McCarthyismin paluu

Sama vanha virsi

Lähes täysin tuntematon ja mitäänsanomaton senaattori Wisconsinista nimeltään Joseph Raymond McCarthy nousi koko maailman tuntemaksi poliitikoksi 1950-luvun alussa. Kommunismivainoille nimensä ja naamansa antanut McCarthy ei kuitenkaan keksinyt asiaansa itse, vaan hyödynsi jo vuosikymmeniä jenkeissä lietsottua punaisen pelkoa oman kantansa ajamiseen. Jokunen vuosikymmen McCarthyn jälkeen toinen monen tuntema taho jatkoi samaa kampanjaa omalla tavallaan - nimi Yuri Bezmenov lienee monelle tuttu? Tähän mennessä sama virsi on jenkeissä jatkunut jo reilun vuosisadan, minkä vuoksi tarinasta onkin tullut tosi monen silmissä. Epäjohdonmukaisuudet ja se valtava määrä propagandaa aiheesta ei tunnu häiritsevän valtaosaa ihmisistä, koska pelko ja viha on onnistuttu nostamaan riittävälle tasolle kyseisestä aiheesta.

Mikä se totuus sitten oikeasti on siitä, kuinka ”pahaa syntistä” se kommunismiksi kutsuttu aate oikeen onkaan, sitä on vaikea sanoa. Ihmiset eivät yleensä kykene asiaa edes määrittelemään edes auttavasti, jolloin se mistä puhutaan sahaa aivan laidasta laitaan mitä sillä edes tarkoitetaan. Molemmista ”punaisista” aatteista, kommunismista ja sosialismista, onkin tullut samanlainen sana kuin ”synti”, jonka suurin osa tunnistaa jollain tavalla negatiiviseksi asiaksi mutta eivät kykene sitä muodostamaan edes sanoiksi asti - ne ovat vain häilyviä mielikuvia sielä mielen synkissä perukoissa missä se kaikki ”paha” asustaa. Eli siis täydellinen termi propagandistisessa tarkoituksessa, koska sitä ei kyetä määrittelemään mutta se kuva ja kaikki siihen yhdistettävät asiat nähdään automaattisesti negatiivisessa valossa ja jokainen asiaa edes etäisesti kyseenalaistava on paha syntinen denialisti.

Mikä juuri kommunismissa nähdään ongelmana ja samalla ohitetaan se oma täsmälleen samankaltainen aate on lähes jokaisessa poliittisessa ja uskonnollisessa suuntauksessa vahvasti yhteydessä oleva kollektivismi. Kollektivismi, eli kaikki tekee samaten tai itkee ja tekee, minkä lisäksi yksilö on aina uhrattavissa yhteisen edun nimeen on se kantava aate lähes jokaisessa ryhmittymässä, joka on niin ollut vallassa kuin pyrkinyt valtaan. Kun siihen yhdistetään keskusjohtoisuus, saadaan aikaiseksi kaikki menneet, nykyiset ja tulevat hirmuvallat. Sitä voi kutsua ihan millä nimellä haluaa, mutta ne samat ajatukset eli ”minä olen oikeutettu ja oikeamielinen olemaan vallassa muiden yli ja kaikkien on sitä valtaa noudatettava” yhdistää lähes jokaista ryhmittymää vallan suhteen. Ei siis tietenkään se juuri sinun oma oikeamielinen johtajuutesi muiden yli ja lähes täydellinen ideologiasi, vaan ne kaikki muut jotka ovat kommareita?


Uusmccarthyismi

Tuntemattoman ja piilossa toimivan vihollisen jahtaaminen aiheutti tuhansien ihmisten leimaamisen ja maineen tuhoamisen McCarthyn vainojen aikaan. Todellisuudella ei ollut mitään merkitystä, vaan se kerrottu tarina ohjasi ihmisten mielikuvia ja muutti heidän näkemyksiään kanssaihmisistä. Mielipiteen tai vain oletetun mielipiteen vuoksi jokin ihminen muuttuikin ihmishirviöksi, jolla ei ollut enää edes oikeutta puolustaa itseään vaan hänet voitiin oikeutetusti syrjäyttää kaikista tehtävistään. McCarthy käytti loppuvaiheessa myös väitetysti ”myyriä” tuhoamaan kaiken vastustuksen ja luomaan tahallista eripuraa hänen aatettaan kyseenalaistavien keskuuteen. Kaikki propagandan keinot olivat käytössä ja vielä vuosikymmeniä hänen itsensä hengiltä ryyppäämisenkin jälkeen suurin osa ihmisistä edelleen uskoo niihin sepitettyihin tarinoihin ja syytöksiin niistä ”pahoista ihmisistä” jotka uhkasivat tätä meidän länsimaista demokratiaa.

Ja koska mitään ei niistä(kään) ajoista kansa oppinut, vaan uskoo edelleenkin siihen punaiseen mörköön (muiden vastaavien satujen ohessa), onko mikään ihme että samaa strategiaa käytetään jälleen kerran näissä tämän päivän propagandakampanjoissa? Ilmastohömpässä ihan itse tunnustetaan että viestintästrategia on kopioitu sotapropagandasta, zombievirus”pandemia” nosti esiin valtion käyttäytymistieteelliset projektit ja tämä Ukrainan jo vuosikausia jatkunut sota nosti vanhan kunnon punaisen pelon kaikkien huulille. Joka ikisessä pelossa joka ikinen hyvä ihminen tietää mikä on se ”hyvä ja oikeamielinen” näkemys, siinä kun kaikki siitä poikkeava on pahaa syntistä denialismia ja kommunismia. Viha ja pelko tuntematonta kohtaan on helppo kohdistaa siihen, mihin se media sormella osoittaa kuka/mikä on syyllinen. Ja kun moraaliposeerauksesta saa niin paljon huomiota ja kannustusta, hyvesignaloiva kansanosa kiduttaa itsensä vaikka hengiltä koska se on oikein…aivan kuten joka ikinen tyranni on aina kertonut itsensä uhraamisen kollektiiville olevan hyve.

Samalla huomionarvoista on se, kuinka paljon eripuraa onnistutaan lietsomaan näitä hulluuksia vastustavien keskuuteen. On tosin mahdotonta sanoa mikä osa on tahallaan usutettua myyräystä ja mikä vain ihmisten omaa vankkaa uskoa valheelliseen tarinaan ja sitä kautta oikeutettua pyhää vihaa väärää mieltä olevia kohtaan. Asiasta keskustelu ei liioin asiaan juurikaan tuo helpotusta, koska valehtelu on niin helppoa niin muille, kuin myös itselleen. Kuka sitä nyt haluaisi myöntää edes itselleen olevansa väärässä vaikka se pystyttäisiin aukottomasti osoittamaan? Etenkin, jos on vuosikausia uskonut johonkin kerrottuun tarinaan ja valtaosa muistakin ihmisistä siihen edelleen uskoo. Karu todellisuus kun on se, että yhteiskuntamme rakenteet eivät kannusta millään tavalla siihen omien uskomusten kyseenalaistamiseen vaan sen sijaan palkitsee konformismin, massan mukana menemisen. Miksiköhän?


Eikä siinä vielä kaikki

Sama strategia jonkin asian vastustamiseen kiihottamisessa on toki ollut käytössä muissakin kuin edellä mainituissa aiheissa. Esimerkiksi tämä ”sota huumeita vastaan”, jolla on aiheutettu mm. järjestäytyneen rikollisuuden räjähdysmäinen kasvu ja toiminnan kannattavuus, on yksi näitä muuttumattomia totuuksia joiden perustelut ja faktat eivät kestä tarkastelua lainkaan. Jos lähdettäisiin seuraamaan rahaa, saattaisi kansan mielipide asiasta muuttua, mutta sen sijaan että asiasta voitaisiin edes yrittää keskustella asiallisesti, omaa ihan jokainen siitä vahvan mielipiteen joka on muodostunut vuosien saatossa… mutta usein tuhlaamatta aikaa asiaan hetkeäkään. Ihmiset vain tietävät asian olevan jollain tietyllä tavalla, koska olisi täysin mahdotonta että puhdasta sontaa oltaisiin kyseenalaistamatta syötetty mediassa vuosikausia? Eiväthän ne niin tekisi…

Sivuvaikutuksena tälle virallisen tarinan yhden puolen hyveellisenä ja toisen syntisenä esittämiselle on sivistyneen keskustelukulttuurin tuhoutuminen. Mistään isommasta ja tärkeämmästä asiasta ei enää osata keskustella, koska ei niistä ole olemassa kuin se yksi oikea näkemys ja siitä poikkeava on vähintäänkin hullun horinaa, ellei sitten sitä pahaa ihmishirviön näkemystä. Kevyistä aiheista, joista saa olla vapaasti sallituissa rajoissa tiettyä mieltä, jokainen saa muodostaa itse oman näkemyksensä annetuista vaihtoehdoista. Saa valita mikä on paras urheilulaji, mikä siinä paras joukkue tai pelaaja, mutta meneppä sanomaan että se kilpailu itsessään on yksi suurimmista syistä yhteiskunnassa niin johan menee perhejuhlan ruokapöydässä herneet väärään onteloon. Siksi ihmiset eivät enää edes yritä keskustella asioista, vaan lähinnä toistetaan vuoronperään mitä se kiltti setä televisiossa hiljattain kertoi.

Vaikka yleinen näkemys mccarthyismistä onkin se, että eihän sitä enää ole ja sekin oli vain lyhyt ajanjakso jenkeissä, ne samat argumentit ja propagandan keinot on kaivettu kerta toisensa jälkeen naftaliinista esille kun jotain vallanpitäjien mielestä tärkeää asiaa halutaan ajaa kansan yleiseksi mielipiteeksi. Toki jo se, että puhuu vallanpitäjistä jonain erillisenä ryhmänä kansasta poikkeavana asiana nähdään vaarallisena näkemyksenä demokratiallemme. Koska kansahan se on vallassa ja vain äänestämällä voi vaikuttaa? Ja hullu paha näkemys olisi kertoa, kuinka tasavaltainen järjestelmämme ei ole kansanvaltaa koskaan nähnytkään. Median tiedetään myös olevan valtiomahti, mutta eihän sillä nyt siihen itseen voi olla niin suurta vaikutusta, että se olisi voinut ihan puhdasta puutaheinää onnistunut ujuttamaan siihen omaan uskomusjärjestelmään! Puheet järjestelmämme ongelmista ovat pahojen kommareiden puhetta, oikein äänestämällä kaikki ongelmat ratkeavat! Onneksi sarkasmi näkyy fontissa… muuten voisi tästäkin tekstistä saada ajattelematta kaiken irti?