Globalistien kulttuurisota

Me ollaan niin hävitty tää peli?

Tavistock klinikan lääkäri John Rawlings Rees kirjoitti toisen maailmansodan aikana kirjan ”The Shaping of Psychiatry by War” ja se julkaistiin 1945. Kyseinen klinikka on siis se, mistä Tavistock instituutti lähti liikkeelle - sodasta opittujen asioiden hyödyntämistä siviilissä. Rees ynnäsi kuinka monta psykiatria ja muuta mielenterveyden asiantuntijaa tarvittaisiin ”korjaamaan” Brittien aikuisväestön ongelmat (tulos: liian monta) ja siitä viisastuneena, vallanpitäjämme päättivät ihmisten auttamisen sijaan pitämään ihmiset säyseänä ja tottelevaisena. Hyvä elämä kuului vain niille, jotka olivat sen ansainneet - tämä näyttää olevan se modernin yhteiskuntamme kantava aate. Jokainen ihminen on vastuussa itse omasta onnellisuudestaan, mutta yhteiskunta on vastuussa siitä, ettei kansan pahoinvointi pilaa sitä harvojen onnellisuutta. Psykologinen sodankäynti otettiin siis avuksi ja sen jatkumoa on kaikki tämä pandemiahulluus sekä ilmastohysteria, noin muutaman isomman operaation mainitakseni.

Vallanpitäjät ovat aina tienneet, että orjuuttaakseen kansan on hallussa oltava ravinto, lääkintä, tieto ja säännöt. Vaikka näitä kaikkia pystyisikin hallitsemaan, kuten globalistit kykenevät tekemään aivan heittämällä, tarvitaan siihen kansan ohjaamiseen kuitenkin se tärkein kansan suuntaa ohjaava asia: kulttuuri. Yksi suurimmista kulttuurin muodostavista asioista taas on ns. ”yleinen mielipide”, joka kertoo tavan kansalle miten ”hyvä kansalainen” ajattelee mistäkin asiasta. Se yleinen mielipide asioista voisi muodostua aivan toisella tavalla, jos kansa saisi itse muodostaa omat näkemyksensä, minkä vuoksi on äärimmäisen tärkeää rajoittaa kaikkea sitä, mikä vaikuttaa yleisen mielipiteen muodostumista. Vaikka valtaväestö on keskimäärin vain sangen keskinkertaista, voisi kuitenkin luulla että siellä käyrän yläpäässä olevat tahot olisivat asian jo huomanneet, tai vaihtoehtoisesti ne käyrän alapäässä olevat ”hullut” nostaneet narreina asian isosti julki?

Tämä onkin järjestelmämme hienous - se yleinen mielipide ja yhteiskunnan tapa rangaista siitä poikkeavaa onkin pitänyt huolen siitä, että suunta on ollut vakaa jo hyvän aikaa. Tämä tietoinen kansan manipulointi psykologisilla operaatioilla on kuitenkin vasta noin satavuotias tekniikka, mistä syystä edelleen on edes jonkin verran oikeasti hyviä ihmisiä asemissa, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme. Mutta se hyvien ihmisten määrä päättävissä asemissa vaikuttaa tälläkin hetkellä oleva laskusuhdanteinen ilmiö. Kun siis puhutaan korruptiosta, puhutaan juuri tästä ilmiöstä missä minkäänlaisiin valtaa omaaviin asemiin pakkautuu enemmän ja enemmän omaa etua tavoittelevia ihmisiä. Ja kun järjestelmä palkitsee sekä kannustaa oman edun tavoitteluun, ei pitäisi olla kovin suuri yllätys että koko kaksoisvaltio alkaa olla täynnä tahoja, joille ”oma kansa ensin ajattelu on vahingollista”? Onko peli siis jo hävitty kun suunta on ollut sata vuotta alaspäin? Ei… mutta…


Pitkä taisto edessä jos asiaan halutaan vaikuttaa

Nykyään on trendikästä esittää, että tämän kaiken voidaan korjata jollain hyvin yksinkertaisella tavalla, kunhan vaan se tehtäisiin oikein. Äänestäminen on ehkäpä se suosituin ehdokas sille, millä tämä vuosisata psykologisia operaatioita saataisiin kumottua kertarysäyksellä, paitsi että ei nyt ehkä kerralla mutta kyllä se siitä muuttuisi kun saisi edes muutaman tyypin nostamaan palkkaansa kansalta varastetusta potista Arkadianmäelle? Kyllä, näiden muutaman tyypin elämä varmasti siitä paranisi melkoisesti, kun saisi nostaa hyvää palkkaa ilman pienintäkään vastuuta tahi velvollisuutta tehdä oikeastaan yhtään mitään. Kansalle tulisi paljon halvemmaksi vaihtaa koko eduskunta koulutettuihin apinoihin, joita puolueiden johtajat sitten käskyttävät kun nappia painetaan. Kyllä, moinen vertaus on loukkaava joten pyydän anteeksi kaikilta apinoilta… Usko on kuitenkin edelleen kova, että se äänestys on oikea ratkaisu vaikka samaan hengenvetoon moni myöntääkin, että tarvitaan myös paljon muuta josta ei kuitenkaan saa sitä palkkaa mutta siis kyllähän minä sitä muutakin sitten teen kunhan vaan pääsen eduskuntaan koska siis sieltä vaikutetaan ja ja ja…

Noh, ei nyt kyseenalaisteta sen enempää ihmisten motiiveja - kenelleppä ei kelpaisi hyvä palkka siitä, että tekee mitä nytkin tekee ilman sitä palkkaa, eli jakaa tietoa ja koettaa saada edes muutaman ihmisen kuuntelemaan? Tiedon jakamista pidetään tärkeänä ja sitä se toki onkin, mutta jos muistat tuolta hieman aikaisemmasta, pelkkä tieto ei riitä kansan orjuuttamiseen eikä siten liioin kansan vapauttamiseen orjuudesta. Mutta se tieto on kuitenkin avainasemassa, koska sitä kautta voidaan vaikuttaa niihin muihinkin kolmeen asiaan orjuuttamisessa. Itse tieto ei tosin ole se ongelma, koska sitä on maailma täynnä ja suuri osa siitä tarvittavasta tiedosta on ihan kenen tahansa saavutettavissa muutamalla napin painalluksella. Ongelma on tiedon levitys, sen tiedon saaminen sen tavan kansan korviin saakka. Jokunen päivä sitten tehty kokeilu, jota en myönnä enkä kiellä olleeni Samuel Gryningin ja PohjanPojan kanssa alkuun panemassa, oli erittäin onnistunut #KansallaTöissä Twitterissä tapahtunut joukkoistettu trendaavaksi tykitys. Siinä nähtiin että myös vaihtoehtopuolella on lihasta saada asiat, joista me haluaisimme puhua isosti kansan nenän eteen. Tietysti ”isosti” on suhteellinen käsite siksi, että vain pieni osa suomalaisista on Twatterissa, mutta kuitennii… hatunnosto kaikilla osallistuneille joka tapauksessa.

Jos siis kuvitellaan, että saisimme sen tärkeän tiedon samalla mittakaavalla tavan kansan naamalle niin mitä sitten? Salaliittoteoriaa, äärioikeistoa, denialisteja ja mitä kaikkea olisi vastassa reaktiona, koska enemmistö on edelleen siinä illuusiossa, että valtamedia kertoo heille totuuden maailmasta. Tämä vastaisku mediaan on kuitenkin sen verran iso juttu, että siitä hiljattain julkaistiin tutkimus ”prebunking” eli ennakkoon väitteiden kumoamisesta. Median täytyy kyetä jo ennalta pysäyttämään ne narratiivit, jotka ovat ristiriidassa heidän narratiivin kanssa. En ole vielä ehtinyt lukemaan kyseistä tutkimusta, mutta eiköhän sekin jossain vaiheessa päädy tänne blogiin saakka ja podiin tai liveen sitten myöhemmin - sen verran tärkeä asia näyttää olevan kyseessä. Siinä vaan on vielä ihan muutama mutka matkassa, vaikka se kaikki tieto saataisiin sinne kansan eteen ja se kansa se viesti kuulemaan. Nimittäin se asia pitäisi vielä ymmärtää, mihin niitä vaikuttamismahdollisuuksia on jo paljon rajallisemmin. Ja jos pidät ymmärtämistä haasteellisena, entäpä ne arvot jotka ihmiset saivat alunperinkin kääntymään valtavirran puoleen?


Vain itseesi voit vaikuttaa

Itse kirjoitin jo aikoja sitten ”holistisesta (r)evoluutiosta”, mikä näin jälkikäteen ajateltuna oli jopa hieman edellä sitä, miten asian olin itse omassa aivokopassani puinut. Pikasukellus aktivismin maailmaan avasi kuitenkin silmiä ja auttoi konkreettisilla esimerkeillään näyttämään mihin ja miten asioihin voi vaikuttaa yhteiskunnassa. Kansalla on mahdollisuus vaikuttaa lähes mihin tahansa politiikalla ohjattavaan asiaan niin halutessaan, mutta halu puuttuu jos tarvetta muutokselle ei valtaväestöllä ole. Ei kuitenkaan politiikan kautta, vaan aktivismin kautta ”pakottamalla” poliitikot tekemään haluttu asia. Siinä vaan on ihan pikkuinen ongelma - aktivismilla, kuin myös sillä ”äänestämisellä” vaikuttaminen on parhaimmillaan kuin korkin tunkeminen vuotavan ja hitaasti lahoavan padon reikään. Päättäjät voidaan pakottaa tekemään tiettyjä asioita, mutta mikä takaisi niiden muutosten olevan yhtään sen parempi pitkällä juoksulla?

Sen korkin tunkemiseen tarvitaan jo melkoinen muutos ihmisissä, koska siihen vaadittava voima tulee vain ja ainoastaan yhteistyöstä. Valtavirtaa seuraavat kykenevät helposti yhteistyöhön, jahka vaan tekevät mitä käsketään, mutta vaihtoehtoisia näkemyksiä omaavien yhteistyö on kauniisti sanottuna haasteellista. Pienikin näkemysero jossain merkityksettömässä asiassa on yleensä riittävä polttamaan kaikki sillat, koska väärin vastustaminen on suurin synti maan päällä. Kun joudut jokaisen ihmisen kanssa erikseen vääntämään jokaisesta yksityiskohdasta ja samalla se vastapuoli koittaa vielä päälle saada sinut muuttamaan omaa mielipidettäsi asiasta niin eihän siitä tule yhtään mitään. Auktoriteetit ovat merkittävässä osassa yhtään suuremman yhteistyön luonnissa, mutta kuka helvetti nyt auktoriteetteja kuuntelee tahi uskoo?! Mä ainakaan siihen tyyppiin luota pätkääkään koska sillä on siitä yhdestä asiasta väärä näkemys ja näkeehän sen kuka tahansa kuinka sen tuo yksi juttu symboloi just sitä yhtä pahaa asiaa!

Mutta mihin se holistinen (r)evoluutio pyrkiikin on jokaisen ihmisen vaikuttamiseen siihen yhteen ainoaan johon hänellä on valta: itseensä. Ihminen voi muuttua vaikka hetkessä, jos sille on tahto. Laittaa sen oman pakan kuntoon, pitää huolta terveydestään ja hankkii tietoa asioista. Mutta ennen kaikkea pyrkii elämään hyvää ja onnellista elämää - ilman vihaa ja pelkoa. No mitä hittoa se muka auttaa isossa mittakaavassa?! Se auttaa siksi, kuten historia osoittaa, että se onnellisuus tarttuu. Kun ihmiset näkevät, kuinka sinä voit hyvin kaiken tämän paskan keskellä niin he saattavat tulla kysymään että mitäskummaa sä hommaat. Positiivisuus tarttuu ja ihmiset alkavat spontaanisti toimimaan yhdessä, kuten #KansallaTöissä jo hienosti osoitti. Siinä tosin menee vuosia, jopa vuosikymmeniä, mutta hitaasti onnelliset ja terveet ihmiset alkavat saada jalansijaa instituutioissa, jotka ovat vuosien saatossa mädäntyneet (koululaitos, oikeuslaitos, yms.) ja se kaikki globalismin tekemä tuho yksi ihminen kerrallaan kääntyykin paremmaksi huomiseksi. Itse en taida sitä päivää tosin nähdä ja globalisteilla on temppu kavereineen hihassaan estämään pyrkimykset pilaamaan heidän suurta suunnitelmaansa. Itse kuitenkin uskon sen muutoksen niin lähtevän kuin mullistavan maailman siitä omasta itsestä. Mutta kukin tavallaan, tietenkin, en minä ole mikään muita neuvomaan miten olla ja elää.