Tummissa vesissä kahlaajat
Ei, nyt ei puhuta tästä harvinaisesta ammattikunnasta, joka sukeltaa oikeissa viemäreissä - yhteiskunnalle arvokas ammattikunta ja hatunnosto heille näin alkuun. Nyt puhun niistä arjen sankareista, jotka käyttävät aikansa uutisia selaten, kaivellen kaiken sen paskauutisten (valtamedia) ja propagandan seasta jotain oikeasti lukukelpoista materiaalia. Hieman tyylistä riippuen nämä yksilöt ovat saaneet jos jonkinmoisia pilkkanimiä niskaansa foliohatusta aina Putinin trolliksi ja milloin miksikin. Hybridisodassa yksilön lynkkaus virallisen totuuden alttarilla on normi.
Tavalliselle median kuluttajalle moinen toiminta kuulostanee oudolta. Miksi ihmeessä joku kaivelee netistä jos jonkinmoisia lähteitä kun onhan meillä oikeita uutisia? Asiaan hieman enemmän perehtyneille syy on kuitenkin selvä: valtamedia valehtelee, vääristelee tietoja ja jättää kertomatta melkoisen määrän uutiskelpoista materiaalia. Toki on ymmärrettävää että ei kaikkea voida uutisiin tuoda ja osaa voitaisiin jättää ihan suosiolla pois. Siksi tarvitaankin vaihtoehtoja tähän kovin homogeeniseen valtamedian rintamaan.
Verrattuna valtamedian journalisteihin ja "faktantarkastajiin", nämä raskaan työn raatajat saavat harvoin työstään kiitosta tai kunnioitusta. Motiivit työhön ovat myös vaihtelevia, koska rahallinen korvaus on usein vain kaukainen toive. Sananvapaus, mitä nykyään ollaan kaikin keinoin ajamassa kumoon, on ainakin yksi niistä syistä miksi tätä tehdään. Totuus, tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä pääsy on myös voimakas motivaattori. Ihmisten keskittyminen sanojaan, sanotun sijaan, taas tekee korjattujen uutisten levittämisestä haasteellista - valtamedian propaganda on uponnut niin hyvin kansaan, ettei virallista totuutta uskalleta helposti uhmata.
Sukelluksen moninaiset tavat
Jokainen viemärisukeltaja tekee omaa työtään hieman eri tavalla ja keskittyy yleensä omaan juttuunsa. Tarkastellaan seuraavaksi niistä muutamaa hieman tarkemmin. Ensimmäisenä ja ehkä yleisimmin "hyväksyttynä" tapana on kaivella valtamedian tekemiä virheitä uutisista ja tahallisia osien poisjättämisiä, millä saadaan uutinen kuulostamaan joltain ihan muulta. Kiertoilmaisut ovat olleet medialla käytössä jo pitkään, joten seurueet osataan jo arvata, mutta monesta muusta asiasta sukeltajat joutuvat kaivamaan ne faktat kansan nähtäville.
Hieman enemmän närää aiheuttaa jo ulkomaisten uutisten sukeltajat, jotka tuovat koko kansan nähtäväksi tähän asti tarkkaan vaiettuja asioita. Viralliseen totuuteen kuuluu vahvasti tiettyjen asioiden pimittäminen ja niiden julkituominen jo pienissä määrin saa valtamedian ja poliitikot nousemaan takajaloilleen. Asiantuntijalausunnot joutuvat nopeasti naurunalaiseksi, kun joku heittää linkin jo vuosia tiedossa olleesta asiasta jota yritetään myydä kansalle jonain ihan toisena asiana.
Mutta kun sukellusmatkalta mukaan tarttuu jotain lähes päinvastaista viralliseen totuuteen nähden, on moni valtamediaan kyllästynyt valmis huutamaan salaliittoteoriaa. Netin syvimmistä kuopista löytyy jos jonkinmoista asiaa, jonka oikeellisuuden varmistaminen on lähes mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tieto olisi väärää, tosin ei se sitä oikeaksi liioin vahvista. Jokaisen oma sietoraja onkin koetuksella, kun niitä hyvin kaukana virallisesta totuudesta olevia asioita ja päätös uskooko vai ei on jokaisen tehtävä itse.
Mitä siis jää käteen?
Yhtä kaikki, viemärisukeltajat tuovat muiden tietoisuuteen paljon asioita, mitä valtamedia ei halua tahi pysty kertomaan. Todellisia helmiä ja aina välillä vaan pahalta haisevia pökäleitä nousee pintaan, kun freelance faktantarkastajat iskevät kyntensä internetin lähes rajattomaan tietomäärään. Kokemuksen ohjaamana ja omiin lähteisiinsä uskoen rakentuu yksi jos toinenkin artikkeli muiden luettavaksi ja puntaroitavaksi. Vaikka kuinka syvältä joitain asioita kaivaa, joskus joutuu nostamaan vaan kädet pystyyn ja toteamaan olevansa "riittävän lähellä totuutta".
Kaikki eivät kuitenkaan halua kaivella niitä vaihtoehtoisia faktoja, vaan kaivelevat sopivia asioita pönkittääkseen valtamedian antamaa kuvaa. Ja kuten sananvapauteen kuuluukin, he ovat täysin oikeutettuja niin tekemään. Vastakkaisten näkemysten faktantarkastajat ovatkin harva se päivä nokat vastakkain, eikä kumpikaan osapuoli ole usein valmis myöntämään tappiotaan. Näissä tapauksissa pitäisikin vaan muistaa, että totuus ei pala tulessakaan ja mielipide on kuin persreikä - jokaisella on yksi.
Jos media tekisi oikeasti työnsä, ei olisi tarve niin monen yksittäisen ihmisen kaivella niitä totuuksia asioiden takana. Kuitenkin poliittisen korrektiuden aikana, on totuus vihapuhetta. Virallinen totuus kertoo mitä ihmisten tulee tietää ja ennen kaikkea mitä asioista pitää tuntea ja ajatella. Siksi viemärisukeltajat ovat suuri uhka vallassa oleville, samalla kun he ovat mahdollinen pelastus yhteiskunnalle. Kuinka syvällä on sitten liian syvällä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti