Monday, January 30, 2017

Kulttuurimarxismin uudet vaatteet - Neoliberalismi

Kulttuurimarxismi

Kulttuurimarxismi, monikultturismi, Frankfurtin koulukunta ja ties mitä, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yhtä kaikki, sosiaalinen muutos on tämän moninaisten ideologioiden yhteenliittymän tarkoitus. Vanhasta pitää päästä eroon ja uutta tilalle, koska silloin on kaikki paremmin. Tai siis, se on yksi tulkinta tästä sekamelskasta kyseenalaisia tulkintoja Marxin, Kantin, Freudin ja muutaman muun "suuren" ajattelijan aivotuksista. Termiä kultturimarxismi käytetään nykyään useassa eri otteessa ja sitä voidaan pitää lähes synonyyminä sanalle "mädätys". Jokainen itse päättäköön onko kulttuurimarxismi sitten mädätystä, maailman pelastusta vai jotain ihan muuta.

Keinoja tähän vanhan tuhoamiseen on lähes rajattomasti. Asia on niin laaja, että siitä voisi kirjoittaa kirjoja, mutta koetetaan nyt edes pintaa raapaista tässä. Sanat ja niiden merkitykset pelaavat suurta osaa vanhan tuhoamisessa. Sanoja määritetään uusiksi ja uusia keksitään sellaista vauhtia, että vain mukahyvemmistö pysyy siinä mukana. Tämä mukahyvemmistö, eli "hyvä ihminen" tietää mistä kukin saa puhua, miten asioista saa puhua ja pitää huolen siitä ettei sääntöjä rikota. Kuulostaa kivapuheelta ja vihapuheelta, eikö totta?

Vanhoja yhdistäviä asioita ei myöskään voi suvaita kulttuurimarxismissa. Ihmisten lokerointi ja arvottaminen on hajottamisvaiheessa tärkeää. Lopullisessa ratkaisussahan kaikki ovat saman arvoisia, omia yksilöitään - ilman ainuttakaan omaa ajatusta ja vain pieni osa suurta koneistoa. Ideaalitilanteessa suuri "isä aurinkoinen" johtaa kansaa ja kaikki ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä. Ei ole enää mitään identiteettiä kenelläkään vaan kaikki ovat vain "hyviä ihmisiä". Utopia, missä kaikilla on yhtä kiva olla... eli ei kenelläkään, paitsi suuren johtajan suurimmilla kannattajilla. Toiset ovat siis tasavertaisempia kuin toiset.


Uudet vaatteet, eli Neoliberalismi

Vaikka kulttuurimarxismilla onkin vielä oma, suuri, kannattajajoukkonsa, on kukkulan kuninkaaksi haluavien kisaan liittynyt uudehko pelaaja: neoliberalismi. Globalismi ja liberaalit arvot kuulostavat hyvältä monen korvaan, koska protektionismi ja nationalismi ovat natsien ideologiaa - näin tietää jokainen "hyvä ihminen". Ei ole enää yhtä suurta johtajaa vaan kaikki elävät iloisesti yhdessä ja kulkevat vapaassa maailmassa halujensa mukaan. Kuulostaa paljon paremmalta kuin kulttuurimarxismi, joka on saanut aivan liikaa negatiivista julkisuutta. Paitsi että...

Keinot, millä moinen saavutetaan, ovat lähes täsmälleen samat kuin kulttuurimarxismissa. Mukaan on lisätty kaikesta kilpailu ja rajat ylittävän omaisuuden haalimisen ihannointi. Kun kulttuurimarxisti on utopiassaan harmaata, aivotonta, massaa, on neoliberaali tasa-arvoisessa asemassaan viemässä naapureiltaan tuhkatkin pesästä. Kaikki vanha ja yhdistävä on tuhottava, kuten vaikkapa kansallinen omaisuus yksityisille ja kirkkojen opit uusiksi. Koska kilpailu sallii kaikkien keinojen käytön, on helppo tapa tuhota edes hipauksen itsenäisyyttä omaava valtio laittamalla pakka täysin sekaisin esimerkiksi avaamalla tulvaportit ja päästämällä maa "pakolaisia" täyteen.

Ryhmäpsykologia on jo pitkään ollut yksi tärkeimmistä psykologian oppisuunnista. Massojen manipuloinnin tutkimukseen on kannattava sijoittaa: onnistuessaan kunnolla, voidaan ihmisiä viedä kuin pässiä narusta heidän tietämättään. Onko siis ihme, että mediatalot ovat nykyään pienen piirin omistuksessa? Uutiset ja kaikki muukin media ohjaavat ihmisten käyttäytymistä nykyään. Siinähän sitä on helppo levittää omaa agendaa, oli se sitten kulttuurimarxismia, neoliberalismia tai mitä tahansa muuta ismiä. Taotaan vielä pienestä pitäen kalloon, että kilpailu on parhautta niin neoliberaalin taivas on taas askelta lähempänä.


Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Lyhyesti sanottuna ja karu todellisuus huomioiden: ei paljon paskaakaan. Me ollaan hävitty tää peli, kuten Kummelin koutsikin sanoi... Sosiaalisten rakenteiden hallinta ja ihmisten kontrollointi - sama kiertokulku on jatkunut vuosituhansia ja askel kulttuurimarxismista neoliberalismiin on vain hallitsemistavan evoluution seuraava askel. Eliitin keino hallita, mutta sehän on vain salaliitto...

Ei vielä riitä, että tietoisuus asioista leviää. Olisi tehtävä jotain näiden uusien, mädättävien, valtarakenteiden valtaanpääsyn estämiseksi. Koska molempien, kulttuurimarxistien ja neoliberaalien, keinot ovat yhtenevät, he toimivatkin yhteistuumin. Ymmärtävätkö he pelaavansa samoin keinoin mutta eri päämäärään on taas toinen asia - itse epäilen että siihen asti ei alemman tason toimijoilla (kuten poliitikot) tunnu olevan käsitystä. Kenen "isä aurinkoinen" seisoo kukkulan huipulla, siinä vasta kilpailu onkin. Neoliberaali laittaisi vaan kukkulan päälle nuken, jota itse ohjailisi, siinä kun marxisti haluaa itse seisoa kaikkien nähtävillä.

Toki ei kaikki vanha ole hyvää ja säilytettävää. Tiettyjen ryhmittymien "modernisointi" olisi tarpeeseen, mutta kun ne pelaavat vielä tässä vaiheessa kulttuurimarxismin ja neoliberalismin pussiin, niiden annetaan olla ja jopa kannustetaan taantumaan. Ihmisiä yhdistäviä, yhteistyöhön suuntaavia ja syrjintää oikeasti vähentäviä ratkaisuja alkaa hitaasti ilmaantumaan joten ehkä peliä ei vielä ole ihan kokonaan hävitty? Itse jatkan taistelua neoliberalismia vastaan kulutuskäyttäytymiselläni, levittämällä tietoa ja kylvämällä Finolaa peltoon - helvetin iso tuulimylly vaan vastassa...

No comments:

Post a Comment