Ennen oli ennen...
Kun noin vuosi sitten aloitin (taas) kirjoittamaan, veikkasin että virta loppuu jo muutamassa kuukaudessa kun noita aiheita ei nyt niin hirveän paljon ollut tarkemmin tutkittuna, että niistä saisi kummemmin tekstiä aikaiseksi. Kuusi tekstiä kuukaudessa oli raja, jonka päätin pitää ellei sen ihmeempiä tapahdu. 3x3 formaatti ja 6 postausta kuukaudessa, siitä voi pian joku saada ajatuksia...
Psykologiaa useamman vuoden lukeneena ja lopen kyllästyneenä politiikan valheeseen, suuntautui useampikin teksti näihin aiheisiin. Kuitenkin kuvasta selvästi puuttui jotain, joten sukellus propagandan paska-altaaseen oli lähes väistämätön. Yhteiseksi tekijäksi näyttikin muodostuvan neoliberalismi, jonka lonkeroilta ei karkuun pääse kukaan. Terveydestä, tai ehkä enemmän sen etsimisestä on tullut myös muutama raapaisu tehtyä...
Sanan voima ja sanan vapaus ovat olleet ja tulevat olemaan tärkeitä aihealueita... vaihtoehtona kun on lähinnä sanojen vaihtaminen voimankäyttöön. Siihen suuntaan tosin maailma näyttäisi olevan menossa, kiitos valtamedian propagandistien avulla ajetun neoliberalismin.
Ja nyt on nyt...
Mutta ei vanhoista sen enempää, katsotaan hieman nykyistä tilannetta. Kirjapino ja kuuntelujono ovat hieman lyhentyneet viikon mittaisen someloman aikana, mutta samalla uutta ja mielenkiintoista aihetta löytyy vaikkei yritäkään etsiä.
Kilpailusta, propagandasta, yhteiskunnan vaivoista ja vastaavista on jo kirjoitettu kirjoja vaikka muille jakaa, mutta harva ehtii paneutua kiireisen arkielämän keskellä moisiin aiheisiin kun on niitä omiakin murehia riittämiin. Siksi toivonkin, että näistä suhteellisen lyhyistä hajatelmista edes joku saa hieman muutakin ajateltavaa...
Eikä vaan ajateltavaa, vaan keinoja parantaa omaa elämänlaatuaan tai ehkäpä jopa mahdollisesti ihan kaikkien elämänlaatua. Utopistinen ajatus? Ehkä, mutta pitää tähdätä korkealle jos koettaa muuttaa maailmaa muutamalla sanalla.
Mutta mitä sitten?
Jatkan siis funtsittavien rustaamista ja ehkä onnistun hivuttamaan omaa arvomaailmaani sinne mahdollisten "maailmanparannusehdotusten" joukkoon entistä enemmän. Ja jos ei muuta niin ainakin toivon saavani ihmiset heräämään tästä illuusiosta mitä todellisuutena media meille syöttää.
Yhtä tekstiä kerrallaan, ehkäpä yksi lukija kerrallaan...
Ja tahallaan tätäkin tekstiä pitkittäen, että 3x3 formaatti säilyy. Loppuun vielä yksi itselleni tärkeä teksti: Rivien tuolla puolen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti