maanantai 8. heinäkuuta 2019
Politiikan propagandaa - Uskon ja luottamuksen luominen
Tärkein syy politiikan propagandalle?
Yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein syy tuottaa poliittista propagandaa on valaa uskoa ja luottamusta kansaan - uskoa tulevaan ja luottamusta niin johtoon kuin itse järjestelmään. Jos kansa ei usko että johtajat kykenevät luotsaamaan maata oikeaan suuntaan, he saattavat nousta kapinaan. Jos ei kansalla ole uskoa ja luottamusta tulevaan, miksi he maksaisivat veroja ja tekisivät työtä kun kaikki menee päin helvettiä kuitenkin? Pahimmassa tapauksessa edessä on vallankumous, mutta lama ei kohtele kansaa yleensä juurikaan sen hellävaraisemmin. Välittääkö ne vallanpitäjät sitten lamasta, se onkin taas aivan toinen juttu.
Voisi sanoa että niin kauan kuin poliittista propagandaa on luotu, on sillä aina ollut tämä yksi tehtävä toki monien muiden joukossa. Sen lisäksi että sitä itseä ja omaa asiaa on kaupparoitu kansalle, on sitä järjestelmän ylivertaisuutta kaikkiin muihin järjestelmiin myös hehkutettu mukana. Jokaiselle kansalle tämä on jouduttu aina tekemään hieman eri sanomalla, koska kulttuurisista (sekä mahdollisesti myös geneettisistä) eroista johtuen ei samaa sanomaa voitu välittää täsmälleeen samalla tavalla eri kansalle. Tämä olikin propagandistien tehtävä saada välitettyä se vallanpitäjien sanoma kansan ymmärtämään muotoon. Onnistumisia ja huteja ollaankin nähty runsaasti tällä alalla.
Sama uskon ja luottamuksen valaminen liittyy toki moneen muuhunkin propagandaan, joita tosin voidaan pitää poliittisena aiheeltaan jos politiikka määritellään "kansalaisia koskevana asiana". Eri instituutiot kirkosta itse medioita tuottaviin yrityksiin yrittävät luoda luottamusta ja uskoa itseensä ja sanomaansa. Mutta kuinka paljon sitten ihmisen tulisi luottaa tahoon, jonka pitää yrittää luoda luottamusta ja uskoa itseensä? Kaikki media on propagandaa ja kaikki tekevät sitä samaa enemmän tai vähemmän itsensä myymistä kuulijoilleen/katsojilleen. Sanoma itsessään voisi olla hyvä tuomari, mutta useasti se propaganda on jo purrut niin hyvin että usko siihen auktoriteettiin ja ylempään valtaan ohittaa oman järjen käytön.
Nykytilanne
Onkin mielenkiintoista nähdä miten propaganda on muuttunut vuosien varrella ja etenkin edistyksellisten tahojen vaikutusta propagandaan. Siinä kun ennen vallanpitäjät valoivat uskoa itseensä ja järjestelmään, on tilanne nykyään kieroutunut entisestään. Edistyksellisten tahojen, jota osa kutsuu kulttuurimarxismiksi, ideologia on tuhota vanhat rakenteet ja valtahierarkiat jolloin uusi ja itsestään muodostuva rakenne tulee pelastamaan koko ihmiskunnan. Tämä utopistinen ajatus että hierarkiat muka muodostuisivat oikeudenmukaisena kun niitä korjataan on sinänsä kaunis, mutta samalla täysin mahdoton - kilpailemalla rakennettu hierarkia ei voi olla koskaan "reilu" saatikka oikeudenmukainen. Mutta tätä kulttuurin rappeutumista ollaan kuitenkin ajamassa täyttä vauhtia edistyksellisessä länsimediassa.
Riippuen sen hetkisen näkyvän vallanpitäjän kannasta kulloiseenkin asiaan, voi media joko auttaa tai haitata toimia. Näkyvä vallanpitäjä, eli eduskunta ja hallitus voidaan siis tilanteesta riippuen maalata joko "oikeudenmukaisena ja hyvänä" tai "riistävänä ja pahana". Sama kohtelu koskee kaikkia sen hetkisiä puhuvia päitä (kansanedustajia) ja riittävän paljon vääriä kantoja omaava edustaja saatetaan vaimentaa kokonaan mediasta. Kansalle annetaan siis hyvin ristiriitainen kuva maan johtajista, jolloin heitä sitten vihataan tai rakastetaan omasta näkökulmasta nähden. Usko tulevaan ja luottamus luodaan siis lähinnä aatteisiin, jotka sitten pelastavat ... jotain.
Siinä kun niitä nukkeja heitellään mediassa välillä hyvinkin rajusti, itse koneistoon ja vallan hierarkiaan ei haluta koskea lainkaan. Koneisto jyllää taustalla hienosti ja kunhan sinne saadaan vaan oikeat ihmiset päättämään niin johan on yksisarvisia paskomassa jäätelöä joka kolkassa. Propaganda ei siis enää vala uskoa ja luottamusta näkyvään valtaan, jonka kansa valitsi vaaleissa, vaan luottamus kuuluu taustalla vaikuttaville tahoille ja järjestöille. Näkyvät johtajat voivat sitten hyveliputtaa ja osoittaa olevansa kelvollisia johtajia niille oikeille vallanpitäjille. Kun pääkaupungissa marssitaan jonkun suuren aatteen puolesta, edistyselliset johtajat muistavat liittyä joukkoon tai vähintään pitää puheita joita CFR sillä hetkellä tuputtaa (eli ilmastonmuutoshömppä).
Politiikan kuuluukin valaa uskoa kansaan?
Onko propagandan käyttö sitten "oikein" politiikassa, eli kansalaisia koskevissa asioissa? Koko länsimainen demokratia perustuu propagandalle, kyllä, mutta tekeekö se siitä millään tavalla oikeutettua? Vastatakseen näihin kahteen kysymykseen, on ensin vastattava kysymykseen "kuka on oikeutettu valtaan?" Jos vastaus on suuntaan "ei kukaan", niin ei tietenkään propagandan käyttö ole oikein ihmisiä vastaan. Ihmisten tietoinen manipulointi ei ole oikeutettua.
Mutta jos vastaus on "kyllä, jollakin taholla on oikeus johtaa kaikkia muita ja olla vallassa", silloin voidaan päätyä lopputulokseen: propaganda ei ole vain oikein ja oikeutettua, mutta pakollista ja ainut tapa pitää kansa yhtenäisenä. Jos kuvitellaan tilanne, että maassa olisi oikeasti "hyvä ja oikeudenmukainen" johtaja, hänen ainoa tapansa pitää kansa yhtenäisenä ja oikeassa suunnassa olisi propagandan käyttö. Ei siis tämä nykyinen kusetus mitä valtamediamme suoltaa, vaan oman kansan puolella oleva ja "ideaalikansalaisen" kuvaa antava media voisi propagandan keinoin pitää kansan onnellisena. Aivan kuten Pohjois-Koreassa ja Suomessa jo nyt tehdään! Heeeetkonen...
Niin, onko se minkä tahansa aatteen propagointi sitten oikein vai väärin? Riippuu katsomiskulmasta ja miten maailman ylipäänsä näkee. Eräs propagandisti 1930-luvulla näki asian niin, että liberaali maailmankuva on tuhoon tuomittu koska propagandaa ohjasi kapitalismin tavoitteet eli vallan pakkautuminen. Myös kollektivismi ja sokea usko suureen johtajaan johti kansakunnan tuhoon. Mutta yksittäisten ihmisten, jotka ajattelevat itsenäisesti niin omaksi kuin muiden eduksi, omaavat korkean moraalin ja etiikan, muodostama kansakunta voi yhdessä luoda kestävän ja toimivan yhteiskunnan - ja tähän voidaan päästä ainoastaan propagandan avulla. Toistaiseksi näin ei ole käynyt... mutta nuo kaksi muuta arviota osuivat sitäkin paremmin?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omilla aivoilla ajattelevat systeemi syrjäyttää tehokkaasti. Vaikka itsenäisen ajattelun vuoksi syrjäytetty ei olisi alunperin taakkaa muiden elämästä kantanutkaan oppii hän epäreilun kohtelun myötä senkin piirteen tärkeyden.Korkea moraali ja etiikka kasvaa kuin väkisin, kun tarpeeksi pitkään systeemin syrjäyttämien huolet jakaa, ja jaksaa silti käyttää aivojaan vaikka siitä kovan hinnan on maksanutkin.
VastaaPoistaVallanpitäjät käyttää kaikkia olemassa olevia keinoja ja kehittelevät uusia minkä kerkiävät jotta nuo hyvän elämän meille lajina mahdollistavat piirteet eivät kuuluisi vahvuuksiime eikä niistä olisi apua muillekaan lajeille saati ympäristölle yleensäkään .
👍
Poista