Hittoako me politiikalla?

Ihan turha sirkus

Edellisessä tekstissä "Yhteisöistä ja yhteiskunnista" aloitin pohtimaan tarvitaanko yhteiskuntaa mihinkään kun ihmiset pärjäisivät ihan hyvin omissa yhteisöissään. Ajatus ei tietenkään ole mikään ainutlaatuinen, vaan sitä on vuosisatojen aikana pohdittu monelta kantilta, löytämättä kuitenkaan ratkaisuja, jotka reaalimaailmassa voisivat toimia aiheuttamatta vielä enemmän tuhoa kuin tämä nykyinen poliittinen järjestelmä. Elokuvissa näitä malleja on yleensä kuvattu anarkialla, tarkoittaen kuitenkin jotain aivan muuta kuin anarkiaa (kukaan ei hallitse) - diktatuureja, tyrannioita, itsevaltiaita ja muita hirmuhallitsijoita nousee aina, kun demokratia katoaa. Mutta kävisikö näin oikeasti, vai onko kyseessä pelottelua pitämään kansa kiltisti alistettuna poliittiselle koneistolle?

Yhteiskunta, pysyäkseen kasassa, tarvitsee poliittisia päätöksiä niistä kaikkia koskevista asioista. Päätökset kun pitää jollain tavalla oikeuttaa sille yhteiskunnalle, että he eivät kapinoisi niitä vallanpitäjiään vastaan. Oikeutuksia valtaan löytyy jos jonkinmoisia, mutta yleisin niistä tällä hetkellä on "kansan tahto", eli demokratia, vaikka se onkin niin usein nähty että kansan tahdosta viis veisataan politiikassa. Siksi järjestelmä tarvitseekin vahvan propagandakoneiston, että se yksi yhteinen tarina pysyy kasassa. Jos ei valtaosa yhteiskunnasta usko, että ne puhuvat päät eduskunnassa ovat oikeutettuja valtaan kansan ylitse, on järjestelmä pahasti kusessa.

Politiikassa on siis kyse vallasta ja sen jakautumisesta. Niin kauan, kun ihmiset uskovat järjestelmän oikeamielisyyteen, he antavat vapaaehtoisesti tukensa heitä sortavalle järjestelmälle (käyvät äänestämässä). Miksi? Koska ne vaihtoehdot ovat kuulemma vielä huonompia, muutoin pahan voimat (Suomessa tarinan mukaan se on Venäjä) tulevat ja vievät kaiken hyvän. Siksi meidän tulee liittoutua vielä pahemm... eikun siis hyväntahtoisemman vallan kanssa, että pysymme turvassa (eli Jenkit)!! Koska kyse on vallasta, ihmiset ovat turvassa ainoastaan silloin, kun seisovat vahvimman takana, riippumatta siitä mitä se vahvin tekee kaikille niille, jotka eivät suostu kumartamaan juuri halutulla tavalla.


Tavan kansan ainut suoja?

Onneksi sinne vallan hoveihin on päässyt myös ainakin muutamia älykkäitä ja muitakin ihmisiä ajattelevia, hyväntahtoisia ihmisiä... tai no, ainakin hieman vähemmän vallanhimosia psykopaatteja kuin yleensä ne vallanpitäjät. Näiden ansiosta on julistettu esimerkiksi ihmisoikeuksia ja vallanjakoa, pyrkien estämään ne kaikista pahimmat tyranniat muodostumasta. Kuinka onnistuneita tässä tyrannien hidastamisessa ollaan oltu, siitä voidaankin sitten olla montaa mieltä. Yksi hieno esimerkki tästä vallan jaosta on esimerkiksi Suomessa kuntien itsemääräämisoikeus useista eri asioista. Tätä ollaan kuitenkin karsimassa monin eri keinoin, "pakko"liitoksien ja SOTEn muodossa - vallanhimoiset poliitikot kun haluavat keskittää vallan, ei hajauttaa sitä.

Yleinen tapa jakaa kansa onkin "eliitti" ja "tavan kansa", missä valta jakaantuu käytännön asioista 100-0 sen eliitin hyväksi ainakin politiikassa. Koska vallankäyttö vaatii resursseja, yleensä se jolla niitä resursseja on eniten hallussaan, omaa eniten käytännön valtaa. Resurssien käyttö järkevästi vaatiikin sitten paljon enemmän, mikä ainakin osittain suojelee sitä tavan kansaa eliitiltä - eliitti ei halua tuhlata resurssejaan ihan mihin tahansa ja joutuukin jättämään kansan aina silloin tällöin rauhaan. Kaikista härskeintä vallankäyttöä nähdäänkin siitä syystä yleensä vain alemman tason vallanhimoisilta puhuvilta päiltä - voimiensa tunnossa tai ihan vaan käskystä ne poliitikot saattavat ajaa oman kansan aivan päin helvettiä.

Koko poliittisen järjestelmän tarkoitus kapitalistisessa järjestelmässä onkin yksinkertainen - pitää se kansan lypsäminen kuiviin hallittuna. Jos yhteisöjen annettaisiin itse päättää omista asioistaan, se olisi sitä pahaa sosialismia! Semmoinen ei tietenkään käy päinsä, koska kapitalismissa kaikkien on kilpailtava keskenään ja vain ne voittajat ovat oikeutettuja pitämään valtansa. Tavan kansan ja niiden hullujen vallanpitäjien välillä onkin lähinnä vaan heikkoja kyhäelmiä kuten perustuslait, perusoikeudet. Tämä "pandemia" osoittikin loistavasti, kuinka ne perusoikeudet eivät niitä perus oikeuksia kuitenkaan ole. Kansa kuitenkin piti niiden oikeuksien menetystä oikeutettuna, koska se kaikki tehtiin heidän turvallisuutensa vuoksi.


Uusi uljas maailma

Onko siis ihme, että tämän "pandemian" kortilla ajetaan uutta uljasta maailmaa, järjestelmää jota ei rajoita mitkään perusoikeudet ja vallan jako? Tämä "suuri nollaus" on loistava esimerkki ihmisen vallanhimosta - kaikki haluavat kalifiksi kalifin paikalle, tai ainakin suoraan kalifin alaiseksi lähelle oikeaa valtaa. Illuusio kansanvallasta onkin murentumassa melkoista tahtia, kun päättäjät ympäri maailmaa julistavat ilosanomaa siitä, kuinka valta halutaan viedä paikallisilta toimijoilta pois - kunnan valta valtiolle, valtion valta EU:lle ja EU:n valta Schwabille. Se "eliitti" haluaa hallita koko maailmaa ja kansa hurraa koska heille luvataan turvallisuutta kunhan vaan luopuvat vapauksistaan. Noiden kahden asian yhteydestä onkin taidettu tokaista yksi jos toinenkin viisaus...

Eli kun se ainut tämän hetken suoja kansalle "eliitin" yli, eli politiikka omassa yhteiskunnassamme, halutaan ajaa alas, mihin se sitten jättää sen yhteiskunnan? Ulkoa ohjattuna ja entistä etäämmällä oikeasta yhteisöstä, kuinka siinä ihmisten oikein käy? No, jos elokuviin on uskominen, tämmöiset utopiat romahtavat kapinaan kun kansa saa tarpeekseen ja heidän keskuudestaan nousee johtohahmoja. Vallanpitäjillä on toki tätä varten voimakas väkivaltakoneisto, mutta vapaus ja totuus tuntuvat olevan ihmisillä sen verran syvään rakennettuna, että eipä niitä pystytä pysäyttämään väkivallalla. Ehkäpä sitten pystytään, kun saadaan soma-tuotanto rullaamaan...

Onko politiikka siis välttämätön paha yhteiskunnassa? On ja ei. Pieniä, muusta maailmasta täysin eristyksissä olevia yhteisöjä löytyy vissiin edelleenkin, eikä heillä näytä olevan mitään poliitikkoja sotkemassa yhteisön asioita. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, ilman että osa kuvittelee oikeutetuksi omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä. Nyky-yhteiskunnissa tämä ei tietenkään voisi toimia, koska kaikkihan sen tietää ettei se voisi toimia kun se kerran televisiossa niin sanottiin! Koko maailma pyörii paskapuheella ja se jonka paskapuhe saa eniten huomiota, määrää yhteiskunnan suunnan. Olisiko se paskapuheen ja "eliitin" pysäyttäminen siis niin helppoa? Laittaisi vaan sen television kiinni ja keskittyisi omaan yhteisöönsä...