Saturday, April 14, 2018

Propagandan keinot tutuksi - Portinvartija

Mistä puhutaan?

Kun kuka sanoi, ei mitä sanottiin on tärkeämpää, voi olla varma että ongelmia on odotettavissa. Kukaan ei ole aina oikeassa kaikesta, minkä takia asioita pitää voida kyseenalaistaa ja niistä täytyy keskustella. Portinvartija (engl. Gatekeeper) tarkoittaa henkilöä, joka on oman maineensa ansiosta noussut asemaan, jossa kyseenalaistaminen loppuu ja henkilöpalvonta on alkanut. Kaikki julkisuuteen nousseet henkilöt eivät tietenkään ole laskettavissa portinvartijoiksi, vaan siihen statukseen tarvitaan yksi poikkeava asia omissa sanoissaan ja/tai teoissaan, mikä erottaa nämä ihmiset muuten vain palvonnan kohteena olevasta ihmisestä.

Kaikki mitä portinvartija sanoo ja tekee on häntä palvovan mielestä okein. Mutta sivusta katsovalle saattaa aiheuttaa melkoista ihmetystä kun portinvartijan kertoma tarina tekee joskus täysin käsittämättömiä loogisia harppauksia ja ristiriitaisuuksia. 90+% jutuista voi olla täyttä rautaa, mutta pieni osa sanomisista puhuu lähes täysin sitä kaikkea muuta sanomaa vastaan. Propagandakeinona metodi onkin hyvin yksinkertainen - hommataan hyvä puhuja, joka kerää samanmieliset kasaan ja sitten ujuttaa sinne sanoman joukkoon jotain ihan muuta agendaa. Aihe voi olla lähes mikä tahansa, koska se puhujan esittämä ja havaittu pääaihe ei tarvitse olla se tärkeä asia, ainoastaan se mukaan ujutettu haluttu sanoma on tärkeä - heille, jotka portinvartijan ovat paikalleen asettaneet.

Siinä päästäänkin asian ytimeen, eli onko kyseessä portinvartija vaiko vain joku julkkis puhumassa läpiä päähänsä ymmärtämättä edes itse sanomansa ristiriitaisuutta? Ollakseen portinvartija, on tämä pieni, mutta suuremmassa kuvassa tärkeämpi asia tietoisesti ja syystä mukana koko kerrotussa tarinassa. Ulkoa palkattu, ulkoa ohjattu tai vain oman aatteen palon johdattamana, portinvartija käyttää saavuttamaansa statusta ja kunnioitusta häikäilemättä ajaakseen tiettyä asiaa joka voi sotia hyvinkin vahvasti jopa kaikkea muuta sanottua vastaan. Kenen pillin mukaan tanssitaankaan ja mikä on se motivaatio moiseen? Jokainen tapaus on tutkittava irrallaan muista vastaavista, ellei taustalta löydy selviä yhteyksiä jotka antavat suuntaan kenen leipää ollaan syömässä.


Muutama mahdollinen esimerkki

Noam Chomsky on ehkä kuuluisin esimerkki portinvartijasta. Suureen maineeseen useilla hyvillä lausunnoillaan päässyt Chomsky on muutamilla muilla lausunnoillaan aiheuttanut melkoisesti ihmetystä tietyissä piireissä. Hänen halukkuutensa vältellä ja vähätellä tiettyjä aiheita voidaan toki myös tulkita siten, että hän toimii käskyjen alaisena. Suunta, mistä asiaa voit itse lähteä tutkiskelemaan: keskuspankit ja salaliittoteoriat. Toisena älymystöön kuuluvana, mutta varmasti paljon enemmän erilaisia näkemyksiä muodostavana nostan kuitenkin esiin Jordan Petersonin. Päällepäin kaikki on loistavasti - nerokas puhuja sananvapauden puolella ja poliittista korrektiutta vastaan. Itsekin hänen töitään runsaasti tutkineena ajatus siitä, että Peterson olisi muka portinvartija tuntui alkuun täysin mahdottomalta, mutta... Lähes fanaattinen kannattajakunta, check. Loistava puhuja ja suurimmaksi osaksi yhdenmukainen ja mukaansa tempaava tarina, check. Löydätkö sinä säröjä tarinoista?

Bill Gates, George Soros ja muut vastaavat "filantroopit" ovat jo pitkään nauttineet massojen kannatusta ja suosiota, saaden valtamedialta aina aikaa omille sanoilleen. Kuka nyt ei haluaisi lahjoittaa rahaa näille kansojen aidoille ystäville ja hyväntekijöille? Yleisö hurraa kun ökyrikkaat muka-hyväntekijät vievät länsimaista rikkautta vaikka kehitysmaihin. Mitä sitten vaikka sivussa hieman rahoitetaan vallankaappauksia, terroristijärjestöjä, pakkosteriloidaan tuhansia tyttöjä ja suljettujen ovien takana saarnataan eugeniikkaa ja rodunjalostusta? Media kertoo vain ne positiiviset asiat näistä portinvartijoista ja mediaa uskovat avaavat kukkaronsa heille luullessaan pelastavansa koko maapallon ilmaston, samalla kun heidän omistamansa ja ohjaamansa tahot tekevät kaikkensa täysin päinvastaisessa...

Politiikassa puheiden ja tekojen täsmäämättömyys on normi, joten portinvartijaa ei välttämättä tarvita. Kuitenkin aina välillä joillakin poliitikoilla on taipumusta toimia kuin portinvartija puheissaan. Teot eivät täsmää puheita kuitenkaan, mutta valtaosalle ihmisistä riittää hyvät puheet. Vallassa oleville puolueille ei portinvartijasta ole yleensä mitään hyötyä, mutta oppositiossa hyvin valikoitu portinvartija voisi saada aikaiseksi näennäisen vallanvaihdon, kun kovien puheiden jälkeen takki kääntyykin aivan täysin. Moinen sirkus nähtiin jo hiljattain Suomessa, kun jytkystä muodostuikin smurffit. Samat merkit ovat kuitenkin päällä myös tälläkin hetkellä, mutta asiasta vihjaaminen aiheuttaa suurta närää monessa. Se ei silti muuta asiaa, että samoin kuin Peterson ensimmäisessä esimerkissäni, myös Halla-aho täyttää portinvartijan varoitusmerkit.


Aatetta suuremmat henkilöt

Aina kun jonkin aatteen tai asian yläpuolelle nostetaan jokin henkilö, on vaarana että tämä messiaana näyttäytyvä henkilö on jotain ihan muuta. Periaatteessa asia on pohjimmiltaan vain toinen nimi kontrolloidulle oppositiolle, mutta siinä kun oppositiota voidaan kontrolloida myös joukkona, toimii portinvartija pitkälti yksin. Tai no, näkyvästi yksin, koska taustalla voi olla suuri joukko ihmisiä vetelemässä oikeista naruista ettei totuus paljastuisi. Tarve kuulua joukkoon ja mahdollisuus päästä "voittajan kelkkaan" ovat omiaan piilottamaan portinvartijan sisäpiirissä lipsahtavat asiat.

Aatteella voi olla monta "sankaria", mutta jos yksi nousee keulakuvaksi ja kyseenalaistaminen kannattajilta loppuu, on ilman ulkopuolista apua jo mahdollisuus että "kusi nousee päähän" ja koko asia menee pahasti metsään. Aatteen tahi asian fanaattiset puolustajat ovatkin ehkä minkä tahansa aatteen/asian suurin vihollinen. Jos siihen päälle vielä johtoon nousee portinvartija, voidaan koko kannattajakunta johdatella ihan mihin tahansa, jopa kannattamaan asioita joita alkuun vastustettiin hampaat irvessä.

Puhumallahan asiat voitaisiin selvittää, mutta käytännössä riita on jo valmiiksi aluillaan jos edes vihjaa jonkin asian olevan "suurella johtajalla" hieman oudolla laidalla. Kognitiivinen dissonanssi iskee täyden jarrun päälle ja reaktio on saman kaltainen kuin kertoa fanaattiselle uskovaiselle hänen uskonsa olevan hölynpölyä. Mutta niin ei maailmaa korjata. Asiat korjataan kyseenalaistamalla ja väittelemällä, tutkimalla ja funtsimalla. Kaivamalla valheet esille mutta samalla muistamalla, että ei ole vain yhtä totuutta ja pohjimmiltaan kaikki tieto on vain uskomuksia. Siksi pitäisikin olla jo sanomattakin selvää: Älä usko mitä minä sanon, tutki mitä minä sanon.

2 comments: