Kertaus on opintojen äiti

Neuroplastisuus

Neuroplastisuus tarkoittaa aivojen kykyä muuttaa nykyistä tilaansa joksikin uudeksi. Ennen luultiin, että teini-iän jälkeen ainoat muutokset aivoissa olivatkin hidasta rappeutumista iän myötä, mutta nykyään tiedetään aivojen muuttuvan jatkuvasti - lukiessasi esimerkiksi tätä tekstiä aivosi ja sitä kautta ajatuksesi muuttuvat yksilöllisellä tasollasi ja tavallasi. Koska ihmisen koko elämä on siis oppimista, kannattaakin aina joskus pysähtyä miettimään mitä sitä tulikaan taas opittua.

Aivot ovat lähes aina valmiina oppimaan jotain uutta sille saapuvista ärsykkeistä. Kun sopivia ärsykkeitä alkaa satelemaan, aivot saattavat tilata keholta sopivia aineita tehostaakseen omaa toimintaansa. Lyhytaikaiseen muistiin tällä on suuri vaikutus, mutta vielä ei välttämättä ole opittu mitään pysyvää. Kuitenkin toistamalla oppia, alkavat aivot yhdistelemään uusia asioita ja rakentamaan uusia siltoja, mahdollistaen sen että ihminen pystyy pian toistamaan oppimansa. Riittävästi toistoja ja aivot muuntuvat entistä enemmän, vahvistaen oppimaansa ja jopa kasvattamalla käytettävää aivojen osaa.

Kertaaminen on siis yksi tehokkaimmista tavoista oppia jotain. Samalla kun jotain asiaa toistaa uudelleen ja uudelleen, liitokset asiasta vahvistuvat aivoissa... mutta ne asiat mitä ei kerrata, hitaasti heikkenevät ja lopulta liitokset katoavat, ainakin toistaiseksi - ihminen unohtaa jotain. Sama pätee niin muistiin kuin myös motoorisiin kykyihin, eli polkupyörällä pitää ensin oppia ajamaan ja pitkän tauon jälkeen vaatii hetken, että aivot löytävät lähes rajattomasta kapasiteetistaan sen "mistä tätä ajetaan"-kohdan. Montako kertaa mikäkin vaihe vaatii toistoa, on kuitenkin täysin yksilöllistä ja harjoittamalla aivoja sitäkin voidaan muuttaa.

Mutta mitä me oikein kertaamme päivittäin?

Työ, koulu, harrastukset, esimerkiksi niitä valtaosa toistaa elämänsä aikana riittämiin ja ne sujuvatkin omana aikanaan jokaisen saavuttamalla tasolla. Entäs ne muut asiat sitten, mitä asioita toistetaan uudestaan ja uudestaan? Sosiaalinen media, televisio, netti, sanomalehdet - tietyt asiat toistuvat jatkuvasti, avaa lähes minkä tahansa lähteen. Jokaisen henkilökohtainen maku määrää mitkä asiat toistuvat enemmän kuin muut. Riittävän usein toistettu asia kuulostaa paremmalta kuin outo ja ennenkuulumaton asia - tervetuloa mainostajien maailmaan. Riittävästi toistamalla valhe muuttuu totuudeksi ihmisen mielessä...

Toistamalla samoja asioita ihminen oppii ne perinpohjin ja tuleekin niille jopa tunnottomaksi - tuleehan se suoraan selkärangasta, kuten sanonta menee. Instrumentti on kuin osa itseään ja musiikin tuottaminen sillä tuo puhdasta iloa. Vasen poljin alas, isompaa silmään ja talla pohjaan - auto kulkee kuin itsestään. Mutta myös... Edellinen riita ratkaistiin nyrkein, niin ratkaistaan seuraavakin. Yksi valhe poliitikon suusta ei tunnu enää missään, tulihan sitä koko ura valehdeltua ihmisille ja se on normaalia, eikös?

Jos ihmisellä on valmis ajatusmaailma hoitaa asiat tietyllä tavalla, asioiden muuttuessa usein säilyy ne parhaiten opitut asiat vaikka muuten homma olisikin aivan uutta. Jonkin asian vahvasti puolustaja saattaa jonain päivänä huomata olleensa väärässä ja kääntää takkinsa, mutta ne jo kerran opitut toimintatavat eivät niin helposti muutukaan. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa pitää siis paikkansa, mutta vain koska ihminen ei oppinut uusia tapoja hoitaa asioita missään siinä välillä. Motivaation löytäminen muutoksen tekoon onkin sitten aivan toinen juttu...

Puolesta, ei vastaan

Koska mieli ei välttämättä tunnista oppimassaan kieltoja, onkin parempi olla jonkun puolesta kuin jotain vastaan. Rauhan puolesta yhdistää aivoissa "rauhan", "ei sodalle" sisältää sodan ja häilyvän "ei" ajatuksen, mutta yhdistyvätkö ne edes kunnolla aivoissa? Otetaampas pieni ajatusleikki: luettele kaikki mielestäsi negatiiviset asiat 70-luvun hippiliikkeestä. Koeta sitten miettiä positiiviset asiat samasta aatteesta. Kumpi lista oli pidempi ja miksi? Onko auktoriteettiuskovaiselle kansalle syötetty valhetta, koska vapaasti ja itsenäisesti ajatteleva ja rauhaa rakastava liike nähtiin suurena uhkana orastavalle neoliberalismille? Entä oliko tämäkin kappale vain vanhan toistoa, että ihmiset ymmärtäisivät että heitä kusetetaan jatkuvasti demokratian illuusiolla?

Kipu voi myös olla opittujen tapojen ilmentymä. Riittävästi toistettu huono liike voi johtaa krooniseen kipuun ja vaikka itse keho olisikin vamman jo parantanut, voi mieli toistaa tunteen yhä uudelleen. Ratkaisuna ongelmaan tulisikin koettaa löytää vaihtoehtoinen tapa liikkua/olla, jos ongelma sattuukin olemaan "vain" korvien välissä opittuna vaivana. Ja kun se mieli on niin hyvä oppimaan ja yhdistelemään, voi uusikin tapa toistaa vanhan vaivan. Mene ja tiedä, aina kannattaisi edes yrittää, jos sattuisi löytämään uuden ja kivuttoman tavan tehdä jokin asia?

Tietämättään ja tahtomattaan meistä jokainen oppii paljon sellaisia asioita, mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Voikin vain toivoa, että kaikki opittu jäisi edes hieman plussan puolelle. Itse tiedän oppineeni tajuttoman määrän suoranaista paskaa, enkä edes ole tietoinen kuinka laajalle koko homma on päässyt leviämään. Kuitenkin toistamalla haluamiani ja kannattamiani asioita, luulen oppivani uutta ja hyödyllistä ajatusmaailmaa hitaasti ja epävarmasti. Ehkä kymmenkertaisen määrän funtsittavia jälkeen olen oppinutkin jo jotain, samoin kuin sinä, tämän tekstin lukija, saatoit juuri nyt muokata aivosi uuteen uskoon ja opit jotain mahdollisesti hyödyllistä. Pelottavaa ja samalla toivoa antavaa, eikö totta?