Opetushallituksen aivopesulassa

Kevään 2020 kirja-antia opetushallitukselta

Onhan näitä päräyttäviä vallanpitäjien opuksia tullut ennenkin vastaan, mutta kiitos lukijan vinkkauksen, nyt löytyi taas todellinen helmi: "Resilienssiä rakentamassa - demokratiakasvatuksen tueksi" Esittelyssä todetaan näin: "Resilienssiä rakentamassa -julkaisu sisältää asiantuntija-artikkeleita sekä yhteispohjoismaisessa demokratiataitoja kehittävässä DEMBRA-hankkeessa mukana olleiden koulujen kokemuksia ja ajatuksia siitä miten koulu voi rakentaa resilienssiä ja vahvistaa demokratiaosaamista." ... ja lyhyellä vilkaisulla tämä "DEMBRA" on vain laajemmin sitä samaa neoliberaalia globalismin ihanuutta, missä nämä pohjoismaisten kulttuurien rippeet halutaan hävittää ja korvata monikulttuurisella utopialla missä vain joillain elämillä on väliä. Mutta ei keskitytä tuohon hankkeeseen vaan itse 68-sivuiseen kirjaseen demokratian ihanuudesta.

Kirjan sanoma voitaisiin lyhentää näin: "Me tehtiin silleen tyhmästi 2015, mutta opettamalla entistä nuoremmat uuteen normaaliin niin kyllä tää tästä". Monikultturistien vuosikymmenien ajan kestäneet projektit ovat alkaneet tuottaa tulosta ja tämä kirja perustuukin osin jo 1997 alkaneeseen "Education for Democratic Citizenship and Human Rights Education (EDC/HRE)"-projektiin ja sen jatko-osiin. Kirjan kuvauksesta voidaan sitten napata hieman juonesta kiinni: "Media pommittaa lapsia ja nuoria päivittäin kiistanalaisia aiheita koskevalla tiedolla. Sosiaalisessa mediassa aiheet esitetään usein kärjistetysti, puolueellisesti tai jopa harhaanjohtavasti. Vahva medialukutaito on osa resilienssiä, kimmoisuutta, selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa tilanteissa. " Hybridisotaa, pommitusta - nyt on äidin pienet kullannuput vaarassa! Jaa niin missä vaarassa?

Suurin ongelma on näköjään se, että vanhemmat, joilla on vääriä mielipiteitä, indoktrinoivat ja propagoivat vääriä mielipiteitään omille lapsilleen. Siksi varhaiskasvatusta olisi parannettava ja ne piltit otettava pois vanhempiensa arvomaailmasta osaksi globaalia utopiaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Itsenäisen ajattelun kitkemiseksi ja väärien arvojen ehkäisemiseksi ehdotetaan "ennaltaehkäiseviä toimia" - radikalisoitumiseen on puututtava ajoissa! Tämä radikalisoituminen ja yhteiskunnasta syrjäytyminen ovatkin akateemisia syntipukkeja kautta kirjan, koska sitä kansan kyrsiintymisen syytä ei parane nostaa esille missään vaiheessa. Mutta... kirjanhan piti olla demokratiaosaamisesta, eikä mistään maahanmuutosta?!


Hyvän ihmisen muotti demokratiaan

Identiteettipolitiikkaa, polarisaatiota, radikalisaatiota ja syrjäytymistä, joo joo mutta missä se demokratiaosaaminen? 39 ensimmäistä sivua menee ihan hukkaan demokratiasta puhuttaessa, mutta sitten alkaa tapahtua. Ensiksi voivotellaan, ettei ole keksitty rokotetta väärille mielipiteille (vink vink Gates, olisko ideaa?), mistä jatketaan koulun/opettajien osuuteen siinä aivopesuss... siis oikeiden demokraattisten ajatusten luonnissa. "Me uskomme, että demokratiakompetenssien kehittäminen ja vahvistaminen ovat yksi osa resilienssiä ja siksi tärkeässä roolissa koulussa. ... Uskomme, että resilienssin ja demokratiakompetenssien vahvistaminen kuluu kouluissa kaikille opettajille kaikkiin oppiaineisiin." - sivu 41. No milläs sitä demokratiakompetenssia sitten treenataan?

"Vuorovaikutustaidot ja demokratiakompetenssit rakentuvat alkuopetuksesta alkaen. Jo päiväkodissa harjoitellaan muiden kuuntelemista, äänestetään siitä, mennäänkö retkelle puistoon vai metsään, ja harjoitellaan erilaisuuden hyväksymistä." ... ja ... "Jos vielä yläkoulussakin oppilaiden vaikutusmahdollisuudet kutistuvat siihen, että äänestetään luokan verhojen väristä, on sorruttu näennäisdemokratiaan." -s.43. Eli äänestetään "tärkeistä" asioista ennalta määrätyllä tavalla ja mahdollisesti ennakolta annettuihin vaihtoehtoihin, tosin joskus myös siinä oikeassakin demokratiassa saa itse valita ne äänestettävät asiat mikä on sitä oikeaa demokratiaa! Noh, oppi ei jää toki pelkkään äänestämiseen, vaan opetellaan vuorovaikutustaitoja seuraavaksi.

"Oppilaiden keskustelunavaukset kiistanalaisista ja ristiriitaisista asioista ovat usein provosoivia. “Mä oon rasisti, mun vanhemmat on rasisteja ja mun koko suku on rasisteja. Miks ****** mun pitää olla tämmösessä suvakkikoulussa?”" Kaikkea tämmöistä hyödyllistä osallistuvaa keskustelua pitääkin treenata ryhmissä ja yhdessä opetella kuinka väärät mielipiteet kumotaan. Onkohan opettajien omaan materiaaliin jo lisätty ohjeistus, kuinka otetaan viranomaiseen yhteyttä kun "demokratiakompetentit lapset" käräyttävät vanhempiensa vääriä arvoja? No ei kait, eiväthän ne nyt niin Suomessa tekisi, heh heh. Samaa radikalisaation ehkäisyä jatkuukin aivan loppuun saakka, mistä löytyy vielä tämmöinen pätkä: "RAN-asiakirjan tarkoituksena on suositella demokratian vahvistamiseen tähtääviä toimintatapoja, joilla koulut voivat kestävästi ennaltaehkäistä väkivaltaista ekstremismiä. Ohjeilla täydennetään vuonna 2015 julkaistua Manifesto for Education -julistusta." ... eli kuinka kouluista tehdään "demokratialabroja". Siis miten kouluja voidaan käyttää ihmiskokeissa manipulointiin ja aivopesuun?


Eikös se demokratia ollutkaan sitä, että kaikki saavat olla oma itsensä?

68 sivun jälkeen jää tuosta materiaalista epätodellinen tunne - tuo on mitä lapsille opetetaan demokratiasta? Ettäkö oikeen äänestetään annetuista vaihtoehdoista eikä saa olla rasisteja? Toisaalta, jos sitä vertaa aikaisempaan opetukseen ja kansan keskimääräiseen ymmärrykseen demokratiasta niin ainut ero on tuo rasismin ja radikalisaation liittäminen osaksi sitä "demokratiaa". Eipä siinä, ei minulle ainakaan tulisi yhtään ikävä tätä nykyistä demokratiaksi kutsuttua häsmäkkää jos se joku kaunis päivä pyyhkäistäisiin pois maailmankartalta.

Resilienssiä siinä kyllä ollaan rakentamassa, nimittäin kaikkea valtavirrasta poikkeavaa vastaan. Tottelevaisuus on hyve ja kyseenalaistusta on suoritettava silloin, kun joku poikkeaa siitä yhdestä sallitusta tarinasta. Tätä "kaikki samaa mieltä" kutsutaan sitten "demokratiaksi", missä jokainen saa äänestää annetuista vaihtoehdoista kun sille annetaan lupa. Asioitahan ei tietenkään koskaan hoideta itse, vaan aina tarvitaan joku muu edustamaan sitä omaa intressiä ja tämä edustaja valitaan tietenkin äänestämällä.

Jos tuo teos edustaa nykyistä normaalia, mahtaisi olla melkoinen kulttuurishokki monelle lukaista joitain tämän blogin mietteitä demokratiasta. "No mutta eihän tuo nyt ole ainut mitä asiasta opetetaan!", tai joku vastaava kommentti onkin odotettavissa sen syyttelyn ohessa kuinka olen yksinkertaistanut ja muutoinkin tahallaan väärin tulkinnut tuota hienoa edistyksellistä kirjasta. Ja jokaisella on täysi oikeus moiseen mielipiteeseen ja tulkita kirja vaikkapa aivan loistavana ja inspiroivana teoksena radikalisaation ehkäisyyn kieltämällä ja ennalta ehkäisemällä väärien ajatusten minkäänlainen olemassaolo. Se on sitä aitoa demokratiaa! Niin siis se, ja että saa äänestää!