lauantai 21. huhtikuuta 2018

Oiligarchy

Miten niin pääsi käymään?

Parempaa termiä, kuin "oiligarchy", ei tälle ilmiölle ole olemassa. Öljyn tuoma maailmanvalta ja miten se pääsikään valloilleen on selitetty loistavassa, noin kolme tuntia kestävässä, The Corbett Report - "How & Why Big Oil Conquered The World" (linkki kommenteissa), mutta raapaistaan nyt hieman pintaa. 1800-luvun puolivälin jälkeen muutama surullisenkuuluisa (Rockefeller ja Rothschild muutaman mainitakseni) suku on periaatteessa pyörittänyt koko maailman taloutta ja sitä kautta lähes kaikkea. Jo sitä ennen osa näistä rikkaista suvuista toki olivat vahvasti vallan kahvassa kiinni, mutta vasta öljy antoi heille ensimmäistä kertaa avaimet heidän perimmäisiin tarkoitusperiin. Rockefellerin (väitetty) sanoma "Kilpailu on syntiä" kuvastaakin hyvin tätä asennetta - kilpailu on syntiä, siksi monopoli on ainut oikea vaihtoehto.

Kaikki sodat on aina sodittu muutaman vallanhimoisen yksilön halujen täyttämiseksi. 1900-luvun alun jälkeen on syy ollut sama, mutta öljy on ollut se vallan ilmentymä jota on toisilta haluttu itselle ottaa. Vielä tänäkin päivänä samat tahot taistelevat keskenään siitä, kenen öljyä ja kaasua myydään ja millä säännöillä. Taustalla nämä oiligarkit ovat siirtyneet jo uusille markkinoille, mutta sodat jatkunevat resursseista vielä vuosikymmeniä. Mutta johonkin ne kaikki rikkaudet öljystä oli kuitenkin vuosien saatossa laitettava, joten mikä sen parempi paikka kaikille niille taaloille olisikaan ollut kuin ikioma pankki? Hommataan vielä itselle oikeus luoda rahaa tyhjästä ja lainata sitä korkoa vastaan muille niin ei ainakaan pääse massi loppumaan kesken. Sama taho siis rahoittaa kaikki sodan puolet, omistaa energian ja määrää miten hommat etenevät. Kiinnijäämisen riski oli kuitenkin ilmeinen, joten sille piti vielä tehdä jotain...

Ratkaisu: ostetaan loputkin - säännöt, informaatio, ruoka ja lääkkeet. Keräämällä kaikki kriittiset alueet ihmisen elämästä yhden tahon alle, voidaan ihmisiä ohjailla ja heille kertoa mikä on heidän omaksi parhaakseen. Ensin ostettiin historia, sitten koulutus ja sitä kautta lääketiede ja lääketieteestä päästiin ravintoon ja sääntöjä saa halvalla kun lobbaa poliitikkoja - samat tahot omistavat valtaosan ympäri maailmaa kaikista näistä. Loppu kruunataan kuitenkin sillä kaiken yhdistävällä asialla: media. Samat tahot kun omistavat vielä valtaosan kaikista maailman medioista, kaikki informaatio helposti saatavilla on siis samojen tahojen takana. Kuulostaa... salaliittoteorialta ja suuruudenhulluudelta?


Eikä vain miten... mutta miksi?

Jos uskot kaiken yllä mainitun olevan vain salaliittoteoriaa, joudut ikävä kyllä pettymään karvaasti jos lähdet väitteitä tutkimaan. Nämä suuruudenhullut oiligarkit, samoin kuin heidän edeltäjänsä, ovat haaveilleet vuosituhansia täydellisestä maailman hallinnasta. Kun sata vuotta sitten täydellinen jokaisen ihmisen hallinta oli vain megalomaanikon märkä uni, on massamedia antanut näille tahoille keinon millä siihen voitaisiin päästä. Propagandan keinot, jotka televisio ja radio ovat mahdollistaneet, riittivät uskottelemaan ihmisille miten elää ja olla, syödä ja lääkitä. Mutta parhainkaan koulutus ja massamedia ei yhdessä kykene pitämään kaikkia kurissa, joten keinoja tarvittiin lisää.

Netillä ja etenkin sosiaalisella medialla päästiin jälleen askelta lähemmäksi täydellistä hallintaa. Mutta eihän netillä voi ketään hallita? On toki totta, ettei netillä pysty ihmistä suoraan hallitsemaan, mutta sillä pystytään ihmistä valvomaan 24/7. Askel siitä eteenpäin onkin esineiden internet. Joku kykenee vahtimaan kaikki mitä teet, millä teet ja miten teet... ja tarvittaessa pystyy tekemään siihen stopin. Tämä asioiden internet on kovaa vauhtia valtaamassa tilaa ja se myydään aina positiivisena asiana - esimerkiksi... eCall 112, kuulostaako tutulta? Kuun alusta voimaan tullut lakimuutos määrää jokaiseen uuteen autoon pakolliseksi kuuluvana hätänumeroon automaattisesti soittavan laitteen. Tämä nukkuva laite herää sitten tarvittaessa ja lähettää tiedot sijaintia myöden hätäkeskukseen. Kysymys onkin, kenen tarpeesta?

Oiligarkkien märkä uni onkin maailma, missä he tietävät tarkasti missä kukin ihminen on ja mitä he tekevät. Teknokratiaksi kutsuttu järjestelmä takaa kaikille maailmassa yhtäläiset oikeudet ja resurssit, mutta osa on tietysti hieman tasavertaisempia kuin toiset ja ovat näin oikeutettuja valvomaan muita. Eikä vain valvomaan, vaan myös päättämään kaikkien muiden asioista, mukaan lukien oikeudesta hengittää. Millä oikeudella nämä tahot sitten luulevat olevansa siihen oikeutettuja? Verenperintönä, kuin kuninkaat aikoinaan, osa kuvittelee kuuluvansa etuoikeutettuun sukujuureen, jolla on oikeus hallita kaikkia kansoja. Eugeniikkaa, nykymalliin sopeutettuna. Jos kuvittelit natsien olleen asiassa hieman oudoilla ajatuksilla matkassa, vietä hetki aiheessa ja tutki mihin nämä nykypäivän rodunjalostajat pyrkivätkään. Natsit olivat amatöörejä näihin tahoihin nähden...


No mutta mitä sitten?

Kun vielä vuosikymmen sitten öljy oli se tärkein ja arvokkain resurssi, nykyään kärkipaikasta kilpailee aivan uusi, virtuaalinen, hyödyke. Tai no, hyödyke vain niille, jotka sitä tarvitsevat ja voivat sitä käyttää omiin tarkoitusperiin. Tieto ja vielä tarkemmin henkilökohtainen tieto. Minun, sinun ja kaikkien muiden henkilökohtaiset käyttäytymismallit ovat kultaakin kalliimpaa "oikeissa" käsissä. Täsmäpropagandalla yksilö saadaan hyvällä todennäköisyydellä tekemään juuri kuten halutaan ja esineiden internet kykenee siinä samalla myös rankaisemaan väärästä käyttäytymisestä - ai ei utopia kelpaa? Laitetaampas vaikka auton jarrut jäähylle tai ehkä jääkaappi pilaa ruuat ja kahvinkeitin annostelee aamun mielialalääkkeet uusiksi?

Vielä ei onneksi olla ihan noin pitkällä, mutta tahti senkun kiihtyy. Jenkeissä esimerkiksi älykkäät sähkömittarit jo tietävät kaiken käyttäytymisestäsi ja osaavat älykkäästi säätää sähkönkulutustasi juuri kuten sähköyhtiö sanelee. Vastustusta on kuitenkin alkanut ilmenemään tässä kehityksessä tavallisten ihmisten suunnasta ja hyvä niin - aniharva valitsee orjuuden vapauden sijaan. Siksi tätä "kehitystä" täytyykin jatkuvasti markkinoida positiivisena muutoksena ja esimerkiksi kestävänä kehityksenä. Kumpaakaan se ei ole, positiivista tahi kestävää, mutta propagandalla se saadaan kuulostamaan siltä.

Onkin jokaisesta itsestään kiinni mihin suuntaan maailmaa ajetaan. Olemmeko valmiita "helpon elämän" toivossa luovuttamaan kaikki oikeutemme ja vapautemme näille itseään herrarodun edustajina pitäville maailman omistajille? Tällä hetkellä meitä usutetaan taistelemaan ja kilpailemaan keskenämme kaikesta mahdollisesta ja kun asiat ovat riittävän huonosti, nämä messiaat tulevat sanomallaan meidät pelastamaan. Pelastamaan meidät vapaudelta, luovuttamaan kaiken harvan omistukseen ja saamaan tilalle loputtoman orjuutuksen. Vaihtoehto meillä kuitenkin on - kerrotaan omat tarinamme, jaetaan omat tietomme ja totuutemme, kasvatetaan omat ruokamme ja valitaan lääkkeet joilla parannetaan, ei vaan peitetä oireita. Helppoa, eikö totta?

3 kommenttia:

  1. Se ameriiikanunelma khyyl vuatii että pittää olla pelit ja vehkeet jotta elämä olis kiwoo. Harmi vuan ku kaik aika tahtoo mennä siihen, että sua ne vehkeet hommattu, ja pitäs keretä kaikkee muutakin kiwoo tehhä, niinku lomailla bilettää ja kaikkee. Ei vuan tuo aika taho riittää puuh.

    VastaaPoista
  2. Perheessä kukissa ja mehiläisis kun ei oo mitää mieltä. Huoh!

    VastaaPoista