Huxley ja Orwell
Uusi uljas maailma ja 1984 ovat tärkeitä teoksia siinä mielessä, että varoituksen sijaan niistä on tehty oppikirjoja ihmisten orjuuttamiseen. Huxleyn maailmassa kaikki on hyvin, kaikilla on kivaa ja mukavaa mutta kansa on jaettu omiin luokkiinsa, mistä ei ulos pääse. Orwell taas hallitsi pelolla ja raa’alla voimalla. Kenelläkään ei ollut mukavaa, mutta tottelevaisesti tehtiin mitä käskettiin. Molemmissa teoksissa kansa on lähes täysin hallinnassa ja ulos työntyvät naulat lyödään takaisin tappavalla tehokkuudella. Molempien teosten ohjeistus on otettu nykymaailmassa käyttöön ja niitä yhdistämällä saatu aikaiseksi uudempi ja uljaampi maailma, mitä kumpikaan Orwell tahi Huxley ei ihan tainnut suunnitella kirjoissaan.
Huxleyltä lainassa on hyvänolontunnetta maksimoiva kuluttamisen kulttuuri. Kaikkea on saatava lisää ja uusi & parempi on aina saatava hetijustiinsa. Media pitää kansan viihdytettynä ja informaatiotulvan alle peitetään ne vähäisetkin totuuden jyvät, mitä kansan tietoisuuteen aina välillä lipsahtaa. Onneksi kansa on opetettu tehokkaasti kieltämään kaikki virallisesta totuudesta poikkeava, ettei se oma täydellinen maailma vaan paljastu joksikin ihan muuksi. Lääkkeet ja päihteet auttavat pitämään hymyn naamalla, koska meillähän on kaikki niin hyvin. Alemmat kastit vaan sielä alhaalla kitisevät, menisivät töihin!
Orwell taas antoi lahjana valvonnan, terrorin ja historian sovittamisen viralliseen totuuteen. Kaikkea tarkkaillaan, kyylätään ja mahdolliset ajatusrikolliset hoidetaan tarvittavalla voimalla pois kuvioista. Lahjonta, kiristys ja uhkailu vaimentaa riittävän suurisuisen virallisen totuuden vastustajan, jahka ”hyvät ihmiset” ovat ensin käräyttäneet tämän terroristin ajatuspoliisille. Jatkuva uhkakuvien maalailu taas pitää ihmiset peloissaan ja pelkäävä ihminen kuluttaa eikä turhaa käytä aikaansa ajatteluun. Terrorismi siis kuuluu tärkeänä osana hallintaan, ennen riitti pelkkä väkivaltaviihde mutta nyt kun siihen on turruttu, pitää väkivalta tuoda kotiovelle saakka.
Kulttuurimarxismi ja kilpailu
Nyt kun on saatu oppikirjan mukaiset toimet alkuun, tarvitaan vielä jokin ideologia ratkaisemaan kaikki maailman ongelmat. Kulttuurimarxismi antaakin tähän hienon pohjan: kaikki vanha ja vakaa on tuhottava, että olemme kaikki samalla viivalla - siis valmiina olemaan eliitin orjana kehdosta hautaan. Lisätään vielä soppaan mukaan hassunhauskoja käsitteitä kuten demokratia ja kapitalismi, niin saadaan ujutettua kilpailu mukaan sotkemaan pakka lopullisesti. Illuusio valinnasta ja vapaudesta täydellisen totalitarismin alla on valmis käyttöönotettavaksi.
Kulttuurimarxismi haluaa tuhota kodin, perheen, uskonnon ja isänmaan. Kaikki yhtenäisyyttä luovat asiat tulee romuttaa, koska se uhkaa hallintoa jo pelkällä olemassaolollaan. Lapset annetaan yhteiskunnan hoiviin heti alusta asti ja lopussa onkin täysin yhteiskunnan normeja käskystä suoltava orja. Arvoja ei saisi olla alkuunkaan, muuta kuin ylhäältä annetut ja varmasti oikeassa järjestyksessä olevat. Kaikki on siis yhdenvertaista, tosin osa on hieman enemmän yhdenvertaista ja tarvitsee siis positiivista syrjintää.
Ellei tämä kaikki olisi vielä riittävä yhdistelmä surkeita uskomuksia ja järjestelmiä, lisätään mukaan vielä kaikesta kilpaileminen. Kilpailussa vain yksi voi voittaa, kaikki muut häviävät. Laitetaan kaikki samalle viivalle, tasoitetaan mahdollisuudet voittaa positiivisella syrjinnällä ja ammutaan lähtölaukaus jo valmiiksi sovittuun kilpailuun, missä voittajat jo tiedettiin ennen alkua. Koska kisaan haluttiin saada joka iikka, piti naiset repiä irti kotoa lastensa luota ja samalla saatiin lapset järjestelmään heti alusta lähtien. Näppärä pieni yksityiskohta, eikö totta?
Yhtä kuin Neoliberalismi
Nimiä tälle nykyiselle järjestelmälle on varmasti useita, eikä yhtenäistä termiä ole olemassakaan. Tämä on toki myös osa uuspuheen (Orwell+Marxismi) periaatteita, ettei asioille anneta kunnolla nimiä kun niitä halutaan piilotella. Itse kutsun tätä järjestelmää neoliberalismiksi - kaikki omiin arvoihini nähden vaarallisimmat ja haitallisimmat ideologiat yhdessä nipussa. Koska aate on vielä kehittelyn alla, massamanipuloinnin uudet keinot löytynevät tämän ideologian alta nyt ja myös tulevaisuudessa.
Lähes jokainen mahdollinen ihmisen elämään liittyvä osa-alue on tavalla tai toisella väännetty palvelemaan yhtä ja samaa ideologiaa. Länsimaiset kulttuurit on saatu kuristettua neoliberalismilla, kun taas eteläisemmät maat polvistuvat uskonnon eteen. Elämme siis kilpailussa, missä testataan kumpi kansan orjuutus toimii tehokkaammin - neoliberalismi vai islam. Vallassa oleville itse valinta kummalla mennään on täysin yhdentekevää. Molemmilla saadaan lähes täysi tottelevaisuus ilman itsenäistä ajattelua. Sama saapas on kuitenkin valmis polkemaan joka iikan uskomuksista huolimatta.
Sananvapaus mahdollistaisi kuitenkin kaiken tämän valheiden ja orjuutuksen lopun. Sattuneesta syystä jokainen orjuutusjärjestelmä haluaakin eroon tästä kiusallisesta ihmisen ominaisuudesta, joka etsii aina parempia keinoja olla ja elää. Tämä jatkuva halu parantaa niin omaa kuin muidenkin elämää on ihmisessä syvällä, eikä sitä sieltä saa pois kaivamallakaan. Mutta se voidaan peittää valheisiin ja uskomuksiin systemaattisella aivopesulla. Yleensä 5% on se määrä ihmisiä ryhmässä, joka voi muuttaa yhteisvoimin koko ryhmän suunnan. Mihin suuntaan sinä olet valmis ruoria kääntämään, vai seilaatko muiden mukana orjalaivalla hamaan loppuun asti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti