Kaikki tahtovat rauhaa?
Juu, toki rauha on asia, mitä lähes kaikki pitävät hyvänä asiana, mutta mitä rauhalla edes tarkoitetaan? Haetaanko rauhalla tilaa, missä ei olla juuri sillä hetkellä sodassa vaiko kenties tilannetta missä pienintäkään uhkaa sotaan ei edes ole? Koska sanan voima on niin suuri, olisi syytä ensin päättää mitä rauhalla, näin edes pienemmässä mittakaavassa kuten Suomessa, edes haetaan. Sodassahan nyt ei ainakaan virallisesti olla, vaikkakin vallassa olevat käyvät taistoaan kansaa vastaan jatkuvasti. Sodan uhka taas on olemassa, kun eliitti kolistelee sapeleitaan erinäisistä syistä. Kilpailu on yksi niistä vahvimmista voimista, joka seisoo rauhan tiellä ja johtaa jatkuviin konflikteihin joka tasolla yksilöstä kokonaisiin valtakuntiin.
Kenen vastuulla se rauha sitten on? Hallitsijat eivät sitä tunnu haluavan ja kansa ei sitä yksistään pysty tekemään, koska niin on opetettu. Jos yksikään sotilas ei sotaan lähde niin kuka sielä sitten tappelisi? Toisinpäin katsottuna ei rauhanliikkeet ole liioin onnistuneet juurikaan tehtävässään. Kauniita ajatuksia mutta ei juurikaan mitään suunnitelmaa asioiden hoitamiseksi. Syy tähän on toki selvä, miksei yksikään rauhanliike saa tuulta kunnolla purjeisiinsa: eliitille rauha on huono asia, joten keinolla millä hyvänsä aate ajetaan karille kerta toisensa jälkeen. Siinä vaiheessa kun suurvallat ja eliitti rahoittavat muiden maiden rauhanliikkeitä, pitäisi hälytyskellojen soida, mutta sama meno on jatkunut jo pitkään - kontrolloitu oppositio jota voidaan tarvittaessa nostaa vastustamaan milloin mitäkin asiaa. Nykyään tämä vastustettava asia on rasismi ja fasismi...
Kuitenkin jonkin asteinen yhteiskuntarauha olisi säilytettävä, jos ei muuta niin ainakin näennäisesti median luoman ikkunan läpi. Koska valtiolla on monopoliasema väkivallan käyttöön, voisi kuvitella että vastustus olisi kyetty kitkemään jo aikoja sitten pois. Poliisi ja armeija, valtion väkivaltamonopolin kaksi haaraa, ei kuitenkaan kykene pakottamaan ketään olemaan rauhassa, mutta eipä se ole niiden tarkoitus. Poliisi kerää pahimmat rauhanhäiritsijät pois näkyviltä ja armeija pitää huolta riittävästä väkivallan normalisoinnista koska jatkuvasti on pidettävä tietty valmius. Ainakaan omaan korvaani ei kuulosta kovin rauhanomaiselta kouluttaa noin puolet kansasta tappamaan, mutta ehkä olen käsittänyt asian jotenkin väärin. Nykyiset keinot eivät siis riitä rauhan luomiseksi, mutta onneksi keinoja kehitetään jatkuvasti lisää ja ehkä pian saammekin nauttia rauhasta vaikkapa1984-mallilla?
Rauhaan pakottamista
Nykymalli ei ole kovin kaukana "Idiocracy"-elokuvan esittämästä mallista, missä aivopesulla ja passivoinnilla saavutetaan rauhanomainen tila kun kukaan ei enää kykene sotimaan. Konsumerismillä siihen tuskin vielä päästään, mutta joku muu ismi voisi siihen kyetä. Vaikkapa jokin uskonnoksi naamioitu aate, jossa papistolla on täysi valta ja ihmiset tekevät pelolla ohjaten juuri mitä käsketään? Laitetaan siihen vielä täysi mediapeitto päälle ja aseistetaan poliisivoimat riittävin keinoin vaimentamaan kaikki vähäisetkin vastustamisen alut? Sopiva älykkyystaso olisikin sitä luokkaa että ne orjatyöt kyetään tekemään, mutta alin kasti ei paljoa muuhun kykenisi. Heitä johtamaan tarvittaisiin hieman älykkäämpi joukko, mutta silti liian tyhmä ymmärtääkseen että heitäkin kusetetaan. Eliitti vetelisi naruja ylhäältä ja maailmassa oli rauha. Miten on, laitetaanko yksi tämmöinen tulemaan?
Entäs kemiallinen rauhoittaminen? Ei, ei mitään kannabista jolloin kaikilla olisi hyvä olla ja sitä rataa vaan jokin tunteet turruttava aine? Olisiko ihmiskunta valmis vaihtamaan onnellisuuden, rakkauden, surun ja raivon rauhaan? Psyykelääkkeitä ja vastaavia pumpataan jo nykyisellä menolla melkoista tahtia ihmisten kehoon ja opioidit pitävät loputkin kivut piilossa - kumpikin ongelma voitaisiin hoitaa aivan muilla keinoilla, mutta yhtä helppoa ja kustannustehokasta tapaa tuskin on. Huomaisiko kansa edes sitä, että heidän mielialaansa vaikutetaan ulkoa kemiallisesti? Sekoitetaan ruokaan, juomaan tai ilmaan kunnon kemikaalisekoitus tai annetaan kaikille kuuliaisille kansalaisille rokote jotain uutta kauheaa tautia vastaan. Passivointi ainakin onnistuisi, jos ei muuta...
Ratkaisisiko tekoäly ihmiskunnan ongelmat? Jokin tulkki-AI, joka kääntää kenen tahansa sanomiset siihen muotoon että sen muut ymmärtävät juuri oikein, eli ei tulisi enää väärinymmärryksiä. Mutta kuka moisen kehittäisi niin, ettei siinä olisi joillain taholla omat näppinsä pelissä? Tietokone on ystäväsi... Entä jos tekoälyn annettaisiin suunnitella koko järjestelmä uusiksi? Olisiko ihmisiä enää tässä täydellisessä rauhan mallissa olemassakaan? Jos tekoäly kykenee kehittämään omaa älykkyyttään itsenäisesti, kuinka nopeasti ihminen jää niin kauaksi taakse kehityksessä että emme kykene enää käsittämään mitä AI aikoo? Sanotaan että yli yhden pykälän suurempi älykkyyden eroavaisuus (älykkyystestin portaikolla katsottuna) tekee kahden ihmisen välisestä kommunikaatiosta vaikeaa ja useamman portaan ero johtaa siihen ettei sanoma mene lainkaan perille. Mutta jos kone on sata porrasta korkeammalla, miten ymmärtäisimme mitään päätöstä, mitä kone tekee meidän hyväksemme?
Kaikki tulee jo vakiona mukana
Jos se toimii, älä korjaa sitä... Empatia on psykopaatteja lukuunottamatta sisäänrakennettuna ihan jokaisessa. Sosiopaatti sen onnistuu jollain tavalla kadottamaan, mutta kun katsoo maailman menoa, ehkä sosiopaatiksi muuttuminen on suojamekanismi muuten liian pahaa maailmaa vastaan? Kun nykyään maailmanrauhan takeena on "kauhun tasapaino", eli kaikki suurvallat odottavat käsi täyden ydintuhon aiheuttavan napin päällä, ollaan hyvin kaukana siitä tilassa missä rauha tarkoittaisi muutakin kuin "ei olla juuri nyt vissiin kovin monessa sodassa". Tarttis tehdä jotain, mutta koulussa opetetaan ettei mitään vaihtoehtoja ole olemassakaan. Paitsi että on. Kysymys onkin kuinka radikaaleja muutoksia ollaan valmiita tekemään?
Nykyiset vallassa olevat lähinnä kääntävät hitaasti lämpöä suuremmalle ja odottavat että jossain paukkuu että saadaan nopeasti vasaroitua uusia pakkolakeja rajoittamaan niitä vähiä oikeuksia mitä on jäljellä. Eriarvoisuus yhdistettynä uskomuksiin omasta tahi oman ryhmän ylivertaisuudesta on myös omiaan varmistamaan, ettei ihmiset kykene elämään rauhassa keskenään. Jos laki olisi kaikille sama, pystyttäisiin nykyistä tilaa hitaasti korjaamaan ja yksi kerralla poistamaan ongelmia aiheuttavat asiat. Ensin olisi vain kyettävä poistamaan vallasta ne ihmiset, jotka pahentavat asiaa, minkä takia yhtälö esimerkiksi (vale)demokratian keinoin ei ole mahdollinen - äänestämällä uudet puhuvat päät sinne johtoon ei muuta yhtikäs mitään. Jos ylhäältä alas ei asiaa voi korjata, voisiko sen korjata alhaalta ylös?
Jos vaikka jätettäisiin se kilpailu kokonaan pois? Annettaisiin empatian ohjailla ihmisten välistä kanssakäymistä sen sijaan että mennään virran mukana aivopesun/teknologian/kemikaalien ohjailemana? Empatia yhdistettynä kykyyn kommunikoida muiden kanssa ei tarvitse yhtä ainutta ulkopuolista apukeinoa - ainoastaan halun kuulla sitä toista ihmistä. Kuulostaa toki kovin utopistiselta, ettäkö ihmiset alkaisivat jälleen puhumaan toistensa kanssa sen sijaan että riehutaan vaikkapa somessa. Entä voidaanko väkivalta sitten kokonaan poistaa empatialla? Ei, joten jokaisen oikeus puolustaa itseään kuuluisi osaksi tätä utopiaa. Oikeudenmukaisuus, vapaus ja rauha... ehkä noista kolmesta yhdistelemällä saataisiin jotain aikaiseksi? Ehkä joku päivä Joulurauhan julistamisen sijaan julistettaisiinkin maailmanrauha? Noh, joka tapauksessa, narrinhattu päässä toivotan kaikille rauhallista loppuvuotta ja parempaa uutta vuotta 2018. Funtsittavat jatkuvat joskus ensi vuoden puolella, toivottavasti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti