maanantai 10. tammikuuta 2022

Tasavallan ja kansanvallan ero


Sama asia?

1 § Valtiosääntö - Suomi on täysivaltainen tasavalta.” Näin alkaa Suomen perustuslaki, kertoen kaikille ettei kyseessä ole demokratia vaan tasavalta. ”2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate - Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.” Eli valta kuuluu kansalle, mutta ei suoraan vaan ainoastaan eduskunnalle, yksinkertaista. Kansanvalta tarkoittaa, että jokaisella on oikeus osallistua ja vaikuttaa, mutta koska yhdenvertaisuus (6 §) on vain lain edessä, ei se tarkoita että kansa keskenään olisi millään tavalla yhdenvertaisia. Demokratian ideaan nähden tilanne on siis se, että Suomen väitetään olevan demokraattinen tasavalta mutta lain mukaan se kansan valta on vain paperilla oleva oikeutus valtaan harvoille, ei kaikille yhtäläisesti eli demokratiaa.

Siksi tätä tyypillistä länsimaista demokratiaa kutsutaankin joko parlamentarismiksi tai edustukselliseksi demokratiaksi, jonka idea pohjaa jenkeistä kopioituun ja jenkkien itsensä Roomasta aikoinaan lähtöisiin olevaan ajatukseen tasavallasta. Roomalaiset eivät tietenkään missään vaiheessa väittäneetkään oman mallinsa olevan kansanvaltainen, demokraattinen, koska he ymmärsivät sen valtavan eron aikaisemmin nähtyyn Ateenan malliin, joka taas oli demokraattinen. Demokraattinen tasavalta on siis siihen nähden samankaltainen yhdistelmä kuin pyöreä neliö - kaksi toisistaan eroavaa asiaa mutta joiltain kohdin samankaltaista asiaa. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, koska demokratia ja tasavalta eivät varsinaisesti sanoja samankaltaiselle ilmiölle.

Puhekielessä tämä kaksikko on tietenkin helposti keskenään verrattavissa ja demokratiaa voidaan verrata tasavaltaan monilta osin. Jenkkien jako demokraattien ja republikaanien välillä onkin hämmentävä, koska molemmissahan on kyse kansan vallasta, eikös? Tasavaltaa käytetäänkin kuvaamaan edustuksellista demokratiaa, joka sitten voi olla kansanvaltainen tai ei. Suomessa, samoin kuin jenkeissä, se tasavalta pääpiirteittäin ei ole kansanvaltainen, vaan vahvasti harvainvaltainen, oligarkia. Miksi näin väitän? Demokratia tarkoittaa tilannetta, missä kansan yleinen mielipide tulkitaan lakipykäliin ja yhteiskunnan sääntöihin, siinä kun oligarkiassa vain harvat saavat päättää mitä lakiin kirjoitetaan. Ja siinä kohtaa tämä vasta jännäksi meneekin.


Yleisen mielipiteen luonti

Yleisen mielipiteen muodostumisesta olen kirjoittanut runsaasti ja lähes kaikki propagandaa koskevat artikkelit koko blogissa sopii siihen kategoriaan. Ollakseen demokratia, kansan yleinen mielipide täytyy siis olla jokaisen tehdyn päätöksen puolella. Näin ei kuitenkaan ole hyvinkin monessa kohtaa, näin Suomen tilannetta esimerkkinä käyttäen, jolloin aivan puhtaasti oligarkinen järjestelmä vääntää ihan rautalangasta sen, ettei kyseessä ole demokratia. Vaikka kansa äänestikin ne puhuvat päät sinne eduskuntaan, se ei anna eduskunnalle mitään oikeutta tehdä päätöksiä omien herrojensa mukaan vaan kansan mielipiteen mukaan - he vain tulkitsevat yleistä mielipidettä, jos kyseessä siis olisi kansanvaltainen järjestelmä. Siksi edustuksellinen demokratia voi olla myös kansanvaltainen, vaikka yleensä se ei sitä todellakaan ole.

Kun siis mikä tahansa yhteiskuntajärjestelmä voi olla kansanvaltainen, täytyykin se huomio todellisessa vallassa kiinnittää siihen, mistä se yleinen mielipide muodostuu. Poliitikot ja puolueet koettavat suostutella jatkuvasti kansaa äänestämään heitä eikä missään tapauksessa niitä muita puolueita, koska jokainen nykyiseen järjestelmään uskova tietää että syy on aina niissä muissa puolueissa ja kansassa joka äänesti väärin. Tämä tietenkin siksi, että järjestelmän valta ei perustu kansan yleiseen mielipiteeseen annetuista asioista, vaan puolueiden ja politikkojen suosioon kansan silmissä. Jos se valta perustuisi edes todelliseen puolueiden kannatukseen, voitaisiin taas leikkiä vallan olevan kansalla koska se päättää mikä vähemmistö heidän asiaansa ajaa. Mutta kun sekään ei pidä paikkansa…

Oli se siis yleisen mielipiteen muodostaminen tai poliittisten puolueiden suosiokilpailu, se ohjaava voima ei ole faktat, järki ja logiikka vaan suurimmalle osalle kansaa se on se tuttu ja turvallinen tunteisiin vetoava media, joka syöttää kansalle paskaa ja pitää heidät siististi pimennossa. On täysin yhdentekevää onko kyseessä edustuksellinen demokratia vai suora demokratia, kun se valta on tiedossa ja sen hallinnassa. Puolueiden johto ja heidän verkostonsa omaavat osan siitä vallasta, mutta he kaikki ovat alisteisia sille yleiselle mielipiteelle jonka media kansaan upottaa. Toki jokainen puolue pyrkii vaikuttamaan omaan kultis… kannattajajoukkoonsa myös suoraan, uskotellen että se heidän kertoma satu on todempi kuin ne muiden satuilut - joskus myös se valtamedian virallinen tarina. Valtapelin osaavat tietävätkin pysyä kiltisti siinä virallisen tarinan Overtonin ikkunassa, poiketen siitä vain sallituilta osin.


Tasavallan etu demokratiaan nähden

Länsimainen demokratia perustuukin vahvasti ajatukseen kaksoisvaltiosta, missä järjestelmää suojaamaan luodaan useampikin kerros. Puhtaasti demokraattinen valtio kun saattaisi tehdä aivan päättömiä päätöksiä ja tuhota itsensä, jos kansan yleinen mielipide lähtisi aivan laukalle. Toki nykyinen pandemia on osoittanut, että se kyllä onnistuu myös tasavallalta varsin hyvin ja kaksoisvaltio ei todellakaan ole suojaamassa ei kansaa eikä järjestelmää, noudattaessaan täysin järjettömiä sääntöjä. Saas nähdä mihin suuntaan tämä tästä kääntyy - nykyinen malli kun alkaa olla lähimmäksi fasismia, missä valta JA omistus on keskittynyt harvojen käsiin. Surkuhupaisinta tässä onkin se, kuinka ”hyvät ihmiset” ovat täysin rinnoin tukemassa totalitarismia, jota he ovat kaikki nämä vuodet kertoneet vastustavansa. Voittajan kelkkaan hyppääminen on toki aivan ymmärrettävää, mutta kun se laiva alkaa upota niin kannattaa miettiä, mitkä sieltä ensimmäisenä ovat pyrkimässä pakoon kohti seuraavaa suurta voittajakollektiivia.

Plato jo oli sitä mieltä, että vallan antaminen kansalle on typerä idea. Laumaa on helppo ohjata ja suurin osa ihmisistä ei edes halua kantaa pienintäkään vastuuta edes omista asioistaan, saatikka yhteisistä asioista. ”Joku muu” on aina haluttavampi vaihtoehto. Eri kansanvaltaisia malleja on kehitelty useita, joista osa pääsee jo hyvin lähelle sen sanan merkitystä, toisin kuin tämä tasavallan malli jota Suomessakin leikitään. Tasavalta on toisaalta se tuttu ja turvallinen, täten luotettava ja haluttava malli, jonka suurin vahvuus on kansaan valettu usko sen ylivoimaisuudesta - ”ei se hyvä ole, mutta parempaakaan ei ole olemassa!” Ehkä silloin onkin ihan hyvä, että se yleinen mielipide EI tulkkaannu säännöiksi, jos kansan ymmärrys asioista on mitä on?

Aristokratia, Platon versio siitä, voisi olla paras, mutta kuten Platokin tiesi, se ajan saatossa tuppaa lahoamaan timokratiaksi ja siitä oligarkiaksi, joka on vain askeleen päässä demokratiasta ja lopulta tyranniasta. Mutta silloin ei ollut intternettiä ja ATK:ta, joka mahdollistaa kaiken tiedon saatavuuden jokaisen kansalaisen nenän eteen. Vapaa sana ja vapaa tiedonkulku kaikista asioista mahdollistaisi koko ihmiskunnan kehityksen, sekä varmistaisi rauhan - kun salaisia sopimuksia ei voitaisi enää tehdä, se pitäisi ihmiset rehellisenä. Rehelliset ihmiset luottavat toisiinsa ja kykenevät yhteistyöhön, joka taas mahdollistaa ennennäkemättömän kehityksen ja vapauden. Tai sitten joku päästää tekoälyn valtaan ja Matrix muuttuu todeksi, mene ja tiedä. Niin kauan kun ihmiset päättävät ihmisten asioista, on ihmiskunnalla toivoa. Tiedäthän, ihmisiä, eli tuntevia ja tiedostavia olentoja, eikä mitään sosio- ja psykopaatteja, joille muiden ihmisten elämä on täysin vapaasti käytettävissä mihin tahansa - ihmiskokeeksi vaikka koko maailma?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti