Uuskieli tutuksi - Fasismi

Historian havinaa

Sana "fasismi" juontuu sanasta "fasces" (latinaa) joka tarkoittaa nippua keppejä (tai vihtaa ja vihtakirvestä) mistä taas saadaan Italian kielen sana "fascio" joka tarkoittaa ryhmää tai nippua. Sanan juurella ja sen kohtuullisen alkuperäisellä määrityksellä onkin hyvin läheinen yhteys - niputtaminen. Vallan niputtaminen yhdeksi yksiköksi joka vastaa kaikesta. Totalitarismi on hyvin lähelle samaa asiaa ja diktatuurikaan ei kauaksi mene fasismista. Yksipuoluejärjestelmä missä koko kansa on samaa mieltä tai itkee ja on samaa mieltä - se on fasismia. Fasismilla tarkoitetaan lähes poikkeuksetta jotain negatiivista asiaa.

Usein tähän valtio määrää kaikesta yhdistetään myös "valtio omistaa kaiken", jolloin sitä kutsutaan joidenkin määritelmien mukaan sitten sosialismiksi tai kommunismiksi. Kansallissosialisteja eli natseja kuvataan myös fasistiseksi, mikä näillä määrityksillä on ihan ymmärrettävää. Fasismiksi lasketaan myös se, että valtio määrää kaikesta ja joku ulkoinen taho, kuten esimerkiksi suuryritykset, komentavat näitä "päättäjiä" toimimaan heidän etujensa mukaisesti. Kuitenkin sanan idea, yksi käskee ja muut kumartaa, säilyy samana. Periaatteessa mikään ei estäisi kutsumasta järjestelmää, missä valtio määrää kaikesta ja kaikilla on siellä oikeasti hyvä olla, fasismiksi, mutta sanan negatiivinen painolasti antaisi hieman väärän kuvan utopiasta.

Nykyaikaisempi määritys fasismille on taas "palingeneettinen ultranationalismi" eli uudelleensyntynyt kansallismielisyys jossa yleensä on yksi vahva johtajahahmo, jolla on lähes mystisiä ominaisuuksia. Paha kansallismielisyys on fasismia, eli kun oma maa ja kansa on parempia kuin muut ja siitä syystä ovat oikeutettuja enempään. Hyvä kansallismielisyys on sitten patriotismia, missä ollaan ylpeitä omasta maasta mutta ei missään tapauksessa tehdä sitä väärin, koska silloin se muuttuukin fasismiksi. Kuka sen rajan sitten saa vetää fasismin ja patriotismin väliin? Se, joka hallitsee kulttuurin, siispä...


Nykyinen määritys

Edistykselliset tahot ovat tällä hetkellä sanelemassa kulttuurin suunnan ja sanojen merkitykset, tai siihen he ainakin pyrkivät. Heidän mukaansa fasismi tarkoittaa kaikkea mahdollista negatiivista asiaa joka liittyy millään tavalla politiikkaan. Fasisti on henkilö joka kannattaa näitä (heidän mielestään) negatiivisia asioita ja natsi on taas siitä vielä astetta pahempi haukkamasana, mutta merkitsee samaa huonoa ja pahaa tyyppiä. Yleensä se siis merkitsee kaikkea, mikä ei ole globalismia tukevaa. Globalismi on siis fasismin vastakohta?

Fasismin pahuus taas perustuu aivan loistavaan kehäpäätelmään: Fasismi on pahaa. Fasistit tekevät näitä asioita X,Y ja Z joten X,Y ja Z ovat pahoja asioita tehdä. Ja koska X, Y ja Z ovat pahoja asioita, niitä tekevät tahot ovat fasisteja. Näin asia selitetään "Äärioikeisto Suomessa" teoksessa, joten mikäs minä olen siitä vastaan sanomaan. Opus on täysin looginen, jos unohdetaan tuo kehäpäätelmä tai edes yritetään sanoa mikä niissä X,Y ja Z asioissa on vikana - sitähän ei tarvitse selittää koska teot ovat fasistisia ja fasismi on pahaa! Ja olet samalla myös natsi jos edes kuvittelet tekeväsi niitä fasistisia asioita...

Samalla logiikalla tämäkin teksti kai on vähintäänkin fasistinen? Niputtamista siinä uudessakin määrityksessä toki on, eli jos teet edes yhtä niistä pahoista X,Y tai Z asioista, kuulut siihen fasistien joukkoon. Samalla toki siinä kirjassa varoitellaan, että ei saa yleistää eikä niputtaa asioita keskenään koska silloin ei asioita pystytä käsittelemään, mutta tämä ajatus heitetään romukoppaan pian sen jälkeen. Jos olet millään tavalla eri mieltä yhdenkään edistyksellisen asian kanssa, olet fasisti tai natsi, sen mukaan kumpi sillä hetkellä kuulostaa paremmalta loukkaukselta. Äärioikeisto, joka on kattotermi kaikille fasisteille saa joskus myöhemmin oman tekstinsä...


Mikä siis on fasismia?

Poliittisen epäkorrekti määritys fasismille voisikin olla siis seuraava: "Ulinaston nimitys väärälle totalitarismille." Fasismiin kuuluu vahvasti myös ideologia, missä sääntöjä noudattavat ihmiset ovat parempia kuin sääntöjä rikkovat, joten tottelevaisilla on enemmän oikeuksia ja etuja. Kääntäen siis sääntöjä rikkovilta voidaan rajoittaa oikeuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksina pidettyjä oikeuksia. Tässä tullaankin edistyksellisten paradoksaaliseen käsitykseen fasismista - heidän vastapuolensa on fasistinen, joten näiltä fasisteilta pitää viedä ihmisoikeudet pois etteivät he pysty levittämään sanaansa... mutta juuri tämä ryhmän leimaaminen ja oikeuksien rajoittaminen on juuri sitä itseään, eli fasismia.

Olisikin syytä jättää tuo natsifasisti-leimaaminen vähemmälle ja keskityttävä itse ilmiöihin. Otetaan vaikkapa tämä nykyinen "demokratia" Suomessa tarkkailuun. Lähestulkoon yksipuoluejärjestelmä, jossa tietyillä ryhmillä on etuoikeuksia ja taas toisilta ryhmiltä evätään oikeuksia. Järjestelmää ei saa arvostella ja koko valtamedia tanssii tasan tarkkaan samaan tahtiin. Järjestelmää vastaan nousevat lynkataan ja mielistelijät palkitaan ruhtinaallisesti. Suuryritysten voittojen maksimointi on avainasemassa päätöksiä tehtäessä samalla kun työväki kuristetaan veroilla ja säännöillä orjan asemaan. Sananvapaus, eli se ainoa ihmisoikeus, on enää vain muisto ja senkin rippeitä ollaan maalittamassa...

Onko siis ihme, että uuskielessä sanaa "fasismi" ei haluta käyttää missään yhteydessä kuvaamaan asioita, joita sillä alunperin kuvattiin? Totalitaarinen järjestelmä missä kaikki valta on yksissä käsissä - poikkeuksetta jollain aivan muulla kuin kansalla. Nykypäivänä voidaan myös näitä somejättejä kuvata juuri samalla tavalla, koska he omistavat kaiken tiedon yksityisistä ihmisistä ja kykenevät sanelemaan asioita haluamallaan tavalla. Vallanpitäjille fasismi onkin "hei, mutta tuohan on hyvä idea!" - kaikki valta ja kontrolli samalla taholla. Vallanpitäjille kansalaiset eivät olekaan juuri muuta kuin keppejä nipussa, joita voidaan pistää poikki ja pinoon sekä uuninluukusta sisään ihan tuosta vaan.