RIC - teoriasta käytäntöön

Ongelmia, esteitä vai sula mahdottomuus?

RIC, tuo Macronin painajainen ja keltaliivien ympäri maailmaa ajama kansalaisaloitemalli ainakin teoriassa antaisi vallan takaisin kansalle, mutta siihen pisteeseen pääsemiseen on edessä useita eri tasoisia hidasteita. Yksi suurimmista ongelmista on tietysti se, ettei yksikään vallanpitäjä halua antaa edes hitusta valtaa kansalleen. Toiseksi, kansa ainakin Suomessa uskoo vieläkin tähän valedemokratiaan ja että "äänestämällä voi vaikuttaa", jolloin kansan saaminen RIC:n taakse on helpommin sanottu kuin tehty. Keltaliivien liikkeen haasteista olen kirjoittanut tämän linkin tekstissä, joten keskitytään nyt pelkkään RIC päänvaivaan.

Enemmistödiktatuuri kansan ohjaamana, eli RIC, on tähän edustukselliseen demokratiaan lisänä lätkäistynä selvä askel kohti kansanvaltaa. Mutta millä se saataisiin otettua järkevästi käyttöön? Ihan kaikista (tyhmistä) ideoista ei ehkä kannattaisi antaa kansan päästää äänestämään, niin kauan kuin mediamme on täysin valtaapitävien hallussa. Tämä median propagandaongelma toki voidaan korjata määräämällä laissa median toimista, mutta täysin siltä ei voida välttyä koskaan. Kansalaisaloitepalvelu Suomessa on jo valmiina, joten sen päivittäminen RIC-yhteensopivaksi olisi todennäköisesti aika helppo tehtävä.

Kun sitten aloitteelle lähdetään hakemaan kannatusta, 50.000 allekirjoitusta voisi hyvin riittää lakimuutoksiin ja edustajan erottamiseen, mutta perustuslakia muovatessa olisi ehkä syytä saada vähintään kaksinkertainen määrä nimiä kasaan. Jonkinmoinen tarkistusmekanismi olisi syytä ottaa myös käyttöön ennen kuin asiaa vietäisiin äänestykseen. Olisiko sopivan asiantuntijaryhmän mahdollista syynätä aloitteet läpi sen jälkeen kun nimet on saatu kasaan ja sitten antaa oma lausunto asiasta ja jos ehdotus tarvitsee joitain muutoksia, olisi sille kerättävä nimet uusiksi? Lainvastaisia aloitteita nikkaroi hallitus jo ihan riittämiin, niitä ei tarvitsisi kansan sotkea mukaan lakiteksteihin.


Äänestetään, mutta miten?

Kun se aloite sitten vihdoin ja viimein on saanut allekirjoitukset kasaan ja se on tarkistettu kelvolliseksi (tulevaisuushan tulee sitten kertomaan oliko se hyvä muutos vai ei), olisi kansan tarkoitus antaa äänensä ehdotukselle. Mutta äänestäminen ei olekaan mikään ihan pikkujuttu, saatikka halpa näytelmä. On ehdotettu elektronista järjestelmää, jolloin vaikkapa pankkitunnuksilla voi jokainen kirjautua virallisen sivuston kautta RIC-äänestykseen ja antaa esitykselle se oma valinta: Kyllä/Ei/En osaa sanoa. Ihan hyvä ja kätevä systeemi? On ja ei. Ensinnäkään, sitä ei vielä ole eli se pitää jonkun koodata, eikä moinen ole ihan halpaa lystiä. Teknisten ongelmien lisäksi elektronisessa äänestyksessä on täsmälleen sama vika kuin kirjeäänestyksessä.

Kirje- ja e-äänestys kun molemmat sisältävät semmoisen pienen ongelman demokratian kannalta - kuka sen äänen oikeasti antaa? Äänen voi myös helposti myydä lobbareille, eli napataan äänestyslipusta kuva ja sen kuvan lähettämällä lobbarille napsahtaa omalle tilille 100€ - helppoa ja nopeaa äänestyksen manipulointia. Sen lisäksi että media manipuloi kansaa, voi se kotona tehtävä äänestys olla kaikkea muuta kuin salassa ja nimettömänä annettu ääni, kuten moisessa äänestyksessä tulisi olla. Toisaalta, jos mitään muuta tapaa äänestää kuin hilata se oma persaus äänestyskoppiin ei ole, voi äänestysaktiivisuus valahtaa hyvinkin alhaiseksi ja koko "kansanvallan" idea haihtuu olemattomiin.

Sveitsissä äänestyksiä suoritetaan korkeintaan neljä kertaa vuodessa ja se olisi varmaan sopiva määrä myös Suomen mittakaavassa. Kuukautta ennen vaaleja tulisi postissa informaatiopaketti tulevasta äänestyksestä ja tarkat sekä puolueettomat kuvaukset jokaisesta aloitteesta erikseen - niin hyvät kuin huonot puolet. Halvaksihan ei tämä liioin tulisi, mutta näin voitaisiin varmistaa edes auttavasti valistunut henkilökohtainen mielipide jokaisesta aloitteesta. Vaatisi tosin melkoisen muutoksen yhteiskunnan aktiivisuudessa kun omiin asioihin vaikutetaan äänestyksellä, jolla on oikeasti merkitystä.


Mikä sitten on enää kansanvallan tiellä?

Media ja koneisto itse, näin yksinkertaistettuna. RICn käyttöönoton jälkeen ongelmat on mahdollista ratkaista usealla eri tavalla ja niistä on löydettävä ne tehokkaimmat ja ennen kaikkea turvallisimmat ratkaisut. Helppoa tai halpaa ei siitä lystistä tule, mutta kun vertaa mihin ne kansan rahat nykyään uppoaa, on se kansanvallan pönkittäminen paljon parempi vaihtoehto, eikö totta? Mutta siihen pisteeseen pääsyyn tarvitaan vaan semmoinen pikkuseikka, kuin kansan yhdistyminen saman asian taakse.

Jos tässä kohtaa tuntuu että "me ollaan hävitty tää peli", et ole varmasti ainut saman ongelman kanssa pyöriskelevä. Kuinka paljon helpompaa onkaan vaan äänestää uusi puhuva pää eduskuntaan ja sitten ihmetellä neljä vuotta kun taas meni pieleen? Ainut asia mikä onkin varmaa on se, että se joka sanoo ettei asiaa voi tehdä, on varmasti henkilö joka ei tule sitä asiaa tekemään. Vastuu jää siis niille, jotka sanovat että kyllä tämä on mahdollinen tehdä. Miten on, tehdäänkö?

Ongelmia ei voida ratkaista ennen kuin ne tunnistetaan. Siksi tämä negatiiviselta kuulostava mietintö on nähdäkseni tarpeen - RIC vaatii vielä työtä ja sen saaminen koneistoon mukaan vaatii vielä paljon enemmän työtä. Pisinkin matka lähtee kuitenkin siitä että laittaa sen saappaan toisen eteen ja ottaa askeleen eteenpäin. Kompurointia on varmasti tiedossa ja valtaapitävät tulevat heittämään kapuloita rattaisiin heti jos näyttää siltä että homma etenee... kunhan vaan muistaa, että tämä on mahdollisuus, toisin kuin se valedemokratiassa äänestäminen nykyisessä järjestelmässä. Ja se on jo paljon se - mahdollisuus.