Miksi tämäkään teksti ei todennäköisesti ole sinulle

Ajattelun keino

Kuunneltuani uudelleen Larry McEnerneyn (Chicagon yliopiston kirjoitustaito-ohjelman päällikkö tjs.), ”tehokkaan kirjoittamisen” luentoa, huomasin kuinka asia alkoi purkautumaan aivan uudella siitä, kun hänen ajatuksiaan osittain lainasin jokunen vuosi sitten tekstissä ”Uutta, ainutlaatuista, tärkeää ja arvokasta tietoa”. Oliko se plagiointia vai yhdistelyä useista lähteistä päätyen samaan tulokseen jääköön jokaisen pääteltäväksi, mutta uudelleen kuunneltuna se selkeytti kummasti ajatuksia ja ajattelin laittaa välittömästi opitun käytäntöön, tosin ei ehkä sillä tavalla kuin hän ehdottaa kirjoittamisen tehostamiseksi. Kuten jo aikaisemminkin olen maininnut, kirjoitan blogia pääosin auttamaan omaa ajatteluani, koska kokonaisuudet tuppaavat olemaan niin laajoja, että niiden pitäminen kasassa ilman muistiinpanoja tai vastaavaa on lähes mahdotonta. Tämä teksti jatkaa juuri sitä samaa kaavaa, minkä vuoksi tekstin hyödyllisyys valtaosalle ihmisistä on häviävän pieni, mutta ehkäpä joku, jossain, kohtaa siinä juuri sen jonkin asian joka saa lampun syttymään. Ja jos ei kukaan muu hyödy, niin eipä sekään mitään haittaa koska teksti on tarkoitettu pääosin itselleni. Voit siis hyvillä mielin lopettaa lukemisen sen jälkeen, kun kerron mistä on kysymys: kohdeyleisön merkityksestä.

Kun kirjoittaa vain itselleen täysin piittaamatta muista, se julkaisemisen hyöty on varsin marginaalinen. Ketään nyt ei juurikaan kiinnostaa tietää miksi joku ihminen ajattelee jollain tietyllä ja miten hän perustelee asiaa itselleen. Teksti voi sisältää vaikka ja kuinka tärkeää ja arvokasta tietoa, mutta sen onkiminen sieltä kaiken muun keskeltä saattaa aiheuttaa melkoisia ongelmia. Mutta mitä sitten? Ei kaiken tarvitse olla maatamullistavan kriittistä tietoa vaan joku saattaa haluta lukea/kuunnella vaikkapa vain muiden ajatuksia, saaden ehkä hieman helpotusta ettei ole vaikka yksin niiden asioiden kanssa. Uutisten ja vastaavien pitäisi olla tärkeää ja arvokasta tietoa jota jokainen kansalainen tarvitsee, mutta media on siitä lähes vastakohta ja niitä oikeasti tärkeitä asioita ei sieltä kannata yleensä edes etsiä. Siis kansalle tärkeitä asioita, vallanpitäjille valtamedian tärkeys on aivan kärkitasoa, koska miten muuten kansa pidettäisiin tietämättömänä miten sitä vedetään kuivana kakkoseen esimerkiksi närkästyksen hallinnalla?

Toki osa teksteistäni ja vielä suurempi osa podeistani on suunnattu enemmän sinne lukijan/kuulijan suuntaan, mutta mitään selvää kohdeyleisöä ei minulla koskaan ole ollut. Jos menestystä lähdetään katsomaan, yleisön koko (parhaimmillaan muutama sata lukijaa ja kuulijaa päivässä) osoittaa sen että näille on varsin vähän ollut tilausta. Tärkeitä itselle, mutta ketä nyt oikeasti kiinnostaa propaganda tai politiikka sillä tasolla, jolla yleensä höpisen? Mutta jälleen, mitä sitten? Vaikka pidän useita tekstejä tärkeinä ja olen merkannutkin osan niistä ”Rüstzeug”-aihetunnisteella, suurinta osaa aiheet eivät kiinnosta eivätkä ne nyt niin tärkeitä taida edes olla? Jokaisen täytyy kuitenkin itse päättää se, mikä on tärkeää… ja jos ei päätä, joku muu tekee sen puolestasi ja hänellä tuskin on sinun etusi ensimmäisenä mielessä. Tarkemmin ajateltuna suurin osa noista teksteistä tämänhetkiseen maailmankuvaani peilattuna eivät taida liioin niin tärkeitä olla. Ne tuntuivat tärkeältä sillä hetkellä kun ne saivat sen tunnisteen…


Tunne yleisösi jos haluat siihen vaikuttaa

Yksi ehdoton etu tässä valitsemassani tavassa kuitenkin oli: Tein omaa juttua joka osaa kiinnosti ja suurinta osaa ei, jolloin trollitkaan eivät juurikaan jaksaneet seurata. Voin melkeen laskea yhden käden sormilla ne kerrat, kun joku on tullut aukomaan päätään yhdellekään kanavalleni, siinä kun moni tuskailee päivittäinkin sitä, että aina on joku ulisemassa jostain tuotannosta. Tämä tapa on kuitenkin sielä listan alapäässä tehokkuudeltaan, vain hieman ”jättää julkaisematta” tason yläpuolella. Ja se on ihan passeli minulle, koska se vaikuttaminen ei nyt järin korkealla tuotannon ”huippuaikoinakaan” ollut. Jos olisin oikeasti halunnut vaikuttaa, olisi minun täytynyt olla paljon tarkempi sen suhteen miten asiat esitän ja sitten puskea sanomaa aivan eri tasolla sen valitun kohderyhmän nenän eteen. Nyt se mainostus ja levitys on jäänyt lähinnä muutaman aktiivisemman seuraajan kontolle, mistä tietysti suuri kiitos heille. Kun ei mitään kohdeyleisöä varsinaisesti ollut, ei sen tutkiminen ja tekstien kohdistaminen ollut liioin mahdollista. Helppo tapa ratkaista asia olisi tietysti aloittaa jokainen teksti sillä, että kenelle teksti olisi ja miksi se on juuri heille arvokasta tietoa.

Mainostamisen mahdollisuudet ovat tietysti blogin sisällä varsin rajallisia, joten teksti pitäisi pystyä myymään lukijoille sielä heidän keskuudessaan, eli vaikka naamakirjan ryhmissä tai X:n jossain ketjussa jossa asiasta puhutaan. Youtubessa otsikon ja esittelykuvan merkitys nousevat aivan uuteen arvoon, jos haluaa sen oman juttunsa julki. Klikkiotsikot ja nasevat kansikuvat ovat oma taiteen lajinsa, joka omalla kohdallani on selvästi tikku-ukon ja siansaksan tasolla. Tylsä kuva ja usein varsin laimea otsikko josta aina välillä ei saanut edes kuvaa että mistähän hitosta se tuossa meinaa puhua. Kuvaukset paranivat ajan myötä, mikä on aika laiha lohtu koska niitä kuvauksia aniharva taitaa jaksaa edes lukea. Tarkoittaako se siis sitä, että jos joskus podi jatkuu, kuvat ja otsikot ovat hieman harkitumpia? Hyvin mahdollisesti ehkä, jos sittenkään. Vielä kun ei ole tullut tippaakaan hinkua alkaa tuottamaan materiaalia, etenkään semmoista jolla pyrkisin vaikuttamaan muiden ajatteluun.

Se muihin vaikuttaminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä sille, että ihmiset ylipäänsä tuottavat tekstiä tahi videoita tai vastaavaa. Oli se sitten muiden mielipiteisiin vaikuttaminen tai vaikkapa viihteestä puhuttaessa muiden tunteisiin tai olotilaan vaikuttaminen, kaikki mihin kulutamme aikaamme vaikuttaa meihin. Jatkuvan negatiivisuuden seuraaminen lisää yleensä sitä omaa negatiivisuutta ja se itsensä altistaminen asioille jotka lähinnä vituttavat saattaa olla enemmänkin haitallista. Maailman asioista on hyvä olla kuusalla, ei siinä, mutta jatkuva niistä asioista purnaaminen ja esiinnosto ei taida olla kovinkaan hyödyllistä? Mutta kun haluaa vaikuttaa siihen kohdeyleisöönsä, on hyvä tietää millä tavalla heihin saa vaikutettua - asioista valittaminen on varsin tehokas tapa vaikuttaa suurimpaan osaan ihmisistä. Ja kun valittaa asioista, joista se kohdeyleisö on kiinnostunut, suosio on paljon todennäköisempi. On siis tiedettävä mitä ja miten se yleisö haluaa saada sen tiedon irti siltä vaikuttajalta.


Uutta, tuskin, mutta ainakin ainutlaatuista

Larryn luento antoi vahvan kuvan siitä, kuinka tärkeää se kohdistaminen oikein onkaan. Viesti on annettava oikeassa muodossa sille kohdeyleisölle, jos sille haluaa yhtään enempää arvoa. Mikä tahansa teksti voi tietysti olla arvokas ja koska hänen luentonsa kohdeyleisö oli lähinnä akateeminen kenttä tutkimuksineen, siinä keskityttiin siihen miten saada se oma juttu julkaistuksi. Kun on oma blogi, on omat säännöt, jolloin vain itse toimii itselleen moderaattorina joka päättää päätykö se teksti julkaistavaksi vaiko bittitaivaaseen. Joitain tekstin alkuja olen säilyttänyt myöhempää käyttöä varten, mutta kyllä ne ovat painuneet unholaan ja mahtavat sinne jäädäkin. No, nyt on asia esitelty, siitä selitetty että enää puuttuu lähinnä yhteenveto, koska siinä yleensä tiivistyy se tekstin arvokkain osa, ainakin kirjoittajan mielestä. Onko se yhteenveto arvokas lukijalle onkin sitten ihan eri asia, mutta jos siitä sai irti jotain niin ehkä se oli sitten edes jollain tavalla tärkeä teksti?

Tapanani on tosin välillä ollut heittää vielä ainakin yksi kierrepallo näin loppuun, joskus jopa yllättäen itsenikin. Sehän tässä ajatusten perkaamisessa kirjoittamalla hienoutena onkin, että voi pallotella useita asioita joita muiden on lähes mahdotonta kyetä yhdistämään asiaan, vaikka itselle asia olisikin kuinka selvä tahansa. Siksi kai tekstillä pitäisi olla selvä rakenne ja kohdeyleisö, ettei ajatukset lähde harhailemaan ties minne kesken tekstin? Ehkä siinä on samalla se syy miksi en kummemmin välitä kirjoittaa muiden alustoille, koska en saa vapautta kirjoittaa juuri mitä ja miten haluan? Ei siinä, ehkäpä laadukkaimpia tekstejä onkin syntynyt juuri siitä, kun joku toinen on antanut rajoitteita ja ohjausta tekstiin? Vastavalkeaan oli mukava kirjoittaa, mutta ne ajat ovat jo kaukana takana. Eli tuskin tulen koskaan enää pyynnöstä jotain toisaalle julkaisemaan ja näitä ajatustenvirtoja saa tietysti kuka tahansa lätkiä omille sivuilleen kunhan noudattaa sitä CC sopimusta, tai sitten kysyy erikseen jolloin voi vaikka laittaa tekstit kaupallisesti omaksi edukseen.

Jatkoa ajatellen tässä on kuitenkin paljon pohdittavaa. Haluanko vaikuttaa vaiko vaan jatkaa ajatusten selkeyttämiseen? Melko varmasti lähinnä sitä ajattelua auttamaan ja aina siitäkin voi olla muille apua ja he saavat arvoa sille ajalle, jonka käyttivät tekstin lukemiseen tai vaikkapa podin kuunteluun. Ennen elämä olikin niin paljon helpompaa, kun kaikki tärkeät ja arvokkaat asiat olivat lähinnä siinä ihan käden ulottuvilla eikä tarvinnut murehtia tahi pohtia ison maailman asioita. Tärkeitä asioita suojellaan aivan toisella tavalla ja siksi meillä on säilynyt ainakin pieni osa niistä entisaikaisista arvokkaista teksteistä aina näihin päiviin saakka. Näitä tekstejä tuskin kukaan tulee vuosikymmenten päästä muistelemaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos jokin tiedonmurunen on niin tärkeä ja arvokas että se säilyy jälkipolville saakka? Entäpä sinä, hyvä lukija - oliko tässä jotain arvokasta tai tärkeää, jotain joka sai sinutkin ajattelemaan ja ehkäpä muuttamaan mieltäsi? Jos näin oli, laita kommentti alle tai pistä teksti jakoon omalla alustallasi, omien kommenttiesi kera. Ja jos ei ollut, enkös mä sanonut heti alkuun ettei tämäkään teksti ole todennäköisesti sinulle? Olisi siis ehkä kannattanut uskoa ja tehdä se tärkeämpi asia sen sijaan, että luit tämän tekstin…

Jälkiajatuksena vielä lisäten, että kun ihmiset tuppaavat arvostamaan mitä tahansa tietoa paljon enemmän kun siitä pitää maksaa, eli mitä kalliimpi materiaali, sen arvokkaampaa tietoa, niin pitäisiköhän minunkin alkaa velottamaan teksteistä niin ne saisivat enemmän vaikutusta koska vain tärkeistä asioista pyydetään rahaa? Nnäääh, eiköhän se hinta ole jo valmiiksi riittävän kova - vartti ajastasi, jota ei takaisin saa. Se on melkoisen kova hinta, kun ajattelee mihin ihmiset oikeen aikaansa tuhlaavat näinä päivinä?