Maalittaminen määriteltynä

Vihdoin ja viimein määritelmä!

Juuri julkaistussa "Maalittamisen laajuutta käsittelevä kirjallinen aineisto - Yhteenveto" sisäministeriön kirjasessa on maalittaminen määritelty... kahdella eri tavalla. Sisäministeriön virallinen määritelmä menee tälleen: "Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. Keinoja ovat muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta. Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin sekä erityisesti niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen. (Sisäministeriö 2021.)"

Kun taas Valtioneuvoston loppuvuodesta 2020 valmistunut selvitys "Järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen. Lainsäädännön arviointia" käyttää seuraavaa määritelmää: "Maalittaminen on yleensä tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohdetta uhataan tai loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityiselämäänsä kuuluvia tietoja tai esittämällä hänestä perättömiä tai muuten halventavia tietoja. Maalittamisella pyritään vaientamaan kohde tai muuten vaikuttamaan hänen toimintaansa. Maalittamisen pelko vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja millä tavoin. (Illman 2020.)"

Hallinnoltamme näitä maalitusdokumentteja on toki tullut useampiakin, joista olen jo aikaisemminkin kirjoittanut, mutta tässä uusimmassa taitaa olla ensimmäistä kertaa ns. "virallinen" määritelmä. Että asioista voidaan puhua, on niille annettava nimi, mutta tässä nimeämisessä törmätäänkin heti siihen ongelmaan, että kyseisestä ilmiöstä puhuttaessa ei välttämättä puhuta kuin samankaltaisesta asiasta, ei samasta asiasta - tämä taas olisi tärkeää täsmällisyyden takia ja kun tästä lähdetään lakia sorvaamaan, tulemme oletettavasti saamaan yhtä laadukasta lainsäädäntöä kuin nämä viimeaikaiset rajoitukset olivat... eli perustuslain vastaisia, mutta mitäs pienistä. Miksikö näin epäilen? Koska virallisessa määrityksessä on yksi norsunkokoinen ongelma...


"Yksittäinen henkilö"

Maalitusta siis tekee aina yksittäinen henkilö ja yhteenvedon perusteella ongelma on siinä, että kohteena on jokin "virallinen" taho. Oikeusvaltiossa lainsäädäntö suojelee yksilöä muilta yksilöiltä ja kollektiivilta, mutta tämmöisissä fasistisissa järjestelmä lait suojelevat koneistoa yksilöltä. Laillisten keinojen "väärin"käyttöä ollaan kriminalisoimassa, kun koneisto tai sen jäsenet ovat uhattuna. Yhteenvedon teossa määritelmää kuitenkin vaihdettiin aina sen mukaan kenen kanssa oltiin puhumassa, jolloin saatiin yhden pahan termin alle mahdollisimman monta asiaa ja ilmiö kuulostamaan entistä vaarallisemmalta. Ihanaa, eikös?

Ja missä se ongelma jälleen kerran piili? Yksilöt antoivat väärällä tavalla palautetta "hyville ihmisille" ja koneiston jäsenille jostain, mitä nämä kohteet olivat ensin itse tehneet. Ihmiset eivät siis osanneet antaa rakentavaa palautetta?! Ihanko oikeasti? Joku tavan kansalainen jonka muroihin viranomaiset ovat kusseet ties kuinka monta kertaa ei välttämättä jaksa tehdä sitä sadannetta turhaa valitusta (joka ei koskaan etene) vaan antaa sen palautteen julkisesti esimerkiksi sosiaalisen median kautta?! Vau, lähdetääs etsimään yllättyneitä...

Uhka demokratialle! Kyllä, tämä kaikki, jälleen kerran, on suuri uhka demokratialle. Siis sille yhdelle sallitulle tarinalle, jota koko mediakenttä kynsin-hampain suojelee paljastumasta täydeksi vedätykseksi. Kun mistään asiasta ei saa kehyksen ulkopuolelta puhua, ei sinne kehyksen sijaan jää kuin ne samat runkkuringit jotka tietävät tasan tarkkaan millä argumenteilla mistä asioista saa puhua julki. Tiedäthän, ne "maailman vapain media", "vain äänestämällä voit vaikuttaa" ja muut vastaavat sadut joiden todenperäisyyttä ei saa kyseenalaistaa. Kyllä, tämä "demokratia" on ihan satavarmasti uhattuna, kansanvallasta kun ei ole missään kohtaa kyse.


Tavis ei suojaa saa

Onko maalittaminen sitten ongelma? Kyllä, monessa kohden on. Kaiken maailman silliparvet saavat vapaasti mustamaalata ihmisiä ja kerätä nimilistoja "pahoista ihmisistä", siinä kun yksikin poikkitelainen kommentti yhdestäkin virkamiehestä, toimittelijasta, poliitikosta, poliisista tai vastaavasta heidän omalla nimellään antaa aiheen kansalliseen hätätilaan. Kun se koneiston osa tekee jotain väärin, siitä ei saa puhua, mutta kun yksittäinen ihminen omaa yhdenkin väärän mielipiteen, hänen kimppuunsa saa käydä kaikin voimin aina virkamafiaa myöden. On tämä hieno maa...

Mikä tässä lain kannalta muodostuukin ongelmalliseksi on se, että perustuslaki ei tunne "virallisia tahoja" erilleen tavan kansalaisesta yhdenvertaisuudessaan. Molemmat kun ovat vain ihmisiä!? Tämä uusi ja ennenkuulumaton asia kuin että kaikille kuuluu samat oikeudet ja vapaudet on jälleen se piikki kollektivistien lihassa ja siksi asiaan halutaankin hetimiten muutos. Ihmisoikeudet voidaan myös unohtaa koska ne suojaavat myöskin yksilöä kollektiivilta ja nyt halutaan rangaista yksilöitä, jotka uhmaavat kollektiivia! Määritelmän mukaan medialynkkaus ei nimittäin ole maalitusta, koska kun koko koneisto mustamaalaa ja pilkkaa yksilöä, se ei ole maalitusta ja vain maalitus on pahaa!

Kyllä, maalitus uhkaa demokratian ja oikeusvaltion illuusiota ja pahimmillaan aiheuttaa kansalaisten tuen korruptiota täynnä olevalle järjestelmälle loppumisen. Ja tämä on iso ja paha asia, koska virkamafia haluaa elellä valtamedian suojissa nyt ja tulevaisuudessakin. Lait on tehty muutettavaksi, joten varmasti saamme nauttia maalituslainsäädännöstä, joka estää kaiken virkavallan arvostelun julkisesti. Ja kun se julkisesti arvostelu kielletään, se ei tietenkään lisää kansan inhoa sitä virkavaltaa kohtaan eikä voisi koskaan lävähtää käsiin, eiks jeh? Mutta kun on väkivaltakoneisto suojana, voi kansan oikeuksia ja vapauksia polkea rajattomasti. Kunnes se raja tulee vastaan... Tyranniat kaatuvat vain yhdellä tavalla.