Saturday, March 4, 2017

Poliittisesti (epä)korrektia

Poliittisen korrektiuden juuret

Idea ei varmasti ole mikään uusi ja on ollut pienissä määrin käytössä jo varmaan vuosisatoja, ellei vuosituhansiakin. Nykyiseen muotoon saattaminen alkoi 1920-luvulla, pääosin idän kommunistien mutta myös lännen sosialistien hyväksymänä keinona pitää valtaväestö ja väärinajattelijat hiljaisena. Frankfurtin koulukunnan aikaansaannos ei kuitenkaan kestänyt ensimmäisellä kierroksellaan kovin pitkään ja siitä tulikin sarkasmin ja pilkan kohde jo muutama vuosikymmen myöhemmin. Mutta kuten nykyajan surkeimmat meme-ilmiöt, nousi tämä sananvapauden tuhoaja uudelleen neoliberalismin siipien kannattamana 1990-luvun alussa ja liike senkun jatkaa kasvamistaan.

Idea on yksinkertainen ja helposti myytävissä "hyville ihmisille" - kannatetaanhan siinä tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja kaikkea mitä pidetään "hyvänä" länsimaisissa kulttuureissa. Kun "pahat" asiat lakaistaan maton alle ja kielletään, ne lakkaavat olemasta liberaalien utopistisessa maailmassa. Sanojen uudelleenmääritys ja sallittavuus käytöstä on yksilöllistä, riippuen mihin ryhmään yksilö kuuluu. Tietyissä ryhmissä saa vapaasti jaella tappouhkauksia, kun toisessa teknisesti oikeaoppisen termin käyttö voi jo johtaa rangaistukseen.

Hyvesignalointi kertoo "hyvän ihmisen" kuuluvan oikeaan ryhmään, jolla on jopa velvollisuus pitää muut, alemmat, ryhmät kurissa. Hieman pidemmälle vietynä ei rajoiteta vain puhetta, mutta myös käyttäytymistä julkisesti kuten mitä on sallittua pukea ylleen. Poliittisen korrektiuden arvomaailmaan kuuluukin kaiken olevan sallittua, paitsi se mitä keksittiin kieltää edeltävänä päivänä jollain löyhällä perustelulla. Alkuun riitti ihmisten häpäisy julkisesti, mutta kun sekään ei riitä oikein liberaalille, otetaan mukaan lakipykälät ja laajennetaan entisiä määräyksiä koskemaan vääriä mielipiteitä - tervetuloa kivapuhe.

Vaikutukset yhteiskuntaan

Toisin kuin poliittisen korrektiuden kannattajat asiaa markkinoivat, on vapauden ja tasa-arvon sijaan lopputulos päinvastainen. Kansanvallan sijaan suuntana on totalitarismi ja riittävän pitkälle vietynä aate vähemmistöjen suojelemisesta kääntyykin itseään vastaan ja johtaa entistä suurempiin ongelmiin vähemmistöille. Mutta moniko poliittisen korrektiuden kannattajista oikeasti ymmärtää ajamansa ideologian lopputuloksen?

Sananvapautta pidetään demokratian kulmakivenä. Suomessahan ei demokratiasta ole ollut tietoakaan enää vuosikausiin ja meno senkun kiihtyy. Yliopistot tuottavat punaviherkuplassa asustelevia hyvesignaloivia lumihiutaleita, jotka levittävät omaa ymmärtämättömyyttään sosiaalisessa mediassa nopeammin kuin rutto aikanaan. Kun sanojen arvoja muutetaan ajattelematta, saadaan sanoista tekoja missä niin ei ole ja samalla oikeat ongelmat haudataan toisten sanojen arvon halventamiseen, kuten on käynyt rasismin suhteen.

Vallassa oleville taas poliittinen korrektius on juuri mitä lääkäri määräsi - kansa tukahduttaa itse itsensä, keskittyen mitättömiin ongelmiin samalla kun maa myydään vähiten tarjoavalle pilkkahintaan. Lakeja sovelletaan entistä herkemmin "väärin"ajattelevia ihmisiä vastaan, mikä lisää itsesensuuria ja samalla pinnan alla muhivaa radikalisoitumista. Jos kaikki ajatukset olisivat sallittuja ja vain parhaat ideat pääsisivät pinnalle, olisi maailma kovin eri näköinen nykyään. Vähemmistön paras suoja olisi vapaa sana, missä paras argumentti voittaa - ainakin periaatteessa, koska käytännössä ihmisiä kiinnostaa lähinnä kuka sanoi, ei mitä sanottiin...

Sananvapaus joko on tai ei ole

"Kannatan sananvapautta, mutta...", on ehkä se yleisin selityksen alku asiaan. Ainut mutta, mikä asiassa oikeasti on, on se karu totuus että jokainen rajoitus sananvapauteen on askel kohti totalitarismia ja askel poispäin demokratiaa. Sananvastuu, mitä nykyään toitotetaan, on vain uuskielen termi rajoitettuun sananvapauteen. Mihin kohtaan se raja sitten kuuluisi vetää? Mikä on oikeasti sallittua ja mikä kiellettyä? Yhtä oikeaa vastausta ei tähän varmasti ole, mutta mitä enemmän rajoitetaan, sitä enemmän viedään ihmisiltä vapautta. Oikeasti vapaassa yhteiskunnassa asiasta keskusteltaisiin vapaasti ja paras, kaikille kelpaava ehdotus menisi läpi.

Suomessa (ja toki kaikkialla muualla länsimaissa samalla tapaa) taas media pelaa omaa likaista peliään, määritellen kielletyn ja sallitun puheen ja käytöksen uudelleen ja uudelleen. Ei olekaan ihme, että hallitus tahtoo päästä leikkiin mukaan ottamalla Ylestä niskaperseotteen pakottamalla sen toimet suoraan hallituksen alaiseksi. "Hyvä ihminen" moisesta saattaa hurrata, omilla aivoilla ajattelevan kanta saattaa olla hyvinkin poikkeava. Koska kaikki media on propagandaa, onkin tavallaan positiivista että hallitus yhtään peittelemättä ottaa turhat vapaudet pois virallisen totuuden tuutilta, vai mitä?

Toisen ihmisen mielipiteistä ja argumenteista ei tarvitse pitää tai olla samaa mieltä. Jokainen vapaa ihminen on kuitenkin oikeutettu mielipiteeseensä - ainoastaan jonkun toisen omistama ihminen (orja) ei saa olla omaa mieltä asioista. Toimivaa yhteiskuntaa ei rakenneta rajoituksilla ja kielloilla - se rakennetaan jakamalla kaikki tieto kaikkien kesken sekä kommunikoimalla vapaasti ja avoimesti kaikki hyvät asiat, samoin kuin pahana pidetytkin asiat. Poliittinen korrektius taas kuuluu totalitarismiin ja oikeuksien polkemiseen kunnes niitä ei enää ole ollenkaan. Mikä on Suomen tuleva tie?

2 comments:

  1. Asia on itsestäänselvyys, mutta tässä todella hienosti perusteltu. Kiitos kirjoituksesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pääsi vaan tila loppumaan kesken niin joutui typistämään ehkä muutamassa kohdassa liikaa. Aina kuitenkin oppii ja vaikka asia olisi itselle kuinka selvä tahansa, sen esittäminen muille lyhyesti mutta silti mahdollisimman laajasti ja ymmärrettävästi on haasteellista - ei sitä muuten kehity kuin itsensä haastamalla.

      Onkin ilo kuulla, että suunta on ainakin oikea :) Kiitokset.

      Delete