ja rauha eivät kuulu näiden vallanpitäjien sanastoon. "Supersotilaita" on koitettu luoda jo pitkän aikaa ja nyt samaa tehtävään soveltuvuutta ehdotetaan myös tavan kansalle. Ehkä se suuri nollaus tai muu vastaava ylhäältä alas saneltu malli onnistuu tavoitteessaan, eli kaikki väärät mielipiteet siivotaan pois ja vain ne sallitut, hyvät mielipiteet suvaitaan. Siis ne, missä se tavan kansa voidaan ensin tehdä allergiseksi jollekkin aineelle ja sitten tarvittaessa voidaan kokonainen ihmisjoukko rykäistä pois edestä pölläyttämällä sopivia proteiineja heidän päälleen. Mutta eiväthän ne nyt niin tekisi, vaikka kertovat ihan itse niin aikovansa tehdä?

Kollektivismi, yhteisöllisyys ja organisaatio

Yksin vai yhdessä?

Joidenkin mukaan kollektivismi on parasta mitä maa päällään kantaa, kun taas toiset kertovat sen olevan ihmiskunnan syöpä. Mistä on siis kysymys, sitä lähdetään nyt pohtimaan. Aloitetaan lainauksella wikistä: "Kollektivismi on yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön kustannuksella. Kollektivismi on individualismin eli yksilökeskeisyyden vastakohta, ja näiden yhdistelmä on organisaatio." Sosiaalisena eläimenä ihminen tarvitsee muita, jos ei muuten niin ainakin lisääntyäkseen, mutta onko se ihmisten pakkaantuminen yhteen sitten positiivinen vai negatiivinen asia niin yksilön, kuin koko ihmiskunnan näkökulmasta katsottuna?

Yhteisön ja kultin eroja sekä yhtäläisyyksiä olen jo aikaisemmin pohtinut, joten jätetään ne kultit nyt tässä kohden rauhaan. Ihmiset voivat muodostaa yhteisön lukemattomilla eri tavoilla, usein kuin luonnostaan. Jos toisilleen tuntemattomia taaperoita laitetaan samaan paikkaan, ei aikaakaan niin he vaikuttavat muodostavan oman "kulttuurinsa" ja tavan kommunikoida keskenään vaikka ulkopuolisille tämä näyttäisi olevan vain silkkaa meteliä. Jos taas ryhmä toisilleen tuntemattomia aikuisia laitetetaan samaan paikkaan, saadaan ennemmin tai myöhemmin riita aikaiseksi. Miksi? Luonnollinen reaktio se ei mahda olla, koska taaperot kykenevät siihen yhteisön muodostamiseen mutta aikuiset eivät...

Aikuiset ovatkin omaksuneet jo runsaasti toisistaan eriäviä asioita, joita he sitten käyttävät niin itsensä kuin muiden määrittämiseen ja muodostavat ryhmät sen mukaan. Puhutaan sitten kulttuureista, kieliryhmistä tai ihonväreistä, ihmiset tunnistavat ne "omat" niistä "muista". Sama tapahtuu tietysti myös mielipiteiden eroavaisuuksista, jolloin ihmiset ovat mieluummin samaa mieltä olevien, kuin vastakkaista mieltä olevien kanssa. No mutta siinähän se ongelma on ratkaistu: kasataan ihmiset omiin ryhmiinsä niin maailmassa on taas rauha maassa! Periaatteessa, kyllä, mutta käytännössä ei, koska joidenkin mielestä pelkkä yhteisö ei riitä vaan tarvitaan organisaatio...


Organisaatio, tuo luonnon määräämä asia

Lainataan taas pätkä wikistä: "Organisaatiomuodot ovat pitkälti ihmisen evoluution mukaisesti: 1) sukulaisuuteen perustuva (sukulaisuus) 2) instituutioihin perustuva (hierarkia) 3) vapaisiin markkinoihin perustuva (kauppa) ja 4) verkostoihin perustuva organisaatiomuoto (verkko) sekä näiden erilaiset sekamuodot, hybridit." Näköjään ihmisen evoluutio on muodostanut niitä organisaatioita, vissiinkin siksi että yhteisöt eivät ole kyenneet ratkaisemaan niitä ihmiskunnan ongelmia. Ja mikä näissä organisaatioissa on yhteistä? Nokkimisjärjestys. Niin, se ominaisuus jonka hierarkiaksi kaiken tulkitsevat tiedemiehet kertovat nähneensä kanoissa...

Kyllä, luonnossa asiat ovat tietyissä järjestyksissä ja ne muodostavat eri muotoja ja kuvioita, mutta kun tätä lähdetään kutsumaan hierarkiaksi ja luonnon laiksi, törmätäänkin muutamaan pieneen ongelmaan. Siinä kun protonit, neutronit, atomit ja idiootit ovat tietyssä järjestyksessä, samaa "luonnon lakia" halutaan käyttää myös ihmisten järjestykseen organisaatioissa. Se oikeutus valtaan onkin tärkeää ihmisten hallinnassa, koska täytyyhän sitä olla jokin järkevä sille, että jotkut ovat oikeutettuja määräämään mitä muiden tulee tehdä? Herran tahto oli pitkään se päivänselvä syy miksi joku oli siihen komenteluun oikeutettu, mutta se ei taida enää mennä läpi monessakaan kohtaa?

Kollektivismi onkin onnistuneesti historiamme saatossa osoittanut, kuinka mikä tahansa aate tai yhteisö voidaan valjastaa mihin tahansa hirmutekoon niin niitä "muita", kuin myös "meitä" vastaan. Tämän myös kerrotaan olevan ihan luonnollista, mutta jos kerran ihmiskunta kehittyy jatkuvasti niin eikö näin monen erehdyksen jälkeen voisi jo luulla, että jotain oltaisiin opittu? Kyllä, paljonhan sitä ollaankin opittu, mutta ei niinkään yhteiskuntana vaan niiden vallanpitäjien toimesta: kuinka saadaan mahdollisimman vähällä vastustuksella ihmiset tekemään kuten halutaan, harvojen eduksi ja kaikkien muiden kustannuksella. Olisiko ihmiskunnan kuitenkin pikkuhiljaa aika oikeasti kehittyä näiden valtarakenteiden ohitse?


Yhteistyö kunniaan

Jos medialta kysyy niin vastaus on ehdottomasti ei, nyt ei ole lainkaan aika kehittyä ihmiskuntana vaan nyt tarvitaan entistä enemmän kollektivismiä, että yhdessä selviämme näistä maalaamistamme uhkakuvista! Ja koska ongelmilla on tapana korjaantua lisäämällä sitä ongelman aiheuttanutta asiaa, keskusjohtoisuus ja ylhäältä sanelu ovat ihmiskunnan ainoat vaihtoehdot selvitä nykypäivästä. Ja jos et sitä usko, olet hullu salaliittoteoreetikko ja nyt prkle se suukku auki, lentokone tulee syöttämään sinulle entistä enemmän kollektivistien sontaa!

Mutta saako ihminen mitään aikaiseksi ilman organisaatioita? Ilman yhteistyötä asiat eivät usein tietenkään etene, mutta yhteistyön ja organisoitumisen ero olisi syytä ymmärtää. Otetaan esimerkiksi vaikka tämä poliittinen järjestelmämme. Meille kerrotaan, että ainoa oikea tapa hoitaa asiat on äänestää yksittäisiä ihmisiä, jotka kuuluvat organisaatioihin. Näillä organisaatioilla on kuitenkin omat etunsa ajettavana, jolloin se oman tukensa antaminen organisaatiolle ainoastaan vahvistaa sitä hierarkiaa ja kilpailua organisaatioiden välillä. Mutta jos kansa äänestäisi asioista, he voisivat yhdessä ajaa niitä omia etujaan. Yhdessä saman asian puolesta, vaiko muutaman tahon eduksi ja vähän siihen omaan haluamaansa suuntaan?

Mutta yhteistyössä on aina se vaara, että osa pelaa vain siihen omaan pussiin ja kusee koko homman. Organisaatiossa tämä on taas lähes sääntö, mutta hierarkinen rakenne estää alempien tasojen kusemasta koko organisaatiota. Moni kuvittelee, että valitsemalla sinne johtoon "oikeamilisen ja hyvän johtajan" niin homma korjaantuu. Juu, mikäettei, mutta jokainen johtaja on kuolevainen, jolloin järjestelmä joka on luotu yhden tahon varaan romahtaa sen tahon kaaduttua. Mutta jos koko järjestelmä rakennettaisiin yhteistyön varaan ja samalla jokaista yksilöä suojaamaan niin järjestelmältä itseltään kuin myös muilta yksilöiltä, voisiko ihmiskunta kehittyä niin ettei ne vallanhimoiset voisi enää sanella muille kuin itselleen niitä käskyjä?

Ahistaako?

Pelkoa ja ahdistusta

Araknofoobikolle ei kannata mennä esittelemään tilastoja siitä, kuinka vaarattomia ne hämähäkit oikeasti ovat. Sama pätee niin ilmastonmuutoksesta, kuin tästä pandemiasta ahdistuneille - mikään fakta, mikään tilasto, mikään rauhoitteleva ja asioita oikeisiin suhteisiin asettava tieto ei auta. Miksi? Siinäpä vasta kysymys, johon "oikeaa" vastausta ei taida löytyä. Psykologiasta vastausta voi etsiä, kuin myös sosiologiasta, mutta itse ilmiö ja huomio sen todellisuudesta pitävät ikävä kyllä useassa kohtaa paikkansa - median luoma pelottelu on ahdistanut ihmiset niin pahasti, että heidän reaktionsa alkaa vastata foobikon reaktioita siihen omaan mörköönsä.

Stressi on sielä ihan kärjessä ahdistuneisuuden aiheuttajissa. Oma ja läheisten tulevaisuus on uhattuna monella tavalla - taloudesta ja suhteista aina henkenlähtöön saakka. Uusia uhkakuvia maalataan harva se päivä ja kaikkialla muistutetaan että nyt pitää pelätä ja tehdä juuri kuten käsketään, koska muutoin käy huonosti. Mutta niin ilmaston kuin pandemian vuoksi, vaikka itse se kerrottu uhka ei ole koskettanut millään tavalla yksilön elämää, niin vallanpitäjien toimet sitävastoin ovat tehneet pysyvän jäljen ihmisten elämään. Ihmisten taloudet on tuhottu, ihmissuhteet ajettu kriisiin ja päälle vielä sanotaan "eikä tässä vielä kaikki!" niin ei ole ihme että se pahoinvointi on räjähtänyt käsiin.

Jatkuvasti stressin alla elävä ja pelokas ihminen ei toki kykene itse ajattelemaan tilannettaan, vaan tarvitsee apua. Ulkopuolinen ei voi kuitenkaan paljoa asialle tehdä, etenkin siksi että missään kohtaa ei ole kerrottu vaaran olevan edes tauolla, saatikka ohi. Onko vaara sitten ohi tässä kohtaa, eli tammikuussa 2021? Median mukaan ei, vaan pahempaa on luvassa. Numeroiden valossa ja monen asiantuntijan mukaan taas kyllä, mutta niistä asioista ei saa julki puhua. Jo yksistään se pelko ja ahdistus heikentää sitä immuunijärjestelmää, jolloin kaikki mahdolliset ulkoiset uhat ovat entistä vaarallisempia ihmisille, mutta ainoastaan käskyjä noudattamalla voi pelastua koska niin sanotaan. Miksi ihmeessä näin?


"Kriisiviestintää"

Kaikki viestintä niin ilmastosta kuin pandemiasta kun on ollut pian alkujensa jälkeen puhdasta paniikinlietsontaa, koska se on tutkitusti tehokkain tapa saada ihmiset tekemään mitä käsketään. Koska kyseessä on näkymätön vihollinen, ei sitä voi mennä itse lyömään vaan kaikki kerrotut toimet perustuvatkin uskoon. Tutkimuksethan osoittavat näiden kerrottujen toimien olevan parhaimmillaan turhia, mutta pahimmillaan erittäin haitallisia. Mutta kun hutkitaan näkymätöntä vihollista olemattomilla aseilla, täytyy se tulos siitä tulla myös ulkoa koska valmista ei sillä omalla tekemisellä tule koskaan. Tämmöinen viestintä olisi täysin järjetöntä sodan keskellä omien keskuudessa...

Mutta hyökkäyksessä moinen informaatio on juuri kuten sodista oltiin opittu. Sekaannusta ja paniikkia lietsomalla murretaan se vastapuolen moraali ja käännytetään kansa sitä omaa puolustusta vastaan. Kuulostaako tutulta näin tässä infosodassa jossa olemme? Jakolinjat ovat hyvinkin selvät ja koko hallintomme, niin hallitus kuin "oppositio", on toimillaan todistanut taistelevansa omaa kansaansa vastaan. Tietoa sirpaloidaan ja tarjotaan ilman kontekstia, jolloin "uutisoinnista" ei jää muuta käteen kuin "kusessa ollaan, koko sakki". Tämmöinen moraalin rappeuttaminen tehdäänkin aina viholliselle, siinä kun "omille" kerrotaan aivan toisenlaista versiota tapahtumista.

Puolustuksessa totuus on avainasemassa, koska valheet voidaan todistaa vääräksi ja mikään ei murenna tehokkaammin luottamusta omaan puoleen kuin se, että jäädään kiinni kerta toisensa jälkeen suoranaisesta valehtelusta. Rauhallinen, yhdistävä, yhtenevä ja johdonmukainen viestintä osattiin kyllä jo Suomessakin, viime sodan aikana. Kun kansaa lähdettiin evakuoimaan, ei heille huudettu varo vaaraa, vaan annettiin selvät ja yksinkertaiset ohjeet jotka olivat vielä järkeviä. Kun ohjeistus ei täsmää todellisuuteen ja se vaihtelee päivittäin niin kyse on jostain aivan muusta kuin oman ryhmän selviytymisen varmistamisesta. Mutta se on tietenkin sitä hullua salaliittoteoriaa, vaikka todisteet ovat suoraan nenän edessä...


Mikä avuksi?

Korjaus tähän tilanteeseen on yhteiskunnan osalta haastava, ellei lähes mahdoton nykyisessä tilanteessa jossa koko vallanpitäjien kaarti sotii yhdessä tuumiin omaa kansaansa vastaan. Mutta yksilön kannalta tilanne on onneksi päinvastainen - suuri osa näistä uhista kun voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä hyvinkin vähäisin toimin. Ensimmäinen askel on se kaikista helpoin: laita se valtamedian pelkoporno pois päältä. Älä seuraa "päivitettyjä tietoja" ja uusimpia rajoituksia ja määräyksiä. Rajoitukset ja määräykset ovat osoittaneet sen, kuinka niillä ei ole edes tarkoitus tehdä mitä sanotaan koska ne ovat niin räikeästi keskenään ristiriitaisia. Mutta kun pelkäävä ei ehdi tahi kykene tätä edes havaitsemaan, pitää se pelko saada myös ravistettua jollain pois sieltä mielestä.

Luonto olisi siihen se ratkaisu. Kaikilla ei siihen välttämättä ole mahdollisuutta, mutta ne jotka kykenevät niin suosittelen siihen ahdistuneisuuteen ensiavuksi menemään ulos luontoon kävelemään. Puita ei pandemiat taida häiritä ja se paha hiilidioksidimörkö on puille vain elintärkeää ravintoa. Mikä tahansa keino, oli se sitten luonnossa kulkeminen tai vaikkapa lemmikkieläimen kanssa temmellys, joka saa mielen pois siitä kerrotusta kauheudesta on terveydelle hyödyllistä. Ja kun itse voi hyvin, niin keholtaan kuin mieleltään, on huomattavasti helpompaa kohdata ne vaikeudet joita tulevaisuus tuo tullessaan.

Ai niin, olisi pitänyt kai heti alkuun sanoa että en ole laillistettu lääkäri tai asiantuntija, joten en voi antaa neuvoja ihmisille mikä olisi heille hyväksi. Siksi suosittelenkin kysymään siltä omalta lääkäriltäsi miten stressi, ahdistus ja pelko vaikuttavat terveyteesi ja millä tavalla siihen voisi vaikuttaa. Kuinka paljon hyötyä siitä on juuri sinulle, että teidät tasan tarkkaan ne kriittiset luvut siitä omasta pelkomöröstäsi? Auttaako se sitä foobikkoa, että tietää yli 40.000:sta eri hänähäkkilajista vain kahdentoista olevan ihmiselle vaarallisia? Olet mitä syöt, joten jos syöt 24/7 median pelkoa ja ahdistusta niin onko ihme jos ahistaa?

Uutta, ainutlaatuista, tärkeää ja arvokasta tietoa

Maailma on tietoa täynnä

Tieto on valtaa, mutta kaikki tieto ei ole keskenään saman arvoista. Uutta, ennenkuulumatonta ja ainutlaatuista tietoa pidetään usein haluttavana, jopa arvokkaana, vaikka käytännössä sen tuottaminen on naurettavan helppoa ja nopeaa. Otetaan esimerkki: minulla on tuossa vieressä olevassa nenäliinapaketissa vielä kaksi räkäliinaa jäljellä. Uutta? Kyllä, et varmasti tiennyt paketista, saatikka paljonko sielä oli jäljellä niitä liinoja. Ennenkuulumatonta ja ainutlaatuista? Kyllä, ehdottomasti! Kukaan muu ei olisi voinut tätä tietoa sinulle kertoa. Vähintään yhtä tärkeää tietoa kertoo mediamme päivittäin...

Mikä sitten on tärkeää tietoa? Tämä vaihteleekin suuresti, eikä asia ole lainkaan yksiselitteinen. Tietyn pörssikurssin nousu voi olla yhdelle erittäin tärkeä tieto, siinä kun valtaosalle se on yhtä hyödyllinen ja tärkeä kuin ne mun räkäliinat. Toisaalta taas tärkeäkin tieto ihan jokaiselle ihmiselle saattaa vaatia oikean ajankohdan ollakseen tärkeää. Uutisia pidetään yleensä tärkeänä tietona, mutta mitä nykyään uutisina kaupataan, on usein jotain ihan muuta. Uutta ja ennenkuulumatonta toki, mutta tärkeää ne uutiset hyvin harvoin ovat.

Entäs se arvokas tieto? Jos ennalta saisi oikeat lottonumerot niin se vasta arvokasta tietoa olisikin? Ehkäpä se ihmisen oma arvomaailma määrittelee sen, mikä on arvokasta tietoa? Esimerkiksi tieto siitä, miten voi selviytyä luonnon antimilla olisi arvokasta tietoa, jos yhteiskuntarakenne romahtaisi. Tällä hetkellä kyseinen tieto ei ole juurikaan tärkeää, saatikka uutta tai ainutlaatuista, mutta sitä voi silti pitää arvokkaana tietona jos se paha päivä joskus sattuu kohdalle. Ihmiskunnan kaikesta kerätystä tiedosta vain hyvin pieni osa on tärkeää ja vielä pienempi osa arvokasta. Ainutlaatuista, toki. Sanotaan että jokainen ihminen on laulun arvoinen, eli jokainen elämä on ainutlaatuinen ja siitä voi jotain oppia...


Ja se maailman tieto kasaantuu

Ihmiskunta on kasannut talteen vuosien saatossa melkoisen määrän tietoa. Osa tästä on onnistuttu kadottamaan tai tuhoamaan niin vahingossa kuin tahallaan, mutta suuri määrä tietoa on säilynyt ja uutta tietoa kertyy jatkuvalla syötöllä. Osa tiedosta on tärkeää ja jopa arvokasta, joten ihmiskunnalla on kaikki hyvin - tietovarallisuutemme kasvaa jatkuvasti! Yleisen käsityksen mukaan kehitymmekin jatkuvasti ja kerrytämme sitä valtavaa tietomäärää, jonka avulla voimme ratkaista lähestulkoon kaikki ongelmat. Käytännössä tilanne on kuitenkin aivan toinen.

Pieni joukko ihmisiä päättää mikä on tärkeää, mikä arvokasta ja mikä tulisi salata kansalta. He voivat kertoa tarinaa, jossa sen räkäpaperin määrä on arvokas tieto ja kun riittävän moni toistaa sitä, se muuttuu todeksi. Siitä valtavasta tietomäärästä suodatetaan vain pieni osa kansan tietoisuuteen ja monessa kohtaa se oikeasti arvokas tieto, vaikkakin vielä olemassa ja löydettävissä kun tietää mistä etsii, on haudattuna sinne informaatiotulvan pohjalle. Tärkeää nykypäivänä on kuulemma urheilu ja viihdeohjelmat, arvokasta taas tietää kuka julkkis on kenen kanssa ja minkälainen perse niillä on. Kuka voitti minkäkin vuoden kuviokellunnan S&M kisat onkin ihan elintärkeää ja arvokasta tietoa, kertoo mediamme.

Konsensus ja vahvistettu tieto ovat myös lännessä suuressa arvossa. Viralliset tahot pitää saada nyökytelemään tiedolle, ennen kuin sitä voidaan pitää totena, saatikka tärkeänä tai arvokkaana. Asiantuntijoiden tehtävä ei ole enää etsiä sieltä tietomassoista tärkeää ja arvokasta tietoa ja kertoa sitä kansalle, vaan heidän tulee toistaa haluttua tarinaa yhdessä suin. Kukaan uraansa ajatteleva asiantuntija kun ei lähde median konsensusta vastaan sotimaan ja vaatimaan oikeasti arvokkaan tiedon esittämistä, jos on siellä suljettujen ovien takana päätetty että mikä on se virallinen totuus ja se esitetty asia ei siihen sovi. Ihmistä, jonka elinkeino perustuu siihen ettei jotain asiaa ymmärrä, on hankala saada ymmärtämään asia.


Asiantuntijoita tarvittaisiin

Kuitenkin niitä asiantuntijoita, oikeita semmoisia, tarvittaisiin kaivamaan ne arvokkaat asiat sieltä suuresta tietomäärästä. Tiedemiehet tutkivat asioita, mutta eivät tiedä kuinka tärkeitä heidän tekemänsä löydökset ovat suuressa kuvassa. Näin siis jos tiedettä tehtäisiin kuten sitä kuuluisi tehdä, ei tällä nykytyylillä missä tulos tiedetään ja enää ei tarvitse kuin löytää (tai tekaista) todisteet. Mutta kun kaikilla on oma lehmä ojassa ja kaikesta tulee kilpailla keskenään, ne oikeat helmet jäänevät sinne valtaisan tietomassan alle hautautuneeksi ja saammekin sen sijaan tarkkaan harkitun asiantuntijalausunnon siitä, miksi ne juuri tietynlaiset kengät eivät sovi juuri tuon värisen puvun kanssa yhteen.

Journalistit ovat tässä myös paljon vartijana - media määrittää sen kuka tietää ja mitä tietää. Portinvartijan rooli on aina kuulunut medialle vaikka agendajournalismi onkin tehnyt mediasta enemmän pillipiipareita, jotka johdattavat yleisöään haluamaansa suuntaan. Media kyllä kertoo sitä uutta, tärkeää ja arvokasta tietoa yleisölleen, mutta se tärkeys ja arvo eivät usein ole sinne yleisön suuntaan vaan median ajaman agendan eduksi. Harmittavan moni pienmedia onkin kopioinut agendajournalismin isommilta kilpailijoiltaan, mikä on toki resurssien valossa ymmärrettävää - kun tekee yksin tai pienellä porukalla jotain asiaa, sitä mieluiten tekee semmoista josta itse pitää ja kannattaa.

Tässä paljastuukin ehkä se suurin syy sille, miksi ne vaihtoehtomediat eivät pärjää isoille medioille kilpailussa: kansa kaipaa uutisia, eli niitä uusia, tärkeitä ja arvokkaita tiedon murusia. Ja ennen kaikkea se tieto on tarjoiltava valmiiksi pureskeltuna ja sopivasti käärittynä ja kuorrutettuna yleisölleen sopivaksi. Paitsi että... ne uutiset eivät edelleenkään ole tärkeitä, saatikka arvokkaita, ainakaan pääpiirteittäin. Kun jossain toisella puolen maailmaa tapahtuu jotain, joka ei vaikuta millään tavalla valtaosan ihmisistä elämään missään muualla, miksi se esitetään "tärkeänä uutisena"? Siksikö, ettei ihmisille jäisi aikaa etsiä kaikessa rauhassa heille arvokasta tietoa? Kun kansaa kohdellaan kuin herkkusieniä (pidetään pimennossa ja syötetään paskaa), ei heidän hallintaan tarvita kovinkaan kummoisia rakenteita pitämään ne rivit suorina. Siksi se oikeasti arvokkaan tiedon jakaminen onkin niin ensiarvoisen tärkeää. Onnistunut mediavirus kun saattaa pilata koko sienikasvattamon...

Sosiaalinen manipulointi

Tai käyttäjän manipulointi

Lontooksi "Social engineering" tarkoittaa toimintaa, jossa ihmistä manipuloidaan tekemään jotain, joka on hänen etunsa vastaista. Nykypäivänä hakkerointiin usein yhdistettävä termi kuvaa tapauksia, joissa esimerkiksi käyttäjältä huijataan salasana johonkin palveluun, esimerkiksi pankkitunnukset tai sähköposti. Ihmistä pidetään usein tietojärjestelmän heikoimpana lenkkinä, joten siihen hyökkääminen on täysin ymmärrettävää. Miksi yrittää hakkeroida tietojärjestelmä, jos voit kysyä sen käyttäjältä tunnusta ja salasanaa? Sosiaalista manipulointia voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, joista tässä esittelen muutaman. Tiedustelupalveluiden ja vakoojien maailmassa nämä keinot ovat toki myös arkipäivää, mutta jätetään ne nyt sivuhuomautuksen tasolle.

Pahantahtoinen tietojen urkkiminen on yksi yleisistä sosiaalisen manipuloinnin käyttökohteista. Tarkoituksena on siis urkkia ihmiseltä joko hänen yksityiseen tai työhön liittyvää tietoa, jota voidaan hyväksikäyttää rikollisiin tarkoituksiin. Käyttäjätunnuksia, salasanoja, salaisia puhelinnumeroita, mitä tahansa tietoa jota voidaan käyttää tietomurtoon. Nykyiset järjestelmät ovat usein hyvinkin varmoja puhtaasti hakkerointiin, mutta jos joku kännipäissään lipsauttaa että pääkäyttäjän tunnus on "admin" ja salasanana "incorrect" niin mikäs sen helpompaa? Juuri tästä syystä yritykset palkkaavatkin näitä käyttäjien manipuloijia kokeilemaan heidän omia järjestelmiään ja etsimään ne heikot lenkit ennen kuin rikolliset ehtivät ensin.

Haktivismi taas on yleistymään päin ja kun käyttäjien manipulointiin ei tarvita juurikaan tietokoneiden tuntemusta, voi kuka tahansa ryhtyä haktivistiksi oman aatteensa etua ajamaan. Miten haktivismi sitten eroaa pahantahtoisesta ja laittomasta tietojen urkinnasta? Se kuulostaa rehellisemmältä! Kun ihmisellä on jokin selvä syy, eikä vain oma etu, yrittää urkkia näkemästään vastustajasta tietoa, se on paljon korkeamman moraalin teko kuin vain rahan tai maineen vuoksi ihmisten kusettaminen, eikös? Haktivismin suurin ero mahtaakin olla siinä, että siinä yleensä ei kohdisteta sitä tekoa yksittäiseen ihmiseen yksilönä, vaan hänen edustamaansa yritykseen/aatteeseen/mihinlieneekään. Se on sitä erilaista manipulointia, joka kohdistuu rakenteisiin...


No mutta mitä sitten?

Oli se sitten astroturffausta tai väärinajattelijoiden manipulointia, sosiaalista manipulointia sekä tehdään että tutkitaan nykypäivänä aivan käsittämättömän paljon. Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että yhtään isommalla puljulla on joko omasta takaa tai konsulttina sosiaalipsykologi mukana työstämässä yrityksen strategioita. Huomaamaton manipulointi, esimerkiksi tönäisyn muodossa, saattaa olla hyvinkin merkityksellinen - etenkin kun kaikki sitä tekevät.

Kun kerran koko maailma pyörii paskapuheella, onko se mikään ihme että lähes kaikki yrittävät manipuloida toisia omaksi edukseen? Yritykset, hallitukset ja järjestöt, kaikilla on pääsy sekä resurssit käyttää sitä valtavaa määrää tietoa manipuloinnista omaksi edukseen. Kuinka hyvin he siinä onnistuvat, se tietenkin vaihtelee, mutta kun jokin taho ajaa samaa agendaa kuin mitä sillä hetkellä myös valtamedia tuuttaa, se oma sonta sekoittuu mukavasti siihen tietovirtaan mukaan kansalle syötettäväksi.

Osa manipuloinnista taas keskittyy tunteisiin, eikä niinkään jonkin tietyn yksittäisen asian ajamiseen. Esimerkiksi tehdessäni viimeksi paniikkivertailua, niin ilmastohömppä kuin plörönäpaniikki ovat malliesimerkkejä sosiaalisesta manipuloinnista paniikinlietsonnan päälle levitettynä. Pelkäävä ihminen ei juurikaan kykene loogiseen ajatteluun, vaan odottaa pelastajaansa ulkoa - poliitikot ja suuryritykset ovatkin heti vapaaehtoisia pelastamaan sinut, kunhan vaan annat heille niin rahasi kuin terveytesi ja lupaat toimia juuri kuten käsketään. Miksikäs sitä taas kutsuttiinkaan kun yritykset, hallinto ja media kertovat vain yhtä tarinaa ja käyttävät virkavaltaa estämään kaikki siitä poikkeavat näkemykset... muistaako joku?


Omaksi parhaaksi, ihan satavarmasti!

Mutta on tietenkin hullua salaliittoteoriaa, ettäkö vallanpitäjät käyttäisivät sitä vuosikymmenten aikana kertynyttä tietoa niin tutkimusten kuin kokeiden pohjalta siihen, että ajaisivat sillä omaa etuaan. Tämä hulluus onkin hyvin nähtävissä siinä, kuinka niin moni osaa kyllä sanoa kuinka huono hallitus Suomessa nyt onkaan, mutta kun käsketään "asiantuntijan" ja viranomaisen suulla pelkäämään ja tekemään juuri mitä käsketään, on käsi lipassa että heilahtaa - "Kyllä, herra!" Täysin mahdoton ajatus ettäkö koko kansaa koetetaan manipuloida tekemään asioita jotka hyödyttävät muutamaa tahoa ja ovat haitallisia kaikille muille.

Taitaa olla ihan se ja sama vaikka näyttää ne sosiaalisen manipuloinnin ohjekirjat ja osoittaa kuinka ne täsmäävät näihin nykyisiin toimiin. Jokainen tolkun ihminen kun tunnistaa jo ennakolta moiset varoitukset propagandaksi ja viranomaisten satuilut todeksi, koska niin se setä iltauutisissa kertoi. Asiantuntija toisensa jälkeen kiikutetaan toistamaan tarinaa siitä, kuinka manipuloinnista varoittavat ovat oikeasti niitä pahoja ihmisiä ja vieraan vallan puolesta toimivia tahoja, koska oman maan paskapuheiden kyseenalaistaminen pelaa aina vastapuolen pussiin!

Jos pidät sitä jollain tavalla vääränä tekona sitä, kun joku urkkii mummolta pankkitunnukset ja vie hänen rahansa, miksi sama teko viranomaisen tai muun julkisen toimijan toimesta on hyväksyttävää? Onko se sitä parempaa haktivismia, kun suuryritykset kusettavat lähes kaikkia tekemään asioita jotka ovat heidän etuaan vastaan? Entä kun poliitikko kertoo muunneltua totuutta johon sosiaalipsykologiasta on napattu parhaat palat, onko se hyväksyttävää? Ja kun tätä kaikkea on hallinnon väkivaltakoneisto suojelemassa, millaisessa yhteiskunnassa oikein elämmekään? Demokraattisessa oikeusvaltiossa, tietty! Kaikki on hyvin, ei mitään nähtävää, narri vaan sekoilee jälleen...? Tai sitten voit tutkia asiaa itse, ovi on avattu...

Realistinen ryhmäkonfliktiteoria

Tai vaan konfliktiteoria

"The Robbers cave" oli 1954 Oklahomassa tehty koe, jonka sosiaalipsykologi Muzafer Serif suoritti. (Jos itse koe ja mitä siihen kuului ei kiinnosta sen kummemmin, hyppää suosista tuohon keskimmäiseen osaan.) Alkuun 24 (ja lopussa 22, kahdelle tuli koti-ikävä kesken) tarkasti valikoitua mutta toisilleen tuntematonta 11-12 vuotiasta poikaa hyvin samanlaisista taustoista (valkoisia, protestantteja) ja "hyvistä kodeista" osallistui tietämättään tärkeään ihmiskokeeseen. Heidän vanhempansa olivat asiasta tietoisia, mutta pojille tämä elämysleiri oli vain tapa viettää kesäänsä. Koko leirin henkilökunta oli juonessa mukana valvojina sekä havaintoja tekemässä ja osallistuivat tähän nykymittapuulla ehkä karvan verran epäeettiseen kokeeseen. Ei, ei mitään lääkinnällisiä ihmiskokeita vaan ihan vaan psykologisia kokeiluja miten ihmiset reagoivat eri tilanteisiin.

Pojat jaettiin jo ennen leiriä kahteen eri ryhmään ja he saapuivat leiriin kahdella eri bussilla ja olivat ensimmäisen viikon ajan vain "omiensa" parissa, autuaan tietämättömänä että leirin toisella laidalla asusteli toinen ryhmä. Pojat valitsivat itse ryhmänsä nimet, "Rattlers" (kalkkarokäärmeet) ja "Eagles" (kotkat). Molemmat ryhmät muodostivat myös omanlaisensa "kulttuurin", eli yksinkertaistettuna "kunnolliset pojat" ja "kovat jätkät". Viikon ryhmämuodostuksen jälkeen pojat tutustutettiin sitten siihen vastapuoleen ja koe itse sai tosissaan alkunsa. Tässä toisessa vaiheessa pojat nimittäin laitettiin kilpailemaan keskenään ja tekemään koiruuksia sille vastapuolelle. Koko kokeen idea kun oli selvittää miten saadaan ihmiset helposti napit vastakkain...

... ja kuinka ne napit saadaan taas takaisin ojennukseen. Nimittäin kokeen kolmas vaihe oli selvittää, miten toisilleen suivaantuvat ryhmät saadaan takaisin leikkimään yhdessä. Ei auttanut neuvottelu, ei pappi eikä saarnaaminen, mutta mikä auttoi oli yhteinen päämäärä jota ei kumpikaan ryhmä voinut yksin selvittää. Leirille ilmaantui nimittäin ongelmia veden kanssa ja molempien ryhmien oli yhdessä ohjaajien opastamana selvitettävä tämä ongelma, jos juoksevaa vettä halusivat. Ryhmätyö sujuikin ja seuraava sattuma, eli kesken matkaa hajonnut kuorma-autokin saatiin yhdessä tuumin hinattua leiriin. Lopulta se sopu tavallaan sitten löytyi, mutta silti niitä "omia" taidettiin pitää monessa kohtaa parempina kavereina.


Yhteinen etu vai yhteinen vihollinen?

Serif kokeili samaa jo pariin otteeseen ennen tuota kuuluisaa koettaan, mutta ne eivät menneet ihan niin nappiin. Yhden asian hän kuitenkin niistä epäonnistuneista kokeistaan onnistui paljastamaan: yhteinen vihollinen yhdistää ryhmien voiman, mutta kun vihollinen katoaa, ei keskenään kilpailevat ryhmät tule sen jälkeen niin hyvin enää toimeen. Robbers cave olikin osoitus siitä, että ihmiset tarvitsevat jotain yhteistä jonka puolesta toimia, omaksi edukseen. Pelkkä vihollinen on kyllä helppo keino saada ihmiset yhteistyöhön, mutta pitkäaikaisempaan sitoumukseen tarvitaan niin oman kuin yhteisen edun täyttyminen. Tämä olisi ihmisten syytä ymmärtää, koska ne vallanpitäjät oppivat tämän lisäksi myös paljon muuta näistä kokeista...

Nimittäin sen, miten ihmiset voidaan helposti jakaa keskenään kilpaileviin ryhmiin ja kuinka tällä on helppo varmistaa se, etteivät ryhmän jäsenet yhtään suuremmassa mittakaavassa tule työskentelemään yhteistyössä kilpailijoiden kanssa. Malliesimerkki tästä jaosta on poliittiset puolueet. Puolueet kilpailevat keskenään, jokainen tietää että syy on aina muissa ja omat ovat niitä hyviksiä. Jokaiselle puolueelle muodostuu oma kulttuuri, jota sitten voidaan mediassa hioa kuntoon ja esitellä sitten koko kansalle että jokainen osaa sitten samaistua oikean porukan kanssa. Helppo, halpa ja todella tehokas tapa jakaa kansa hallittaviin osiin.

Mistä sitten herääkin kysymys: eivätkö nämä puolueita johtavat ja leikkiin ryhtyvät sitten tiedä tahi ymmärrä miten heidän toimintansa johtaa kansan jakautumiseen ja keskinäiseen, turhanpäiväiseen, kilpailuun? Vai onko kenties niin, että he tietävät sekä ymmärtävät tasan tarkkaan mitä tekevät ja tahallaan aiheuttavat sen, että kansa on toistensa kurkussa kiinni? Kun sitten tarvitaan kansalta jotain yhteistä toimea, esitellään heille "yhteinen vihollinen", koska sillä varmistetaan vihollisen poistumisen jälkeinen paluu vanhaan riitatilanteeseen. Mutta eikö olekin hyvä, että voimme sentään luottaa tieteeseen joka kertoo miten kansaa on helppo viedä kuin pässiä narusta!


Kapuloita rattaisiin

Saksassa ollaankin näyttämässä mallia koko maailmalle, kuinka valveutunut kansa voi ainakin yrittää kaataa sen näkemänsä väärän vallan. Sielä nimittäin marssitaan kahden asian puolesta: rauha ja vapaus. Oikealta vasemmalle koko kansa voi marssia saman lipun takana ilman ongelmia, koska heillä on yhteinen etu ja yhteinen päämäärä. Media taas on hätää kärsimässä ja yrittää leimata nämä ihmiset natsifasisteiksi - mutta kovin huonolla menestyksellä, kun niin osallistuvat ovat kautta laidan tavallisia rauhaa ja vapautta arvostavia ihmisiä. Ja kun itseään liberaalina tai libertaarina pitävä kuulee median väittävän hänen olevan natsi, siinä tulee sen verran kovaa todellisuutta naamalle että jääräpäisempikin joutuu miettimään median tarinaa uusiksi.

Mutta ei tämä ongelma ole mitenkään tuosta vaan ratkaistu, vaikka oppisimme myös täällä Suomessa rauhan ja vapauden puolesta marssimaan. Robbers cave kun todisti sen, miten pienissä ryhmissä ja toisensa ainakin jotenkin tuntevien yksilöiden välisiä suhteita voidaan paikata. Mutta "kansa" on suuri joukko, josta aniharva tuntee sen "vastapuolen" henkilökohtaisesti. Siksi on olemassa suuri vaara, että vallanpitäjät keksivät niin yhteisen vihollisen (plörönä tai ilmastonmuutos) jota vastaan sitten yhteisen ja yksilön edun vuoksi on tehtävä jotain ... suurta, nollausta. Mutta eiväthän ne nyt niin tekisi, käyttäisi massapsykologiaa omaksi edukseen kun kerran ensin sitä rahoittivat vuosikausia?

Entäs jos kansa oppisi sitten niistä tutkimuksista ja käyttäisi niitä omaksi edukseen? Monelle "tolkun ihmiselle" tämä olisi tietenkin kova paikka, kun joutuisi myöntämään itselleen että on tullut autettua niitä oikeita natsifasistidiktaattoreita ehkä koko elämänsä. Voidaankin sanoa, että nyt ollaan jännän äärellä että mihin suuntaan maailmaa tästä lähdetään uudelleen rakentamaan. Rauha kelvannee kaikille, mutta vapaus on aivan liian pelottava vaihtoehto, joten monelle se tuttu ja turvallinen totalitarismi on se "parempi vaihtoehto". Median mukaan sota on rauhaa ja orjuus on vapautta, joten on suuri vaara että saamme rauhaa ja vapautta vanhaan malliin, eli sotana ja orjuutena. Ellemme sitten itse nouse vaatimaan oikeuksiamme, rauhaa ja ehkäpä vielä sitä vapauttakin?

Ilmassa on jälleen suuren vaalisirkuksen tuntua

Nyt se kaikki muuttuu!

Kuten joka ikinen kerta tähänkin mennessä, äänestämällä ollaan korjattu kaikki ongelmat mitä edellisen väärin äänestämisen seurauksena tapahtui. Kuntavaaleissa on tietysti hieman eri asiasta kyse kuin eduskuntavaaleissa, mutta sama fanaatikkojen lauma vyöryy jo nettiin kertomaan asian jonka kaikki tietävät satavarmasti: vain äänestämällä voit vaikuttaa ja kaikki maailman ongelmat johtuvat niistä muista, koska sinä itse olet tietenkin äänestänyt oikein ja ne kaikki muut väärin. Se juuri oma puolue tulee ratkaisemaan kaikki ongelmat ja vain sokea usko siihen omaan puolueeseen sallitaan, koska kaikki muu pelaa vastapuolen pussiin! Ei, ei tietenkään niin että juuri sinä uskot sokeasti, mutta ne muut, mutta joka tapauksessa se sinun puolueesi mikään vastustus ja kritisointi tulisi pitää minimissä, koska se vastapuoli hyötyy siitä.

Tietenkään se demokratia omine ongelmineen ei ole täydellinen, mutta se on silti paras hallintomuoto koska niin on opetettu! Eikun siis itse otettu siitä selvää eikä lainkaan toisteta kuultuja mantroja. Äänestämättä jättäminen on myös väärin, koska silloin se vastapuoli, joka äänestää väärin, niin heidän kannatuksensa suhteessa kohoaa. Äläkä nyt siitä huolehdi että sopimusta ei voida tehdä yksipuolisesti, joten vasta se numeron lappuun kirjoittaminen merkitsee sitä, että luovutit kaiken oman valtasi järjestelmälle ja se aikuisten Joulupukille kirjoittaminen (äänestys) onkin vaan toive ja hyväksyt minkä tahansa mitä tuleman pitää. Mitäs muita kliseitä saammekaan pian taas kuulla...

Ai niin, kyllähän se kaksoisvaltio myös tunnetaan ja tunnustetaan, samoin kuin se että media ja kulttuuri määrittävät yleisen mielipiteen jota poliitikot joutuvat myötäilemään, mutta kyllä se on just se äänestäminen joka vaikuttaa! Kuntavaaleissa on myös hyvä muistaa nostaa esille ne suuret valtakunnalliset asiat, joihin kuntapoliitikot eivät voi vaikuttaa sitäkään vähää. Niihin paikallisiin asioihin voi tietysti yrittää sielä paikallisessa valtuustossa vaikuttaa, mutta siinäkin on semmoinen ihan pieni ongelma: ne paikalliset "isot" pelurit ovat käyttäneet hyvän tovin rakentaakseen ne paikalliset verkostot tukemaan heidän toimintaansa, jolloin ne "oikeat" päätökset tehdään aivan muualla kuin sielä valtuustossa. Mutta kyllä se nyt tällä kertaa muuttuu, kunhan vaan ihmiset äänestävät oikein!


Ismi-sirkus

Moni onkin ihmetellyt, että miksi se meno ei ole juurikaan muuttunut vaikka on itse äänestänyt oikein joka ikinen kerta. Edustajat ovat vaihtuneet, puolueiden voimasuhteet muuttuneet ja aina on ilmassa ollut suuren muutoksen tuntua. Mutta mikä todellisuudessa muuttuu, kun ne nappia painavat vaihdetaan uusiin? Taustalla olevat vaikuttajat eivät vaihdu, virkamiehet pysyvät samana, media jatkaa omalla radallaan ja ison raha valta jatkaa kasvamistaan vuodesta toiseen. Korona on toki tehnyt tähän pienen muutoksen tavalliseen nähden: se iso raha on kasvattanut valtaansa ennennäkemättömällä vauhdilla ja suorittanut tuntemamme historian valossa ehkä sen suurimman varallisuudensiirron alemmiltaan suoraan omiin taskuihinsa. Mutta mitä tämä valtasuhteiden jako sitten käytännössä merkitsee näin vaaleja ajatellen?

Käytännössä se merkitsee eduskuntavaaleja ajatellen sitä, että ainoastaan tiettyä komentoketjua noudattavat tulevat koskaan saamaan koneiston tuen. Iso raha käskee, esimerkiksi nyt tällä hetkellä lääketeollisuus, media toistaa täsmälleen sitä haluttua tarinaa, poliitikot ja virkamiehet noudattavat samaa tarinaa ja suorittava porras (poliisi ja terveydenhuolto) tottelevat käskyjä - miksikäs tätä taas kutsuttiinkaan? Aivan; fasismiksi. Ja ainoastaan ne pelurit saavat tukea, jotka ovat täysin valmiita osallistumaan tähän ketjuun. Kyllä, poliitikoilla on sitten kiitoksena hieman sitä omaa valtaa ajaa sitä omankaltaista fasismia muille, mutta ne suuret suuntaviivat tulevat paljon ylempää, esimerkiksi EU:sta.

Kuntavaaleissa ei tietenkään päästä aivan noin isoihin pöytiin syömään, mutta sama "minä saan käskeä muita"-mentaliteetti on sielläkin kovasti vallassa. Aniharva päättäjä kun haluaa "kaikkien parasta", vaan mielessä on se "minun tapani on ainoa oikea". Kuntavaalit ovatkin lähinnä paikallisten pikkufasistien idols-kisa, jossa kansa saa valita kenen päättäjän kavereita lihotetaan eniten. "Yhteinen hyvä" unohtuu heti sen jälkeen kun voitto on plakkarissa, sen jälkeen se oma valta käytetään omien tukijoiden haaveiden täyttämiseen. Ainiin, tämänhän piti olla tasavalta ja demokratia, mutta ei se taida aivan tasan mennä ne nallekarkit kun lobbaajat kaatavat rahaa tiettyihin taskuihin? Mutta kaikista vioistaan huolimatta, paras järjestelmä koskaan ja vain äänestämällä voit vaikuttaa! Vaikka Ylekin aikoinaan todisti Haamuäänet-ohjelmassaan ettei se äänestäminenkään mene aivan kuten kerrotaan, mutta kyllä se nyt ensi kerralla onnistuu!


No mitä sitten tilalle?!

Kun se äänestyksiin uskova sitten jälleen kerran myöntää ettei se nyt mene ihan oikein, alkaa se iänikuinen jankkaus "no mitä sitten tilalle?" Mitään valmiita annettuja vaihtoehtoja kun ei siihen mennessä ole tullut koskaan vastaan (miksiköhän?), joten mikä tahansa ehdotus kuulostaa sieltä virallisen tarinan Overtonin ikkunan ulkopuolelta pähkähullulta. Annetaan siis vastaukseksi kaksi yksinkertaista purkkapaikkausta: RIC ja poliitikot vastuuseen lupauksistaan. Miksi kutsun niitä purkkapaikkauksiksi? Koska molemmat "korjaavat" järjestelmää joka ei ole rikki, vaan toimii kuten se on suunniteltu...

Tässä tullaankin koko "demokratian" suureen ongelmaan: kansanvaltaan. Suurin osa kansasta ei halua olla vallassa, saatikka ottaa vastuuta edes omista asioistaan. Heille sopii varsin hyvin se, että joku muu päättää heidän asioistaan ja kantaa niistä sitten vastuun. Mutta kun ne muut eivät voi sitä omaa vastuuta kantaa, ei missään tilanteessa. Nürnbergin puolustus eli "tein vaan mitä käskettiin" ei kelpaa, vaan jokainen on vastuussa tasan tarkkaan niistä omista teoistaan - jokaisesta rikkeestä, ihmisoikeuksien loukkauksista ja muiden muroihin kusemisesta. Valtaosa mihin tahansa edustustehtävään hakeutuvista kuuluu kuitenkin siihen sakkiin, joka on valmis sanomaan muille miten heidän tulee toimia, mutta ei ole lainkaan halukas kantamaan siitä vastuuta. Ja juuri siihen tämä "demokratia" soveltuukin kuin nenä päähän - valtaa ilman vastuuta, suosiokilpailu neljän vuoden välein.

No mutta mitä sitten pitäisi tehdä, kun kerran vain äänestämällä voi vaikuttaa ja sekään ei vaikuta mihinkään? Ratkaisu löytyy sieltä YK:n ihmisoikeuksista, artikloista 18 & 19, eli sanan- ja mielipiteenvapaus. Niin kauan kun ihmisillä on oikeus keskustella vapaasti asioista ja päättää niistä omista asioistaan itse, voidaan mikä tahansa ihmisen luoma järjestelmä rakentaa alusta pitäen uusiksi ja toimivaksi. Ei siis ole ihme, että valtaosa poliitikoista halveksuu sananvapautta ja on valmis sitä rajoittamaan niiltä, joilla on heidän mielestä vääriä mielipiteitä. Niin moni haluaa kalifiksi kalifin paikalle, että voi ajaa sitä omaa agendaa ja estää muiden tekemästä samaa. Ja korjaus tähän kaikkeen on itseasiassa hyvinkin yksinkertainen - mediavirus. Enää ei puutu kuin juuri se oikea mediavirus...

Kumpaa saisi olla, kissan- vai koiranpaskaa?

Kun isot herrat kilpasille lähti

WEF:n (World Economic Forum, Maailman talousfoorumi) mukaan ainut ratkaisu pelastaa koko pandemian repimä maailma on teknokratia ja sen mahdollistava tai paremminkin aloittava "suuri nollaus". Onneksi tätä täysin purjein mainostava herra Klaus Schwab (Dr. Evil:in kaksoisolento tai WEF:n iso kiho, en ole ihan varma) yksin ole tässä maailmaa muuttamassa, vaan hänellä on useita eri tahoja hurraamassa suuren nollauksen puolesta aina kuninkaallisiin asti. Maailma tulee koronan jäljiltä muuttumaan, se on selvää, mutta onko se suuri nollaus ja teknokratia se ainut tie?

Ei tietenkään! Paavi on nimittäin itse lähtenyt tukemaan "Inklusiivista kapitalismia", josta hän tokaisi tähän tapaan: ”Tarvitsemme kiireesti talousjärjestelmän, joka on reilu ja luotettava ja joka pystyy käsittelemään perustavanlaatuisia haasteita, joita ihmiskuntamme ja planeettamme kohtaa”. No mutta eihän se nyt ole reilu kisa lainkaan, kun Paavi joutuu yksistään suuria ajatushautomoita vastaan sotimaan, vai mitä? Onneksi tämä inklusiivisen kapitalismin neuvosto, mihin Paavi liittyi 2020 lopulla, ei olekaan mikään Marttakerho vaan sieltä löytyy pikkutoimijoita Mastercardista Johnson & Jonhsoniin, sekä jotain ihme tyyppejä joiden sukunimenä on Rockefeller ja Rothschild. Näitä maailmanparantajia ja filantrooppeja, joiden mielestä kapitalismi on nyt rikki.

Kaksi kovaa kilpailijaa, joista toinen mahtanee voittaa uuden maailmanherruuden kuninkaan paikan? Sinänsä molemmat ryhmät ovat oikeassa analyysissaan maailman menosta: nykyinen järjestelmä joka perustuu neoliberalismiin on pahasti särki, eikä sitä voida korjata neoliberalismin omilla säännöillä. Olisivat kysyneet suomalaisilta niin he olisivat tienneet kertoa että se voidaan korjata äänestämällä oikein? Noh, joka tapauksessa, systeemi on pilalla, syyllinen tiedetään ja nyt onkin enää kysymys siitä mihin uuteen järjestelmään siirrytään. Ehdotetut järjestelmät ratkaisevat samat ongelmat eri tavalla, joten ... paras voittakoon?


Vai lähtivätkö he kilpasille sittenkään?

Neoliberalismin pääajatus eli kilpailu oli (John D.) Rockefellerin mukaan syntiä, joten lähtisikö hänen jälkikasvunsa kilpailemaan siitä, kenen uusi järjestelmä "pelastaa maailman" ilmastonmuutokselta, epätasa-arvolta, rasismilta, köyhyydeltä ja niin edelleen? Kun katsoo näitä eri toimijoita ja kenen kanssa he ovat menneet käsikynkkää tähänkin saakka niin nämä kaksi toisistaan poikkeavaa ja täten ainakin näennäisesti kilpailevaa järjestelmää eivät taidakaan olla mitään kilpailijoita keskenään. Suuret johtajat ovat aina tienneet kansoissa olevan eroja, vaikka edistykselliset eivät sitä suostukaan hyväksymään, joten kyse saattaa olla vain samasta (paskasta) hieman eri tavalla nimettynä ja ohjattuna. Siis aivan samalla tavalla kuin euroopassa meillä on neoliberaalit vallassa, siinä kun jenkeissä neokonservatiivit... jotka ovat siis lähestulkoon sama asia, mutta eri nimellä ettei kansa sitä huomaa.

Eurostoliitto saattaakin olla tämän sosiaalisen kokeilun koekenttänä, jossa testataan kuinka paljon ihmiset ovat valmiita antamaan oikeuksiaan ja vapauksiaan pois vapaaehtoisesti. Koronatoimista päätellen osa kansoista ovat valmiita antamaan niin omat kuin naapurin mummonkin perusoikeudet pois tuosta vaan, kunhan vaan heille luvataan taivaspaikka parempien ihmisten utopiassa jossa kukaan ei sairastu eikä kuole enää mihinkään, kunhan kaikki tekevät täsmälleen kuten käsketään. Eurostoliitto ei tietenkään ole ensimmäinen tolkun ihmisten aiheuttama diktatuuri, mutta jos nämä ihmiskunnan "pelastajat" saavat tahtonsa läpi, se saattaa olla ihmiskunnan viimeinen diktatuuri...

Näin karusti yleistäen sanoisin, että "vasemmisto" tullee ajamaan suurta nollausta ja "oikeisto" inklusiivista kapitalismia. Molemmilla puolilla kun on kuitenkin halu vähintäänkin autoritääriseen ja mieluiten totalitaariseen järjestelmään, missä kaikki väärät mielipiteet kielletään. Koska kaikki toimijat seuraavat samaa omertan lakia, onkin aivan sama kumpi osapuoli voittaa tämän tulevan "kilpailun" koska heillä kaikilla on täsmälleen sama ideologia sielä taustalla: fasismi. Yksi taho määrää kaikesta ja kaikki yhteiskunnan puolella haluavat tahot seuraavat kiltisti sitä samaa tarinaa jolla yhteiskunta rakennetaan. Lopputulos on kuitenkin sama, tuli siitä uudesta järjestelmästä sitten inklusiivinen kapitalismi tai teknokratia: kansalta ei siinä vaiheessa enää kysytä yhtään mitään.


Ja miksi kansalta pitäisikään edes kysyä?

Kansahan on itsekästä ja sivistymätöntä, eivätkä tiedä edes mikä on heidän omaksi parhaaksi! Kaikki päätökset mitä kansa saa tehdä tuleekin aina esittää valmiiden vaihtoehtojen kautta, eli kumpaa saisi olla lounaaksi, kissan- vai koiranpaskaa? Koko poliittinen sirkus on aina perustunut huonoihin ja vähemmän huonoihin vaihtoehtoihin, joista valistunut kansa on sitten oman ryhmänsä ohjeistuksella valinnut aina sen pienemmän pahan, saaden joka ikinen kerta lounaakseen puhdasta paskaa. Ja tämä kaikki on ollut mahdollista vain siksi, että valtamedia on noudattanut sitä omertan lakia päivästä 1 lähtien, ymmärtäen ettei mafian sisällä rotat ja vasikat kauaa juhli.

Ihminen on aina ollut laumaeläin ja joukkoon kuuluminen ja siinä toimiminen on mahdollistanut kaiken sen kehityksen ja ne saavutukset, joihin ihminen on omin avuin kyennyt. Hallitsijat kautta aikojen ovatkin ymmärtäneet, kuinka tämä ihmisten yhteisöllisyys voidaan aseistaa ja se on käännetty ihmisiä itseään vastaan. Kuitenkin yksi asia on mahdollistanut sen, että ihmiset ovat kyenneet kääntämään tilanteen kuin tilanteen edukseen. Tämä yksi asia ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys, osa on taistellut sen puolesta aina kuolemaan saakka ja nyt siitä ollaan vapaaehtoisesti luopumassa, ettei kukaan saisi flunssaa... arvaatko jo mistä puhun?

Kyllä: sananvapaus. Yksikään hallitsija joka on kansaansa alistanut ei sitä ole sallinut kansalleen. Kauniissa puheissa sitä kutsutaan ihmisoikeudeksi ja poliitikot kilvan julistavat niitä ihmisoikeuksia vaalivan, mutta käytännössä joka ikinen valtaan pyrkivä on sananvapautta vastaan. Miksi? Koska hallitakseen muita, sinun on kyettävä hallitsemaan mitä ja miten ihmiset asioista ajattelevat. Vapaus mahdollistaisi ihmiskunnan räjähdysmäisen kehityksen ja kasvun, mutta vapaita ihmisiä ei voida hallita. Sen sijaan että nämä valtaosan jo nyt maailmasta omistavista tahoista ottavat loputkin hallintaansa, mitäs jos ihmiset olisivatkin vapaita ja päättäisivät omista asioistaan itse, sekä antaisivat muiden päättää muiden omista asioista? Hullu ajatus, tiedetään, mutta polkaistaan sillä 2021 käyntiin. Vai ottaisitko vapauden sijaan ennemmin lusikallisen kissanpaskaa suklaakuorrutuksella?