Viides kolonna

Historian havinaa

Termi ”Viides kolonna” on mitä todennäköisimmin lähtenyt Kenraali Emilio Molan kynästä Espanjan sisällissodan aikana 1936. Kolme kuukautta Francon vallankumouksen jälkeen Madrid oli edelleen vastustajan hallussa ja vain tunteja ennen hyökkäyksen alkua Mola julisti, että heillä oli neljä kolonnaa valmiina kaupungin ulkopuolella hyökkäämään, mutta viides kolonna oli jo keskuudessanne! Ilman tunnuksia ja uniformuja, Francon kannattajia piileksi Madridissa valmiina osallistumaan taisteluun ja he valmistelivat jo tulevaa taistelua varten. Lopputulos? Täysin oletetun kaltainen: paniikki ja kaaos sekä vihollisen etsintä omien keskeltä. Mola otti kuitenkin hyökkäyksessä pataan eikä mitään viidettä kolonnaa koskaan osallistunut taisteluun, mutta niin termi kuin pelko soluttautuneesta vihollisesta jäivät elämään niin Espanjan tilanteessa kuin myös myöhemmin kaikkialla maailmassa aina näihin päiviin saakka. Eikä se pelko viidennestä kolonnasta taida olla mihinkään menossa tulevaisuudessakaan? ”Viides kolonna” on siis pääosin psykologista sodankäyntiä, mutta linjojen takana käytävä sota on ihan tyypillistä sodankäyntiä. Suurimmalle osalle ihmisistä termi tarkoittaa vain sitä ”petturia keskuudessamme”, mutta asia on paljon moniulotteisempi tarkemmin tarkasteltuna. Paljastetaan tekstin lopussa vielä eräs suuri salaisuus asiasta…

Viidennessä kolonnassa ja sen sanomassa on syytä erottaa kaksi toisistaan eroavaa tapaa viestiä asiasta. Kenraali Mola kertoi tarinan muodossa: ”Meillä on teidän linjojen takana sotilaita”, siinä kun sanoma nykypäivänä on yleensä syytös väitetylle viholliselle: ”teillä on meidän linjojen takana sotilaita”. Molemmissa kyseessä on hyökkäykseen tarkoitetusta sotapropagandasta, mutta Mola käytti sanomaansa vihollisen puolella olevien keskuuteen levitettävänä sanomana, siinä kun jälkimmäinen, nykyään yleinen sanoma kohdistetaan omalle kansalle. Ero onkin valtava sodankäynnin kannalta, koska siinä sen linjojen takana toimivan sotilaan tehtävä poikkeaa suuresti. Onko tarkoitus saada se siviiliväestö taistelemaan sen hyökkääjän puolella, vaiko saada siviiliväestö antautumaan hyökkääjälle… vaiko tuhota koko siviiliväestö. Kaaoksen ja sekasorron, sekä pelon ja paniikin lietsonta ei ole koskaan hyväksi puolustavalle osapuolelle, ainoastaan hyökkääjälle. Molalla ei viidettä kolonnaa koskaan ollut, mutta Neuvostoliitto solutti jenkkeihin ja muualle maailmaan yhden jos toisenkin agentin toimimaan linjojen takana. Yuri Bezmenovin kertoma tarina on ehkä se kuuluisin asiaan liittyvä kertomus soluttautumisesta, mutta sen paikkansapitävyydestä olen itse hieman eri mieltä.

Parhaiten tutkittu mutta silti suurilta osin salassa pysyvä ja lähes varmasti edelleen toiminnassa oleva viides kolonna löytyy kuitenkin paljon lähempää kotoa: Operaatio Gladio on suurin viides kolonna historian saatossa, kohdistuen kymmeniin maihin ja määrältään puhutaan kymmenistä, ellei sadoista tuhansista ”gladiaattoreista”. Tämä NATO:n viides kolonna tekee mm. terrori-iskuja, joko poistaakseen kohdistettuja henkilöitä pelistä tai aiheuttamalla kaaosta ja paniikkia sattumanvaraisilla tai ainakin siltä vaikuttavilta iskuilla. Jälleen tullaankin siihen, mikä on niiden piilossa olevien sotilaiden tarkoitus. Gladiolla se oli aina tuhota kaikki kansallismielinen liikehdintä mutta tukea maan (näkyvää) johtoa, eli hallinto hyvä, yhtenäinen kansa paha. Gladio oli aina tukemassa fasistisia (”oikeistolaisia”) hallintoja. Tämä paha yhtenäisyys selitettiin kertomalla sen olevan Marxilaisuutta, kommunismia tai sosialismia, mitä se varmasti usein olikin etenkin Gladion alkuvaiheessa. Nykyään? Jokainen päätelköön itse mikä on se kohde tässä ”hybridisodassa”.


Valtava ero propagandassa

Kyttää naapuriasi, pidä silmällä tuttaviasi ja käräytä vanhempasi niin olet hyvä ihminen! Neuvostopropagandaa täydellisesti, mitä myös Suomen lehdistö oli täynnä toisen maailmansodan aikana. Hiljaa piti olla kaikesta ja vain valtion virallista tarinaa piti toistaa. Hetkonen, missäs mä olen tämän kuullut ihan hiljattain… ai niin, Suomen uusi valmiuslaki! Kansaan ei voi luottaa, viestintä (ja sähköt, tuet, ruoka jne…) katkaistaan kriisitilanteessa ”yhteiseksi hyväksi”, koska mikään ei vahvista kansan puolustustahtoa kuin pitää se kylmässä ja nälässä sekä autuaan tietämättömänä mitä oikeasti tapahtuu! Viidennelle kolonnalle se pelkäävä ja hätää kärsivä kansa kun on aivan loistava alusta ajaa omaa asiaansa, mikä se sitten onkaan. Siksi voitaisiinkin kysyä mitä sillä valmiuslailla ollaan oikeasti ajamassa, koska hyökkäyksen alla olevan kansan etua se ei aja. Valtion etua kylläkin, mutta eikö se valtio pitänyt olla kansan vuoksi, ei toisinpäin? Jostain syystä se ei kuitenkaan häiritse kuin pientä vähemmistöä kansasta, että oman maan johtajat tekevät sääntöjä jotka eivät tee mitään muuta kuin ampuvat kansaa omaan nilkkaan.

Ja se syy on juuri se täsmälleen sama, kuin miksi se alkuperäinenkin viidennen kolonnan tarina tehosi niin hyvin: pelko. Tarinan mukaan vihollinen on jo keskuudessamme ja he ovat niitä, jotka eivät tottele käskyjä. Ulkoisia tunnusmerkkejä on hyvä käyttää, koska ne pystyy kuka tahansa havaitsemaan ja tunnistamaan sen avoimesti vihamielisen vihollisen! Naamarätillä kerrottiin olevan signaalivaikutus ja juuri siitä olikin kysymys - sillä tunnistettiin avoimesti ja julkisesti valtaa vastustavat. Mutta ne vielä pahemmat ja salakavalat tahot tekivätkin sitten sitä kauheaa disinformaatiota ja järjestivät mielenosoituksia yms. Hyökkääjä käytti siis samaa retoriikkaa kuin viimeisen sadan vuoden aikana on tutkitusti ja todistetusti käytetty. ”Heillä on meidän linjojen takan pahoja soluttautujia, varokaa!” Kriisiviestinnässä moisen tarinan käyttäminen olisi sulaa hulluutta, koska sanoman pitäisi rauhoitella ihmisiä ja saada heidät toimimaan järkevästi.

Mutta edes auttavasti toimiakseen, se viidennen kolonnan propagandan käyttämiseen tarvitaan keino saada se viesti sille halutulle kohteelle ja mieluusti estää se vastapuolen vastapropaganda. Oikeasti soluttautuneet joukot eivät halua että heihin kiinnitetään mitään huomiota, koska epäily heitä kohtaan ei auta heidän agendaansa kovinkaan usein. Jos siis ajatellaan Suomen tilannetta, ainoastaan valtion siunaamilla tahoilla on mahdollisuus saada viesti levitettyä riittävän laajalle, mikä osoittaa sen propagandan tulevan pääosin sieltä ”lännestä”. Mitään todisteitahan ei ole koskaan esitetty sitä väitettyä viidettä kolonnaa vastaan, mikä todistaa kyseessä olevan sotapropagandan temppu pelotella kansaa. Ja tämä siis samaan aikaan, kun todistettavasti se ”länsi” on käyttänyt vuosikymmeniä omaa viidettä kolonnaansa tukahduttamaan kaikki heidän valtaansa vakavasti vastustavat tahot.


Vihollinen keskuudessamme

Moni varmasti on kuullut seuraavan lainauksen: ”Pahimmat vihollisemme ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinedut ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi.” - Risto Ryti. Lainaus tietenkin perustuu nationalistiseen poliittiseen ajatteluun, missä oma kansa (ja maa) on etusijalla. Toisin tästä ajattelevat ovat siis tällöin takinkääntäjiä ja pettureita, eli se vihollinen keskuudessamme. Kyse ei siis ole niinkään viidennestä kolonnasta, koska pettureilla ei välttämättä ole sitä toista herraa jota he palvelevat ja jonka käskystä he toimivat. Minkä lisäksi kyseessä ei ole useinkaan mikään salainen kolonna, vaan ihan julkisesti vieraan vallan asiaa ajavia ihmisiä, kuten Sanna/WEF. Tällä näkyvällä taholla voi toki päälle olla vielä salainen armeija taustalla, joka tuhoaa kansan yhtenäisyyttä… vai meinaatko, että ”eiväthän ne nyt niin tekisi”?

Toimiakseen kunnolla se viides kolonna täytyy olla organisoitunut, motivoitunut, koulutettu ja hyvin varustettu. Moiseen ei kykene kuin muutama valta nykypäivänä, joilta nytkin lohkeaa muutama miljardi käden käänteessä lahjoittaa aseisiin ”hyvän aatteen” puolesta. Vielä kun tunnustavat ihan avoimesti pitäneen Gladiota elossa ja aseistettuna vuosikausia ei tunnu saavan kansaa ihmettelemään että mitä kummaa maailmalla oikein tapahtuu. Miksi näin? Propaganda. Maailman tehokkain propagandakoneisto jo yli sadan vuoden ajan on pitänyt huolen siitä, että se virallinen tarina miten maailma toimii ei heilu. Vaikka lukemattomia eri todisteita on tullut julki, kuinka muutamat tahot ovat pakottaneet kansakuntia tiettyyn muottiin, se ei sitä tavan kansaa juurikaan heilauta. Kansa käy kiltisti antamassa valtansa kerta toisensa jälkeen sille seuraavalle hallitsijalle, vaikka mitään todellista muutosta ei tapahdukkaan. Syy miksi muutosta ei todellisuudessa tapahdu on se, että se seuraava porukka peittelee vain edellisten rötökset ettei koko vyyhti vaan lähde purkautumaan.

Ja sitten vielä se suuri paljastus: se, että on jotain asiaa vastaan ei tarkoita, että olisi vastakkaisen asian puolella. Wow, mind. Blown. Eikö? Ettäkö näiden asioiden nostamisen esille voisikin tarkoittaa sitä ettei sallisi kenenkään toimivan niin?! Mutta siihenhän se koko maailman ”paha” perustuukin, kun ”me” olemme oikeutettuja tekemään pahaa muille koska se on yhteiseksi hyväksi, siinä kun vastapuolen tekemänä se asia olisi tuomittavaa. Ja vastakkaisien puolien vastakkaisissa tarinoissa ”me” olemme aina sankareita ja ”muut” ovat hirviöitä. Jos ihmiskunta ei kykene estämään ”pahaa” niin vastapuoleltaan kuin omiltaan, sama meno jatkuu loputtomasti… tai kunnes ihmiskunta tuhoaa itse itsensä. Sananvapaus ja yhteistyö olisivat tässä se ratkaisu, mutta koska luottamus puuttuu, ei yhteistyöhön kyetä. Kysymys kuuluukin, johtuuko se epäluottamus siitä, että uskot jonkun tahon tarinaan viidennestä kolonnasta, vaiko siihen, että olet tekemisissä sen viidennen kolonnan kanssa? Valtamedian kertoma tarina kun luottaa niiden yhdistelmään - sekä propagandaan pettureista, että oikeista salaisista toimijoista. Todisteet vaan tuppaavat nojaamaan yhteen suuntaan, mutta ei anneta faktojen pilata hyvää tarinaa, eihän?