Despotismin ja demokratian ero: sananvapaus

Kuka enää kannattaa demokratiaa?

Ehkä Plato oli oikeassa, että demokratia on toiseksi paskin järjestelmä ja voittaa ainoastaan tyrannian? Toisaalta, tunnistaisiko kansa edes niitä kahta erilleen, jos tyranni kertoisi joka päivä että tämä on demokratiaa? Aristokratia - Timokratia - Oligarkia - Demokratia - Tyrannia, tämä oli Platon järjestys haluttavimmasta huonoimpaan hallintomuotoon, mutta Plato ei tainnut kyetä kuvittelemaan tilannetta, missä yksittäinen ihminen voisi omata enemmän resursseja kuin kokonainen valtio? Nykyinen järjestelmä joka lähes kaikkialla lännessä on käytössä onkin yhdistelmä kolmea viimeistä mallia: oligarkkien omistama (globaali) tyrannia, jota kutsutaan demokratiaksi. Mutta miten on mahdollista, ettei kansa huomaa asuvansa tyranniassa ja uskoo satuun demokratiasta, joka ei täsmää lainkaan todellisuuden kanssa?

Yksinkertaisesti, median vuoksi. Tocqueville huomioi jo 1800-luvulla jenkkien ja Ranskan eron sanan- ja lehdistönvapauden tilassa, osoittaen kuinka Ranskassa jo tuolloin ei noista vapauksista ollut enää juurikaan tietoa, vaan kaikki tieto kansalle määriteltiin omistavan luokan lehdistön kautta. Vaikka painatus ei tuolloin ollut läheskään nykypäivän kotitulostuksen luokkaa, oli uudessa maailmassa mahdollista saada se oma sanansa painatetuksi ja jakoon huomattavasti edullisemmin kuin ennen, mikä mahdollisti lehdistön monimuotoisuuden - demokratian ehdottoman edellytyksen. No, aikojen saatossa se jenkkienkin lehdistönvapaus on kutistunut muutamaan monikansalliseen mediajättiin, mutta ainakin hetken aikaa heillä oli edes auttavasti demokraattinen lehdistö. Monimuotoisuus ei tietenkään yksin riitä, vaan ne poikkeavat äänet pitää myös tulla kuulluksi että niillä on mitään arvoa.

Jos taas ajatellaan Suomea ja sen nykytilaa, sekä sanan- että lehdistönvapaus ovat lähinnä vain kauniita sanoja poliitikkojen paraatipuheissa. Todellisuudessa poliitikkomme eivät kannata kumpaakaan, vaan ainoastaan vapautta sanoa itse mitä haluavat ja oikeutta saada juuri se oma sana leviämään… mutta eivät siis kannata sananvapautta - siis sitä, joka kuuluu kaikille, aiheesta riippumatta. Kaikki poliitikot kun tietävät tasan tarkkaan pysyä siinä virallisen tarinan Overtonin ikkunan sisällä, koska sen ulkopuolella olevat lynkataan lehdistössä välittömästi. Ihmisoikeuksista kyllä myös puhutaan, mutta jostain syystä sananvapaudella pyyhitään lattiaa vaikka se on juuri sen koko demokraattisen järjestelmän elinehto. Kovan herkkiä ne puhuvat päät myös tuntuvat olevan, koska heidän tekopyhyytensä osoittamisesta tässä asiassa saa yleensä estot päälle… noh, Karpoa lainatakseni: kun rottaa potkaisee, se yrittää purra.


Vain despootti haluaa estää sananvapauden

Jos se oma idea tai aate on niin hyvä kuin sen esitetään olevan, se kestää silloin kaiken kritiikin ja tarkastelun, silti saaden ansaitsemansa kannatuksen. Että jokin uskomus on oikeasti vankalla pohjalla, se pitää haastaa reilusti. Se on juuri myös tieteen idea - se pitää haastaa ja todistaa, ei vain uskoa että se oma näkemys on oikein. Jostain syystä ihmisiä käsketäänkin nykyään ”luottamaan tieteeseen” ja ”uskomaan asiantuntijoita”, vaikka molemmat asiat ovat täysin päälaellaan: tiede perustuu juuri siihen haastamiseen, ei uskomiseen, ja asiantuntija on pelkkä markkinamies jos ei tuo esille myös niitä asian kaikkia puolia. Ja kukas noita asioita sitten jankkaakaan? Media.

Media kertookin yhteiskunnasta todella paljon, samalla kun oikeusjärjestelmän toiminta vahvistaa median osoittaman yhteiskuntajärjestelmän. Korporaatiomedia, eli kapitalistinen sananvapaus (kenellä on eniten rahaa on oikeimmassa) on vahvassa valtion suojeluksessa ja tarvittavilta osin se media myös toistaa valtion päättämää poliittista propagandaa halutuista aiheista. Jos poliitikot haluaisivat puolustaa ihmisoikeuksia, eli sananvapautta, he esimerkiksi vaatisivat välittömästi eri sosiaalisten medioiden lopettavan sensuurin kaikista laillisista mielipiteistä. Toki sosiaalisen median sensuuri luo aina välillä todella huvittavia tilanteita: jakamalla FBssä kuvan, jossa puhutaan Nürnbergin hirttäjäisistä missä media ja lääkärit joutuivat vastuuseen, antaa FB Reuterssin mielipidekirjoituksen joka vahvistaa että kuvassa ei hirtetä heidän edeltäjiään. Siis että kuva on väärä, mutta media laitettiin propagandastaan hirteen. Samoin kuin ne, jotka sen propagandan määräsivät…

Tiedon rajaaminen ja väärien näkemysten piilottaminen onkin despoottien vakiotoimi vallassa pysymiseen. Valhe tarvitsee aina puolustajia, totuus ei pala tulessakaan. Kun leikkaat vastustajaltasi kielen irti, et todista että hän oli väärässä vaan kerrot kaikille, että pelkäät mitä hän saattaa sanoa. Maailma on täynnä näitä hienoja sanontoja kuin myös anekdootteja sananvapaudesta, jotka pitävät hyvinkin tarkasti paikkansa. Aivan samoin kuin ”jos äänestämällä voisi vaikuttaa, meidän ei annettaisi niin tehdä”, kansa ei kuitenkaan tunnu ymmärtävän kuinka kriittisestä asiasta sananvapaudessa onkaan kysymys. Medialta ja poliitikoilta en edes oleta, että heistä yksikään lähtisi sananvapautta puolustamaan - heidän selviytymisensä kun nykytilanteessa riippuu siitä, että kansa pidetään pimennossa ja sille syötetään jatkuvasti paskaa, kuin herkkutatit konsanaan.


Demokratisoitu media

Ollakseen edes demokratia, olisi kansalla oltava vapaa pääsy kaikkeen sitä koskevaan tietoon sekä jokaiseen asiaan liittyvään näkemykseen. Ei voida nimittäin puhua edes valinnasta, jos annetaan vain yksipuolinen tai jopa valheellinen kuva jostain asiasta. Useat virallisen tarinan ja auktoriteettien kannattajat eivät kykene käsittämään, miten joillain ihmisillä voi olla jostain asiasta jopa täysin päinvastainen näkemys kun he tietävät satavarmasti tietävänsä asiasta kaiken tarpeellisen. Yleinen syytös ”foliohattuja” kohtaan onkin se, että he eivät ole tutkineet asiaa joka kantilta vaan uskovat vain sitä omaa vastakkaista näkemystään. Varmasti näitäkin tapauksia löytyy, mutta on huvittavaa kuunnella kuinka nämä valtamediauskovaiset esittävät mitä se heidän vastapuolensa uskoo, täten osoittaen sen kannan absurdiksi… vaikka he todellisuudessa vain toistavat median kertoman ”totuuden” asiasta ilman että vaivautuivat yhtään selvittämään mitä muuta tietoa asiasta on olemassa kuin se yksi ainoa virallinen tarina.

Eli jos haluttaisiin toteuttaa demokratia, kansanvalta, olisi kansalla oltava pääsy tietoon ja kaikkiin eri näkemyksiin ilman, että jokin ”virallinen” taho moderoi mitä näkyy ja mitä ei näy kansalle. Nykytilanteessahan saamme tarkasti kehystetyn ja kieputetun virallisen tarinan, joka kertoo sen oikean mielipiteen lisäksi myös sen, mitä se vastapuoli tietää ja miten se ajattelee. Demokraattinen media kun kysyisi sitä näkemystä vastapuolelta ja esittäisi ne kaikki näkökulmat ihmisille neutraalisti, antaen heille sen päätäntävallan joka siihen demokratiaan kuuluu. Jo tämä tuntuu olevan tajunnanräjäyttävä väite monelle, ettäkö media ei kerro asioita neutraalisti?! Ei, tilanne on vielä paljon paljon pahempi ja ne kaikki ongelmat ovat ihan avoimesti näkyvillä. Mutta kun kaikki tietävät olevansa oikeassa haastamatta niitä uskomuksiaan, ei sille keskustelulle ja sananvapaudelle jää mitään tilaa muodostaa mitään kansanvaltaa.

Siksi elämmekin despotismissa, joka kutsuu itseään kansanvallaksi. Ihmiset pitävät oikeutettuna sitä, että äänestyksen jälkeen se pieni edustajien joukko omaa vallan kansan yli. Mutta ei se ole kansanvaltaa, vaan harvainvaltaa. Koko järjestelmä on vaan niin juurta jaksaen mätä, että sen korjaaminen sisältäpäin on mahdoton tehtävä. Ehkä se demokratia on, kuten Plato ajatteli, vain askel parempaan täydestä tyranniasta? Vaikea sanoa, kun ei sitä kansanvaltaa sitten Ateenan jälkeen olla edes kokeiltu. Digitalisaatio tosin mahdollistaisi hyvinkin helposti kansanvallan - julkinen foorumi, jossa on kaikki tieto avoimesti kaikkien nähtävillä ja keskusteltavissa olisi helppo toteuttaa nykypäivänä. Eikö ole kumma, että niin poliitikot kuin media ei halua kansan olevan informoitu ja sallia heille vapaa keskustelu? Melkein kuin jokin despootti olisi yksipuoluejärjestelmineen vallassa…