Mikälietaarinen ismi maatamme vaivaa?

Nomenclature, muttei kuitenkaan

Että asiasta voidaan puhua, sille on annettava nimi. Nomenclature, eli termistö, määrittelisi siis mitä mikäkin sana tarkoittaa ja millä nimellä asiaa tulisi kutsua. Käytännössä jokainen ihminen määrittelee ne sanat itse ja ymmärtää asiat monasti jopa täysin vastakkaisella tavalla kuin se "vastapuoli" väittelyssä, joten lopputulos on aina hyvin samankaltainen: väitellään eri asiasta luullen että molemmat ottavat kantaa samaan asiaan. No mutta sehän vaan johtuu näkökulmasta ja jokainen ihminen näkee maailman vain omasta vinkkelistään! Juu, tietysti, mutta jos kuvitellaan että kaksi ihmistä näkee jonkin asian ja kutsuvat sitä näkemäänsä toisistaan poikkeavilla termeillä niin eihän siitä tule yhtään mitään muuta kuin riitaa. Yksinkertaistettuna: jos kuvittelet kiinteän sylinterin, joka on yhtä pitkä kuin sen halkaisija on ja loistat siihen valoa "päältä" ja "sivulta", sen varjot ovat neliö ja ympyrä. Yhdelle siis varjo on "ympyrä" ja toisaalta katsoen "neliö", mutta jos esine jota minä kutsuin sylinteriksi olikin oikeasti pyramidi, niin mitä ihmettä se ympyrän nähnyt oikein selittää?

Toivottavasti epäselvä esimerkkini antoi kuitenkin kuvan sille, kuinka tärkeä on ymmärtää käsitteiden perusteita vaikka ne sitten omassa näkemyksessä eriävätkin muiden näkemyksistä? Mutta itse asiaan, eli ismeihin ja aatteisiin joiden ansiosta tai syystä nykymaailmamme on niin päin prinkkalaa. Ensiksi on siis huomattava, että maailmasta ei löydy kahta ihmistä jotka määrittelevät nämä eri aatteet ja ismit samalla tavalla. Sen lisäksi että määritykset poikkeavat, jokaisen omasta katsomiskannasta riippuen ne termit vieläpä saavat toisistaan eriävät nimitykset. Eli oikeistolle kaikki vasemmistolaisuus on kommunismia ja vasemmistolaiselle oikeistolaisuus on fasismia... mutta kumpikaan ei kykene edes sopimaan mitä oikeistolaisuus ja vasemmistolaisuus merkitsee.

Näistä lähtökohdista onkin sitten hyvä päästä itse aiheeseen, eli mitkä natsit onkaan päästetty nyt valtaan ja kenen syytä se on. Olen useammankin eri määrityksen eri aiheista kirjoittanut, mutta yksinkertaistuksen vuoksi viittaan nyt ainoastaan neoliberalismin määritelmääni ja loput vedetään vain lonkalta siihen suuntaan, kuten tapana eri ismeistä puhuttaessa onkin. Väitän, että koko talousjärjestelmämme perustuu neoliberalismin ajatelmiin, eli kilpailu ratkaisee kaiken ja vahvimman oikeudella johdetaan. Kansalle asia voidaan myydä minkä tahansa muun ismin viitassa, mutta sielä alla on aina se yksi ja sama aate: kilpailu. Se myydään maailman luonnollisimpana asiana, vaikka luonnossa kilpailua tapahtuu ainoastaan silloin, kun jostain resurssista on pulaa. Ihminen on aivan loistava luomaan keinotekoisia puutteita, joita sitten paikataan kunhan kansa vaan antaa valtansa juuri sille oikealle ismille.


Niin että mille ismille?

Suomessa "tolkun ihminen" tietää tasan tarkkaan, että vain äänestämällä voi vaikuttaa ja ne ääripäät ovat aina pahasta. Oikeisto kertoo omaa tarinaansa, missä vasemmiston paha sosialismi ja kommunismi aiheuttavat kaikki ne ongelmat. Vasemmisto taas tietää ongelman olevan oikeiston luomasta epätasa-arvosta, jolloin oikeistoa tulee kutsua fasistirasistinatsikapitalistiksi, tilanteen mukaan. Huvittavaa onkin, että molemmat osapuolet ovat täysin oikeassa - koska määrittelevät ne termit omalla tavallaan. Molemmat myös määrittelevät ne termit toisistaan poikkeavalla tavalla, joten näiden "ääripäiden" kannattajat eivät puhu lainkaan samoista asioista huudellessaan toisilleen.

Kansan suunnalta katsottaessa nousevat taas termit totalitarismi ja autoritarismi, kuvaten nykyistä mallia johtaa kansaa. Totalitarismi, eli kaikki mahdolliset asiat yhden tahon/aatteen alla taitaa kuitenkin olla liioiteltu, koska saammehan sentään äänestää uudet puhuvat päät valtaan eri puolueiden listoilta. Mutta autoritarismi, eli itsevaltainen hallinto soveltuu nyt etenkin korona-aikana kuvaamaan tätä hallintomme tapaa johtaa maata. Kansalta ei kysytä yhtään mitään vaan kaikki sanellaan ylhäältä. Toki tolkun ihminen ymmärtää kuinka tärkeää on kuunnella niitä auktoriteetteja koska ne kerran on itse sinne valtaan oikeuttanut. Muille, itsenäisesti ajatteleville, meno kuitenkin vaikuttaa järin omituiselta, koska kerrottu tarina ei täsmää lainkaan määräyksiin eikä täten oikeuta toimia joita ympäri maailmaa on tehty "pandemian" vuoksi. Muualla se vastustus on jo ehtinyt kunnolla kadulle saakka, mutta Suomessa tolkun ihmiset eivät edes ongelmaa huomaa ja muille nyt on jo aivan liian kylmä mennä kadulle asiasta miekkaroimaan.

Kun katsotaan mitä on tapahtunut tämän "pandemian" oikeuttamana, on kyse lähinnä sielä piilossa tapahtuneiden asioiden nousemisesta nähtäville. Nimittäin sama autoritaarinen johtajuus ja eri toimijoiden saumaton yhteistyö on jatkunut jo hyvän aikaa. Asiaa voitaisiin kutsua fasismiksi aivan oikeaoppisesti, kuin myös (Marxis-Leninistiseksi) kommunismiksi, joten niin oikeiston kuin vasemmiston väite on sinällään oikein. Suuryritykset lyövät kättä päälle keskenään ja valtioiden nukkehallitukset tekevät työtä käskettyä, eli ohjaavat tavan kansan omaisuuden harvojen käsiin. Eli siis juuri sitä, mikä on kapitalistisen hallinnon päätehtävä... siis neoliberalismia. Mutta kun sitä nyt tehdään vasemmistohallituksen toimesta, se on vissiin vaan kommunismia ja sitä vastustavat taas fasismia.


Kritiikitöntä toimintaa, kun "me" sitä teemme

Itse tämä teksti on kuitenkin lähtöisin juuri lukemastani kirjasta "Luokkavallan vahtikoirat : miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä" - Emilia Kukkala & Pontus Purokuru. Ei toki suoraan kirjasta, vaan sen innoittamana. Voidaan sanoa, että kirja kiteyttää tämän ongelman lähes täydellisesti, tosin se ei sen tarkoitus tainnut olla. Sinänsä hyvinkin purevaa mediakritiikkiä sisältävä teos osoittaa täydellisesti niin oikeiston kuin vasemmiston ongelman: niin kauan kuin se oma puoli saa päättää mitä tehdään ja se oma valta kasvaa, kaikki on hyvin. Ainoastaan "vastapuolen" sitä omaa valtaa haittaavat asiat nähdään ongelmana. Molemmat puolet tahtovat kalifiksi kalifin paikalle ja kuten kaikki tietävät, fasismi on se ainoa oikea tapa johtaa maailmaa - kaikki yhden vallan alla.

Ja tämän kaiken mahdollistaa mediamme omertan laki, josta median toimijat itse ovat myös hyvin tietoisia. Yllä mainitussa kirjassa asiaa puidaankin huolella, mutta ongelmaksi nähdään ainoastaan se vastapuolen tekemä manipulointi siinä kun omien näkemysten kanssa samaa tarinaa kertovat ovat "hyvien puolella". Ainoastaan niitä pahoja asioita, joita se vastapuoli tekee, tulee vastustaa ja se oma fasismi on aina hyvästä. Niille oikeille vallanpitäjille tämä oikeisto/vasemmisto riitely on tosin täysin yhdentekevää, koska molemmat osapuolet ovat täysin halukkaita kusemaan kansan muroihin surutta, kunhan vaan itse pääsevät hillotolpalle ja valtaan.

Saammekin siis myös jatkossa lisää tätä samaa fasismia, missä "tunteella päätöksiä tekevä vasemmisto" ja "looginen oikeisto" kilpailevat siitä, kumman fasismia kansalle tarjoillaan. Ai mistä sen tietää, että molemmat ajavat fasismia? Molemmat kilpailevat siitä, keneltä ja mitä oikeuksia tulee viedä ja rajoittaa, että se oma fasismi säilyy voittajana. Väärät mielipiteet halutaan kieltää ja keskustelu tukahduttaa, mutta vain niiltä, jotka ovat väärää mieltä. Kumpikaan osapuoli ei Suomessa ole osoittanut mitään muuta kuin halveksuntaa ihmisoikeuksia kuten sananvapautta kohtaan. Ne oikeudet kun kuuluvat kaikille ja jos ne voidaan ottaa pois joko osalta tai kaikilta, ne eivät olleet oikeuksia vaan väliaikaisia etuja kunnes fasistit ne pois taas vievät. Rauhaa ja vapautta ei kukaan aja politiikassa, koska niillä ei kansoja voi johtaa. Ja se tuntuu olevan tärkeintä näille poliitikoille: päästä johtamaan, mieluiten ihan kaikkia/kaikkea. Se on sitä fasismia, tai kommunismia tai totalitarismia, valitse itse minkä haluat - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Vai tunteeko joku olevansa oikeutettu määräämään mitä muiden tulee tehdä, ajatella ja sanoa? Itse en, mutta olenkin vaan tämmöinen narri...