Realistinen vaihtoehto nykymenoon?

Ongelma täytyy ensin ymmärtää

Että mitään asiaa voidaan lähteä muuttamaan ”parempaan” suuntaan, on se ensin ymmärrettävä ja tunnistettava ne kohdat, joissa ne mahdolliset viat oikein piileskelevät. Tässä meidän täysivaltaisessa tasavallassa on ongelmia niin paljon, ettei niiden luettelemiseen piisaisi yksi teksti, ehkä ei edes yksi kirjallinen, mutta kun aina vaaditaan antaa jotain ratkaisuja ongelmien osoittamisen sijaan, osoitetaan nyt muutama valuvika joiden muuttaminen olisi sekä realistista että auttaisi hieman eteenpäin. Toisaalta, tämä kuolonkouristelussaan oleva länsimainen demokratia joutaisi kokonaan romukoppaan neoliberaaleine talouksineen, mutta silloin mennään jo niin syvälle että sen vyyhdin purkamiseen menisi vuosia edes selvittää ne kohdat. Heitetään alkuun pätkä jonka twatterissa hiljattain jaoin osoittamaan se elefantti olohuoneessa: valta muiden yli ja oikeutus siihen.

”Oikeutus valtaan selitettynä twitterhuoneiden kautta

Kuvitellaan, että joka ikinen huoneessa oleva uskoo sanan- ja mielipiteenvapauteen, eli kaikki saavat sanoa asiansa vapaasti, mutta kuitenkin niin ettei se suoraa loukkaa tai uhkaa toisia.
Sitten huoneeseen tulee tyyppi, jonka mielipiteet kyrsivätkin koko sakkia vaikka asian esittääkin täysin asiallisesti. Nyt kaikilla on kuitenkin se usko vapauteen eli kukaan ei ole oikeutettu puuttumaan asiaan itsestään, mutta kollektiivisesti keksitäänkin että kyllähän siihen pitää nyt puuttua, herranen aika se levittää vääriä mielipiteitä.
Noh, asiaan puututaan, mutta millä oikeudella kun kerran kaikilla oli sananvapaus?

Jos host puuttuu siihen yksin, puhutaan diktatuurista
Jos host co-houstien kanssa puuttuu siihen yhdessä, oligarkiasta
Jos kaikki houstien hyväksymät puhujat saavat vaikuttaa, tasavallasta
Jos kaikki huoneessa olijat, demokratiasta

Kukaan ei ollut ennen asemaansa oikeutettu siihen päätökseen, mutta sitten kuin ihmeen kaupalla se onkin oikein. Se, mikä hallintomuoto on se yleisesti hyväksytty, siitä tulee oikeutus valtaan ja oikeutettu tapa rikkoa jonkin ihmisen oikeuksia ja vapauksia joiden rikkomiseen ei yhdelläkään ihmisellä pitänyt olla oikeutta.
Mikä oikeus on millään ”enemmistöllä” päättää jotain, jota yksilö ei saa kuitenkaan tehdä? Ja kuka antaa oikeuden sille yksilöllä panna toimeen se toimi joka mukamas oikeutetusti päätettiin, mutta jota samalla kukaan ei saisi tehdä? Kuvitteleeko joku voivansa delegoida oikeuksia muille, joita itsellään ei ole?”

Kuten arvata saattaa, auktoriteettiuskoista kansaa, eli sitä joku uskoo että hallinnollamme on oikeasti oikeutus olla vallassa ylitsemme ja tehdä meille asioita joita yksikään yksilö ei saa toiselleen tehdä, ei voida muuttaa kuin sukupolvien saatossa. Mutta se helpommin korjattava ongelma löytyy tuolta tasavallastamme. Suomi on täysivaltainen tasavalta, siinä kun jenkit, jota niin moni ihailee, on perustuslaillinen tasavalta (huom. molemmat siis paperilla ovat tuolla tavalla, käytännössä ei sekään pidä paikkansa). Erona näissä on se konstitutionalismin aate joka maastamme puuttuu ja joka mahdollistaa tasavallan toimivan kuten se on ”suunniteltu” toimimaan. Eli ilman rajoitteita, perustuslain pakollista noudattamista, tasavalta on vain ryhmä ihmisiä vallassa kansan yli ilman mitään esteitä sille, mitä he voivat päättää. Kun ensin säädetään jokin laki, se toiminta on sen jälkeen laillista ja kun perustuslakia ei kukaan noudata tahi valvo, niille perusoikeuksille saa heittää hyvästit. Tästä syystä tämä zombie-virus meni kuten meni ja ilmastohumppa tulee menemään kohti vihreää siirtymää.


Open source demokratia

Perustuslailliseksi tasavallaksi Suomi voitaisiin ajaa kansan pakottamana, koska eduskunnan kautta siihen taidettaisiin tarvita 5/6 enemmistö muuttamaan perustuslaki. Hieman epäilen että sinne semmoista enemmistöä saataisiin kannattamaan asiaa, koska se veisi heiltä itseltään vallan. Kansankiihotus on siihen nähden lasten leikkiä, mutta se vaatisi myös paljon nykyistä enemmän osaamista ja ymmärrystä aiheesta. Jos oikeuslaitos sitten alkaisi noudattamaan lakia siihen määrättynä, sen sijaan että vain noudattavat eduskunnan käskyjä, vyyhdin purkaminen tulisi kestämään vuosia mutta jos ulkopuolinen sekaantuminen kyettäisiin samalla estämään, voitaisiin tämä maamme palauttaa lainmukaiseen tilaan. Ja sen jälkeen vasta voisimme lähteä pohtimaan onko tasavaltakaan se paras ratkaisu. Tasavallan etu demokratiaan on kuitenkin sen nopeus ja tehokkuus päätöksenteossa. Kansalta ei tarvitse kysellä ja pienessä porukassa on helpompaa päästä sopuun etenkin silloin, kun se lämmin leipä ja kylmä kalja tarjotaan kaikille samaan tapaan. Ai niin, se oli se tasavallan ongelma: ei tarvitse turhaan vaikuttaa koko kansan näkemyksiin, riittää että manipuloi sitä tehtävään valittua pientä sakkia. Eli mitäpä jos kokeiltaisiin vuosisatojen tauon jälkeen pitkästä aikaa demokratiaa?

Vaikka ”open source demokratia” onkin lähinnä konseptin tasolla oleva ajatus, se ei muutamaa myöhemmin tekstissä selitettävää kriittistä ongelmaa lukuun ottamatta ole ollenkaan hullu ajatus, jos siis pitää kansan enemmistön näkemystä oikeutettuna valtana. Jo keltaliivien ajama RIC-malli olisi antanut vallan kansalle tasavallan ollessa vielä huipulla, tämä ”avoimen lähdekoodin” demokratia yhdistää radikaalin demokratian idean teknologian tuomiin mahdollisuuksiin antaen kansalle vallan ilman väliportaita. Todellisuudessahan ainoa merkittävä ero nykyisessä tilanteessa aikaisempiin vuosisatoihin on tiedon kulku - sen nopeus ja leviämismahdollisuudet ovat lähes rajattomia tänä päivänä. Jos kansa haluaisi päättää asioistaan ja keskustella ne perinpohjin läpi, nyt siihen olisi kaikki mahdollisuudet. Tosin, kuten huomata saattaa, olisi moinen järjestelmä samalla tooooodella hidas isossa osasta päätöksiä, mutta toisaalta, olisiko se huono asia? Hitaus on aina ollut deliberatiivisen eli keskustelevan demokratian ongelma: asioista keskustellaan kunnes päästään lähestulkoon yksimieliseen päätökseen.

Netti nimittäin mahdollistaisi jokaisesta asiasta keskustelun juuri niin pitkään kuin halutaan. Kaikilla olisi siis pääsy foorumille, josta kenenkään näkemystä asiasta ei hiljennettäisi ja vasta kun jokainen ehdotus saavuttaa konsensuksen, vaikkapa 95% kannatuksen, se hyväksyttäisiin. Samalla voitaisiin yhdistää edustuksellisuus niille, jotka eivät itse halua osallistua niin päätöksentekoon kuin keskusteluun: järjestelmä antaisi mahdollisuuden antaa väliaikaisesti kenelle tahansa toiselle valtakirjan äänestää ja keskustella joko yhdestä tai kaikista aiheista enemmän kuin yhden äänen painolla. Todellinen ”edustuksellinen demokratia” tapahtuisi tällä tavalla. Mahdollisuudet demokratian toteutumiseen olisivat siis käsillä ja toisin kuin monen kuvittelema ”tasavalta on reilu, demokratia aina vain enemmistön diktatuuri”, voisimme avoimen keskustelun kautta päästä siihen ajatusten markkinapaikkaan missä todellakin se paras idea voittaisi. Tässä nyt vaan on semmoinen ihan pieni mutka matkassa, joka ei sen enempää eikä vähempää voi vääristää kuin minkä tahansa hallintajärjestelmän juuriaan myöten.


Yleisen mielipiteen manipuloijat

Nimittäin se media, joka jo nyt sanelee yleisen mielipiteen, saisi missä tahansa demokratiassa kansan näkemään asiat varsin vahvasti omalla tavallaan. Kyllä, keskusteleva demokratia voisi estää osittain sen manipuloinnin, mutta tiedon rajoittaminen joka medialla onnistuu varsin helposti kykenee edelleen vaikuttamaan kansan yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta päätöksentekoon. Aivan kuten nytkin, media olisi se ensimmäinen valtiomahti ja ilman sen demokratisointia mikä tahansa järjestelmän ”parannus” on sekä mahdotonta että tuhoon tuomittu onnistuttuaankin. Median demokratisointi ei tietenkään olisi mahdottomuus, paitsi silloin kuin sielä taustalla häärii rajattomat resurssit pitämään sen junan omalla suunnallaan. Palaamme siis siihen vallan ongelmaan, oikeutettuun valtaan muiden yli, joka tietyillä tahoilla on siis se että kun omistan kerran kaiken tämän, voin käyttää sitä pönkittämään asemaani kaikkien muiden kustannuksella. Siihen tämä meidän demokratian illuusio perustuukin - ihmiset kuvittelevat olevansa oikeutettuja päättämään muiden puolesta asioista ja ainoa tapa varmistaa se ”yhteinen hyvä”, on manipuloida ihmiset näkemään asiat tietyllä tavalla.

Minulle on tultu usein sanomaan että eiväthän ne asiat nyt noin huonosti ole ja onhan meillä tässä nykyisessä mallissakin niin paljon hyvää ja toimivaa. Juu, niin on, joten miksi ihmeessä kukaan haluaisi vaikuttaa asioihin? Koneistohan rullaa omaa tahtiaan ja edelleenkin valtaosa ihmisistä ei halua itse päättää omista asioistaan, jolloin se tasavalta on varsin riittävä tällaisenaan jatkamaan, eikös? Nimittäin kansan näkemyksen muuttaminen siihen, että mikään asia olisi niin pahasti pielessä vaatisi sen kansan manipulointia. Edustajamme kykenevät selittämään enemmistölle minkä tahansa päätöksen parhain päin ja vaalikarjan muisti on lyhyt kuin kultakalalla. Ihmiset tekevät päätöksensä asioista median luomien mielikuvien perusteella ja vain aivan mikroskooppisen pieni osa kansasta oikeasti vaivautuu tutkimaan sieltä verhon takaa mitä on meneillään. Ihmiset eivät halua tietää, joten miten kukaan on heitäkään oikeutettu opettamaan asioita? Ainoa tapa missään kansanvaltaisessa mallissa kun olisi valistunut kansa joka ymmärtäisi päätöksenteossa asioiden vaikutukset elämäänsä. Siksi mikä tahansa oligarkian vastustus on vain marginaalinen ilmiö - kansa ei tiedä, eikä se edes halua tietää miten maailma pyörii.

Mistä palataankin taas siihen valtaan muiden yli. Kuka on oikeutettu päättämään asioista muiden puolesta? Jos joku haluaa olla alisteinen muille, tulisiko se hänelle myös sallia? Ihmiset kertovat haluavansa päättää omista asioistaan, mutta heille se merkitsee saada valita kymmenestä eri makuisesta jugurtista, ei päättää niistä asioista joista ei itse tiedä. Sinänsä ihan fiksua antaa asiantuntijoiden hoitaa kaikki muut paitsi makuasiat, koska silloin ei tule mokattua päätöksenteossa, eikös? Muiden antaminen päättää puolestaan olisi vielä ihan jees, mutta kun sillä oikeutetaan ne muut tekemään asioita, joita he eivät voisi ilman sitä erillisoikeutta edes tehdä niin ollaan vaikeuksissa. Jos mikä tahansa asia jota ei muutoin pitäisi tehdä voidaan oikeuttaa jollain tavalla, tämä valta muiden ylitse aiheuttaa tilanteen jossa osa on orjia ja osa herroja. Herrat voivat tehdä orjilleen mitä haluavat ja orja ei sille mitään saa. Joten jos luomme järjestelmän, oli se ihan mikä tahansa, joka antaa luvan tehdä asioita joita yksikään yksilö ei voisi muutoin toiselle tehdä, luomme vain uuden tavan määrittää ne herrat ja alamaiset. Sääntöpohjainen järjestelmä joka suosiokilpailulla päättää kenelle se näkyvä valta annetaan kuulostaa paperilla täysin idioottimaiselta idealta. Käytännössä sitä tukee reilu enemmistö kansasta laukatessaan vaaliuurnille neljän vuoden välein. Siksi niin moni pyrkii ulos järjestelmästä… edelleenkään kun jotain järjestelmää ei voi vastustaa sitä tukemalla, sori siitä.

Joskohan sitä nyt antaisi tämän vaaliteatterin rullata munillaan? Pahus kun sitä edelleenkin uskoo että useammat ihmiset voisivat käyttää sitä saatavissa olevaa tietoa muuhunkin kuin vain omaksi edukseen… moni toki jo kykenee, mutta sitä porukkaa pidetään täysin mielipuolena kun eivät kuulemma näe kuinka hyvin meillä menee tämän nykyisen kaltaisessa järjestelmässä. Joka ikinen järjestelmä kun on suunniteltu suojelemaan itseään uhilta, niin ulkoisilta kuin sisäisiltä - järjestelmän muuttumattomuus sen todistaa. Lassipallo on hauska laji, voittajalle. Vai voitko muka antaa toiselle jotain, joka ei edes ole sinun? Jos sä et saa jotain tehdä muille halutessasi, miksi kukaan muukaan saa? Jos asia on kielletty sinulta, mikä moraalinen oikeus on kenelläkään toisella niin tehdä kenellekään muulle? Liikutaan varsin vaarallisilla vesillä jos ainoa syy miksi ihmiset eivät tapa toisiaan on se, että se on laitonta, ei siksi että se on väärin…