Yleisen mielipiteen sijaan virallisen tarinan uskonto

Miljoonat kärpäset eivät voi olla väärässä

Nykyajan tapa esittää mielipiteet faktoina ja ikävät faktat taas vain mielipiteinä on vääristänyt ihmisten käsitystä todellisuudesta melkoisesti. Faktan (eli tosiasian) ja mielipiteen ero kuuluisi olla se, että mielipide on yksilöllinen näkemys kiistanalaisesta asiasta, josta kaikilla on samat pohjafaktat mutta päätyvät siltikin eri johtopäätökseen eli mielipiteeseen. Mutta kun faktat ja mielipiteet voivat vaihtaa paikkaansa täysin vapaasti, ihmiset muodostavat näkemyksensä asioista mielipiteisiin pohjautuen ja kertovat sitten oman mielipiteensä olevan fakta siitä kiistanalaisesta asiasta. Ja kun asia on fakta, siitä ei tarvitse keskustella koska siitä ei voi olla olemassa useita mielipiteitä. Mielipideasioista kun voisi keskustella ja jokainen esittää niistä oman näkemyksensä, siinä kun faktat vain ovat eikä niitä faktoja kiinnosta pätkääkään mitä mieltä ihminen niistä on ja uskooko se niihin faktoihin vai ei. Keskustelu olisikin usein syytä aloittaa siitä, että määritetään se perusta, ne faktat asiasta, ennen kuin siitä aletaan väittelemään. Riita taas on helppo aloittaa mistä tahansa asiasta, oli se sitten fakta tai mielipide.

”Modern Public Opinion” - William Albig kertoo kirjassaan modernista yleisestä mielipiteestä, tosin onko vuonna 1956 kirjoitettu kirja kuinka moderni niin siitä voidaan olla montaa mieltä. Yleinen mielipide käsitetään usein jonkinmoisena olentona, entiteettinä jolla se mielipide on ja joka sen sitten kykenee kertomaan. Media toimii sen olennon äänenä, tulkiten sen näkemyksiä erehtymättömästi koska sehän kysyi siltä olennolta suoraan: esimerkiksi gallupit. Mielipidekysely, tarkasti valituilla kyselyillä saa varsin usein halutunlaisen vastauksen ja jos ei galluppi kelpaa, tehdään uusi kunnes tulos täsmää haluttuun tarinaan. Ja koska psykologiasta ja sosiologiasta ollaan opittu jo niin paljon, osataan se kysely esittää oikealla tavalla juuri oikealle ryhmälle, että saadaan oikea yleinen mielipide ”tutkitusti” jolloin se täytyy olla totta. Ja suurin osa nähdessään sen yleisen mielipiteen uutisista, korjaa omaa näkemystään asiasta jos se siitä poikkeaa koska mitä ne muutkin ajattelevat jos itse ajattelisi asiasta väärin ääneen?! Syökää paskaa, miljoonat kärpäset eivät voi olla väärässä - se on yleinen mielipide. Ja kun media kertoo sen yleisen mielipiteen julkisuuteen, siitä tuleekin fakta. Juu, toki siltä osin se tulos on yleensä ”faktaa” että ”tuolta porukalta kun kysyttiin, saatiin tämä tulos”.

Enemmistö ei riitä, mutta yksimielisyyttäkään ei tarvita - yleisellä mielipiteellä täytyy olla aina riittävästi kannatusta että vähemmistö hyväksyy sen, tai ainakin alistuu siihen. Ja juuri siksi nykyinen virallinen tarina on kusessa - vähemmistö on jo riittävän iso ettei se enää useinkaan alistu, mutta ei vielä riittävän iso saadakseen äänensä kuuluviin. Ja sitä hetkeä pelätään valtaa pitävien joukossa niin paljon, että koetetaan saada kaiken maailman digi-idt ja keskuspankkikryptoeurot ulos että vähemmistö saadaan pakotettua yhteiskunnan normeihin. Ja se vähemmistön alistaminen on juuri sitä ”demokraattista päätöksentekoa”, jota hurrataan kun ollaan samaa mieltä ja siitä purnataan kun on sillä väärällä puolella. Liberaalin demokratian ajatusten markkinapaikka on kaunis ajatus, kunnes se uhkaa virallista tarinaa jonka muodostamisessa kansalta ei missään vaiheessa kysytty mielipidettä. Tämä vähemmistömielipiteiden hyväksyntä kertookin yhteiskunnan totalitarismin tason… meillä se on varsin korkea, nimittäin totalitarismi. Tämä totalitaarinen ajattelu on vahvaa myös niiden parissa, jotka kuuluvat joissain asioissa vähemmistöön ja täten ovatkin valmiita lynkkaamaan ne, jotka uhkaavat heidän mahdollisuuttaan nousta ”valtaan” ja ajamaan mielestään oikeita asioita kaikkien muiden kurkusta alas. Aivan kuten ne oikeat vallanpitäjät haluavat…


Ei kuitenkaan enää pelkkä mielipide

Yleinen mielipide pitäisi olla orgaaninen prosessi, jossa jokainen muodostaa oman kantansa itsenäisesti ja se näkemys muovautuisi ajan kanssa yhtenäiseksi koska siitä näkemyksestä karsiutuisi itsestään pois ne haitalliset osat keskusteluiden ansiosta. Valistuneet ihmiset kykenisivät kollektiivisesti löytämään sen ”totuuden” keskuudestaan - yleinen mielipide on siis lähinnä konsensus asiasta. Vallanpitäjille tämä ei kuitenkaan käy lainkaan päinsä, koska tällä tavoin muodostuva mielipide ei välttämättä esimerkiksi pitäisi nykyistä tapaa oikeuttaa valta kansan ylitse millään tavalla oikeutettuna. Siksi monet asiat täytyykin esittää jonain aivan muuna kuin keskustelulle altistettavana mielipiteenä. Onneksi ihmiskunnalla on kuitenkin vuosituhansien kokemus siitä, miten pakottaa uskomukset kansaan ilman että he kyseenalaistavat asiaa. Uskot tai itket ja uskot että asia on tietyllä tavalla, koska siitä eriävä mielipide osoittaa sinun olevan vääräuskoinen, joku sanoisi jopa että paha syntinen.

Uskonasioista kun ei kannata kiistellä. Jokaisella on ihmisoikeuksien mukaan oikeus uskoa juuri mihin itse haluaa juuri haluamallaan tavalla, mutta se ei ole lainkaan hyödyllinen tapa ihmisten hallintaan. Siksi organisoituneiden uskontojen tapa pakotettuun konformismiin on ajanut edelle ja ihmiset laskevatkin kanssaihmiset joko ”omiin” tai ”vääräuskoisiin”. Virallisen tarinan kertomasta yleisestä mielipiteestä onkin luotu dogmaattinen uskonto, jota vain pahat syntiset kyseenalaistavat ja kuten historiasta ollaan opittu, ne pahat syntiset täytyy ”hoitaa” pois näkyviltä aina aikakauteen sopivalla tavalla. Virallisen tarinan valtion uskonnon kannatustahan mitataan aika-ajoin rituaalilla jota kutsutaan ”äänestämiseksi”. Niin kauan kun enemmistö uskoo järjestelmään itseensä, kaikki on hyvin ja ihan mikä tahansa asia voidaan liittää osaksi virallista tarinaa ja täten betonoida yleiseksi mielipiteeksi. Järjestelmän kannatus pitää sen pystyssä, vaikka se perusta onkin vain puhdas illuusio oikeutetusta tyranniasta kansan ylitse.

Kansa saa siis omata tietyistä asioista mielipiteen, mutta toisista asioista väärää mieltä olevia katsotaan pahasti kieroon vääräuskoisena. Voit esimerkiksi olla sitä mieltä, että Jokerit, TPS tai Tappara on se paras joukkue, voit jopa kertoa olevasi enemmin potkupallon ystävä, mutta auta armias jos näkemyksesi on että kaikki kilpaurheilu on persiistä niin johan ollaan silmiä pyörittelemässä. On älykkään ihmisen näkemys uskoa niihin tutkimuksiin, jotka todistavat rahan vaikutuksen tieteeseen ja kuinka suuri osa tieteellisistä tutkimuksesta ovat ”väärin”, mutta vain paha syntinen kyseenalaistaa ilmastohumpan tai zombieviruksen tieteen, joka samalla tiedetään satavarmasti olleen ostettua ja tiettyjen tahojen hyötyvän niistä suoraan. Tiede ei niin toimi, mutta uskonto sitäkin enemmän ja juuri nämä yleisenä mielipiteenä myytävät uskonnot ovatkin syrjäyttäneet ihmisten itsenäisen ajattelun… aivan samalla tavalla kuin ne perinteisemmät uskonnot, joiden dogmaattisuuden osoittaminen on kiellettyä.


Sama virsi kuin ennenkin

Kirkko olikin entisajan televisio - ainoastaan papiston jäsenet tulkitsivat asiat oikein. Kaikki muu tieto ja ”väärät” mielipiteet ovat vääräoppista pahaa syntiä ja hyvien ihmisten on tultava määrätyin väliajoin kuuleman se pyhä sana. Televisio tosin on jokaisella kodin suojissa, jolloin konformismin tarkistus yhteisössä ei tapahdu enää kokoontumisen muodossa vaan sen yleisen mielipiteen toistaminen täytyy ottaa paikkansa työpaikan kahvipöydissä ja etenkin sosiaalisessa mediassa. Nyt ei siis enää riitä teeskennellä olevansa ”hyvä ihminen” kerran viikossa kirkon penkillä, vaan 24/7 joku tarkkailee sitä, että et omaa syntisiä näkemyksiä uusien yliolentojemme kannan mukaan. Sinulla edelleenkin siis saa olla oma mielipide kiistanalaisista asioista, mutta ei niistä, joiden kyseenalaistaminen on uskontoa vastaan. Olemme siis kehittyneet kahdessa vuosituhannessa sen verran, että … oikeutettuun valtaan ylitsemme ei tarvita enää mitään elämää suurempaa vaan nyt pieni joukko ihmisiä voi julistaa olevansa vallassa muiden yli.

Jokainen saa uskoa mihin tahansa elämää suurempaan asiaan miten tahansa ja kertoa sitten tiettyjen asioiden olevan sen suuremman tahto. Mutta kun nykyään uskotaan täsmälleen samalla tavalla ties mihinkä pieneen ihmisryhmään, jotka ovat omalla varallisuudellaan onnistuneet vakiinnuttamaan asemansa ja pelkästään median (jonka he sattuvat myös omistamaan) siunauksella pysyvät vallassa niin täytyy kyllä ihmetellä että mitähän helvettiä täällä oikein tapahtuu. Rousseaun yhteiskuntasopimus oli edes auttava oikeutus valtaan monen mielestä, mutta nyt eri organisaatiot ja ryhmittymät vain julistavat olevansa auktoriteetti jostain asiasta jonka jälkeen he voivat talloa kaikkien muiden ihmisten ihmisoikeuksien ylitse tuosta vaan?! Ainiin, se on yleinen mielipide asiasta - auktoriteetti voi määrätä asioista muiden ylitse ja se on vapautta. Ei lainkaan uskonto, koska se auktoriteetti niin kertoo.

Riippuen sitten siitä, mihin niistä lukemattomista eri asioista uskoo tai ei usko ja mitä pitää faktana tahi mielipiteenä ratkaiseeksin sen, millä nimellä itse itseään kutsuu ja mitä leimaa yhteiskunta pyrkii yksilöön lätkäisemään. Osa puhuu ”heränneistä”, jotkut valistuneista tai valaistuneista kun taas osalle nämä ovat vain eri termejä hörhöistä… ja hörhöksi muita kutsuvat ovat taas ”hyviä ihmisiä”. Sananvapaus olisi se ihmisten keino selvittää se, kuinka paljon jokin asia on uskomus ja kuinka paljon faktaa siihen mielipiteeseen oikeen liittyy. Mutta kun vääräuskoisten kanssa ei voi keskustella, pahoja syntisiä ei saa päästää ääneen ja edelleenkin vain hyvin pieni joukko ihmisiä määrittää sen hyvän ja pahan muiden puolesta, mikä voisikaan mennä pieleen? Ihmiset eivät edes yritä luottaa omaan moraaliseen kompassiinsa, vaan ottavat ulkoa sanellut eettiset säännöstöt omakseen ja koettavat sen mukaan elää elämänsä. Ja miten siihen omaan itseensä voisi edes luottaa, kun kehdosta hautaan on joku aina saarnaamassa miten sinun tulisi elää elämäsi? Toki siinä omassa vapaassa näkemyksessä tulee mukanaan vastuu omista sanoistaan ja teoistaan, mikä muiden eettisiä sääntöjä noudattamalla pystytään ohittamaan. Koska ”tein vaan mitä käskettiin” on edelleenkin kelvollinen puolustus… vai oliko?