maanantai 13. marraskuuta 2017

Aatteleppa omalle kohalle

Sattumankauppaa

Aina kun jotain sattuu ja tapahtuu, joku ottaa tehtäväkseen laskea kuinka yleistä moinen tapahtuma on. Joskus tästä on toki hyötyä kuten esimerkiksi jos arvioidaan jotain riskejä tai mahdollisuutta voittaa, mutta yleisin syy vaikuttaa olevan se, että saadaan tapahtuma täsmäämään siihen omaan agendaan jota ajetaan. "Yksittäistapahtuma" ja sitten perään kaivetaan vastaavia tapahtumia täysin eri mittakaavassa tapahtuvista asioista, mutta saadaan hyvä otsikko jos ei muuta. Monesta asiasta ei edes tiedetä kuinka yleistä se on, mutta kun on saatu muutama tapaus kerättyä, sillä voidaan jo markkinoida omaa asiaa viitaten "faktoihin".

Luotettavan informaation saaminen tietoa kerättäessä voi myös usein osoittautua hyvin vaativaksi tehtäväksi. Jos jotain asiaa kysytään ihmisiltä anonyymisti, voi annetut vastaukset olla ihan päin prinkkalaa ja silti saatua tulosta käytetään jälleen oman agendan ajamiseen. Toistamalla kysely useaan kertaan eri paikoissa voi tuloksen virhemarginaalia hieman paikata, mutta aina kun jossain tuloksessa näkyy %-merkki, kannattaa muistaa: "vale-emävale-tilasto". Toki esimerkiksi tilastokeskus kerää joistain asioista luotettavaa tilastoa, mutta kun niitä tulkitaan sitten omaa agendaa vastaavaksi, saadaan se emävale aikaiseksi vaikka lähdeaineisto olikin hyvin lähelle todellisuutta.

On se sitten lento-onnettomuus, terrori-isku tai rokottamattoman lapsen kuolema, löytyy median otsikoista valtavaa paisuttelua asiasta. Todennäköisyys tapahtuneelle on häviävän pieni, mutta toki omalle kohdalle osuessa ei kaikki mennyt ihan nappiin. Harvinaiselle tapahtumalle ei yleensä etsitä mitään vertailukelpoista lukua, koska se pilaisi hyvän tarinan lähes kokonaan. Asiasta "vastaan" puhuvia taas syytetään vääristelystä ja vähättelystä, mutta sitähän tämä totuuden jälkeinen aika onkin - faktoja vääristetään luomaan virallinen totuus. Mutta ennen kuin lähtee itse leikkimään omalla hengellään, olisi syytä selvittää mistä pelistä on oikein edes kyse.


Vaan kuinka suuri osa on sattumaa?

Ennen kuin kuuntelee toisen neuvoja asiasta, on syytä arvioida asiaa sen luonteen mukaan. Helppo nyrkkisääntö arvioida jonkin tapahtuman säännönmukaisuutta, on verrata sitä näihin kolmeen asiaan: Shakki, Pokeri ja Ruletti. Tällä vertauksella voidaan arvioida sattuman ja taidon/ulkoisten tekijöiden määrää tapahtumaan. Shakissa kaikki on säännönmukaista. Kaikki asiat tapahtuvat toistettavasti täsmälleen samalla tavalla. Annettu %-osuus tapahtuu siis säännönmukaisesti. Pokerissa taas on sekoitus sattumaa ja taitoa, eli osa tapahtumista määräytyy tiettyjen asioiden vaikutuksesta mutta loput on sattumaa. Osuuko se nakki omalle kohdalle on siis ainakin osittain ennustettavissa. Ruletti taas on täysin sattumanvarainen, eli todennäköisyys joutua meteoriitin iskemäksi on hyvin pitkälle kaikille sama.

Suurin osa tapahtumista onkin verrattavissa pokeriin, näin yksilön näkökulmasta katsoen. Tuntemalla itse itsensä ja ympäristönsä, voi vaikuttaa suuresti siihen miten asiat omalla kohdalla etenevät. Mitä jotkut voivat pitää sattumana, on usein monimutkaisten tapahtumaketjujen yhteyksiä, joita ei vain tunnettu. Yli- ja aliarviointi voikin olla kohtalokasta, eikä luotettavaa keinoa parantaa omia mahdollisuuksia montaa ole. Ihmisellä tosin on yksi etu, mitä useimmat eivät kuuntele syystä tai toisesta: intuitio. Jos ne omat karvat nousevat pystyyn jostain asiasta, olisiko syytä kuunnella sitä omaa intuitiota?

Hyvänä esimerkkinä tästä virheellisestä arvioinnista voidaan pitää tieteen käsitystä ihmisestä. Moni luulee nykytieteen tietävän miten ihminen toimii ja mikä vaikuttaa mihinkin, mutta todellisuudessa muuttujia on niin paljon, että shakin sijaan näytetään olevan lähempänä rulettia vaikka peli onkin pokeri. Ulkopuoliset tekijät ovat niitä sattumia, sisäisesti kaikki toimii kuin shakki - mutta kun muuttujia on valtava määrä, ei kukaan tiedä miten se keho tai mieli edes toimii. Lääketiede on löytänyt paljon asioita miten joku asia näyttäisi suureelle osalle vaikuttavan, mutta varmoja syitä miksi jokin tapahtuu ei osata sanoa. Samaan aikaan humanistiset tieteilijät katsovat tilastoja ja repivät hatusta teorioita miksi ihmiset jotain tekevät...


Oma pakka kuntoon

Riskien minimointi ja voittojen maksimointi on usein se haluttu tilanne. Jos ihmisten välinen kilpailu eliminoitaisiin pois näistä elämän monimutkaisista yhtälöistä, olisi paljon helpompaa ennustaa eri tapahtumia. Perstuntumalla, eli intuitiolla voi jokainen jo nyt kuitenkin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Intuitiolla et ehkä kykene löytämään sitä voittoarpaa kaupan tiskiltä, mutta saatat aistia sen tiskin vieressä olevan ihmisen aikovan jotain pahaa sinulle. Poliittinen korrektius on kuitenkin usein ylikirjoittamassa sitä intuition antamaa viestiä mahdollisesta hengenvaarasta - ei ihmisiä saa arvioida noin pikaisesti ulkonäön ja olemuksen osalta ... 5 min myöhemmin se toinen vei massit ja antoi turpaan. Todennäköisyys tulla ryöstetyksi on hyvin pieni, mutta omalle kohdalle osuessaan se pieni todennäköisyys ei paljoa auta.

Jos ajatellaan että suurin osa tapahtumista olisi verrattavissa pokeriin, on hieman outoa että useimmat eivät syystä tai toisesta käytä saamiaan vihjeitä oman elämänlaadun parantamiseksi. Kaikkeen ei voi tietenkään vaikuttaa, mutta monessa asiassa vihjeitä on nähtävissä. Intuitio kuulostaa monen korvaan hölynpölyltä, joten jos se vaivaa niin silloin voi asiaa kutsua joksikin muuksi - vaikkapa rautaiseksi kokemukseksi elämän koulusta. Jos jokin asia näyttää, haisee ja maistuu paskalta, ei siihen kannata mennä astumaan. Ensimmäiset kaksi vihjettä, eli näyttää ja haisee, riittää monelle, mutta ikävän usea haluaa kokeilla vielä saappaan pohjallaan...

Numeroista saadaan osviittaa, mutta tilastoissa harvoin näkyy ne tarkemmat syyt tapahtumiin. Pelkkiä tilastoita tulkitsemalla ja tuloksia omaan maailmankuvaan sovittamalla saadaan lähinnä medialle propagandaa, ei niitä oikeita syitä ja seuraamuksia. Monet asiat ovat myös niin monimutkaisia, että niiden selvittämiseen vaadittaisiin tusinan kirjan verran materiaalia saada edes hieman pintaa syvemmältä raapaistua. Oma perstuntuma on kuitenkin jokaisella itsellään aina valmiina toimintaan. Sen tarkkuutta ja tulkintoja saattaa tosin joutua harjoittelemaan yhden elämän verran. Miten on, mitä oma intuitiosi kertoo tästä asiasta? Vedätkö ässänä hihasta tiukan paikan tullen oikean kortin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti