Minskin yhteiskuntasopimus

Moderni oikeutus valtaan

Yhteiskuntasopimus, josta olen aikaisemmin demokratian historiaa sarjassa raapustellut peilaten niin sopimusta itseään kuin Rousseaun näkemyksen kautta, on edelleen yksi vahvimmista argumenteista oikeutettuun valtaan muiden yli. Yhteiskuntaa ei voitaisi muodostaa ilman, että ihmiset sopivat kilpailuunsa yhteiset pelisäännöt. Sääntöjä valvomaan ja ylläpitämään ”joudutaan” palkkaamaan tahoja, joilla on sitten valta muiden ylitse eikä siihen ole kenelläkään nokan koputtamista. Vaikka sinulta ei koskaan tai missään kysytty haluatko mukaan tähän sääntöjärjestelmään, olet siinä jumissa niin kauan kuin omasta tahdostasi asut sen kyseisen maan rajojen sisällä. Vielä päälle kun ihmisille uskotellaan, että hän voi niihin sääntöihin itse vaikuttaa niin kyllähän se on aika hyvä diili - muutamaa sääntöä noudattamalla saat yhteiskunnan suojelun itsellesi. Ei siis lainkaan kuten mafia…

Minskin sopimus taas oli se, missä 2014 lännen tulisi vahtia Ukrainan rauhan ylläpidosta ettei Venäjän tarvitse puuttua sen venäjänkielisen vähemmistön kurmuuttamiseen Luhanskissa ja Donetskissa. Merkel tosin mennä päräytti Die Zeitin haastattelussa, että ei heillä ollut aikomustakaan noudattaa sopimusta vaan tarkoitus oli heti vain viivyttää Venäjää että voisivat aseistaa Ukrainan sotimaan viimeiseen mieheen Venäjää vastaan. Tyypillinen länsimainen sopimus, voisi sanoa - sanotaan yhtä ja tehdään aivan toista ja sitten leikitään uhria kun se toinen puoli suuttuu. Mutta kun omistaa itse ne tuomarit ja sen ”oikeusjärjestelmän”, tietää ettei tule koskaan saamaan piiskaa petoksestaan. Ja edelleenkin osa kertoo lännen olevan ne ”hyvät tyypit”? Ei, vaan aivan samoja pahiksia kuin kaikki muutkin valtakeskittymät. Heillä vaan sattuu olemaan moraalinen ylilyöntiasema, koska kertoivat itse voittaneensa natsit jolloin kaikki mitä länsi tekee on vain ja ainoastaan hyvää sekä oikein.

Ehkä sen ei siis pitäisi tulla niin suurena yllätyksenä, että tämä ”länsimaisen demokratian” oikeuttava yhteiskuntasopimus on aivan samaa sarjaa kuin Minskin sopimus? Kansa uskoo edelleen olevansa sopimuksen tasapuolinen osapuoli, joka uskollisesti noudattamalla kaikkia niitä kohtia saa myös kaikki ne edut itselleen. Perustuslakihan niitä pykäliä sanelee yhden jos toisenkin, kertoen ne positiiviset ja negatiiviset vapaudet joiden puitteissa kansalaisen tulee elää samalla kun se ”valta” lupaa kansalle tiettyjä asioita jotka kansa saa noudattamalla niitä pykäliä. Mutta aivan kuten Minskin sopimus, ei vallanpitäjillä ollut koskaan pienintäkään aikomusta pitää omaa osuuttaan sopimuksesta, vaikkakin pitää hyvinkin mustasukkaisesti kiinni siitä, että kansa tekee tai itkee ja tekee juuri kuten he määräävät.


Huono diili vaiko vaan toteutus mättää?

Miten on, onko vika itse sopimuksessa vai pelkästään sen länsimaisessa tavassa noudattaa sitä? Perusajatushan on siis se, että vannot kautta kiven ja kannon noudattavasi kaikkia niitä lakeja ja säännöksiä joita sinun itsesi valitsema eduskunta sinun antamallasi mandaatilla saa päähänsä. Tämän lisäksi lohkaiset omasta tilipussistasi sopimuksessa jatkuvasti muuttuvan osuuden tälle porukalle käytettäväksi kuten he näkevät parhaaksi. Niin kauan kuin sinulla on sen maan kansalaisuus ja satut asustelemaan sen maan rajojen sisällä, kaikki nämä säännöt koskevat sinua ja sinun sallitaan tekevän kaikkea sitä, mitä on kerrottu olevan ihan jees tai mitä ei olla erikseen kielletty. Jos siis ymmärrät pelisäännöt, sinulla on tiettyjen rajojen sisällä oikeus toteuttaa itseäsi kunhan vaan lohkaiset sen oman osuutesi kaikkien käyttöön eli ”yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi”.

Vastineena tottelevaisuudestasi valtio taas lupaa pitää huolen siitä, että kaikki muutkin kanssaihmiset pelaavat niiden samojen sääntöjen mukaan ja jokaista joka niitä sääntöjä rikkoo rangaistaan oikeudenmukaisesti. Jos sinä olet syytetyn penkillä, myös sinä saat oikeutta kun et ole tehnyt mitään väärin tai vaihtoehtoisesti juuri oikean määrän piiskaa töppäyksestäsi. Sen lisäksi valtio sijoittaa sinulta oikeutetusti ottamansa rahat siihen ”yhteiseen hyvään”, eli pitää yhteiskunnan infrastruktuurin rullaamassa, lainvalvojat ojennuksessa ja aseistaa tietyn määrän ihmisiä varmistamaan, ettei niin ulkoa tahi sisältä kukaan voi maan asioihin ilman oikeutta vaikuttaa. Jos sinulla menee huonosti, yhteiskunnan turvaverkko ottaa kopin ja hoivaa sinut takaisin tolpilleen tai ainakin pitää sinusta huolta loppuusi saakka. Jokainen palkattu virkamies on sielä töissä sinua varten, auttamassa sinua noudattamaan sovittuja sääntöjä ja varmistamaan, että saat kaikki sopimuksen lupaamat asiat eduksesi.

Sitten kun olet lakannut nauramasta sille, kuinka kaukana todellisuudesta oikeen ollaankaan, herää se kysymys onko se vika siinä sopimuksessa vai siinä, kuinka se valta omaa osuuttaan oikeen hanskaa? Periaatteessahan se ei ole välttämättä huono asia, että säilyttääkseen yhteiskuntarauhan ja pitääkseen kaikki kilpailijat rehellisenä luodaan jokin kansasta nähden ulkopuolinen voima, jolla on oikeutetusti valta ihmisten yli siinä vaiheessa, kun astutaan niiden sovittujen sääntöjen rajojen ulkopuolelle. Mutta kun se perhanan sopimus on vaan yksipuolinen siitä, missä kohtaa sitä harkintaa käytetään kansalaisen ollessa saamapuolella. Aina löytyy jokin selitys miksi juuri sinä saatkin nyt vaan lämpimän kaljan ja kylmän leivän (jos sitäkään) siinä kun sopimus kertoisi asian olevan toisin.


Oikeutus valtaan muiden yli

Kuten olen saattanut pariin otteeseen mainita, näen minkä tahansa vallan muiden yli hyvin ongelmallisena. Kyllä, vapaaehtoinen sopimus jossa hyväksyisin jollekin taholle oikeuden puuttua tietyssä asioissa ja sopimuksen rajoissa menoon on asia erikseen ja sen kanssa minulla ei ole ongelmaa. Kunhan kaikki osapuolet ovat vapaaehtoisesti ja ymmärtäen mistä on kyse liittyneet tähän sopimukseen eivätkä sotke sivullisia mukaan asiaan niin juu, siitä vaan sitten kuten sovittiinkin. Mutta siinä kohden kun lupaa kysymättä kaadetaan kaikilta otettua yhteistä rahaa täysin ulkopuolisten tahojen taskuun ja pakotetaan ihmiset olemaan asiasta hiljaa, voisi kuvitella että se oikeudentaju olisi hieman useammallakin jo tuikuttamassa punaista varoitusvaloa? Tai kun ollaan valmistautumassa sotaan jonkun mielipidekyselyn perusteella joka itse sumplittiin… vaikka kansalta luvattiinkin ensin asiasta kysyä.

Paitsi että ei. Sopimus kun kertoo että sinä annat valtasi yllä oleville ja oikeuden tehdä aivan kuten he haluavat, ei kuten sinä ajattelit. Sen lisäksi he myös päättävät, minkä verran heidän tarvitsee noudattaa omaa osuuttaan sopimuksesta, koska se on myös osa sitä varsin yksipuolista sopimusta. Kyseessä on siis Minskin sopimus, tosin sillä pienellä erolla että se yhteiskuntasopimus jolla valta ylitsemme on oikeutettu ei missään vaiheessa ole ollut reilu. Kansa ei vaan sitä ole tajunnut, koska kuten kaikissa sopimuksissa, sinne lakijargoniin voidaan upottaa vaikka ja mitä jota asiasta ymmärtämätön tai tietämätön ei voi millään hoksata kusetusta. Ja ne jotka osoittavat niin ne porsaanreiät kuin ne selvät ongelmat, leimataan pahoiksi syntisiksi… niiden toimesta, jotka itse pelaavat sitä järjestelmää täysin omaksi edukseen, muiden kustannuksella.

Mutta juuri tämä petoksen tunnusmerkit täyttävä kohta tekeekin tästä länsimaisen demokratian yhteiskuntasopimuksesta Minskin sopimuksen - se ei missään kohtaa meinannutkaan suojella kansaa vallalta, vaan antaa ainoastaan oikeutuksen valtaan muiden yli. Kaikki se peitetään lakitekstien liirumlaarumiin ja kun ne yliopistojen korkealle nostetut oppineet kertovat istuskellessaan sen mojovan palkkansa päällä että tämä menee just oikein, kansa kumartaa ja ottaa nöyrästi vastaan orjan asemansa, koska se on vain osa sitä sopimusta. Ja kun allekirjoitus otetaan jo synnytyssairaalassa, kun se numero rekisteröidään tietokantaan että Matti Meikäläinen on 010123 - 001A, siinä tulee samalla verellä laitettua nimi paperiin jota ei tullut edes luettua. Mutta se on kuulemma hinta, jonka joudumme maksamaan saadessamme elää sivistyneessä yhteiskunnassa jossa ihmishengen arvo lasketaan sentilleen koskaan henkilöä puhuttamatta. Että semmoinen sopimus.